Etelä -Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 01, J3, Hallitus Etelä -Karjalan kotouttamisohjelma vuosille 2017-2020 1160/04.03.00.0012016 EKSTPHAL 35 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan 1.9.2011. Kotoutumislain mukaisesti kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanva ltuustossa, ja jota tarkistetaan vä hintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma vuosille 2017-2020 on jatkoa alueen aikaisemmalle kotouttamisohjelmalle vuosille 2013-2016. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toteutti ohjelmatyön Eksoten tilauksesta. Ohjelman valmistelu tapahtui laa ja ssa sidosryhmä yhteistyössä. Ohjelma ssa linja ta an maakunnallisen kotouttamistyön tavoitteet, jotka noudattelevat syyskuussa 2016 voimaan tulleen Valtion kotouttamisohjelman 2017-2020 tavoitealueita. Konkreettiset toimenpiteet sisältyvät kuntien toimenpideohjelmiin. Kotoutumisen tulevaisuudenkuvassa Etelä-Karjalan kuntien ja seutukuntien kehittämisstrategioissa kansainvälistymiskehitys nähdään voimavarana ja maakuntaa hyödyttävänä tekijänä. Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman tavoitealueet ovat: 1. Tuoda an ma ahanmuutta jien oman kulttuurin va hvuudet vahvistamaan osaltaan Suomen innovaatiokykyä. 2. Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti. 3. Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa. 4. Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikassa, eikä rasismia sallita. Ohjelmaa toteuttavat Eksote sekä kunnat yhteistyössä viranomaisten ja 3. sektorin toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Toteutumista seurataan kuntien vuosittaisen toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä sekä maakunnallisen hyvinvointityöryhmän toimesta. Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmaluonnos on liitteenä. Tj Hallitus hyväksyy osaltaan Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman vuosille 2017-2020 ja välittää sen edelleen Etelä-Karjalan kuntien hyväksyttäväksi.
Etelä -Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta Hallitus 5 35 _22.02.2 017 Hallitus Hyväksytiin. Valmistelija/lisätiedot: Marja Kosonen, perhe-ja sosiaalipalvelujen johtaja, p. 040 510 6975 Heikki Hirvonen, palvelupäällikkö, p. 040 715 6079 Merja Heino-Kukkurainen, p. 040 025 2729 etunimi.sukunimi@eksote.fi Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Lappeenrannassa 1.3.2017 Sari Ikonen johdon assistentti Liitteet Ekstphal 22.2.2017, liite 8; Ohjelmaluonnos Kotouttamisohjelma
Sisällys 1 Johdanto... 1.1 Kotoutumisen säädöstausta ja määritelmä 1.2. Kotoutumisen toimeenpanijat 3....... 3... 1.3. Etelä -Karjalan kotoutumisohjelman tarkoitus ja valmisteluprosessi... 4... 2. Maahanmuuton nykytila Etelä -Karjalassa... 5 3. Kotoutumisen tulevaisuudenkuva ja tavoitteet... 6 3.1. Tavoitealue I: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan Suomen innovaatiokykyä... 7 3.2. Tavoite alue II: Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti... 9 3.3. Tavoitealue III: Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa... 10 3.4. Tavoitealue IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita... 12 4. Ohjelman toteutus ja seuranta... 13 Tilastoliite... 15 Toimenpidetaulukko... 18 Lä hteet... 20 2
1 Johdanto Monikulttuurisuus ja monikielisyys ovat pysyvä osa suomalaista yhteiskuntaa. Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön määrä on kasvanut edellisen kotouttamisohjelmakauden (2012-2015) aikana koko maassa 19 prosenttiyksikköä. Vuonna 2011 ulkomaan kansalaisia asui Etelä-Karjalassa yhteensä 3 900 henkilöä ja vierasta kieltä puhuvia noin 5 300. Vuonna 2015 vastaavat luvut olivat 4 764 ja 7 064 henkilöä. Etelä-Karjalassa suurin maahanmuuttajaryhmä ovat edelleen venäjää äidinkielenään puhuvat. Vuonna 2011 heitä asui maakunnassa 3 400 henkilöä ja vuonna 2015 määrä oli 4 432. 1.1 Kotout umisen sääd östaus ta ia määri telmä Laki kotoutumisen edistämisestä (KotoL) tuli voimaan 1. syyskuuta vuonna 2011. Lain tavoitteena on vastata maahanmuutossa tapahtuneeseen kasvuun ja monimuotoistumiseen tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa. Kotoutumislain tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajat saavat perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä ja kotoutumista edistävistä palveluista. Kotouttamistoimenpiteistä ja -palveluista on lain mukaan tavoitteena muodostaa selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. J Laissa määritellään kunnan ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto), ministeriöiden sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja aluehallintovirastojen (AVI) tehtävät ja roolit kotoutumisen edistämisessä. Kunnan tai useamman kunnan on lain mukaan laadittava kotouttamisohjelma, jota tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma otetaan huomioon kunnan eri toimialojen sekä koko kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Syyskuussa 2016 voimaan tulleen Valtion kotouttamisohjelman 2017-2020 mukaan myös maakunnallinen kotouttamisohjelma perustuu neljään tavoitealueeseen, joita ovat: I Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä II Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti III Lisätään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa IV Kannustetaan avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita I 3
Kotoutumisohjelman uutena tavoitteena on huomioida myös digitalisaation tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Kotoutumistoimien parissa toimii useita viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita, jolloin digitalisaation tarve mm. asiakkuuden hallinnassa on kasvanut entisestään. 1.2. Kotoutumisen toimeenpanijat Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen ja julkisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Valtakunnallisella tasolla Työ-ja elinkeinoministeriö vastaa maahanmuuttajien kotoutta misesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä sekä maahan muutt ajien työllistymisen edistämisestä. Muita valtakunnallisia toimijoita ovat sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö sekä Maahanmuuttovirasto, Opetushallitus, Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat kotouttamisesta alueellisesti. Ne tukevat kuntia ja ohjaavat työ- ja elinkeinotoimistoja (TE-toimistot) kotouttamiseen liittyvissä asioissa. ELY-keskukset myös sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta paikallistasolla. Kunnat mm. laativat muiden alueensa toimijoiden kanssa kotouttamisohjelman kotoutumisen edistämiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi. Etelä-Karjalan maakunnassa sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa kattavat maahanmuuttopalvelut, joihin kuuluvat mm. laajat neuvonta- ja koulutuspalvelut. TE-toimistot tukevat maahanmuuttajien työnhakua. TE-toimistoilla on päävastuu työnhakijoiksi ilmoittautuneiden maahanmuuttajien kotouttamisesta. TE-toimistot vastaavat yhdessä ELYkeskusten kanssa kotoutumista edistävien työvoimapalveluiden, kuten kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä työnhakijaksi rekisteröityneille maahanmuuttajille. (Lähde: TEM, kotoutumisen hallinto ja toimijat) 1.3. Etelä- Karjalan kotoutumisohielman tarkoitus ia valmisteluprosessi Lain edellyttämän kotouttamisohjelman laatimisesta vastaavat kunnat. Käsillä olevan ohjelman tilaajana on toiminut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja ohjelman on käytännössä toteuttanut Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Ohjelmatyötä varten on perustettu ohjausryhmä, joka koostuu maakunnan kaikkien kuntien, Eksoten, työvoimahallinnon ja ELY-keskuksen edustajista. Ohjelmaluonnosta kirjoitettaessa on kuultu noin neljääkymmentä sidosryhmää tai kumppania joko sidosryhmäyhteistyötapaamisessa (toteutettiin Learning Cafemenetelmällä), henkilökohtaisesti haastattelemalla, puhelin- tai skypepalaverissa tai sähköpostitse. Lisäksi on kuultu kokemusasiantuntijan roolissa maakunnassa pidempään asunutta maahanmuuttajaa. Ohjausryhmä linjasi, että maakunnan ohjelma laaditaan valtakunnallisen ohjelman tavoitealueita mukaillen. Ohjelmassa linjataan maakunnalliset kotouttamistyön periaatteet. Siinä ei esitetä yksityiskohtaisia, konkreettisia toimenpiteitä, sillä ne kuuluvat kuntien tehtäviin. 4
2. Maahanmuuton nykytila Etelä-Karjalassa Vuoden 2015 lopussa Etelä-Karjalassa asui 4764 ulkomaan kansalaista, mikä on kuudenneksi eniten Suomen maakunnista. Lappeenrannassa heitä asui 3261 henkilöä (4,5 % väkiluvusta) ja Imatralla 1034 (3,7 % väkiluvusta). Vuoden 2015 lopussa Lappeenrannassa puhuttiin 80 eri äidinkieltä. Eikotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli 4873 (6,7 % Lappeenrannan väestöstä). Koko maassa vastaava osuus oli 6,0 %. Ulkomaan kansalaisten osuus muissa Etelä-Karjalan kunnissa on esitetty tämän ohjelman lopussa olevassa tilastoliitteessä. Suomeen muutetaan pääasiassa perhesyistä, opiskelemaan tai töihin. Suomeen pysyvästi muuttaneista suurin osa on EU-kansalaisia. Vuonna 2014 vain noin seitsemän prosenttia maahanmuuttajista on muuttanut maahan kansainvälisen suojelun perusteella. (Tilastokeskus). Vuonna 2015 ensimmäisen oleskeluluvan Suomeen sai yhteensä 20 709 henkilöä (M a ahanmuuttovirasto). Ikäjakaumaltaan ulkomaan kansalaiset jakautuvat Etelä-Karjalassa seuraavan kuvion mukaisesti (Kuva 1). Kuva 1Ete/ä-Karjalassa asuvat ulkomaan kansalaiset ikäjakauman mukaan 31.12.2015 (Eksote) Maakunnan korkeakoulut panostavat näkyvästi kansainvälistymiseen. Korkeakouluissa opiskelee tai on työssä tällä hetkellä ihmisiä lähes 70 eri maasta. 5
Kiinteistömarkkinoilla Etelä-Karjalassa venäläisten omistus on muuttunut kahden viime v uoden aikana. Vielä vuonna 2014 suomalaisten ja venäläisten välisissä kiinteistökaupoista 70 %:ssa venäläiset ostivat kiinteistön suomalaiselta. Vuonna 2015 tilanne oli päinvastainen; suomalaisten ja venäläisten välisistä kiinteistökaupoista enää kolmasosa oli niitä, joissa omistajuus siirtyi suomalaiselta venäläiselle. Alla olevassa kuvassa on kiinteistökauppojen kehitys 2009-2016. Venäläisten ostamat kiinteistöt Etelä-Karjalassa kunnittain 2009-2016 Ostaja ulkomaalainen Kunta Lukumäärä /vuosi ARVIO 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Imatra 46 51 75 50 31 38 9 12 Lappeenranta 20 21 35 33 27 12 7 4 Lemi 5 5 7 2 2 1 1 0 Luumäki 4 4 4 5 6 6 3 0 Parikkala 3 9 6 4 4 2 3 1 Rautjärvi 13 15 13 11 4 5 2 1 Ruokolahti 40 41 48 44 24 19 9 13 Savitaipale 3 3 6 9 3 2 0 1 Taipalsaari 11 19 19 7 16 5 6 8 Yhteensä 145 168 213 165 117 90 40 40 Lähde : Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri. 3. Kotoutumisen tulevaisuudenkuva ja tavoitteet Etelä-Karjalan maakunta on profiloitunut kansainväliseksi maantieteellisen sijaintinsa lisäksi korkeakoulujen ja niiden innovaatiotoiminnan ansiosta. Aiueen kuntien ja seutukuntien kehittämisstrategioissa kansainvälistymiskehitys nähdään voimavarana ja maakuntaa hyödyttävänä tekijänä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksotessa) on tehty vuodesta 2010 alkaen pitkäjänteistä työtä kotoutumisen edistämiseksi ja luotu maahanmuuttajatyöhön toimivia toimintamali eja. Valtion kotouttamisohjelma 2016-2019 on poikkihallinnollinen ja siinä tähdätään järjestelmien joustavoittamiseen ja yksilöllistämiseen. Tämä näkyy myös Etelä-Karjalan kotouttamisohjelmassa. Seuraavissa luvuissa esitetään Etelä-Karjalan kotouttamisohjelman 2017-2020 painopisteet tavoitealueittain.
3.1. Tavoitealue l: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan Suomen innovaatiokykyä Tavoitteena on, että maahanmuuttajien kotouttamistoimet nähdään kunnissa yhä kiinteämmin osana elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa. Tähän sisältyy sekä koulutettujen ja maakunnan korkeakouluista valmistuneiden että muiden maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen. I: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan maakunnan ja alueen kuntien innovaatiokykyä Osatavoitteet Toimenpiteet Toimija- ja vastuutahot Maahanmuuttajien Yksilöllisissä TE-palvelut, osaamisen oppimis- ja oppilaitokset, Eksote, tunnistaminen kotoutumispoluissa kunnat otetaan huomioon maahanmuuttajien osaaminen Maahanmuuttajien Vahvistetaan TE-palvelut, osaamisen koulutustarjontaa, oppilaitokset, Eksote, vahvistaminen jossa korostuu kunnat ammatillisuus ja yrittäjyys. Seuranta / mittarit Oppimis-ja kotoutumissuunnitelma t on rakennettu yksilöllisen osaamisen pohjalle Koulutustarjonta (mitä, kenelle, kuinka paljon, missä) Tarjotaan tietoa näyttötutkinnoista ja muista mahdollisuuksista osoittaa omaa osaamista. TE-palvelut, oppilaitokset, Eksote, kuntien elinkeinotoimi Tarjotaan monimuotoisia ja työelämälähtöisiä kielikoulutuksia riittävän suomen kielen taidon hankkimiseksi TE-palvelut, oppilaitokset, Eksote, kolmannen sektorin toimijat Luodaan matalan kynnyksen väyliä 7
ammatilliseen koulutukseen ja yrittäjyyskou 1 utu kse en. Maahanmuuttajien osaamisen saaminen käytäntöön Yhteyksien rakentaminen ja osaamisen markkinointi työnantajille ja yrityksille TE-palvelut, oppilaitokset, kuntien elinkeinotoim1, Eksote, kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet kontaktit työnantajiin ja yrityksiin Neuvonta sekä mentoro1nti yrityksen perustamiseen ja innovaatioiden tuotteistamiseen TE-palvelut, Eksote, oppilaitokset, kuntien elinkeinotoimi, kolmannen sektorin toimijat Toteutuneet mentoroinnit, mentorien ja tukihenkilöiden määrä, kokemusasiantuntijuud en käyttö, kokemustieto (tiedon kerääminen maahanmuuttajien ja mentorien haastatteluiila) Perustettujen yritysten määrä Maahanmuuttajien omien kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen TE-palvelut, kuntien elinkeinotoimi, oppilaitokset Osallisuuden vahvistaminen Oman kulttuurin vahvuudet käyttöön osallistamali a toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Kunnat, kolmannen sektorin toimijat, Eksote Maahanmuuttajien osallisuus toiminnan suunnittelussa 8
Tukihenkilöt rohkaisemaan osallistumista tarjolla oleviin palveluihin ja harrastemahdollisu uksiin Tukihenkilöiden määrä 3.2. Tavoite alue 11: Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti Tavoitteena on vauhdittaa kotoutumista ja tukea siirtymisiä kotoutumista tukeviin palveluihin, jotta työhön ja opiskelemaan pääsy helpottuisi. Jotta kotoutumisen olisi tehokasta poikkihallinnollisesti, on tärkeää, että palvelut on räätälöity kunkin maahanmuuttajaryhmän- ja yksilön tarpeiden mukaan. Opiskelemaan muuttavan tarpeet ovat osin erilaiset kuin pakolaisena, turvapaikanhakijana tai perhesiteen perusteella maahan muuttaneen. II Tehostetaan kotoutumista poikkihallinnollisesti Osatavoitteet Toimenpiteet Ehdotus toimija - ja Seuranta / mittarit vastuutahoista Monitoimijaisen Kotoutumista tukevien Kaikki viranomaiset Kotouttamistoime verkoston yhteistyön prosessien kuvaaminen ja ja järjestöt. npiteet ja -palvelut kehittäminen yhteensovittaminen muodostavat selkeän kokonaisuuden. Digitalisaation Kaikki viranomaiset mahdollisuuksien ja järjestöt. hyödyntäminen toimijoiden välisen tiedonkulun lisäämiseksi Maahanmuuttajien Luodaan verkostomainen, Viranomaiset, Viranomaiset ja kotoutumista ja yksilölliset tarpeet oppilaitokset, lähiverkostot työllisyyttä edistävien huomioiva malli kolmannen sektorin toimivat toimenpiteiden toimijat, yhteistyössä ja suunnittelu, työnantajatja joustavasti. kehittäminen ja yrittäjät yhdessä. toteuttaminen monitoimijaisessa verkostossa 9
Perheiden kotoutumisen Verkostomainen Viranomaiset, Kehittämistyö ja tehostaminen toimintatapa harraste-ja kolmannen sektorin palvelujen tarjonta opiskelumahdollisuuksien toimijat monitoimijaisesti tarjoamiseksi perheille; myös kotiäideille Uudenlaisten kielen Kolmannen sektorin oppimismahdollisuuksien toimijat, kunnat, luominen oppilaitokset harrastustoiminnan yhteydessä Kehitetään lapsiperheiden Lapsi-ja Malli kehitetty palveluvalikosta perhepalvelujen kokonaisvaltainen, muutosohjelma maahanmuuttajien (LAPE) -hankkeen erityistarpeet huomioiva, toimijat ennaltaehkäisyyn painottuva malli 3.3. Tavoitealue 111: Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa Tavoitteena on, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittuminen ja kotoutuminen tapahtuu viivytyksettä. 111 Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa Osatavoitteet Toimenpiteet Ehdotus toimija - ja Seuranta / mittarit vastuutahoista Kotoutumisen Vastaanottokeskuksessa Vastaanottokeskukset, Monitoimijainen alkuvaiheessa vietetty aika käytetään palveluntuottajat. verkostoyhteistyö tarjotaan oikeat hyödyksi ja lisätään toteutuu. palvelut oikea- elämänhallinnallisia aikaisesti valmiuksia. Kotoutumissuunnitelman mukaiset palvelut tarjotaan sopimusten mukaisesti. Viranomaiset, palveluntuottajat. Viranomaiset 10
Hyvä tiedonkulku Viranomaiset toimivat Monitoimijainen toimijoiden välillä joustavana verkostona, verkostoyhteistyö joka jakaa tietoa toteutuu. keskenään aktiivisesti. Oheisissa kuvioissa on esitetty voimassa oleva prosessi siitä, miten myönteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö muuttaa kuntaan Etelä-Karjalassa. (Lähde: Eksoten maahanmuuttopalvelut) Kansainvälistä suojelua saaneen kuntaan muuton prosessi Etelä-Karjalassa Vastaanottokeskus: - rekisteröityminen maistraattinne: henkilötunnus (ei tarpeen jos hetu jo on) - rekisteröityminen Suomen sosiaaliturvaan (Kela); Kelakortti tulee postissa - passiasiat vireille tarvittaessa - pankkitilin avaaminen tarvittaessa - työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityminen - Kelan etuuksien hakeminen tarvittaessa - info tulevasta; muutto, vaihtoehdot, jne.! N Yksityismajoituksessa asuva jää asumaan sinne, missä asuu (asumisen vakinaistaminen) Henkilö etsii omatoimisesti asunnon; vuokravakuudesta neuvoteltava vastaanottokeskuksen kanssa (linjaus: ELY-keskus alueen sisällä) Henkilö muuttaa itsenäisesti pois vastaanottokeskuksesta Kuntapaikka sovittujen (kuntakohtaisten) käytäntöjen mukaan..,
Kuntapaikkaprosessi (kuntakohtaiset käytännöt vaihtelevat toimintaympäristön mukaan) Vastaanottokeskus on kaikissa tapauksissa yhteydessä kunnan (Etelä-Karjalassa Eksoten maahanmuuttopalvelut) työntekijöihin, jotta muutto / asiakkuuden siirto sujuu sovitusti ja hallitusti. Vastaanottokeskus on yhteydessä maahanmuuttopalveluihin (palveluesimieheen), joka käynnistää varsinaisen kuntasijoitusprosessin; yhteyskuntaan, ELY-keskukseen ja työnjako eri toimijoiden välillä. Vastaanottokeskus toimittaa tarvittavat tiedot. Valmistelevat toimet, tarvittavan Asunnon järjestäminen sovittujen käytäntöjen mukaan. toimijaverkoston tiedottaminen ja yhteistyö (esim. koulut, varhaiskasvatus, sote -palvelut, te- Vastuutahot: hallinto, Kela, jne.) Maahanmuuttopalvelutja kunnan asuntotoimi. Vastuutahot: Maahanmuuttopalvelut, vastaanottokeskus Muutto sovitusti. Alkuvaiheen toimenpiteet (asuminen jne.), tarvittavien viranomaisasioiden selvittely, tukitoimien ja palveluiden tarpeiden kartoitus, elinympäristöön tutustuminen jne. Kotoutumisen ja kotouttamisen käynnistäminen. 3.4. Tavoitealue IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita Tavoitteena on avoin ja suvaitseva Etelä-Karjala, jossa maahanmuutosta keskustellaan avoimesti ja ihmisarvoa kunnioittaen. Eri väestöryhmien välillä vallitsee toimiva vuorovaikutus. 12
IV: Kannustetaan avointa keskustelukulttuuria maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita Osatavoitteet Toimenpiteet Ehdotus toimija- Seuranta / ja mittarit vastuutahoista Maahanmuuttajien ja Verkostomainen toimintatapa Kaikki toimijat Maahanpaikallisen väestön eri toimijoiden kesken. muuttajat ovat luontaisten mukana arjen kohtaamismahdollisuuksien toiminnoissa luominen. yhdessä paikallisen väestön Lisätään Kannustetaan aktiiviseen kanssa maahanmuuttajien rooliin erilaisissa harraste-ja mahdollisuuksia kokea vaikuttamismahdollisuuksissa. olevansa osa yhteiskuntaa Maahanmuuttajat ovat osa Kulttuurikasvatus kouluissa, Kunnat, kansainvälistä Etelä- päiväkodeissa ja muissa oppilaitokset Karjalaa instituuteissa on jokapäiväistä, vaikka maahanmuutto ei juuri olisikaan agendalla. 4. Ohjelman toteutus ja seuranta Ohjelmaa toteuttavat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) sekä kunnat yhteistyössä eri alojen viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä oppilaitosten kanssa. Ohjelma päivitetään neljän vuoden välein. Ohjelman toteutumista seurataan kuntien vuosittaisen toiminnan arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä sekä maakunnallisen hyvinvointityöryhmän toimesta. Seurattavia asioita tavoiteohjelmataulukon mukaisesti ovat seuraavat: Tavoitealue I: - oppimis-ja kotoutumissuunnitelmat on rakennettu yksilöllisen osaamisen pohjalle 13
koulutustarjonta (mitä, kenelle, kuinka paljon, missä) toteutuneet kontaktit työnantajiin ja yrityksiin toteutuneet mentoroinnit, mentorien ja tukihenkilöiden määrä, kokemusasiantuntijuuden käyttö, kokemustieto (tiedon kerääminen maahanmuuttajien ja mentorien haastatteluilla) perustettujen yritysten määrä maahanmuuttajien osallisuus toiminnan suunnittelussa tukihenkilöiden määrä Tavoitealue II: kotouttamistoimenpiteet ja -palvelut muodostavat selkeän kokonaisuuden viranomaiset ja!ähiverkostot toimivat yhteistyössä ja joustavasti seurataan aktiivisesti sote-uudistuksen vaiheita uusien palvelumuotojen mahdollistamiseksi kehittämistyö ja palvelujen tarjonta monitoimijaisesti lapsiperheiden (maahanmuuttajien) palveluvalikon malli kehitetty Tavoitealue III: monitoimijainen verkostoyhteistyö toteutuu Tavoitealue IV: maahanmuuttajat ovat mukana arjen toiminnoissa yhdessä paikallisen väestön kanssa 14
Tilastoliite (Kaikki tilastot ovat peräisin Eksoten maahanmuuttopalveluiden tilasto-osiosta te.fi/sosiaalipalvelut / maahanmuuttaiat /tilastot/sivut/default.aspx 15
16
Toimenpidetaulukko KOTOUTUMISEN TULEVAISUUDEN KUVA JA TAVOITTEET X:N KUNNASSA TAVOITEALUEET 1 Tuodaan II Tehostetaan III Edistetään valtion ja IV: Kannustetaan avointa maahanmuuttajien oman kotoutumista kuntien välistä keskustelukulttuuria kulttuurin vahvuudet poikkihallinnollisesti yhteistoimintaa maahanmuuttopolitiikasta, eikä vahvistamaan osaltaan kansainvälistä rasismia sallita maakunnan ja alueen suojelua saavien kuntien innovaatiokykyä vastaanotossa OSATAVOITTEET 1) Maahanmuuttajien 1) Monitoimijaisen 1) Kotoutumisen 1) Maahanmuuttajien ja osaamisen tunnistaminen verkoston alkuvaiheessa paikallisen väestön 2) Maahanmuuttajien yhteistyön tarjotaan oikeat luontaisten osaamisen kehittäminen palvelut oikea- kohtaamismahdollisuuksien vahvistaminen 2) Maahanmuuttajien aikaisesti luominen 3) Maahanmuuttajien kotoutumista ja 2) Hyvä 2) Lisätään osaamisen saaminen työllisyyttä tiedonkulku maahanmuuttajien käytäntöön edistävien toimijoiden mahdollisuuksia kokea 4) Osallisuuden toimenpiteiden välillä olevansa osa yhteiskuntaa vahvistaminen suunnittelu, 3) Maahanmuuttajat ovat osa kehittäminen ja kansainvälistä Etelätoteuttaminen Karjalaa monitoimijaisessa verkostossa 3) Perheiden kotoutumisen tehostaminen TAVOITTEET KUNNASSA 18
TOIMENPITEET KUNNASSA Al KATAU LU KUNNASSA SEURANTA KUNNASSA 19
Lä hteet Eksote. Maahanmuuttopalvelut, tilastot. Etelä-Karjalan monikulttuurisuutta numeroina. http://www.eksote.fi/sosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/tilastot/sivut/default.aspx Luettu 7.12.2016 Etelä-Karjalan liitto, tietopalvelu. Ulkomaan kansalaiset, väestöosuudet & ikäjakauma 2015 Ulkomaan kansalaiset, väestöosuudet & ikäjakauma 2015 Luettu 16.9.2016 Kotoutumisen hallinto ja toimijat. TEM. http://tem.fi/kotouttamisen-hallinto-ja-toimijat Luettu 2.1.2017 Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaneet 2015. http://www.migri.fi/download/64996 Tilastograafit 2015 valmis.pdf?36f6dfa5a81ad488 Luettu 11.12.2016 Maanmittauslaitos, kiinteistörekisteri. Sisäasiainministeriö. Maahanmuutto. ht t p s:/ / i ss u u. com/ s is a mi ni s t e ri o/ d ocs / d sismin es i t e a 5 su omi ma a h a n mu u t t o Lu e t t u 7. 1 2. 2 0 1 6 Tilastokeskuksen tilasto "Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2014" Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.1.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html Luettu 16.9.2016 Tilastokeskuksen tilasto "Suomen kansalaisuuden saaneet". Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen kansalaisuuden saamiset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-7142. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2016]. Saantitapa: http://www.stat.f i/til/kans/index.html Tilastokeskuksen tilasto " Väestö kielen mukaan 2012-2015". Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.1.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html Luettu 16.9.2016 Työ-ja elinkeinoministeriö. Kotouttamistyön taustaa. http://www.kotouttaminen.fi/kotouttaminen/kotouttaminen/kotouttamistyon taustaa/kotoutum islaki ohjaa kotouttamista Luettu 16.9.2016 Kati Kiiski / Socom Oy versio 25.1.2017 20
N-1