Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1
Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys kylmän sodan päätyttyä Tarkastelulle yhteinen lähtökohta 2 UUDET UHKAT: millaisia uhkia talouden globalisaatiolle? 3 SUURVALTAKILPAILU: uhka vai mahdollisuus? 4 VASTAUS: mikä uhkaa talouden globalisaatiota? 2
1 Perusteita: käsitteitk sitteitä GLOBALISAATIOsta on monta näkemystä Moninainen vuorovaikutus lisääntyy ja on yhä heikommin valtioiden hallittavissa Talous: kasvavat virrat (tavaraa, ihmisiä, pääomaa, tietoa, yrityksiä ) Politiikka: lisää standardeja (ihmisoikeudet, työlait, koordinointi ) Kulttuuri: uusia vaihtoehtoja (identiteetti, arvot, asenteet, kieli, tavat ) Moottoreina teknologia ja valtion kontrollin heikkeneminen Lokalisaatio vastakohtana, esim. palvelut oltava fyysisestikin lähellä ihmistä SUURVALTA voi vaikuttaa voimakkaasti muiden valtioiden ratkaisuihin. UUDET UHKAT määritellään laaja-alaisina uhkina (uhka = tahto x kyky ) Ihmisen aiheuttamia, sisältyy väkivaltaa tai sen todennäköisyys on suuri 3
1 Perusteita: uusi maailmanjärjestys Uhkiin liittyen: uudenlaista ymmärrystä uhkien luonteesta Kansallinen etu muuttuu yhteiseksi Turvallisuus nähdään edellytyksenä muulle kehitykselle Siviilikriisinhallinta sotilaallisen rinnalle Suurvaltakilpailuun liittyen: maailman yksi-/moninapaisuus Vastakkainasettelu lientyy, koalitiot vaihtelevat, yhteistyön mahdollisuus Heikko ennustettavuus, heikko sitoutuneisuus, eriytyvät tavoitteet Uusi näkemys: poliittisen realismin rinnalle tulkintatieteet Laaja turvallisuuskäsitys pelkän sotilaallisen tilalle Länsimaiden kyky auttaa heikompia luo moraalista velvoitetta Poliittinen ja taloudellinen valta/voima aiempaa riippuvaisempia toisistaan 4
1 Perusteita: tarkastelulle yhteinen lähtl htökohta Toimintakyvyttömät valtiot Riskivaltiot ja roistovaltiot Terrorismi Joukkotuhoaseiden leviäminen Ideologinen vastakkainasettelu Ennustamaton sotilaallinen toiminta SOTILAALLISET Järjestäytynyt rikollisuus Radikaalit ääriliikkeet Yhteiskunnan toimimattomuus Syrjäytyneisyys YHTEISKUNNALLISET Ympäristöuhat Informaatio-operaatiot Kilpailu raaka-aineista Köyhyys ja eriarvoisuus GLOBAALIT UHATAKSEEN oltava riittävästi VAIKUTUSPOTENTIAALIA (uhka = [tahto x kyky] + todennäköisyys + vaikuttavuus) 5
1 Perusteita: tarkastelulle yhteinen lähtl htökohta Toimintakyvyttömät valtiot Riskivaltiot ja roistovaltiot Terrorismi Joukkotuhoaseiden leviäminen Ideologinen vastakkainasettelu Ennustamaton sotilaallinen toiminta Järjestäytynyt rikollisuus Radikaalit ääriliikkeet Yhteiskunnan toimimattomuus Syrjäytyneisyys SOTILAALLISET YHTEISKUNNALLISET Ympäristöuhat Kilpailu raaka-aineista aineista Köyhyys ja eriarvoisuus Informaatio-operaatiot GLOBAALIT 6
1 Perusteita: tarkastelulle yhteinen lähtl htökohta 1. Riskivaltio houkuttaa heikkoudellaan aineksia 2. Järjestäytynyt rikollisuus ja ääriliikkeet vahvistuvat 3. Radikaalit ja rikolliset ottavat hallitusvastuun 4. Joukkotuhoase VALTION haltuun ostaen, kehittäen Talouden globalisaation uusi uhka on Valtioterrorismi. Valtioiden kilpailu voimavaroista Talouden globalisaation uhka on Suurvaltakilpailu. 7
2 Valtioterrorismi globaalin talouden uhkana UHATAKSEEN oltava riittävästi VAIKUTUSPOTENTIAALIA (uhka = [tahto x kyky] + todennäköisyys + vaikuttavuus) VAATII JOUKKOTUHOASEEN Ydinaseen käytön uhka Ydinaseita on vain valtioilla: USA, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia, Ranska, Intia, Pakistan, Israel, Pohjois-Korea Syitä, jotka estävät valtiota käyttämästä ydinasetta: turvallisuuspoliittisia (USA:n turvatakuut, alueellinen tasapaino) ideologis-normatiivisia (hylkiövaltioksi, sanktiot) taloudellis-teknisiä (hinta, osaaminen) sisäpoliittisia (demokratia, avoin talous, kv sopimukset) Terroristille helpoin tapa hankkia on tukeutua heikkoon valtioon heikkoja ydinasevaltioita ovat Pakistan ja Pohjois-Korea likainen pommi helpompi hankkia, aktiivisessa etsinnässä 8
2 Valtioterrorismi globaalin talouden uhkana Kemiallisen ja biologisen aseen käytön uhka köyhän miehen ydinase Lukemattomilla valtioilla, myös yrityksillä runsaasti, kaksoiskäyttö Syyt kiinnostukseen Helpointa hankkia tai tuottaa (Irakin klooritankkien räjäytys 07) Erittäin myrkyllisiä, käyttövalmiuteen vaivattomasti Edullinen, nopea tuotekehitys ja sen valvonnan vaikeus Biologisen lähes olematon kansainvälinen valvonta Biologisen globaali vaikutus saavutettavissa (ilmalevitys, matkailu ) Terroristin ongelmat Kemiallisella pieni vaikutusalue (Tokion metroon sariinia 1995), valvonta ja sääntely vahvaa 9
2 Valtioterrorismi globaalin talouden uhkana Arvioita valtioterrorismi-uhkan kehittymisestä Yleisesti uudet uhat eivät muodosta suoranaista uhkaa talouden globalisaatiolle, mutta ne voivat merkittävästi häiritä sen toimintoja Poikkeuksena joukkotuhoaseiden käyttö bioaseen käytön todennäköisyys kasvaa kemiallisen hitaammin ydinaseen laskee Uhkan kasvaessa kansainvälinen yhteistyö paranee (biosuojaus) 10
3 Suurvaltakilpailu globaalin talouden uhkana Suurvaltoja tänään: USA, Venäjä, Kiina, ja EU-valtio Lähtökohta: kilpaillaan (taloudellisesta) vallasta, sillä se luo edellytykset kaikelle muulle menestykselle Asetelma: USAn johtoasema haastetaan. Tarkastellaan todennäköisimpiä haastajia. 11
3 Suurvaltakilpailu globaalin talouden uhkana Haastaja 1: Kiina + talouskasvu ripeää, sotilaallinen kyky paranee + piilevää voimaa enemmän kuin USAlla (väestö, kauppa) Kiinan sisäiset ongelmat (elintasoerot, maaseutu, työttömyys, pankkija oikeusjärjestelmä, innovaatiotaso, saasteet, keskusjohtoisuus Vahvasti riippuvainen ulkomaankaupasta ja raaka-aineiden tuonnista Onko halukkaita liittolaisia? Intia, E-Korea ja Japani varovat, Venäjä? 12
3 Suurvaltakilpailu globaalin talouden uhkana Haastaja 2: EU valtio + Väestö, kehitysaste, asevoimat luovat edellytykset haastaa Samalla puolella miksi luoda vastakkainasettelua? Haluavatko EU-maat toimia yhdessä turvallisuuden alalla? Talouskasvun perusta ei luo riittäviä edellytyksiä haastamiselle Haastaja 3: Venäjä + Ydinase, talouskasvu ja raaka-ainevarat luovat edellytyksiä haastaa + Sisäinen järjestys ja turvallisuus, keskusjohtoisuus + Huomattava riippumattomuus muista antaa toimintavapautta Yleinen kehittymättömyys: talouden riskit (talouden yksipuolisuus, infra, väestö, pääoma, teknologia), hallinto 13
3 Suurvaltakilpailu globaalin talouden uhkana KEHITYSPIIRTEITÄ 2020-LUVULLE Pysyviä politiikan piirteitä Kansallinen etu etusijalla jokaisella kilpailijalla Yksittäisten valtioiden statukset muuttuvat, uusia alueellisia suurvaltoja Muuttuvia politiikan piirteitä Taloudellinen kilpailu kiristyy, yhteistyötä ja liittoutumia tarvitaan Ryhmitytään selkeämmin johtovaltioiden ympärille Keskinäisriippuvuus lisääntyy jatkossakin Kysymys: Kiinan nousu alueelliseksi suurvallaksi väistämätöntä? USA:n johtoasema säilyy, mutta ei enää vahvistu Johtoasemaa hyödynnetään mm. taloudellisia etuja ajaen Kilpailijoiden nousu estetään näiden taloutta heikentäen 14
3 Suurvaltakilpailu globaalin talouden uhkana Arvioita suurvaltakilpailun aiheuttamasta uhkasta Suurvalta-aseman edellytys on talouden globalisaatio, joten ei syytä aiheuttaa uhkaa sille Suurvallan keskeinen piirre on taloudellinen ylivoima-asema ja kehitys Esim. USA:n isolaatio heikentäisi sen globaalia taloutta ja suurvalta-asemaa (esim. Hollanti, Intia, Kiina, Britannia, Neuvostoliitto) Keskinäisriippuvuus pitää kilpailun kohtuullisena Energiariippuvuutta kaikilla: USA Lähi-idästä, EU Venäjästä, Kiinalla kasvaa Kauppa muuttunut epäsymmetriseksi: Venäjälle tärkein EU, USA:lle kotimarkkinat, Kiinalle Aasia 15
3 Suurvaltakilpailu globaalin talouden uhkana, mutta pienempiä uhkia riittää Alueellinen kilpailu heikentää globaalin talouden vaikutusta Toisinaan politiikka rajoittaa talouden toimintamahdollisuuksia Intian ja Pakistanin kauppa Dubain kautta, Kuuban menetetyt vuosikymmenet Siirtymää geopolitiikasta geo-ekonomiaan? Esim. Venäjän energia-ase vai onko pelko liiasta taloudellisesta riippuvuudesta korostumassa? Rakenteelliset ongelmat (esim. EU, Kiina, Venäjä) syvävarallisuus vai pinta-ansiotaso Suomalaisen ansiotaso 8% pienempi kuin EU-laisen keskiarvo OECD-maiden varallisuudella mitattuna argentiinalaisten tasolla Varallisuuden korkea taso turvaa globalisaation häiriöiltä (Su-Ru) 16
4 Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Vastauksia. Uudet uhkat eivät muodosta suoranaista uhkaa talouden globalisaatiolle, mutta ne voivat merkittävästi häiritä sen toimintoja Vakavin uhka valtion ja joukkotuhoaseen yhdistelmä (bioase) Suurvaltakilpailu ei myöskään uhkaa, vaan pikemminkin tukee Kasvava keskinäisriippuvuus estää talouden häiritsemisen, toisaalta myös vahvistaa globaalin häiriön vaikutuksia, mutta ainahan valtiot ovat pyrkineet ennakoimaan ja varautumaan tulevaisuuden vaikeuksiin - näin on myös jatkossa! 17
ONGELMALLISINTA EI OLE KEHITYKSEN TUNNISTAMINEN vaan sen VAIKUTUSTEN arviointi. 18