Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous Jäälinmaja

Samankaltaiset tiedostot
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesienhoito 2012 ja 2013

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

JÄSENTIEDOTE 1/2016. Tässä jäsentiedotteessa:

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2016

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2015

KIIMINGIN JÄÄLIN TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VESIENHOITOYHDISTYS RY

JÄSENTIEDOTE 1/2017. Tässä jäsentiedotteessa:

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Lisäksi paikalla olivat Kari Tiri, Eero Marttila, Eero Laine

Jäälinojan valuma-alueen kunnostustyöt

Kiimingin - Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

Metsätalouden vesiensuojelu

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

KALAMÄEN KOSTEIKKO JÄÄLISSÄ

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Ajankohtaista vesistökunnostusverkostosta

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Eero Partanen KOSTEIKKO PEHMEIKÖLLE KORTEOJANSUON VESIEN- SUOJELUKOSTEIKKO

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Tausta ja tavoitteet

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Kosteikot vesienhoidossa

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

SAARISENOJAN KOSTEIKKOJEN SUUNNITELMA Kiiminki

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Laskuojien katselmointi

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Transkriptio:

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 217 2.3.217 Jäälinmaja

Vuosikokous 2.3.217 klo 18 Ongelmat ja tavoitteet Kuormituksen pienentäminen kiintoaine ravinteet vaikuttavuus Järven hoito Resurssit jäsenmaksut rahoitustuki talkootyöt Viestintä Tulevaisuudennäkymät

Palautetaan mieleen Jäälinjärven pulmat Löyhä pohjasedimentti kiintoainesta valunut vuosikymmeniä kiintoaines = rautasaostumaa Limalevä kiintoaineen mukana ravinteita ranta-alueen kuormitusta sisäinen kuormitus: o pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat veteen o särkikalat voimistavat ilmiötä Särkikaloja liikaa

Vain kolme tavoitetta: 1) Vähentää kiintoaineen kulkeutumista järveen lietteenpoistojärjestelmät, pintavalutus, putkipadot, kosteikot, hulevesien imeytys, riittävä pohjaveden korkeus 2) Pienentää järven ravinnekuormaa => jätevesien viemäröinti pihojen lannoituksen minimointi kosteikot 3) Kunnostaa järveä => hoitokalastus muut kunnostustoimet???

Kosteikoita, pintavalutusta, Jää putkipatoja Jäälinojan valuma-alue Korteojan kosteikko Kalamäen kosteikko Putkipato Kokkojärvenniityn kosteikko Kokko-ojan haaran pintavalutus ja lietteenpoistojärjestelmä Putkipato Saarisenojanniityn pintavalutus

Kokkohaaran pintavalutus ja lietteenpoisto Silta Pato Pato Pato Lietteen pumppaus Pato Hirsisuiste Lietteenkeruuallas Lietteen erotusallas

Kokko-ojan vanha suiste

Ylivuotopato Kalamäen kosteikko Matalikko Neulapato Lieteallas Settipato Lietteen pumppaus Matalikko Matalikko Pintavalutus Ohitus Silta Pato

Sedimenttitutkimus 3K 3D Kalamäen kosteikko 3J Virtaava vesikerros 1,5 m 2 m Sedimenttikerrokset 1,7 m 3Z Lietteen määrä tulokanavassa n. 1 m 3 Näytteiden 3D ja 3J kiintoainepitoisuuksien keskiarvo,5 m 2,125 g/l 1, m 1,5 g/l 1,5m 15,25 g/l => Lietteen kuiva-ainemäärä n. 9 kg

Huoltoura Korteojan lintuvesi ja pintavalutus Kiinteä pato 4:72 Hirsisuiste Pintavalutusalue Säätöpato Kosteikkoalue Laskeutusallas 4:71 Yleiskaavaan merkitty tie Mittakaava,3 km Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Tulovesimäärä Jäälinjärveen Milj. m 3 6 5 4 3 2 211 212 213 214 215 216 Sarja1 Sarja2 Sarja3 Sarja4 Sarja5 Sarja6 1

5 1 15 2 25 3 35 4 2.6.211 2.8.211 3.8.211 1.1.211 3.4.212 7.5.212 29.5.212 26.6.212 15.7.212 14.8.212 4.9.212 27.9.212 18.6.213 24.7.213 5.8.213 28.8.213 2.1.2 17.6.214 3.6.214 22.7.214 7.8.214 3.9.214 22.6.215 8.7.215 23.7.215 12.8.215 26.8.215 14.9.215 12.5.216 13.6.216 28.6.216 14.7.216 28.7.216 15.8.216 1.9.216 Saarisenojan kiintoaine mg/l Kalamäki ja Kokkohaara käytössä Kalamäki osittain käytössä

24.huhti 1.touko 8.touko 15.touko 22.touko 29.touko 5.kesä 12.kesä 19.kesä 26.kesä 3.heinä 1.heinä 17.heinä 24.heinä 31.heinä 7.elo 14.elo 21.elo 28.elo 4.syys Virtaama m 3 /s 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Saarisenojan virtaama 216 ja kiintoaine Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi 4 3 2 Kiintoaine mg/l 1,

24.huhti 1.touko 8.touko 15.touko 22.touko 29.touko 5.kesä 12.kesä 19.kesä 26.kesä 3.heinä 1.heinä 17.heinä 24.heinä 31.heinä 7.elo 14.elo 21.elo 28.elo 4.syys Virtaama m 3 /s 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 Saarisenojan virtaama 216 ja veden väri Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Väri mg Pt/l 1 8 6 4 2,

Rautailmiötutkimusta valmistellaan WP1 Hankkeen johto ja koordinointi pj. Kaisa Heikkinen, SYKE, Oulu WP2 Raudan kulkeutuminen maaperästä mereen pj. Petri Ekholm, SYKE, Hki WP3 Rautakuormituksen vaikutukset vesien tilaan pj. Viivi Fleming-Lehtinen, SYKE, Hki WP4 Maankäytön vesiensuojelumenetelmien kehitt. pj. Hannu Marttila, Oulun yo WP5 Ohjauskeinot pj. Jukka Similä, Lapin yliopisto GTK:ssa kiinnostusta osallistua Case Jäälinjärvi WP2 (Kari Kainua) ja WP4 (Birger Ylisaukko-oja) EU-rahoitusta haetaan 1-3 Meur Interreg Nord ohjelmasta -edellyttää ruotsalaisten osallistumista Hakemus syksyllä

Edunvalvontaa Oulun uusi rakennusjärjestys (kv 1.1.216): Yhdistyksen muistutus otettiin huomioon: rantavyöhyke säilytettävä hulevedet imeytettävä jos kerätään, allastettava, tarkkailtava, viivästettävä Yhdistyksen huolenilmaus Oulun eri organisaatiolle koskee infrarakentamista Vireillä kaavoitusta, katujen saneerauksia yms.

Vesistö on arvokkain ympäristömme. Pidetään siitä huolta. Säilytä suojavyöhyke Lannoita harkiten Kalasta Huolehdi jätevesistä Hoida maisemaa Hyvän ranta-asukkaan ohje jaettu uudelleen keväällä 215 Keväällä 217 rantailta; teeman ohje päivitetään; rannan kunnostus mukaan Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Viemäri valmis

Korteoja Jäälin vesien tarkkailu 216 6 Nitraatti nitriittityppi (µg/l) 5 4 4 35 3 3 25 2 1 2 15 1 5 28.6.216 27.7.216 Jäälinoja 2 15 1 5 1.9.216 Korteojan kosteikko Jäälinjärvi 15 1 5 Kalamäen kosteikko 28.6.216 1 5 1 5 27.7.216 1.9.216 Saarisenoja Näytepisteet: Jäälinjärvi, lähtevä Korteoja, Heikkisentien silta 15 Korteoja, kosteikon yläpuoli 1 1 Saarisenoja, Kalamäen silta 5 5 5 Saarisenoja Kalamäen yläpuoli 28.6.216 26.7.216 1.9.216

Korteoja Jäälin vesien tarkkailu 216 12 Ammoniumtyppi (µg/l) 1 14 12 1 1 12 1 12 1 8 8 9 8 8 8 6 6 7 6 6 6 4 2 28.6.216 4 2 27.7.216 5 4 3 2 1 1.9.216 Korteojan kosteikko 4 2 28.6.216 4 3 2 1 27.7.216 4 2 1.9.216 Jäälinoja Jäälinjärvi Kalamäen kosteikko Saarisenoja 6 5 Näytepisteet: 2 1 28.6.216 4 3 2 1 26.7.216 4 3 2 1 1.9.216 Jäälinjärvi, lähtevä Korteoja, Heikkisentien silta Korteoja, kosteikon yläpuoli Saarisenoja, Kalamäen silta Saarisenoja Kalamäen yläpuoli

Korteoja Jäälin vesien tarkkailu 216 Fosfaattifosfori (µg/l) 12 1 21 Todellinen 12 µg/l 8 Todellinen 6 µg/l 6 6 5 4 3 2 1 28.6.216 6 5 4 3 2 1 27.7.216 4 3 2 1 1.9.216 Korteojan kosteikko 4 2 28.6.216 5 4 3 2 1 27.7.216 4 3 2 1 1.9.216 Jäälinoja Jäälinjärvi Kalamäen kosteikko Saarisenoja 4 3 2 1 28.6.216 6 5 4 3 2 1 26.7.216 3 2 1 1.9.216 Näytepisteet: Jäälinjärvi, lähtevä Korteoja, Heikkisentien silta Korteoja, kosteikon yläpuoli Saarisenoja, Kalamäen silta Saarisenoja Kalamäen yläpuoli

Hoitokalasaalis: 1111 kg

Jäälinjärven kalastustutkimukset, kappalejakauma ilman haukea 25 216 ahven kiiski lahna särki 1334 kpl 348 kpl

Jäälinjärven kalastustutkimukset, biomassajakauma ilman haukea 25 216 ahven kiiski lahna särki säynävä 1455 g 1961 g

Särjen ja ahvenen pituusjakauma 216 Kalastustutkimus 27. 29.7.216: Jäälinjärven kalakanta kunnossa

Resursseja hyvin Jäsen- ja tukimaksut Metsäkeskus Talkoot 2 5 eur 14 eur 21 eur Yht. 37 5eur Voimassa olevia rahoituspäätöksiä -> 218: ELY-keskus, normaalitoiminta ELY-keskus, bioremediaatio 23 eur 55 eur

Talkootyöt 216 tuntia 35 3 25 2 15 1 5 Talkoot yhteensä 1425 tuntia Talkoihin osallistui 22 henkilöä

Tunnettuus edistää toimintaa Kestävän kehityksen tunnustuspalkinto; uutinen 6 mediassa Kaleva, Rantapohja, yht. 6 juttua Vesistökunnostusverkosto (valtakunnallinen): uutiskirje 2 juttua+ ajankohtaisuutinen valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät Lappeenrannassa; esittelypiste ja käsikirjan luovutus ministeri Tiilikaiselle pysyvä esittelypiste K-Supermarketissa, kahvitarjoilu 2. helmikuuta esittelypiste Jäälinsoudussa ja JCR:ssä Vierailuja Jäälissä SYKEn tutkijat VYYHTI-pilothanke (Pirnesjärvi) Kiimingin Jäälin vesienhoitotoimikunta Puheenvuorot: Oulun ja Kainuun kalastusaluepäivät, Kuivasjärven asukasyhd. VYYHTI-verkosto, hankkeen puheenjohtajuus www.kiiminginjaalinvedet.net 64 art, 22 kävijää, 54 näkymää liitytty Facebookiin

Entä järvi? Kalakanta kunnossa Kaksi tulvakesää vaikeuttaneet päätelmiä, mutta tuloveden typpireduktio 6 9 prosenttia (liukoinen) fosforia sitoutuu kiintoaineeseen paljon (?) o tutkimukset kesken o tärkeää poistaa kiintoainetta Ei sinilevää viime kesänä! - edellinen levätön kesä v. 28 Limalevästä ei sanottavaa haittaa

Jäälin vesivisio 221 Jäälinjärven yläpuolisella valuma-alueella on kaksi vesilintukosteikkoa, pintavalutuskenttiä ja muita vesienhoitorakenteita. Vesi on palautettu Saarisenojan alkuperäiseen uomaan Saarisenojanniityllä. Saarisenojan ja Kokko-ojan varrella on vaellus- ja hiihtoreitit, jotka johtavat Koiteliin sekä valuma-alueen metsä- ja suoalueille. Vaellusreitit toimivat maastotietopolkuna, ja siellä esitellään vesistöä ja vesienhoitoa, alueen asutushistoriaa, geologisia muodostumia, luontotyyppejä ja niiden ominaispiirteitä sekä metsien hoitoa ja käyttöä. Reittien varrella on lintutorni, laavuja ja nuotiopaikkoja. Kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen Jäälinjärveen on pienentynyt kolmannekseen maksimista. Veden väriarvot ovat selvästi parantuneet. Limalevä- ja sinileväesiintymät ovat pääosin poistuneet eivätkä haittaa uimista tai muuta virkistyskäyttöä. Jäälinjärven kalastorakenne on terve, ja virkistyskalastukseen soveltuvat ahven- ja haukikannat ovat hyviä. Rakennetuilla rannoilla on puustoa ja muuta kasvillisuutta, ja vesimaisema on pehmentynyt. Jäälinjärvestä Jäälinojaan virtaavan veden laatu on hyvä. Jäälinojaan tuleva hulevesi-, jätevesi- ja hajakuormitus on pienentynyt eikä merkittävästi heikennä Jäälinojan alaosan veden laatua. Jäälinojan vesi soveltuu kauttaaltaan kasteluun, uimiseen ja peseytymiseen. Kalakannat ovat vahvat.

217 Lietteenpoistoa, kunnossapitoa Seurantaa jatketaan, tutkimusohjelmaa laajennetaan Hoitokalastusta jatketaan Selvitetään: Jäälinjärven yläpää laskeutusaltaaksi? Korteojan yläpään patoaminen? Edistetään tieteellistä rautatutkimusta SYKE:n /yliopiston kanssa Osallistutaan Kalimenjoki -tutkimukseen Toteutetaan bioremediaatiotutkimuksen maasto-osuus Jukka jatkaa bioremediaatiosta