KEHITYSMAA- TUTKIMUS Johdantojakson luennot ti ja to 16-18 4.9.-18.10. 2007 ti PR, pieni juhlasali, to U40, sali 1 4.9. johdanto Kehitysmaatutkimus ja kehitysmaatutkimuksen laitos Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ja sen suorittaminen Mitä kehitysmaatutkimus on ja mitä sen opiskelusta voi saada Laitoksen henkilökuntaa Kehitysmaatutkimus Juhani Koponen, professori Jeremy Gould, dos. yliopistonlehtori Pertti Multanen, dos., yliopistonopettaja Lauri Siitonen, VTT, amanuenssi Muita opettajia, tutkijoita Ongelmalähtöinen, normatiivinen tutkimusala ja oppiaine globaali eriarvoisuus ( pohjoinen - etelä ) itsessään suuri ongelma ja monen muun ongelman alkusyy Akateeminen, yliopistollinen ala etsii, tuottaa ja välittää tutkimustietoa Keskittyy kehitysmaihin, näkökulma maailmanlaajuinen Isot peruskysymykset Mistä yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen erilaisuus ja kansainvälinen eriarvoisuus juontuvat? Miksi maailman eri osien asukkailla on niin erilaiset elinolot ja -ehdot? Mitä tämän asiantilan muuttamiseksi yritetään tehdä? Mitä sille ylipäänsä voidaan tehdä? Kehitysmaiden tutkimus vs. kehitysmaatutkimus Kehitysmaita voi tutkia monista lähtökohdista ja tiedonintresseistä Kehitysmaatutkimuksessa vaatimuksena kehitysrelevanssi Kehitysmaatutkimus - monitieteinen yhteiskuntatieteellinen tutkimusala ja oppiaine, tuottaa kehitysongelmien ymmärtämiselle, selittämiselle ja ratkaisemiselle relevanttia tietoa 1
Kohde ja tarkoitus 1. Kohde kehitysmaat, kehitysongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet 2. Tarkoitus: edesauttaa 'kehitystä', tuottaa tietoa joka auttaa ymmärtämään ja selittämään kehitysongelmia ja niiden ratkaisumalleja Menetelmä a. monitieteisyys ei omia menetelmiä, käyttää eri tietenalojen menetelmiä, yhdistelee niitä b. monitasoisuus tai -näkökulmaisuus - kattaa maailmanlaajuisen, maanlaajuisen ja paikallisen, historian ja nykypäivän näkökulmat ja pyrkii niiden yhdistämiseen Kriittinen tehtävä Luennot: ti ja to 16-18 Kehitysmaatutkimus osa kehitysajattelua ja -toimintaa tai developmentalistista kompleksia Developmentalismin perusajatus: kehitys päämäärä ja keino - toivottava yhteiskunnallinen tila ja prosessi sekä rationalistinen interventio sen saavuttamiseksi Samalla tarkastelee ao. toimintaa kriittisesti mitä kehityksen nimissä itse asiassa tehdään? Haastaa vakiintuneet ja vallitsevat tiedot ja koettelee niiden perusteita Onko mahdollista? Ti 4.9. Johdanto laitos ja oppiaine laitoksen opettajat ja Juhani Koponen To 6.9. Kehitysmaat ja kehitys JK Ti 11.9. Kehityksen selitysmalleja JK To 13.9. Kehitysmaiden yhteiskunnat Pekka Valtonen Ti 18.9. Kehitysmaiden yhteiskunnat 2 - PV To 20.9 Kehitysmaiden yhteiskunnat 3 - PV Ti 25.9. Kehityksen historia ja globalisaatio JK To 27.9. Kehitysmaat maailmantaloudessa JK Luennot ti ja to 16-18 Ti 2.10. Valtio Jeremy Gould To 4.10. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö JK Ti 9.10. Väestö, ympäristö ja kestävä kehitys JK To 11.10. Sukupuoli ja kehitys Riina Isotalo Ti 16.10 Kansainväliset toimijat - PV To 18.10. Kansalaisyhteiskunta JG Luentojen suoritus (2 op) Aktiivinen läsnäolo luennoilla ja luentopäiväkirja Luentopäiväkirjan tarkoituksena on saattaa opiskelija pohtimaan luennolla kuulemiaan asioita sekä harjoittaa tieteelliseen kirjoittamiseen Luentopäiväkirja tehdään luentomuistiinpanojen pohjalta niin, että opiskelija keskustelee paperilla luennoitsijan kanssa ja tuo esiin omia ajatuksiaan luentojen aiheisiin liittyen Luentopäiväkirja eri asia kuin luentomuistiinpanot - oma ääni mukaan! 2
Kysymykset ja kommentit Luentopäiväkirja vähintään 11 luennosta, kustakin noin 1 sivu konekirjoitettua tekstiä Luentopäiväkirjassa mainitkaa Luentopäiväkirja, Johdantojakson 101 luennot, sl 2007, oma nimi ja opiskelijanumero Palautetaan paperikopiona viimeistään 15.11.2007 laitoksen ilmoitustaulun alla olevaan laatikkoon Johdantojaksoon kuuluu myös kirjatentti (3 op), Koponen ym, Kehitysmaatutkimus Kurssin vastuuopettaja: Pertti Multanen (pertti.multanen@helsinki.fi) Laitoksen kotisivu http://www.valt.helsinki.fi/kmi Kurssin sivut: Laitoksen sivu - Opiskelu Opinto-opas Kandidaatin opinnot - 101. luento Motiiveja kehitysmaatutkimuksen opiskeluun Halu ja tarve ymmärtää mitä maailmassa tapahtuu: mistä kv. erilaisuus, eriarvoisuus juontuu, miten toimii (tiedollinen, tieteellinen intressi) Halu ja tarve tehdä jotain, maailmanparantaminen (aktivistinen käytännön intressi) Muut motiivit (kokemukset, matkailu ) Yliopiston tehtävä ja luonne Yliopisto edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta ja kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa Humboldtilainen yliopistoihanne: tutkimuksen ja opetuksen ykseys luovalle tiedolle annettu paino Yhteiskuntatieteellinen tieto Tutkimuksen tavoitteita Yhteiskuntatieteen sovellettavuus? Itsestäänselvyydet? Monet arkikäsitteistämme peräisin yhteiskuntatutkimuksesta Ei yhtä yhteiskuntateoriaa ja tieteenfilosofiaa vaan kilpailevia suuntauksia: positivismista realismiin ja konstruktivismiin Kuvaus Selittäminen Ymmärtäminen Ennustaminen Muuttaminen Erillisiä tutkimustehtäviä vai yhden tutkimuksen eri vaiheita? Jatkumo vai loogisesti eri operaatioita? 3
Tutkimustiedon yhteinen aines Systemaattista Tunnetuin menetelmin hankittua ja käsiteltyä Julkilausuttua, käsitteellistettyä Julkista, kasautuvaa Refleksiivistä - tarkkailee omia perusteitaan Refleksiivisyys yhteiskuntatutkimuksessa Kuinka tiedämme? millä perusteella? Yksinkertaiset faktat : todennettavissa tai vääräksiosoitettavissa Faktoille merkitys: laajemmat yhteydet, teoreettiset viitekehykset, tulkinta Metodologia: teorian ja tutkimustekniikan ykseys (kysymykset, käsitteet, selitysmallit teoriasta, ainekset vastauksiin tiedonkeruuja käsittelymenetelmien avulla) Tutkimussuuntia Ongelmanratkaisututkimus: ottaa kontekstin annettuna Kriittinen tutkimus: selvittelee myös laajempia yhteyksiä vrt. soveltava / perustutkimus Kehitysmaatutkimuksessa molempia Kehitysrelevanssi yksi tutkittava kysymys sekä kehitys että tutkimus ennaltaarvaamatonta Yhteiskuntatieteellisen tiedon käyttötapoja Tutkimustieto auttaa ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttamaan yhteiskuntaan Vaikutustasot: paikallinen/policy Valistava' vs. 'instrumentaalinen' tieto Päämäärä: kriittinen muttei hylkäävä asenne tietoon Mutta riittääkö tieto? Kehitysmaatutkimuksen normatiivinen pohja Arvolähtökohtina pyrkimys kansainväliseen tasa-arvoon, toiminta sen eteen Valistuksen, lännen arvot Arvoristiriitoja: tarve kunnioittaa kehitysmaiden asukkaiden omia arvoja, kehitysmaiden sisäinen epätasa-arvo Tosiasiat ja arvot tutkimuksessa (i) Tosiasiat ja arvot toisistaan riippumattomia (arkiajattelu, positivismi) (ii) Tutkijan arvot vaikuttavat (a) tutkimusaiheen valintaan (Weber) (b) koko tutkimusprosessiin (Myrdal) (iii) Tosiasiat vaikuttavat arvoihin (a) teoreettisissa viitekehyksissä (Taylor) (b) selitysten kautta (Bhaskar) 4
Kehitysmaatutkimus Tuottaa ja välittää tutkimuksellisesti punnittua tietoa tosiasiatietoa ja tieteellisesti perusteltua argumentaatiota Sitoutuu akateemisiin ideaaleihin Arvopohjainen ja tietopohjainen aines kietoutuvat yhteen Tukahduttaako kriittinen tietoaines arvopohjaisen kipinän (joka tietoa lisää )? Seurauksia kehitysmaatutkimukselle Tieteellisyyden vaatimukset korostuvat Omaa arvoperustaa ja arvoristiriitoja koeteltava uusien tosiasioiden ja teorioiden valossa Moraalisen valinnan välttämättömyys säilyy tutkimustieto voi auttaa valinnassa, ei määrää sitä 5