ETELÄ-POHJANMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYSHANKKEEN TUOTEKORTIT

ETELÄ-POHJANMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYSHANKKEEN TUOTEKORTIT 1. TOIMINTA-ALUE 2. MIHIN VASTATAAN 3. VERKOSTON TOIMINTATAPA 4. PROSESSIN ETENEMINEN KOHTI TAVOITTEITA 5. SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALI- PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 15.5.2006 14.5.2007

TUOTEKORTTI: TOIMINTA-ALUE ETELÄ-POHJANMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN TOIMINTA-ALUE ON JAETTU KAHTEEN PÄIVYSTYSALUEESEEN SEURAAVALLA TAVALLA: PÄIVYSTYSALUE 1 (11 kuntaa) yht. 114 021 asukasta Seinäjoen seutu (84 625 as.) Suupohja (29 396 as.) Ilmajoki 11 496 Isojoki 2 552 Jalasjärvi 8 631 Jurva 4 486 Kurikka 10 533 Karijoki 1 673 Nurmo 11 968 Kauhajoki 14 465 Seinäjoki 36 409 Teuva 6 220 Ylistaro 5 588 PÄIVYSTYSALUE 2 (15 kuntaa) yht. 79 791 asukasta Härmänmaa (29 945 as.) Järviseutu (12 384 as.) Kuusiokunnat (25 868 as.) Alahärmä 4 817 Alajärvi 8 980 Alavus 9 631 Kauhava 8 026 Evijärvi 2 916 Kuortane 4 185 Lapua 14 081 Kortesjärvi 2 384 Lehtimäki 1 930 Ylihärmä 3 021 Lappajärvi 3 670 Soini 2 614 Vimpeli 3 414 Töysä 3 237 Ähtäri 6 885

TUOTEKORTTI: MIHIN VASTATAAN Mitä on sosiaalipäivystys? Sosiaalipäivystys on virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa sosiaalipalvelujen järjestämistä erilaisissa sosiaalisissa hätätilanteissa. Sosiaalipäivystyksessä on saatavilla sosiaalityön asiantuntijan ammattiapu asiakastyöhön ympärivuorokautisesti sekä konsultaatioapua hätäkeskus- ja muun viranomaistyön tueksi. Miksi sosiaalipäivystystä? Sosiaalipäivystyksessä korostuu varhainen puuttuminen ongelmiin. Akuutin kriisin tapahtumahetkellä ja heti sen jälkeen kynnys avun hakemiseen on uskottavasti matalampi kuin päiviä tapahtuman jälkeen. Usein sosiaaliset ongelmat kärjistyvät iltaisin, viikonloppuisin ja juhlapyhien aikaan. Tilanteet edellyttävät nopeaa väliintuloa tai psykososiaalista apua perheelle tai yksilölle. Varhainen avuntarvitsijoiden saavutettavuus mahdollistaa avun tarjoamisen ja ohjauksen palveluketjussa eteenpäin. ETELÄ-POHJANMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEEN OHJATTAVAT SOSIAALISET HÄTÄTILANTEET: LASTENSUOJELUN TAI MUUN HUOLLON TARPEEN SELVITTÄMINEN Jos lapset tai muut huoltoa tarvitsevat jäävät sitä vaille hoitajan tai huoltajan päihteidenkäytön tapaturman mielenterveysongelmien sairauskohtauksen itsemurhan tai muun äkillisen kuoleman takia vanhemmat rikoksen takia pidätettynä Eri syistä johtuvat perhekriisit, joissa lapset tai nuoret jäävät ilman hoitoa Väkivalta tai sen uhka, esimerkiksi äkillinen yösijan puute Lapsen huolto/tapaamisriidat ohjaus ja neuvonta Lapsen/nuoren oma päihde- tai huumeongelma tai lapsi vakavasi muutoin vaarantaa kasvunsa ja kehityksensä NUOREN TAI LAPSEN ERITYISVAIKEUDET Alaikäisen pidätys Kuulusteluista ilmoitus sosiaalipäivystäjälle Koulukotikarkurit VIRKA-APU, KONSULTAATIO poliisi terveystoimi pelastustoimi ÄKILLISEN TILAPÄISMAJOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN esim. huoneistopalo, perheväkivalta, onnettomuustilanteet, evakuointi, ympäristöonnettomuudet TRAUMAATTISET JA ÄKILLISET TAPAHTUMAT JA ONNETTOMUUDET esim. kuolemantapaus perheessä, päivystäjä ohjaa tarvittaessa kriisiryhmään

TUOTEKORTTI: VERKOSTON TOIMINTATAPA PELASTUSLAITOS POLIISI TERVEYDEN- HUOLTO KUNTALAINEN, AVUN TARVITSIJA VIESTIKESKUS: POHJANMAAN HÄTÄKESKUS SOSIAALIPÄIVYSTYS KOLMANNEN SEKTORIN EDUSTAJAT, ESIM. KRIISIKESKUS YKSITYISET LASTENKODIT JA MUUT SIJOITUSPAIKAT MUUT MAHDOLLISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Sosiaalisessa hätä- tai kriisitilanteessa olevat päivystysalueen kuntalaiset tai alueella oleskelevat saavat sosiaalipäivystäjän ammattiavun hätäkeskuksen kautta numerosta 112. Myös muut viranomaiset pyytävät sosiaalipäivystäjän konsultaatioapua hätäkeskuksen kautta, jolloin sosiaalipäivystäjä ottaa yhteyden viranomaiseen. Sosiaalipäivystäjä tekee tilannearvion, pyrkii ratkaisemaan akuutin ongelman, poistamaan tai lievittämään koettua hätää. Sosiaalipäivystäjä toimii yhteistyössä muiden viranomaistahojen välillä ja tarvittaessa ohjaa asian eteenpäin muille toimijoille, kuten järjestö- ja yksityissektorin palveluntuottajille.

TUOTEKORTTI: PROSESSIN ETENEMINEN KOHTI TAVOITTEITA ETELÄ- POHJANMAAN SOSIAALI- PÄIVYSTYS Tavoite 1: Luoda alueellinen toimintamalli, joka vastaa akuuttiin tarpeeseen sosiaalisessa hätätilanteessa Tavoite 2: Vahvistaa sosiaalityöntekijöiden osaamista päivystysluonteisten tehtävien hoitamisessa ja kriisitilanteiden hallinnassa Tavoite 3: Käynnistää ja kehittää seudullista yhteistyötä, sen tarvitsemia rakenteita ja toimintakäytäntöjä Tavoite 4: Liittää päivystystoiminta täydentämään normaali-palveluja ja näin kehittää palvelujärjestelmän toimivuutta Kohti tavoitetta 1: Luoda alueellinen toimintamalli, joka vastaa akuuttiin tarpeeseen sosiaalisessa hätätilanteessa Ajankohta: Toiminta: Kevät 2005 Hankehakemuksen työstäminen, sisältää tavoitellun toimintamallin kuvauksen Elokuu 2005 Hanke käynnistyy: tutustumista muihin malleihin, erilaisia näkökulmia, kuva tavoitellusta mallista osin hämärtyy Syyskuu 2005 Tavoite tarkentuu hankehakemuksen mukaiseksi. Mallin tarkempaa suunnittelua, käytännön toteuttamisen mahdollisuuksien selvittämistä Lokakuu 2005 Mallin esittelyä kuntien sosiaalityöntekijöille ja sosiaalijohtajille: kysymyksiä ja mallin kyseenalaistamista ja ongelmakohtien pohdintaa Marraskuu Toimintamallin työkalujen työstäminen kunnissa: päivystyskansiotietoja selvitetään, keskustelua 2005 toimintatavoista, sosiaalipäivystykseen ohjattavien hätätilanteiden määrittely Joulukuu 2005 Mallin käytännön toteutuksen konkreettista selvittämistä: henkilöstön kuulemiset/yt-neuvottelut järjestetään kunnittain. Sosiaalityöntekijöiden vapaaehtoisuus päivystykseen selvitetään Tammikuu Kuulemiset jatkuvat, saadaan selville koko alueen sosiaalityöntekijöiden kanta 2006 sosiaalipäivystysmallista. Kokonaistilanne on se, että halukkuus päivystykseen ei ole riittävää, että saataisiin kaikkien kuntien osalta päivystysviikot täytettyä. Toimintamallista ei luovuta, kuntien on tehtävä päätökset lähtevätkö mukaan suunniteltuun yhteiseen päivystykseen tällä toimintamallilla. Helmikuu 2006 Alueellisesta sosiaalipäivystyksestä tehdään sopimus, missä määritellään toimintamalli ja -tavat. Kunnat osin tekevät yhteistyötä päivystysviikkojen toteuttamisessa, useimmissa kunnissa päädytään lopulta siihen, että omat asukasluvun mukaan määräytyvät päivystysviikot pystytään toteuttamaan omin voimin. Maaliskuu 2006 Sopimus alueellisesta sosiaalipäivystyksestä kuntiin Huhtikuu 2006 Sopimus käsitellään ja hyväksytään kuntien ao. toimielimissä Toukokuu 2006 Suunniteltu sosiaalipäivystysmalli käynnistyy määräaikaisella kuntien välisellä sopimuksella 15.5.2006. Heinäkuu 2006 Alajärvi ja Soini liittyvät yhteiseen sosiaalipäivystysjärjestelmään. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipäivystyksessä ovat siten mukana kaikki maakunnan kunnat.

TUOTEKORTTI: PROSESSIN ETENEMINEN KOHTI TAVOITTEITA Kohti tavoitetta 2: Vahvistaa sosiaalityöntekijöiden osaamista päivystysluonteisten tehtävien hoitamisessa ja kriisitilanteiden hallinnassa Ajankohta: Tammikuu 2006 Maaliskuu 2006 Huhtikuu 2006 Toukokuu 2006 Elokuu 2006 Toiminta: Sosiaalipäivystyskoulutus, jonka teemat viranomaisyhteistyö, hätäkeskuksen toiminta ja tehtävät sekä sosiaalipäivystys Hämeenlinnan seudulla: kokemuksia sosiaalipäivystyksestä Hätäkeskusvierailu Viranomaisverkko (virve) käyttöönottokoulutukset Kriisikoulutus Lapsen huolto- ja tapaamisriidat sosiaalitoimen rooli -koulutus Tavoite 3: Käynnistää ja kehittää seudullista yhteistyötä, sen tarvitsemia rakenteita ja toimintakäytäntöjä (Esim. asiakirjahallinta, yhteinen kirjaamiskäytäntö ja sopimusmallien luominen) Ajankohta: Toiminta: Elokuu 2005 Laaja yhteistyö käynnistyy hankkeen kuntien välillä: keskeisessä asemassa ohjausryhmä ja sen seutukuntien edustajat Syyskuu 2005 Suunnitellusta sosiaalipäivystysmallista tiedottamista, sitouttamista hankkeen tavoitteisiin Lokakuu 2005 Tapahtumalomake Jokilaakson sosiaalipäivystyksestä mallina, sopimusmalleja muualta Suomesta Marraskuu 2005 Sosiaalipäivystyksen tarvitsemien rakenteiden ja käytäntöjen kehittäminen: päivystyskansiotiedot kerätään kunnittain Helmikuu 2006 Sosiaalipäivystykseen liittyvän viranomaisten välisen yhteistyön mallintaminen. Toimintatavoista ja - käytännöistä sopiminen. Sopimuksen työstäminen. Maaliskuu 2006 Huhtikuu ja toukokuu 2006 Sosiaalipäivystystapahtumalomakkeen työstäminen. Sopimus hyväksytään kunnissa. Päivystyskansiot saadaan valmiiksi. VIRVE työvälineenä: yhteiset toimintatavat ja ohjeistukset Tavoite 4: Liittää päivystystoiminta täydentämään normaalipalveluja ja näin kehittää palvelujärjestelmän toimivuutta Ajankohta: Toukokuu 2006 Kesäkuu 2006 Heinäkuu 2006 Elokuu 2006 Toiminta: Sosiaalipäivystys käynnistyy: päivystyksen niveltyminen normaalipalveluihin Palautetta päivystyksestä ja sen toimivuudesta Palautetta päivystyksestä ja sen toimivuudesta Kehittämistarpeiden ja -ideoiden kokoaminen yhdessä muiden viranomaisten kanssa

TUOTEKORTTI: SOPIMUS ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ 15.5.2006 14.5.2007 1. Sopimuksen osapuolet Tämä on Etelä-Pohjanmaan kahden seutukunnan 11 kunnan välinen sopimus. Sopijakunnat seutukunnittain ovat (31.12.2005 asukasluvut sulkeissa): Seinäjoen seudun kunnat: Ilmajoki (11 496), Jalasjärvi (8 631), Kurikka (10 533), Nurmo (11 968), Seinäjoki (36 409) ja Ylistaro (5 588). Suupohjan kunnat: Isojoki (2 552), Jurva (4 486), Karijoki (1 673), Kauhajoki (14 465) ja Teuva (6 220). Sopijakuntien yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2005 oli 114 021. 1. Sopimuksen osapuolet Tämä on Etelä-Pohjanmaan kolmen seutukunnan 13 kunnan välinen sopimus. Sopijakunnat seutukunnittain ovat (31.12.2005 asukasluvut sulkeissa): Härmänmaan kunnat: Alahärmä (4 817), Kauhava (8 026), Lapua (14 081) ja Ylihärmä (3 021). Järviseudun kunnat: Evijärvi (2 916), Kortesjärvi (2 384), Lappajärvi (3 670) ja Vimpeli (3 414). Kuusiokunnat: Alavus ( 9 631), Kuortane (4 185), Lehtimäki (1 930), Töysä (3 237) ja Ähtäri (6 885). Sopijakuntien yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2005 oli 68 197. 2. Sopimuksen perusteet ja tarkoitus Sopijakunnat ovat päättäneet järjestää sosiaalityöntekijän kiireellisten palveluiden saatavuuden, sosiaalipäivystyksen, sosiaalitoimistojen aukioloaikojen ulkopuolella. Sopim us perustuu valtioneuvoston 2.10.2003 antamaan periaatepäätökseen toteuttaa kattava sosiaalipäivystysjärjestelmä koko maassa vuoteen 2007 mennessä osana kansallista sosiaalialan kehittämishanketta. 3. Palvelun sisältö ja toimintaperiaatteet Sosiaalipäivystys alkaa 15.5.2006. Sopimus koskee virka-ajan ulkopuolella tehtävää sosiaalityön akuuttipalvelujen järjestämistä sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa. Sosiaalipäivystäjä on tavoitettavissa hätäkeskuksen kautta hätänumerosta 112. Hätäkeskus ja viranomaistahot (poliisi, pelastustoimi ja terveydenhuolto) arvioivat asiakkaan avun tarpeen ja ottavat annettujen ohjeiden mukaisesti tarvittaessa yhteyttä sosiaalipäivystäjään hätäkeskuksen kautta. Mahdolliset kotikäynnit tehdään aina työparin kanssa. Tehtävät toteutetaan useimmiten yhteistyössä poliisin ja päivystävän terveydenhuollon kanssa konsultaation ja virka-avun keinoin. Sosiaalipäivystykseen kuuluvat tehtävät ovat lueteltu liitteessä 1. Varalla oleva sosiaalityöntekijä, josta tässä sopimuksessa käytetään nimitystä sosiaalipäivystäjä, antaa asiakkaille virka-ajan ulkopuolella heidän tarvitsemansa akuuttiavun ja siirtää jatkotyöskentelyn välittömästi virka-aikana heidän oman kuntansa sosiaalityöntekijöille. 4. Palvelun laajuus Sosiaalipäivystäjän palvelut on tarkoitettu sopijakuntien asukkaille ja näiden kuntien alueella oleskeleville. 5. Sosiaalipäivystyksen organisointi Etelä-Pohjanmaa jaetaan kahteen päivystysalueeseen siten, että Seinäjoen seutu ja Suupohja (11 kuntaa) muodostavat yhden päivystysalueen ja Härmänmaa, Järviseutu ja Kuusiokunnat (13 kuntaa) muodostavat toisen päivystysalueen. Sosiaalipäivystyksen järjestämistä varten sopijakuntien sosiaalityöntekijät muodostavat päivystysrenkaan siten, että päivystysalueella toimii

yksi sosiaalipäivystäjä kerrallaan. Sosiaalipäivystäjä voi harkintansa mukaan konsultaatioapua toisen päivystysalueen sosiaalipäivystäjältä. pyytää Sopijakuntien vuosittaisten varallaoloviikkojen lukumäärä määräytyy kuntien asukasluvun perusteella seuraavasti: Seinäjoen seutu ja Suupohja Härmänmaa, Järviseutu ja Kuusiokunnat Ilmajoki 5 viikkoa Alahärmä 4 viikkoa Isojoki Jalasjärvi 1 viikko 4 viikkoa Alavus Evijärvi 7 viikkoa 2 viikkoa Jurva 2 viikkoa Kauhava 6 viikkoa Karijoki 1 viikko Kortesjärvi 2 viikkoa Kauhajoki 7 viikkoa Kuortane 3 viikkoa Kurikka 5 viikkoa Lappajärvi 3 viikkoa Nurmo Seinäjoki 5 viikkoa 16 viikkoa Lehtimäki Töysä 2 viikkoa 2 viikkoa Teuva 3 viikkoa Lapua 11 viikkoa Ylistaro 3 viikkoa Vimpeli 3 viikkoa Ylihärmä 2 viikkoa Ähtäri 5 viikkoa Sopijakunnat ovat vastuussa sosiaalipäivystyksen järjestämisestä omien osalta. päivystysviikkojensa Varallaolovuoron pituus on yksi viikko kerrallaan. Sopijakuntien vuorot määräytyvät koko vuodeksi kerrallaan ennakkoon tehdyn vuorolistan mukaan. Varallaolovuoro alkaa maanantaina klo 16 ja jatkuu viikonlopun yli seuraavaan maanantai-aamuun klo 8:aan. Sosiaalipäivystys toimii arkisin virka-ajan ulkopuolella klo 16.00-08.00 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä ympärivuorokautisesti. 6. Henkilöstö ja toimintavarustus Sosiaalipäivystyspalvelujen järjestämistä varten kullakin sopijakunnalla tulee olla ammattitaitoinen henkilöstö. Kukin sopijakunta huolehtii sosiaalipäivystäjien nimeämisestä sopijakunnan omien varallaolovuorojen ajaksi. Sopijakunnat voivat halutessaan sopia sosiaalipäivystykseen osallistuvien sosiaalityöntekijöidensä kanssa vuorojensa varallaolon järjestämisestä viikkoa lyhyemmissä jaksoissa. Sopijakunta sitoutuu hankkimaan päivystäjien käyttöön viranomaisverkko-päätelaitteen (jäljempänä VIRVE). 7. Sosiaalipäivystäjien kelpoisuusehdot Sosiaalipäivystäjän tehtäviin kuuluvat tarvittaessa mm. kiireellisten huostaanottojen tekeminen. Sosiaalipäivystäjinä voivat toimia sosiaalityötä johtavat viranhaltijat, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaalityöntekijän viranhaltija-aseman omaavat henkilöt. Sosiaalipäivystäjän on täytettävä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain mukaiset kelpoisuusvaatimukset (272/2005). 8. Henkilöstön toimivalta ja sopimusosapuolten vastuut Tällä sopimuksella sopijakunnat antavat kuntalain (365/1995) 76 :n 3 momentin mukaisesti sopijakunnalle tai sen viranomaiselle säädetyn tehtävän, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi kiireellisissä sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteiden tehtävissä virka-ajan ulkopuolella. Sopijakunnan tehtäviä suorittaessaan sosiaalipäivystäjä toimii tämän sopijakunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen alaisuudessa ja noudattaa sen päättämiä toimintaohjeita ja -periaatteita.

Tällä sopimuksella sopijakunnat valtuuttavat varallaolojärjestelmässä mukana olevat toisten sopijakuntien sosiaalityöntekijät toimimaan omilla alueillaan kiireellisissä sosiaalipalveluja vaativissa tehtävissä virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystäjän ominaisuudessa. Varallaolo ei aiheuta muutoksia työntekijän vakuutusturvaan. 9. Työaikajärjestelyt ja korvaukset Sosiaalipäivystäjän varallaoloaika on vapaamuotoista varallaolo a VIRVE-päätelaitteen ääressä. Kun hätäke skus tai muu kohdassa kolme mainittu vira nomaistaho ottaa yhteyden sosiaalipäivystäjään, varallaolo muuttuu aktiivityöajaksi, kunnes ko. tehtävä tulee suoritetuksi. Jokaisen tehtävän yhteydessä sosiaalipäivystäjän vähimmäistyöa ika on 15 minuuttia. Varalla ollessaan sosiaalipäivystäj än on pysyteltävä päivystysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Jos tilanne vaatii sosiaalipäivystäjän liikkeelle lähtöä, on hänen voitava tehdä se ½ tunnin kuluessa hälytyksestä ja sa avuttava hälytyspaikalle viimeistään 3 tunnin sisällä hälytyksestä. Myös matka-aika sosiaalipäivystäjän lähtöpaikasta h älytyspaikalle ja takaisin sosiaalipäivystäjän kotiin lasketaan aktiivityöajaksi. Varallaolokorvauksena sosiaalipäivystäjälle maksetaan voimassaolevan kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES) mukaisesti 30 % hänen korottamattomasta tuntipalkastaan. Aktiivityöstä maksetaan KVTES:n mukaiset korvaukset ja varallaolokorvausten maksaminen keskeytyy aktiivityön ajaksi. Varallaolovuorossa ollut sosiaalipäivystäjä voi ottaa aktiivityönä tekemiensä työtuntien määrän vapaa-aikana tai rahakorvauksena. Työnantajalla on oikeus päättää aktiivityötuntien korvaustavasta. Kun varalla oleva sosiaalipäivystäjä joutuu lähtemään hälytyspaikalle, hänellä on oikeus käyttää omaa autoa, josta suoritetaan matkakorvaus. Mikäli sosiaalipäivystäjällä ei ole käytettävissä omaa autoa, on hänellä oikeus tarvittaessa käyttää taksia. 10. Maksut ja korvaukset / kustannusten jakaminen Sosiaalipäivystyksen kustannusten perusteet ja jako muodostuvat seuraavasti: 1. Sosiaalipäivystäjänä toimivan sosiaalityöntekijän varallaolo aiheuttaa sopijakunnalle kustannuksia 128 tunnilta viikossa (viikkoina, jolloin on aattopäivä tai juhlapyhä, 130-152 h/vko). Varallaoloajalta sosiaalipäivystäjälle maksetaan KVTES:n mukaisesti 30 % hänen korottamattomasta tuntipalkastaan. Jokainen sopijakunta vastaa itse sosiaalipäivystäjänä toimivan työntekijänsä varallaolokuluista. 2. Sosiaalipäivystäjän aktiivityöstä aiheutuneista palkka- ja matkakuluista vastaa se sopijakunta, jonka asukkaan tai kunnassa oleskelevan asioita sosiaalipäivystäjä on hoitanut. Sosiaalipäivystäjän palkanmaksusta vastaa ao. sopijakunta, joka laskuttaa asiakkaan kotikuntaa. 3. Sosiaalipäivystäjille järjestettävästä koulutuksesta ja työnohjauksesta aiheutuvat kustannukset maksaa kukin sopijakunta omien sosiaalipäivystäjiensä osalta. Sosiaalipäivystäjänä ollut työntekijä ilmoittaa kirjallisesti jokaisen varallaoloviikkonsa päätyttyä sekä varallaolotuntiensa että tekemänsä aktiivityötuntien määrän ja siitä aiheutuneet matkakulutiedot omalle sopijakunnalle. 11. Salassapito, tietojen anto ja asiakirjahallinto Sosiaalipäivystystä toteutettaessa noudatetaan soveltuvin osin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000) ja julkisuuslakia (621/1999).

Sosiaalipäivystäjinä toimivilla ei ole oikeutta päästä muiden sopijakuntien asiakastietojärjestelmiin. 12. Muutoksenhaku viranhaltijan päätöksiin Muutosta sosiaalipäivystäjänä toimineen viranhaltijan päätöksiin haetaan asiakkaan kotikunnan sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi. 13. Vahingonkorvausvastuu Vahingonkorvauksen osalta noudatetaan vahingonkorvauslain (412/1974) säännöksiä. 14. Sopimuksen laajentaminen Uusien sopijakuntien ottamisesta päivystystoiminnan piiriin päätetään sopimuskuntien kesken yksimielisesti. 15. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Tämä sopimus on voimassa 15.5.2006 14.5.2007. Alueellisen sosiaalipäivystyksen jatkamisesta sovitaan 31.3.2007 mennessä. 16. Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuksen tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan sopijakuntien välisissä neuvotteluissa. 17. Sopimuksen sitovuus ja sopimuskappaleet Tämä sopimus sitoo osapuolia kun sopijakunnat ovat sen allekirjoittaneet. Tätä sopimuskappaletta on laadittu 11 samansanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopimusosapuolelle. (Seinäjoen seutu ja Suupohja). Tätä sopimuskappaletta on laadittu 13 samansanaista kappaletta, yksi jokaiselle sopimusosapuolelle. (Härmänmaa, Järviseutu ja Kuusiokunnat).

Liite 1 ETELÄ-POHJANMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEEN OHJATTAVAT SOSIAALISET HÄTÄTILANTEET LASTENSUOJELUN TAI MUUN HUOLLON TARPEEN SELVITTÄMINEN Jos lapset tai muut huoltoa tarvitsevat jäävät sitä vaille hoitajan tai huoltajan päihteidenkäytön tapaturman mielenterveysongelmien sairauskohtauksen itsemurhan tai muun äkillisen kuoleman takia vanhemmat rikoksen takia pidätettynä Eri syistä johtuvat perhekriisit, joissa lapset tai nuoret jäävät ilman hoitoa Väkivalta tai sen uhka, esimerkiksi äkillinen yösijan puute Lapsen huolto/tapaamisriidat ohjaus ja neuvonta NUOREN TAI LAPSEN ERITYISVAIKEUDET Päihde- tai huumeongelma Alaikäisen pidätys Kuulusteluista ilmoitus sosiaalipäivystäjälle Koulukotikarkurit VIRKA-APU, KONSULTAATIO poliisi terveystoimi pelastustoimi ÄKILLISEN TILAPÄISMAJOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN esim. huoneistopalo, perheväkivalta, onnettomuustilanteet, evakuointi, ympäristöonnettomuudet TRAUMAATTISET JA ÄKILLISET TAPAHTUMAT JA ONNETTOMUUDET esim. kuolemantapaus perheessä, päivystäjä ohjaa kriisiryhmään

Liite 2 SOPIMUKSEN TÄYDENTÄMINEN OSAPUOLTEN OSALTA Alajärvi ja Soini liittyvät sopimuksen osapuoliksi. Alkuperäiset sopimuskunnat ovat hyväksyneet sopimuksen laajentamisen uusien sopijakuntien osalta. Sopijakuntien vuosittainen varallaoloviikkojen lukumäärä määräytyy kuntien asukasluvun perusteella seuraavasti: Alahär mä 3 viikkoa Alajärvi 6 viikkoa Alavus 6 viikkoa Evijärvi 2 viikkoa Kauhava 5 viikkoa Kortesjärvi 2 viikkoa Kuortane 3 viikkoa Lapua 9 viikkoa Lappajärvi 2 viikkoa Lehtimäki 1 viikkoa Soini 2 viikkoa Töysä 2 viikkoa Vimpeli 2 viikkoa Ylihärmä 2 viikkoa Ähtäri 5 viikkoa Liitymme tämän sopimuksen osapuoliksi 1.7.2006 ja hyväksymme sopimuksen ehdot. Alajärvi käsittelypvm Soini käsittelyp