Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015
USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat kriteerit SOTE UUDISTUS 27.3.2015
27.3.2015 SOTE uudistuksen ensimmäinen vaihe
27.3.2015 SOTE uudistuksen toinen vaihe
27.3.2015 SOTE uudistuksen kolmas vaihe
27.3.2015 Epäselväksi ja epäoikeudenmukaiseksi koetut rahoituslaskelmat sekä perustuslailliset ongelmat suurimpana syynä, ettei sote uudistus toteutunut suunnitellun aikataulun ja sisällön mukaisesti
SOTE UUDISTUS ON AIKATAULUKYSYMYS sillä tulevaisuudessa palvelut täytyy tuottaa uudella tavalla: Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa ja vuonna 2026 Suomessa työikäisiä eli 15 65 -vuotiaita on vain 58 prosenttia väestöstä, tällöin sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan noin 235 000 uutta työntekijää. Terveyden- ja vanhustenhuollon menot tulevat kasvamaan pelkästään väestön ikääntymisen johdosta arviolta runsaan kolmanneksen (4,5 mrd euroa) vuoteen 2030 mennessä ja lähes 60 % (7,4 mrd euroa) vuoteen 2040 mennessä nykyisestä. Näin käy vaikka palvelujen saatavuus, laatu ja määrä pysyisivät ennallaan, eivät siis paranisi, mutta eivät myöskään heikkenisi. 27.3.2015
USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat kriteerit SOTE uudistus seuraavalle hallitukselle Lainsäädäntö, esim. uusi sosiaalihuoltolaki, uudistaa palveluita STM:n ja THL:n lasten, nuorten ja perheiden työryhmä kehittävät valtakunnan tasolla LNP:n palveluita 27.3.2015
USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Voisiko kehittäminen ja yhteistyö perustua vapaaehtoisuuteen? Paikalliset ja alueesta lähtevät kriteerit Keski-Suomi ja sen kunnat Keski-Suomen SOTE2020 hanke Sisältöön ja toteutustapaan perustuvat kriteerit Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa työskentelevät 27.3.2015
Johdatus päivän teemaan Lapset ja perheet tilastoina 27.3.2015
27.3.2015 Perheiden rakenne Suomessa 1992-2013 (Lähde tilastokeskus)
Perheiden rakenne Suomessa (Lähde tilastokeskus) Kaikkiaan perheitä oli vuoden 2013 lopussa 1 471 000, joista lapsiperheitä 576 000 Lapsiperheisiin kuului 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto on edelleen avioparin perhe, 60 prosenttia Lapsiperheissä oli vuonna 2013 yhteensä 1 057 000 alaikäistä lasta Perheiden keskimääräinen lapsiluku oli 1,84 vuonna 2013 Lapsiperheiden määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana hitaasti: vaikuttavina tekijöinä ovat syntyvyys, täysikäistyvien ikäluokkien koot sekä kansainvälinen muuttoliike 27.3.2015
Suomalaisen ja eurooppalaisen perheen kehitysnäkymiä vuoteen 2035 (Lähde: Kimmo Jokinen, Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto) Perinteiset perhemallit vähenevät tulevaisuudessa entisestään, esim. miehen rooli perheen elättäjänä on harvinaisempaa Avioliiton merkitys vähenee: avoliitto, yksinhuoltajat, erot, avioliiton ulkopuolella syntyvät lapset yleistyvät Suuntaus on, että nuoret ovat lapsuudenkodeissa yhä pidempään Lasten hankkiminen ja avioituminen siirtyvät yhä pidemmälle Syntyvyys alenee, perhekoko pienenee Yksin elävien, yksinhuoltajien ja lapsettomien parien määrä lisääntyy (OECD) Noin 40-50% suomalaisista lapsista tulee kokemaan vanhempien eron/elää yksinhuoltajaperheissä/uusioperheissä Maahanmuuttajaperheitä on enemmän, monilapsisia perheitä enemmän (uusperheet) Epätasa-arvo moninaistuu: luokka, sukupuoli, etnisyys, perhemuodot, asuinalue, koulutus 27.3.2015
Esimerkki prosessiketjuista Perherakenteen muutos Harrastamisen kallistuminen Syrjäytyminen ja muut ongelmat lisääntyvät Junioriurheilun hinnat ovat kaksin- tai jopa kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Syinä kuntien tarjoamien liikuntapaikkojen maksujen nousu ja kallistuneet matka- ja välinekulut. Yksinhuoltajat ja vähävaraiset rahoittavat pikavipeillä lastensa harrastuksia, tai lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa. Syrjäytyneestä nuoresta jopa 170 000 euron terveyslaskut vuodessa, perheet joutuvat ulosottoon, liikkumattomasta nuoresta yhteiskunnalle noin kahden miljardin kuluerä vuodessa. 27.3.2015
Ulkomaalaistaustaiset Suomessa 1990 2013 (Lähde tilastokeskus) 27.3.2015
27.3.2015 Ulkomaalaistaustaiset Suomessa iän mukaan 2013 (Lähde tilastokeskus)
27.3.2015
Ulkomaalaistaustaiset Suomessa (Lähde tilastokeskus) Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 256 241 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä oli 45 283 Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne poikkeaa selvästi suomalaistaustaisista: suomalaistaustaisista työikäisten (15 64- vuotiaiden) osuus oli 63 prosenttia, kun taas ulkomaalaistaustaisista työikäisten osuus oli 76 prosenttia ja ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 86 prosenttia Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneitä) ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 20 prosenttia Ulkomaalaistaustaisista 0 14-vuotiaita oli 18 prosenttia, kun taas suomalaistaustaisista 0-14-vuotiaita oli 16 prosenttia 27.3.2015
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärien jakautuminen ikäryhmittäin 2012, % 22+ v 35 % 0-6v 19 % 16-21v 5 % 7-15v 41 % N=48 447 29.11.2013 Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012. THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/2013 22
Perheiden asiakkaaksi hakeutumisen pääsyyt 2012 Perheiden asiakkaaksi hakeutumisen pääsyy Lkm % Perheongelmat 6 108 21,7 Parisuhdeongelmat 2 759 9,8 Lapsen ongelmat 17 203 61,1 Muu syy 2 105 7,5 Yhteensä 28 175 100 29.11.2013 Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012. THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/2013 23
Ensimmäiseen asiakastapaamiseen pääsyn odotusaika jaksotettuna kunnittain ja väestömäärän mukaan 2012 Lkm % Väestö 31.12. % viikko (max 7pvää) 22 8,2 151 806 3,3 kuukausi (max 31 pvää) 128 47,9 1 914 482 41,7 2 kuukautta (max 61 pvää) 81 30,3 1 471 957 32,1 3 kuukautta (max 92) 18 6,7 441 665 9,6 yli 3 kuukautta 18 6,7 612 723 13,3 Vastanneet kunnat yhteensä 267 100 4 592 633 100 29.11.2013 Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012. THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/2013 24
Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakaskäyntien osuudet työmuodoittain 2012, % 50 45 40 35 33,6 % 30 25 27,5 20 15 16,8 16,4 10 5 3,1 2,6 0 Terapia Muu asiakaskäynti Ohjaus- ja neuvonta Psykologin tutkimus Lääkärin tutkimus Puheterapeutin tutkimus 29.11.2013 Lähde: Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012. THL Kasvatus- ja perheneuvolatoiminta 2012 Tilastoraportti 31/2013 25
27.3.2015
Lasten- ja nuorisopsykiatrian sairaalahoidon potilaat ja hoitojaksot 2001 2013 27.3.2015 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2013 Tilastoraportti 02/2015 27
Lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoidon potilaat ja käynnit 2006 2013 27.3.2015 Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2013 Tilastoraportti 02/2015 28
27.3.2015
27.3.2015 Lapset joista on tehty lastensuojeluilmoitus, suhteutettuna väestön 0-17 vuotiaisiin maakunnittain vuonna 2013, % (Lähde THL)
27.3.2015 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat sekä kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret 1996-2013 (Lähde THL)
27.3.2015 Uudet lastensuojelun avohuollon asiakkaat suhteutettuna 0-17 vuotiasta lasta kohden maakunnittain vuonna 2013, % (Lähde THL)
27.3.2015 Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus vastaavasta väestöstä ikäryhmittäin vuonna 2012-2013, %, (Lähde THL)
27.3.2015 Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret viimeisimmän sijoitusmuodon mukaan vuosina 1991-2013, % (Lähde THL)
Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret Keski- Suomessa viimeisimmän sijoitusmuodon mukaan vuonna 2013 (yht.1033, 1,6% osuus 0-17 v. väestöstä) 85 Perhehoito Ammatillinen perhehoito 382 403 Laitoshuolto Muu sijoitus 163 Lähde THL 27.3.2015
Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset ikäryhmittäin vuosina 1991, 2000, 2008 ja 2011 (Lastensuojelu.SVT.THL 2013).
27.3.2015 Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksia
27.3.2015 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit 1994 2010
27.3.2015 Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu (Lähde THL/Sotkanet)
27.3.2015 Varhaiset vanhemmuutta ja lasten oppimista ja sosiaalisuutta tukevat toimet ovat kansainvälisesti arvioituna parhaita investointeja
27.3.2015 Linkitys Keski-suomen SOTE2020 hankkeen lasten ja perheiden palveluiden työryhmään, ks. seuraavat diat