Vuoden 2004 aikana on useissa kohdin edistytty suuresti. Mutta on myös jouduttu kohtaamaan koko maan pysäyttäviä suruviestejä.

/,,.(11(-$9,(67,17b0,1,67(5,g 72,0,17$.(572086-$7,/,13bb7g6/$6.(/0$7

3 6,6b//<6/8(77(/2-2+'21.$76$86 9,(67,17b32/,7,,..$ 9LHVWLQWlSDOYHOXWRYDW\OHLVHVWLVDDWDYLOODKLQQDOWDDQNRKWXXOOLVLDMDQLLWlWDUMRWDDQ WHKRNNDDVWLWRLPLYLOODYLHVWLQWlPDUNNLQRLOOD.DQVDODLVHWMD\ULW\NVHWOXRWWDYDWWLHWR\KWHLVNXQQDQSDOYHOXLKLQ 8XVLDLQQRYDWLLYLVLDYLHVWLQWlSDOYHOXLWDMD±YHUNNRMDV\QW\\MDQLLWlK\ G\QQHWllQ /,,.(11(32/,7,,..$ /LLNHQQH\KWH\NVLlMDORJLVWLVWDWHKRNNXXWWDSDUDQQHWDDQ -XONLVHQOLLNHQWHHQSHUXVSDOYHOXWDVRWXUYDWDDQ /LLNHQQHWXUYDOOLVXXWWDSDUDQQHWDDQ /LLNHQWHHQ\PSlULVW KDLWWRMDPLQLPRLGDDQ /DLQVllGlQW MDNDQVDLQYlOLVHWVRSLPXNVHWYDLNXWWDYDWSLGHPPlOOlDLNDYlOLOOl +DOOLQQRQDODQWRLPLQQDQRKMDXNVHQMDRUJDQLVRLQQLQNHKLWWlPLQHQ 7.OODWXHWDDQWRLPLQQDQYDLNXWWDYXXWWD 20,67$-$32/,7,,..$ 78.,72,0,1127 0LQLVWHUL QYLHVWLQWl 7LHWRKDOOLQWR 7XWNLPXV\NVLNN.DQVDLQYlOLQHQ\NVLNN 7DORXV\NVLNN 72,0,11$17(+2..886-$78272.6(7 7RLPLQQDQWHKRNNXXGHQNHKLW\V 7XRWRNVHWMDODDGXQKDOOLQWD +(1.,67(192,0$9$52-(1+$//,17$-$.(+,77b0,1(1 +HQNLO VW QPllUlMDUDNHQQH +HQNLO VW QRVDDPLQHQMDNHKLWW\PLQHQ 7\ K\YLQYRLQWLMDW\ W\\W\YlLV\\V 7\ DMDQNl\WW MDW\ YRLPDNXVWDQQXNVHW 7,/,13bb7g6/$6.(/0,(1$1$/<<6, 5DKRLWXVDQDO\\VL 7XRWWRMDNXOXODVNHOPDQDQDO\\VL 7DVHHQDQDO\\VL 6,6b,1(19$/9217$-$6,6b,1(17$5.$6786 6LVlLQHQYDOYRQWD 6LVlLQHQWDUNDVWXV 0bb5b$-2,17(+7b9,(1.2.21$,6$59,2,17,(178/2.6(7 5DWDKDOOLQWRNHVNXNVHQMD7LHKDOOLQQRQHYDOXRLQWL +DOOLQQRQDODQ\PSlULVW RKMHOPDQDXGLWRLQWL <+7((19(727,('279bb5,1.b<7g.6,67b $//(.,5-2,78.6(7 /,,77((7

5-2+'21.$76$86 Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan palvelujen käyttöä. Tavoitteena on edistää Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan. Nämä hallitusohjelman tavoitteet ovat painottaneet liikenne- ja viestintäministeriön toimintaa vuonna 2004. Vuoden 2004 aikana on useissa kohdin edistytty suuresti. Mutta on myös jouduttu kohtaamaan koko maan pysäyttäviä suruviestejä. Viestinnän ja tietoyhteiskuntapalveluiden markkinat ja toiminta on ollut kasvussa 1990- luvulta lähtien ja toimialan merkitys hyvinvoinnin tuottajana vahvistuu entisestään, vaikkakin toimialan kehitykseen on viime vuosina liittynyt useita epävarmuustekijöitä. Tietoyhteiskuntakehitys heijastuu koko yhteiskuntaan ja luo uusia mahdollisuuksia palvelujen tarjonnalle ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Viestintäyhteyksien kehittämisessä on edetty vuoden aikana vahvasti. Laajakaistayhteyksien saatavuus ja määrä on kasvanut nopeimmin maailmassa. Toiminnan painopiste on ollut toteuttaa laajakaistastrategiaa, jonka tavoitteena on, että nopeat tietoliikenneyhteydet saataisiin kaikkien kansalaisten ulottuville vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuonna 2004 toimialalla toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla syksyllä 2003 hyväksyttyä kansallista tietoturvastrategiaa, jonka toimenpiteiden yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategian visiona on rakentaa Suomesta nykyistä tietoturvallisempi yhteiskunta. Strategian toteuttamisella on keskeinen merkitys rakennettaessa luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin. Digitaalinen televisiotoiminta eteni vahvasti vuonna 2004. Valtioneuvosto teki maaliskuussa 2004 periaatepäätöksen siirtymisestä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan 31.8.2007. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama parlamentaarinen työryhmä, jonka yhtenä tehtävänä oli tehdä ehdotus Yleisradio Oy:n rahoituksen järjestämisestä, jätti mietintönsä lokakuussa ja työryhmän ehdotuksiin liittyvä lainvalmistelutyö aloitettiin vuoden lopulla. Liikennepolitiikan linjauksia pitkällä aikavälillä tarkastellut ministerityöryhmä jätti esityksensä helmikuussa 2004. Ministerityöryhmä ehdotti, että hallituskauden aikana aloitettaisiin 18 isoa liikenneväylien kehittämishanketta eri puolilla maata. Lisäksi työryhmä ehdotti kahdeksaa ns. teemahanketta perusväylänpidon tarpeisiin. Tähän mennessä tehtyjen päätösten mukaan noin puolet ehdotuksista on toteutumassa. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä hallitusohjelman tavoitteiden kannalta. Tieliikenteen turvallisuus on edelleen suuri huolenaihe. Ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli 370 ja loukkaantui 8 486 ihmistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tieliikenteen onnettomuuksia tulisi vähentää siten, että vuonna 2004 kuolleiden määrän olisi tullut olla alle 330. Liikenneturvallisuus mitattuna liikenteessä kuolleiden määrän kehityksellä

6 on parantunut vain hitaasti viime vuosien aikana ja on jäämässä jälkeen valtioneuvoston periaatepäätöksen ja hallituksen asettamista tavoitteista. Konginkankaan vakava onnettomuus osaltaan kiirehti ja vahvisti useita liikenneturvallisuustoimia ja pakotti pohtimaan uusia keinoja. Liikenne- ja viestintäministeriö ja sen hallinnonala on tehnyt ja tulee tekemään parhaansa, jotta valtioneuvoston periaatepäätös ja hallituksen tavoitteet toteutuisivat ja jotta tie- ja liikenneolosuhteet ja hoidon taso tarjoaisivat turvalliset liikkumismahdollisuudet. Tieliikenteen turvallisuutta ei kuitenkaan voida parantaa vain tiestöön panostamalla. Tarvitaan myös muiden hallinnonalojen resursseja kuten liikennevalvontaa, nopeita ja hyviä hätäpalveluja sekä terveydenhuollon palveluja. Vastuu liikenneturvallisuudesta on paljon myös itse tienkäyttäjillä, joilta voidaan odottaa hyvää sääntöjen noudattamista ja yhteispeliä liikenteessä. Muiden liikennemuotojen kuin tieliikenteen turvallisuustilanne on säilynyt hyvänä. Suomenlahdella alusliikenne ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Kasvun arvioidaan myös jatkuvan. Suomenlahden meriliikenteen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä Suomen, Venäjän ja Viron yhteinen alusliikenteen ilmoitus- ja seurantajärjestelmä otettiin kokonaisuudessaan käyttöön heinäkuussa 2004. Julkisen liikenteen tulisi tarjota hyvä vaihtoehto liikkumiselle kaupunkiseuduilla ja kaupunkien välisillä matkoilla sekä turvata maaseudulla liikkumismahdollisuudet myös autottomille. Julkisen liikenteen ostoilla edesautetaan näiden tavoitteiden toteuttamista. Vuonna 2004 junaliikenteessä pystyttiin vielä tavoite turvaamaan. Sen sijaan linja-autoliikenteen runkoliikenteen ostoja oli karsittava resurssien puutteen vuoksi. Päätökset ilmaliikenteen ja rautatieliikenteen turvallisuus- ja muita viranomaistehtäviä hoitavien uusien virastojen perustamisesta valmisteltiin vuoden 2004 aikana. Hallitusohjelman tavoitteiden toteuttaminen on erittäin haasteellista resurssien ollessa varsin tiukat. Ministeriö on kiinnittänyt erityistä huomiota tuottavuuden pitkäjänteiseen parantamiseen. Liikenne- ja viestintäyhteydet ovat myös eri toimialojen tuottavan toiminnan perusedellytyksiä. Lisäksi tietoyhteiskuntakehitys luo aivan uusia mahdollisuuksia. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen on edelleen ministeriön toiminnassa keskeisellä sijalla. Ministeriö laati muiden ministeriöiden tapaan tuottavuusohjelman, jossa esitetty toimia sekä oman toiminnan että koko toimialan tuottavuuden parantamiseksi on jo aloitettu. Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa, että globalisaation tarjoamat mahdollisuudet ovat kansalaisten ja elinkeinoelämän käytettävissä ja että Suomen edut turvataan liikenteessä ja viestinnässä. Tätä kautta voidaan luoda hyvinvointia ja parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu aktiivisesti hallinnonalansa kansainvälisiin prosesseihin yhtenä EU:n jäsenvaltioista. EU:n valmisteluun vaikuttaminen on tästä syystä keskeistä myös globaaleissa ja alueellisissa kysymyksissä. Liikenne- ja viestintäalan toimintaympäristön keskeisimmät haasteet ovat vuonna 2004 olleet globalisaatio, EU:n laajentuminen ja Venäjä. Toimintakertomuksessa on raportoitu ministeriön toiminnasta viestintä- ja liikennetoimialoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ministeriön toiminnan tavoitteet on osastoittain ja yksiköittäin johdettu näistä tavoitteista. Ministeriön tukitoimintojen tulee tukea ydintoimintoja ja ne tulee priorisoida strategisten prosessien tarpeiden mukaisesti.

7 9,(67,17b32/,7,,..$ 9LHVWLQWlSDOYHOXWRYDW\OHLVHVWLVDDWDYLOODKLQQDOWDDQNRKWXXOOLVLDMDQLL WlWDUMRWDDQWHKRNNDDVWLWRLPLYLOODYLHVWLQWlPDUNNLQRLOOD Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että kohtuuhintaiset, alueellisesti kattavat nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Laajakaistapalveluiden saatavuutta on kertomusvuoden aikana edistetty tammikuussa 2004 tehdyllä valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Strategia sisälsi 50-kohtaisen toimenpideohjelman, joiden toimeenpanoa koordinoi liikenne- ja viestintäministeriön laajakaistatyöryhmä. Alueiden kehittämiseksi maakuntien liitot ovat laatineet omat laajakaistastrategiansa. Vuoden 2004 loppuun mennessä kotitalouksien laajakaistapalveluiden saatavuus oli 18 kuukaudessa parantunut 75 prosentista 94 prosenttiin. Kasvu oli Euroopan komission mukaan nopeinta maailmassa. Samalla Suomi on noussut tavoitteen mukaisesti eturivin maaksi. EU-maiden joukossa Suomi nousi sijalta kuusi sijalle neljä. Kaikki edellä olevat maat ovat alueeltaan ja väestöolosuhteiltaan laajakaistatarjonnan kannalta oleellisesti Suomea edullisemmassa asemassa. Niissä on mm. lähes täydellinen kaapelitelevisioverkon peitto, kun se Suomessa kattaa vain noin puolet kotitalouksista. Valtioneuvoston laajakaistastrategian keskeinen tavoite on, että Suomessa vuoden 2005 loppuun mennessä on miljoona laajakaistaliittymää. Tämä tavoite edistyi vuoden 2004 aikana hyvin. Vuoden lopussa laajakaistaliittymiä oli Viestintäviraston tietojen mukaan jo lähes 800 000. Asetettu miljoonan liittymän tavoite tullaan mitä ilmeisemmin saavuttamaan jo hyvissä ajoin ennen vuoden 2005 loppua. Viestintämarkkinoiden ohjauksessa lainsäädäntö ja toimilupapolitiikka ovat keskeisimmässä roolissa. Tavoitteena on turvata yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset ja palveluiden korkea laatu. Tämä tavoite toteutui vuonna 2004 ennakoidusti. Toimilupapolitiikassa ei tehty olennaisia linjaratkaisuja, mutta kertomusvuonna käynnistettiin radiotoiminnan toimilupajärjestelmän kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Lainsäädäntömuutoksilla on lisätty kilpailua, millä on ollut hintatasoa alentava vaikutus. Jo vuonna 2003 heinäkuussa voimaan tullut viestintämarkkinalakiuudistuksen toinen vaihe sisälsi mm. oikeuden säilyttää matkapuhelinnumero operaattoria vaihdettaessa. Tämä lisäsi selvästi kilpailua ja sen myötä matkaviestintä palveluiden hinnat laskivat voimakkaasti, eräiden palveluiden osalta jopa kolmannekselle vuoden 2004 aikana. OECD:n tilastojen mukaan Suomen hintataso oli elokuussa 2004 käyttömäärä ja ostovoima huomioiden jäsenmaiden toiseksi tai kolmanneksi edullisin. Lisäksi viime vuoden lopulle ajoittui monen matkapuhelinoperaattorin merkittävä hinnanalennus, joten Suomen tilanne ei tässä suhteessa ole ainakaan huonontunut. Kiinteän verkon telepalveluissa Suomen hintataso on ostovoima huomioiden ollut hieman OECD-maiden keskiarvon alapuolella, mutta ei kuitenkaan kuuden edullisemman maan joukossa. Myös hintataso on kertomusvuoden aikana hieman noussut, mutta hintatason nousu on kuitenkin hidastunut edellisistä vuosista. Kilpailua kiinteän verkon palveluissa lisättiin keväällä 2004 annetulla viestintämarkkinalain muutosesityksellä, joka hyväksyttiin tammikuussa 2005, mikä alentanee hintoja lankapuhelimesta matkapuhelimeen soitettaessa. Samassa lakimuutoksessa annettiin Viestintävirastolle mahdollisuus asettaa enimmäishinnat eräiden laajakaistan tarjonnassa tarvittavien elementtien vuokrahintoihin, mikä lisäsi kilpailua laajakaistaliittymien tarjonnassa. Samalla näiden palve-

8 luiden hinnat laskivat viime vuoden aikana voimakkaasti, keskimäärin lähes puoleen vuoden alun tasosta. Vuonna 2004 tavoitteena oli arvioida Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä ja mahdollisesti määritellä se uudestaan sekä varmistaa muun televisio- ja radiotoiminnan toimintaedellytykset. Tavoite saavutettiin ennakoitua paremmin. Parlamentaarisen työryhmän joulukuussa 2003 valmistuneen väliraportin pohjalta valtioneuvosto teki maaliskuussa 2004 periaatepäätöksen siirtymisestä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan 31.8.2007. Periaatepäätös sisälsi analogisten lähetysten lopettamisen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, jotka toteutettiin hallinnonalalla vuoden 2004 aikana. Digitaalisten televisiolähetysten seuraamiseen tarkoitetut vastaanottimet (digisovittimet) yleistyivät vuoden aikana nopeasti. Vuoden alussa 11 prosentilla kotitalouksista oli digitaalinen vastaanotin vastaavan luvun ollessa vuoden lopussa 28 prosenttia. Parlamentaarinen työryhmä jätti loppuraporttinsa lokakuussa 2004. Työryhmä ehdotti televisiomaksun säilyttämistä Yleisradio Oy:n rahoituksen perustana ja maksun korottamista myös analogisten lähetysten lopettamisen jälkeen vuoteen 2010 asti vuosittain kustannustasoa vastaavasti lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Työryhmä ehdotti myös, että toimilupamaksusta luovuttaisiin kokonaan digitaalisen lähetystoiminnan osalta. Lisäksi työryhmä ehdotti julkisen palvelun määrittelyn ja kaapelilähetystoimintaan liittyvän ns. jakeluvelvoitteeseen (must carry) liittyvien säädösten tarkistamista. Tarvittavien lainsäädäntömuutosten valmistelu päätettiin aloittaa. Postitoiminnassa tavoitteena oli postin yleispalvelun tason säilyttäminen, joka toteutui ennakoidusti. Postin toimipaikkaverkko pysyi lähes ennallaan, eikä merkittäviä puutteita postipalvelun laadussa todettu. Ensimmäisen luokan kirjelähetyksille asetettu laatustandardi toteutui. Vuonna 2004 toteutetun postipalvelututkimuksen mukaan käyttäjien tyytyväisyys postitoimintaan oli ennallaan, joiltakin osin tyytyväisyys oli jopa parantunut vuoteen 2002 verrattuna..dqvdodlvhwmd\ulw\nvhwoxrwwdydwwlhwr\kwhlvnxqqdqsdoyhoxlklq Vuoden 2004 tavoitteina olivat tietoturvan ja yksityisyyden suojan parantaminen. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin ennakoitua paremmin. Uusi sähköisen viestinnän tietosuojalaki tuli voimaan syyskuun alussa 2004. Lailla varmistetaan sähköisen viestinnän luottamuksellisuus ja yksityisyyden suoja sähköisiä viestintäverkkoja käytettäessä sekä asetetaan yleiset normit tietoturvallisuudesta huolehtimiseksi niin teleyrityksille kuin yhteisötilaajillekin. Lain tultua voimaan sille on asetettu seurantaryhmä, joka seuraa lain vaikutuksia sekä arvioida muutostarpeita. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö on koonnut sähköisen viestinnän tunnistamistietojen tallentamistarvetta arvioivan työryhmän. Kansallinen tietoturvastrategia hyväksyttiin vuonna 2003. Strategia on maailman ensimmäisiä hallituksen tietoturvapoliittisia linjauksia, joiden painopiste ei ole julkisen hallinnon toiminnan tai kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Strategian ydinajatus on rakentaa yritysten ja kansalaisten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluiden käyttöön. Strategiaa on toteutettu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla 22 hankkeen muodossa. Hankkeisiin on osallistunut laaja joukko hallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Strategian toimenpiteiden yhteensovittamisesta on vastannut tietoturvallisuusasioiden neuvottelukunta. Strategialla ja sen erillisillä hankkeilla on edistetty kansallista ja kansainvälistä tietoturvalli-

9 suusyhteistyötä sekä parannettu tietoturvallisuusriskien hallintaa. Strategia on lisännyt tietämystä perusoikeuksien toteutuminen edellytyksistä ja kansallisen tietopääoman suojaamiseen liittyvistä kysymyksistä. Strategia on lisännyt aktiivisesti kansalaisten ja yritysten tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Neuvottelukunta antoi joulukuussa 2004 kertomuksena tavoitteiden toteutumisesta ja uusista ehdotuksista valtioneuvostolle. Osana tietoturvastrategiaa kehitetään myös tietoturvan tasoa ja tavoitteiden saavuttamista mittaavia ja kuvaavia indikaattoreita. Tietoturvallisuusalan merkitystä on korostettu myös kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi toimii Euroopan unionin tietoturvaviraston ENISAN hallituksen puheenjohtajana. Myös roskapostin vastaiseen toimintaa on osallistuttu aktiivisesti Euroopan unionin ja OECD:n piirissä. 8XVLDLQQRYDWLLYLVLDYLHVWLQWlSDOYHOXLWDMD±YHUNNRMDV\QW\\MDQLLWlK\ G\QQHWllQ Vuoden 2004 tavoitteena oli luoda edellytyksiä innovatiivisten viestintäpalveluiden ja verkkojen syntymiselle ja toiminnalle. Tämä tavoite saavutettiin ennakoitua paremmin. Toimijoiden aktiivisuus ja yhteistyö on lisääntynyt sekä synnyttänyt kehittämisideoita. Vuoden 2004 aikana toteutettiin toimenpiteitä, jotka loivat edellytyksiä innovaatioille. Innovaatioiden edistäminen huomioitiin kattavasti lainsäädännön kehittämisessä, toimilupapolitiikassa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä muussa strategisessa vaikuttamisessa. Innovaatioita tukevia toimia sisältyy myös kansalliseen laajakaistastrategiaan sekä tietoturvastrategiaan. Digitaalisen television kehittämisohjelma ArviD käynnistyi vuoden 2003 lopulla ja pääsi täyteen käyntiin vuoden 2004 aikana. Ohjelman tavoitteena on edistää digitaalisen television sisältöjen kehittymistä tukemalla helppokäyttöisten ja innovatiivisten sisältöjen luomista ja käynnistämällä palvelutuotannon perusedellytyksiä ja alan yhteistyötä parantavia toimia. Ohjelmassa on mm. tehty digitaalisen television palveluntekijän opas, selvitetty palvelujen kustannuksia ja ansaintamalleja sekä toteutettu esiselvitykset verkko-opetuksesta ja erityisryhmien tarpeista. Loppuvuodesta 2004 toteutettiin avoin haku, jonka pohjalta käynnissä on 14 yritys- tai julkishallinnon palveluhanketta. Ohjelma jatkuu vuoden 2005 loppuun saakka. Kansallisen tietoturvastrategian puitteissa on valmisteltu luottamusta ja tietoturvaa sähköisissä palveluissa edistävää (LUOTI) tietoturvaohjelmaa. Ohjelman tarkoituksena on edistää kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Ohjelman tavoitteena on uusien monikanavaisten sähköisten palveluiden tietoturvan kehittäminen. Innovaatioita tukevia toimia sisältyy myös taajuuspolitiikkaan. Analogisen NMTmatkapuhelinverkon palvelut loppuivat vuoden 2002 lopussa. Tekniikan kehittymisen myötä liikenne- ja viestintäministeriö aloitti vuoden 2004 aikana selvitykset, miten vapautuneita taajuuksia voitaisiin hyödyntää esim. edistettäessä laajakaistayhteyksien tarjontaa harvaan asutuilla alueilla. Kaavailuissa on tullut esille myöntää digitaaliseen radiotekniikkaan perustuva toimilupa teleyritykselle, joka rakentaisi nopeasti mahdollisimman laajalla alueella toimivaa laajakaistaa, jolla edistettäisiin laajakaistan liikkuvuutta ja tarjontaa alueilla, joihin kiinteän verkon laajakaistapalvelut eivät ulotu. Digitaaliseen televisiotoimintaan puolestaan on tällä

10 hetkellä rakennettu kolme kanavanippua ja neljännen kanavanipun suunnittelu on käynnissä. Alustavien suunnitelmien mukaan verkko olisi käytettävissä datacasting-toimintaan, mikä mahdollistaisi uudentyyppisten palveluiden tarjoamisen (esimerkiksi televisiopalveluiden vastaanottaminen matkapuhelimeen). Pienimuotoinen kokeilutoiminta verkossa käynnistyi keväällä 2005. 9LHVWLQWlPDUNNLQDRVDVWRQPllUlUDKRMHQNl\WW Ã7RLPLQWDPllUlUDKDÃà Ã7XWNLPXVPllUlUDKDÃà Ã9DOWLRQÃWHOHYLVLRà MDÃUDGLRUDKDVWRÃà Ã<KWHHQVlà Asiantuntijapalvelut 35 878 1 540 711 88 552 1 665 141 Palkat 1 624 621 Ãà Ãà 1 624 621 Matkustusmenot 153 082 35 436 188 518 Vuokrat 169 326 Ãà Ãà 169 326 Painatus- ja monistusmenot 14 872 40 847 55 718 Ravitsemuspalvelut 15 949 18 871 34 820 Puhelin ja teleliikennemenot 21 589 121 21 710 Muut menolajit yht. 52 663 17 692 70 355 Ã<KWHHQVlÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà Ãà 9XRVLÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃà /,,.(11(32/,7,,..$ 7RLPLDODOOHDVHWHWXLVWDWDYRLWWHLVWDMRKGHWXWWDYRLWWHHWYXRGHOOHRYDW OLLNHQQH\KWH\NVLlMDORJLVWLVWDWHKRNNXXWWDSDUDQQHWDDQ MXONLVHQOLLNHQWHHQSHUXVSDOYHOXWDVRWXUYDWDDQ OLLNHQQHWXUYDOOLVXXWWDSDUDQQHWDDQ OLLNHQWHHQ\PSlULVW KDLWWRMDPLQLPRLGDDQ ODLQVllGlQW MDNDQVDLQYlOLVHWVRSLPXNVHWYDLNXWWDYDWSLGHPPlOOlDLNDYlOLOOl KDOOLQQRQDODQWRLPLQQDQRKMDXNVHQMDRUJDQLVRLQQLQNHKLWWlPLQHQ W N±WRLPLQWDWXNHHYDLNXWWDYXXWWD Keskeiset asiat: liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys ministerityöryhmän työ ja sen ehdotusten edistyminen korkean tason työryhmä Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi EU:n ja Venäjän välillä julkisen liikenteen palvelujen turvaaminen tieliikenteen turvallisuuden parantaminen, Konginkangas kuljetuselinkeinon toimintaedellytysten turvaaminen, kauppalaivasto /LLNHQQH\KWH\NVLlMDORJLVWLVWDWHKRNNXXWWDSDUDQQHWDDQ 7DYRLWWHHQ VDDYXWWDPLVWD RQ HGLVWHWW\ 7lUNHLPPLOOl SllYl\OLOOl PDWND MD NXOMHWXVDMDW RYDW VlLO\QHHW HQQDOODDQ WDL MRSD O\KHQW\QHHW MRLOODNLQ RVXXNVLOOD HULW\LVHVWL UDXWDWLHOLLNHQWHHVVl

11 /LLNHQWHHQWRLPLYXXVRYDWVlLO\QHHWNDXSXQNLVHXGXLOODHQQDOODDQSDLWVLSllNDXSXQNLVHXGXOOD MRVVDWRLPLYXXVRQKLHPDQKHLNHQW\Q\W3lLYLWWlLQHQOLLNHQQ LWlY\\VNRNROLLNHQQHYHUNROODRQ VlLO\Q\WHQQDOODDQ 6XRPDODLVHQNXOMHWXVHOLQNHLQRQWRLPLQWDHGHOO\W\VWHQWXUYDDPLVWDYRLWHRQWRWHXWXQXW Liikenneväyläpolitiikan linjauksia pohtinut ministerityöryhmä sai työnsä valmiiksi helmikuussa 2004. Toteutettaviksi ehdotetuista hankkeista Raahen meriväylä, Ilmalan ratapiha, Rataosan Seinäjoki-Oulu, I osa, valtatie 6 Lappeenranta-Imatra ja rataosa Lahti-Luumäki päätettiin käynnistää hallituskaudella. Lisäksi on päätetty vuoden 2005 talousarviossa toteuttaa Tornion meriväylä sekä Hakamäentien parantaminen. Teemahankkeista hallituskaudella on päätetty käynnistää yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen rataverkolla, satamien ja terminaalien tieyhteyksien kehittäminen ja pääteiden turvallisuuden parantaminen. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen tärkeimmästä osasta on valmisteltu päätös. Itämeren moottoritien konkretisointi Suomen osalta etenee. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti viime toukokuussa ministerin johdolla toimivan korkean tason ohjausryhmän, jonka tehtävänä on laatia kehitysohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi EU:n ja Venäjän välillä. Toimenpideohjelman tavoitteena on kehittää liikenteen toimintaympäristöä siten, että yritysten logistiikka voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti omia tarpeitamme varten. Konkreettiset toimenpide-ehdotukset ovat valmiina toukokuussa 2005. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöhön on osallistuttu aktiivisesti. Hakamäentien rakentamisen käynnistämisestä tehtiin päätös. Aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden kuten Marja -radan ja Ruoholahti-Matinkylä -raideliikenneyhteyden toteuttamisvalmiutta on parannettu. Myös Tampereen seudullisessa liikennejärjestelmätyössä ja pikaraitioselvityksessä on oltu mukana. Liikennejärjestelmän palveluiden laatua ja palvelukykyä on kehitetty yhteistyössä väylälaitosten kanssa. Keväällä valmistui hallinnonalan liikenteen telematiikan strategiset linjaukset, joissa määritellään palvelujen kehittämisen periaatteet, toimenpiteet ja rahoitus kaikille liikennemuodoille vuosina 2004-2007. Suomi on osallistunut EU:n Galileo-satelliittijärjestelmän kehittämiseen ja hallinnointiin. Yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen tarkoitettua valtionapua on edelleen osoitettu. Yksityisteiden tienpitomalleja on kehitetty. Tieisännöitsijäkoulutus on käynnissä ja jatkuu edelleen. Valmisteltiin jäänmurtokapasiteetin uudistamista yhdessä ympäristöhallinnon kanssa. Eduskunta hyväksyi valtuuden syksyn 2004 lisäbudjetissa. On otettu käyttöön EU:n hyväksymät meriliikenteen valtiontuen enimmäistoimenpiteet Suomen kauppalaivaston kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tukitoimenpiteiden avulla on pystytty estämään vireillä olleet laajamittaiset tonniston ulosliputussuunnitelmat. Ulkomaanliikenteessä toimivien kauppalaivojen lukumäärä samoin kuin alan työpaikat ovat kuitenkin hienokseltaan laskeneet.

12 Kansallinen sähköinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä, DIGIROAD, otettiin käyttöön joulukuussa 2004. DIGIROAD -järjestelmään on koottu koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin 430 000 km) ja se luo edellytyksiä liikenteen sähköisten palvelujen kehittämiselle. -XONLVHQOLLNHQWHHQSHUXVSDOYHOXWDVRWXUYDWDDQ 3DOYHOXMHQWXUYDDPLVWDYRLWHVDDYXWHWWLLQMXQDOLLNHQWHHVVl6HQVLMDDQOLQMDDXWROLLNHQWHHQUXQ NROLLNHQWHHQRVWRMDRQNDUVLWWXHLNlWDYRLWHWWDWlOWlRVLQVDDYXWHWWX -XQLHQNDXNROLLNHQWHHVVlPDWNXVWDMDPllUlWRYDWNDVYDQHHW9XRVLQDOLQMDDXWRLVVD NDXNROLLNHQWHHQ PDWNXVWDMDPllUlW RYDW S\V\QHHW HQQDOODDQ MD NDXSXQNLVHGXLOOD MRXNNROLL NHQWHHQPDWNXVWDMDPllUlRQYlKHQW\Q\W Palvelutasoa on turvattu ostamalla asiakastuloperusteista liikennettä täydentäviä joukkoliikennepalveluja. Kehystasoon sopeutuminen on edellyttänyt kuitenkin alueellisten runkoliikennepalvelujen karsintaa. Karsinnat on pyritty tekemään siten, että vaikutukset palvelutasoon ovat mahdollisimman vähäiset. Lentoliikennettä ostettiin marras-joulukuussa Savonlinnaan ja Mikkeliin. Yhteiskunnan korvaamien matkojen järjestämisen hallinnointia ja rahoitusta selvittänyt työryhmä on suunnitellut matkojenyhdistelyn toteuttamista varten uuden organisointi- ja rahoitusmallin. Tarkoituksena on perustaa useita matkojenyhdistelykeskuksia ja siten vakinaistaa ja laajentaa toiminta koko maahan. Toteuttaminen alkaa vuonna 2005. Matkojenyhdistelykeskuskokeilut sekä palveluliikenteen merkityksen (ovelta ovelle palvelut) ja tämän kutsuohjauselementin sisältävän liikennemuodon selvä lisääntyminen osoittavat, että kuljetusten yhdistelyllä ja uusien liikenteen hoitotapojen kehittämisellä on pystytty säilyttämään ja joissakin tapauksissa jopa parantamaan maaseutualueilla joukkoliikennepalveluja. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamista selvitti LVM:n asettama työryhmä. Työryhmä ehdotti 15 joukkoliikenteeseen vaikuttavaa toimenpidettä. Työsuhdelipusta on tehty esitys, joka on VM:n käsittelyssä. Näiden ehdotusten toteuttamista on valmisteltu LVM:ssä sekä pääkaupunkiseudun kunnissa. LVM on lähettänyt työsuhdematkalippuehdotusta koskevan tuloverolainsäädännön muutosesityksen valtiovarainministeriöön. Markkinaosuuden kasvattamiseen liittyvät keinot liittyvät erityisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä edistävien infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja toteuttamiseen. Joukkoliikenteen määrärahalla kaukoliikenteen toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta on parannettu erilaisilla kehittämishankkeilla. Tästä esimerkkeinä ovat liikenneinformaation, matkakeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen. Pitkämatkaisen joukkoliikennematkustuksen houkuttelevuuden ja sujuvuuden parantamiseksi on edesautettu matkakeskusten toteuttamista ja suunnittelua eri paikkakunnilla. Joukkoliikenteen palveluportaali (www.matka.fi) saatiin koekäyttöasteelle.

13 Joukkoliikenteen esteettömyyttä on edistetty ministeriön vuonna 2003 julkaiseman Esteettömyysstrategian mukaisesti. Vuonna 2004 käynnistettiin Esteettömän liikkumisen kolmevuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Elsa (www.elsa.fi ). /LLNHQQHWXUYDOOLVXXWWDSDUDQQHWDDQ 7LHOLLNHQWHHQWXUYDOOLVXXV 7LHOLLNHQQHWXUYDOOLVXXVRQKLHPDQSDUDQWXQXWMRVNDDQHLYDOWLRQHXYRVWRQSHULDDWHSllW NVHQ PXNDLVHVWL7XUYDOOLVXXVNHKLW\VRQROOXWP\ QWHLVLQWlMDODQNXONLMRLGHQMDSRONXS\ UlLOLM LGHQ OLLNHQQHNXROHPLOODPLWDWWXQD1lLVVlWLHQNl\WWlMlU\KPLVVlROODDQWlOOlKHWNHOOlWDYRLWWHHQPX NDLVHOODWDVROOD. Liikenneturvallisuustavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen 18.1.2001. Tavoitteena on vähentää jatkuvasti liikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määriä. Numeerinen tavoite vuodelle 2010 on enintään 250 kuollutta. Tieliikenteessä kuoli 415 ihmistä ja loukkaantui 8156 vuonna 2002. Vuonna 2003 onnettomuuksissa kuolleiden määrä oli 379 ja loukkaantuneiden määrä 9 088. Vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 370 ja loukkaantui 8 486 ihmistä. Viime vuoden määrät tulevat vähän nousemaan tietojen tarkistuksessa. Yleisesti arvioiden tieliikenteen turvallisuus on parantunut hitaasti 1990-luvun loppupuolesta lähtein eikä henkilöautossa kuolleiden määrä ei ole vähentynyt odotetulla tavalla. Myöskään nuorten riskiä kuolla liikenteessä ei ole pystytty alentamaan. Lisäksi vuonna 2004 tapahtui Konginkankaalla tuhoisa kuorma-auton ja linja-auton kohtaamisonnettomuus, jossa kuoli 23 ihmistä. Lainsäädäntömuutosten vaikutukset näkyvät viiveellä. Eräänä esteenä myönteiselle kehitykselle on ollut se, ettei esitettyjä lisäresursseja ole saatu avainalueille, kuten liikenneympäristön ja liikennevalvonnan kehittämiseen. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja resurssien takaaminen on osoittautunut puutteelliseksi, mikä sekin hidastaa turvallisuuden paranemista.. Ministeriössä liikenneturvallisuustyön painopisteet ovat tieliikennelainsäädännön kehittämisessä ja alan tutkimustoiminnan koordinoinnissa. Liikenteen ohjausta kehitetään jatkuvasti yhdessä Tiehallinnon ja Kuntaliiton kanssa. Koska tieliikenne koskettaa vahvasti koko kansaa, ministeriö on vilkkaassa vuorovaikutuksessa paitsi hallinnonalan muihin toimijoihin myös suoraan kansalaisiin. LINTU-tutkimusohjelmassa valmistui 7 tutkimusta, käynnistyi 4 uutta tutkimusta ja järjestettiin seminaari. Keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet vuonna 2004 olivat seuraavat: Tiedonkulkua ajoterveysasioissa parannettiin. Lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa ajokorttiviranomaiselle, jos kuljettajan terveys ei enää muusta kuin tilapäisestä syystä täytä ajooikeuden saamisen edellytyksiä. Laki on tullut voimaan 1.9.2004.

14 Ajokieltoja tehostettiin. Tieliikennelakia muutettiin niin, että ajokielloille määrätään laissa vähimmäispituudet. Lisäksi ajokiellon täytäntöönpanoa nopeutettiin ja varoituksen käyttömahdollisuutta tiukennettiin. Muutokset valmisteltiin, hyväksyttiin ja vahvistettiin vuonna 2004, voimaantulo 1.3.2005. Alkolukkokokeilua valmisteltiin. Kokeilu edellyttää määräaikaista lainsäädäntöä. Rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja voidaan määrätä ehdolliseen ajokieltoon, jos hän asennuttaa autoonsa alkolukon ja osallistuu päihderiippuvuusohjelmaan. Hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Turvavyödirektiivi sekä kuljettajan ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskeva direktiivi on pantava täytäntöön. Valmistelutyöt ovat olleet käynnissä koko 2004 vuoden ajan. Ajokorttidirektiivin käsittelyyn on osallistuttu EU:ssa. Välittömästi Konginkankaan onnettomuuden jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö listasi aihealueet, joiden osalta piti käynnistää toimenpiteitä ja selvityksiä raskaan liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Poimintoja toimenpiteistä: Säädösmuutoksilla tarkistettiin eräitä ajoneuvoyhdistelmän kuormaussäännöksiä ja perävaunun kytkentäsäännöksiä. Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksia laajennettiin kahdeksi seuraavaksi talvikaudeksi ministeriön antamien uusien ohjeiden mukaan. Talvihoidon tasovaatimuksia on kiristettiin. Keli- ja säätiedotusta kehitetään. Tavarankuljetusketjun vastuuta selvittämään asetettiin työryhmä. Määräaika 31.3.2005. Liikennevalvonnan tehostamiseksi valmisteltiin yhteistyössä SM:n kanssa valvontaohjelma. Luonnos valmistui 2004 lopussa. Raskaan liikenteen turvallisuuden tutkimustarpeiden selvittämiseksi on työskennellyt työryhmä. Määräaika 31.3.2005. Uuden liikenneturvallisuussuunnitelman valmistelu käynnistyi loppuvuodesta 2004. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2005 koskien viittä seuraavaa vuotta. Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnassa on koordinoitu valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamista koko valtioneuvostossa sekä uuden suunnitelman laatimista. Liikenne- ja viestintäministeriö on 22.9.2004 allekirjoittanut aiesopimuksen Euroopan laajuisen automaattisen, liikenneonnettomuustapauksissa toimivan, hätäsoittojärjestelmän toteuttamisesta. Järjestelmä on yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa tarkoitus saattaa toimintaan valtakunnallisesti vuoden 2006 alussa. 5DXWDWLHOLLNHQQH 7XUYDOOLVXXVWDYRLWWHHQ PXNDLVHVWL MXQDOLLNHQWHHVVl HL NXROOXW PDWNXVWDMLD 7DVRULVWH\VRQQHW WRPXXNVLHQYlKHQWlPLVWDYRLWHWWDHLVDDYXWHWWX Vuonna 2004 tapahtui 52 vahinkoa tasoristeyksissä. Ministeriön asettaman tulostavoitteen mukaan vahinkoja olisi saanut tapahtua korkeintaan 40. Tasoristeyksien poisto- ja turvaamistyötä jatkettiin edelleen Ratahallintokeskuksessa. Tasoristeysten kokonaismäärä on kuitenkin niin suuri, ettei eri tahojen nykytasoinen panostus riitä merkittävään tasoristeysten turvallisuuden parantamiseen.

15 0HUHQNXONX 0HUHQNXOXQWXUYDOOLVXXVWDYRLWHRQVDDYXWHWWX MEPC on hyväksynyt keväällä 2004 periaatteessa lähes koko Itämeren alueelle PSSA-statuksen ao. maiden hakemuksen mukaisesti. Ns. lisäturvatoimia koskeva hakemus tulee tehdä keväällä 2005. Hakijamaiden yhteisyö jatkuu tältä osin tiiviinä. Suomenlahden meriliikenteen onnettomuusriskejä vähentämään pyrkivä Suomen, Viron ja Venäjän yhteinen alusliikenteen ilmoitus- ja seurantajärjestelmä (GOFREP) tuli kokonaisuudessaan käyttöön 1.7.2004. /HQWROLLNHQQH /HQWROLLNHQWHHQWXUYDOOLVXXVWDYRLWHRQVDDYXWHWWX Lentoliikenteessä tavoitteena on, ettei ammattimaisessa liikenteessä tapahdu lainkaan onnettomuuksia. Positiivista tulosta täydensi se, ettei Suomen alueella tapahtunut lento-onnettomuuksia myöskään ulkomaalaisille ammattimaisen liikenteen ilma-aluksille. 9DDUDOOLVWHQDLQHLGHQNXOMHWXNVHW Vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetussäännösten uusimista vastaamaan vuoden 2005 kansainvälisiä ADR- ja RID-määräyksiä sekä vastaavia EU-direktiivejä valmisteltiin. Vastaavasti ilmakuljetusmääräykset ja kappaletavaraa koskevat merikuljetusmääräyksiä valmisteltiin vastaamaan vuoden 2005 kansainvälisiä ICAO-TI- ja IMDG-Code määräyksiä. Neuvoteltiin Venäjän kanssa maidemme välisen vaarallisten aineiden rautatiekuljetussopimuksen muuttamisesta vastaamaan eurooppalaisia RID-määräyksiä. Työ jatkuu seuraavalla toimintakaudella. Osallistuttiin alan kansainvälisten järjestöjen ja EU:n vaarallisten aineiden kuljetuskomitean ja komission eri työryhmien työhön kehittäen edelleen vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta eri kuljetusmuodoissa. /LLNHQWHHQ\PSlULVW KDLWWRMDPLQLPRLGDDQ 0HOXQWRUMXQQDQ YHVLHQ SLODDQWXPLVHQ HKNlLV\Q MD SLODDQWXQHLGHQ PDLGHQ NlVLWWHO\Q RVDOWD WDYRLWHOWXD YDLNXWWDYXXWWD HL YRLGD VDDYXWWDD Q\N\UHVXUVVHLOOD. Tällä hetkellä melualueilla asuu noin miljoona ihmistä. Liikenteen kasvaessa melutilanne heikentyy. /HQWRPHOXVWDNlU VLYLHQPllUlHLROHOLVllQW\Q\W,OPDQODDWXDRQYLLPHYXRVLQDHQLWHQKXRQRQWDQHHWKLXNNDVSllVW W Hiukkaspäästöjen, joista merkittävä osa tulee tieliikenteestä, on arvioitu aiheuttavan 400 ennenaikaista kuolemaan vuosittain. Uusimpien tutkimusten mukaan luku voi olla jopa 1000. Tilanne korjaantuu hyvin hitaasti autokannan uudistumisen myötä.dvylkxrqhnddvxsllvw MHQ RVDOWD KXROHVWXWWDYDD RQ HULW\LVHVWL KHQNLO DXWROLLNHQWHHQ NDVYX NDXSXQNLVHXGXLOOD MRXNNROLLNHQWHHQ NLOSDLOXN\Y\Q KHLNNRXV VHNl \NVLO LGHQ HOlPlQWDSRMHQ

16 NHKLW\VOLLNHQQHWWlOLVllYllQVXXQWDDQ Kuluttajien uusien autojen osto on kohdistunut aiempaa suurempiin ja tehokkaampiin autoihin. Näin ajoneuvoteknologian kehitys ei ole vaikuttanut Suomessa odotetussa määrin ominaiskulutukseen. Jos ominaispäästöissä ei tapahdu jatkossakaan laskua ja liikenteen kasvu jatkuu oletusten mukaan, ovat tieliikenteen hiilidioksidipäästöt vuosina 2008-2012 keskimäärin 11,5 Mt/a eli 0,7 Mt/a enemmän kuin vuonna 1990. Vuonna 2004 aloitettiin ministeriön 3. ympäristöohjelman valmistelu. Valmistelu perustui asiantuntija-arvioon niistä toiminnankohteista, joissa olisi edettävä, jotta kansallisen tason ympäristöohjelmissa asetetut ympäristötavoitteet voitaisiin saavuttaa. Hankesuunnittelussa ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat jo melko hyvin huomioon otettu. LVM on solminut muiden ministeriöiden sekä kuorma-, paketti- ja linja-autoalan kanssa energiansäästösopimukset, joiden avulla edistetään alan energiatehokkuutta ja ympäristöjärjestelmien kehittämistä. Useiden toimijatahojen yhteistyönä käynnistettiin Kestävän kehityksen toimikunnan työhön liittyvä kolmivuotinen ohjelma. Liikkuva Suomi, jolla pyritään kestävien liikkumisvalintojen ja liikkumisen ohjauksen edistämiseen. LVM on osallistunut vuonna 2005 alkavan EU:n päästökaupan kansallisen jakosuunnitelman valmisteluun sekä energiaverotusta päästökaupan olosuhteissa pohtineen työryhmän työhön. LVM on VM:n kanssa yhteistyössä teettänyt veromalleihin kohdistuvia selvityksiä. Syksyn 2004 aikana on osallistuttu uuden kansallisen ilmastostrategian laatimiseen. /DLQVllGlQW MDNDQVDLQYlOLVHWVRSLPXNVHWYDLNXWWDYDWSLGHPPlOOlDL NDYlOLOOl Lainsäädännön valmistelussa vuosi 2004 oli tavanomainen. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät tulokset: Hallituksen esitys maantielaiksi Hallituksen esitys rautatiejärjestelmän turvallisuustehtävistä Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi ajopiirturikorttien myöntämisen järjestämisestä. Hallituksen esitys lakimuutoksiksi digitaalisen ajopiirturin käyttövelvollisuudesta ja sen avulla tapahtuvasta ajoaikavalvonnasta annettiin eduskunnalle. Useita eduskunnan hyväksymistä vaatineita, uusien Euroopan valtioiden kanssa tehtyjä maantieliikennesopimuksia saatettiin voimaan. Kuljetuksia ja logistiikkaa koskevan EU- lainsäädännön valmistelussa on Suomen edut yritetty turvata, kuten esimerkiksi eurovinjetti ja ajoajat. Merenkulun turvatoimia koskeva kansainvälinen ISPS-säännöstö tuli voimaan 1.7.2004, jota edelsi laajamittainen kansallinen lainsäädäntötyö Suomi ratifioi 27.5.2004 öljyvahinkovastuuta koskevan vuoden 2003 lisärahastopöytäkirjan Hallituksen esitys laiksi alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys laiksi eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja purkamisesta Hallituksen esitys ns. alusjätelain muuttamisesta koskien aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäisemistä Implementoitu työkoneiden päästödirektiivi ja pakettiautojen kulutusmittausdirektiivi

17 Toimeenpantu ajoneuvojen uusinta tekniikkaa yhdeksän direktiivin osalta määräajassa Traktorien tyyppihyväksyntätehtävät siirrettiin STM:stä Ajoneuvohallintokeskukselle Toimeenpantu Wienin vuoden 1997 katsastussopimuksen muutos Säädettiin lailla tyyppihyväksyntälaboratorioiden uusista laatuvaatimuksista Ajokieltoja koskevat muutokset saatiin valmiiksi Säädettiin lailla lääkäreiden ilmoitusvelvollisuudesta poliisille kuljettajan ajoterveysasiassa Alkolukkokokeilu on valmisteltu ja kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2005 kesällä Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain uudistus, jossa uusina säännöksinä tulivat vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät turvatoimet ja velvoitteet. +DOOLQQRQDODQWRLPLQQDQRKMDXNVHQMDRUJDQLVRLQQLQNHKLWWlPLQHQ 9l\OlYLUDVWRMHQ WXORVRKMDXV MD VHQ NHKLWWlPLQHQ RQ HGHOOHHQ PLQLVWHUL WDVROOD NRUNHD ODDWXLVWDVäylätoiminnan ohjausta kehitettiin yhdessä väylävirastojen kanssa valtioneuvoston edellyttämän tulosprisma-ajattelun mukaan. Kehitystyö on edennyt osin käytäntöön ja osin sitä jatketaan vielä vuonna 2005. 8XGHQ DOXHLGHQ NHKLWWlPLVODLQ HGHOO\WWlPll WRLPLQWDD RQ RUJDQLVRLWX KDOOLQQRQDODOODMD PL QLVWHUL Q DOXHLGHQ NHKLWWlPLVVXXQQLWHOPDD SLGHWWLLQ YDOWLRQHXYRVWRWDVROOD HVLPHUNLOOLVHQl Ministeriön johtama alueellisen suunnitteluyhteistyön kehittämistä pohtinut työryhmä sai ehdotuksensa valmiiksi ja sitä on ryhdytty toteuttamaan. Alueiden kehittämisen suunnitelma Hyviä yhteyksiä alueille saatiin valmiiksi valtioneuvoston edellyttämässä aikataulussa. Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon evaluointi valmistui ja sen pohjalta laadittiin ehdotus väylävirastojen strategisen ohjauksen kehittämiseksi liikenne- ja viestintäministeriössä. Vuoden 2004 aikana toteutettiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ympäristöjärjestelmien arviointi. Arviointi koski kaikkiaan kahtatoista organisaatiota ja näiden ympäristöasioiden hoitoa sekä erikseen tarkasteltuna että suhteutettuna koko hallinnon yhteiseen työhön. Arviointi antoi tietoa, miten hallinnonalan ohjausmekanismit ja organisaatioiden erilainen rooli tulisi ottaa huomioon ministeriön ohjauksessa, kun pyritään ympäristövaikutusten vähentämiseen. Toimintatapojen kehittämissuositusten lisäksi todettiin tarve kehittää vaikuttavuuden seurantaa ja arviointimenetelmiä. Ilmailulaitoksen viranomaistoiminnan erottamisesta liiketoiminnasta on valmistunut työryhmäehdotus. Samoin on valmistunut ehdotus Ratahallintokeskuksen turvallisuustehtävien erottamisesta uuteen riippumattomaan virastoon. Molemmista virastoista laadittiin lisäksi sijoittamisselvitykset. 7.OODWXHWDDQWRLPLQQDQYDLNXWWDYXXWWD Väylienpidon arvioinnin vaikuttavuutta on edelleen tutkittu. Infra 2010 tiedonhallintaprojektissa kehitettävää järjestelmää voidaan hyödyntää logistisen ketjun suunnittelussa. Elinkaarimallin käyttöönottoa investointihankkeissa on edelleen valmisteltu ministerityöryhmän linjausten mukaisesti.

18 Logistiikan osaamista on kehitetty useissa t&k -hankkeissa (VALO-ohjelma, Seudullisen logistiikan kehittäminen, Tavaraliikenteen päätöksentekomalli, Toimialojen kuljetusintensiteettien muutokset, Kuljetusketjun telemaattinen ympäristömittaus). Myös markkinoiden toiminnan parantamista tukevia hankkeita on käynnistetty. Lisäksi on suoraan logistisia kustannuksia alentavia hankkeita (TEDIM-ohjelma, Terminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen konttiliikenteessä). Tavoitteen saavuttamiseksi on jatkettu/aloitettu joukkoliikenteen informaatio- ja telematiikkaohjelmia (mm. joukkoliikenneportaali ja AINO-ohjelma) ja esteettömyyttä edistävä kolmevuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma (ELSA). Kevään aikana valmistui FITS-tutkimusohjelma ja sen yhteydessä on kehitetty uusien teknologioiden hyödyntämistä joukkoliikenteessä ja sen palveluissa. Valmistumassa on mm. joukkoliikenteen portaali koko maan kattavien palveluiden välittämiseksi. Liikenneturvallisuuden tutkimusohjelma LINTU jatkuu edelleen. Ympäristöystävällisempiä monimuotokuljetuksia edistetään koordinoimalla Marco Polo ohjelmaa. Kevyen liikenteen hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin ohje on valmistunut. /LLNHQQHSROLWLLNDQRVDVWRQPllUlUDKRMHQNl\WW Ãà 7RLPLQWDPllUlUDKDà 7XWNLPXVPllUlUDKDà -RXNNROLLNHQWHHQÃSDOYHOXMHQà RVWRWÃMDÃNHKLWWà <KWHHQVlà Asiantuntijapalvelut 31 151 6 113 877 2 327 415 8 472 443 Palkat 3 976 489 Ãà Ãà 3 976 489 Matkustusmenot 363 257 44 628 407 885 Vuokrat 338 928 Ãà Ãà 338 928 Painatus- ja monistusmenot 124 406 88 854 213 260 Muut menot 1 834 92 845 94 679 Kirjat, lehdet ja painotuotteet 70 988 7 150 78 138 Muut menolajit yht. 141 270 39 601 180 872 <KWHHQVlà ÃÃà ÃÃà ÃÃà ÃÃà 9XRVLÃà ÃÃà ÃÃà ÃÃà ÃÃà 20,67$-$32/,7,,..$ /LLNHQQH MD YLHVWLQWlPLQLVWHUL Q WDYRLWWHHQD RQ HWWl KDOOLQQRQDODQ OLLNHWRLPLQWDRUJDQL VDDWLRLWDRKMDWDDQHOLQNHLQRUDNHQQHWWDYDKYLVWDHQMDDUYRMDUHDOLVRLGHQ Suomen valtio myi joulukuussa toteutetussa myynnissä markkinoille 250 miljoonaa kappaletta TeliaSonera AB:n osaketta. Valtio sai myyntituloja yhteensä noin 1,123 miljardia euroa ennen palkkioita. Kaupan jälkeen Suomen valtion osuus TeliaSoneran osakkeista on noin 13,8 prosenttia. Suomen valtio on saanut TeliaSoneran ja sitä ennen Soneran osakemyynneistä yhteensä 7,7 miljardia euroa. Saatu myyntitulo on asukasta kohti laskettuna eniten Euroopassa (1 397 euroa/henkilö). Keskeinen kokonaisuus ministeriön omistajapoliittisessa toiminnassa on ollut corporate governancen kehittäminen ja sen entistä parempi soveltaminen hallinnonalan yhtiöissä. Corpo-

19 rate governance tarkoittaa valtio-omistajalle erityisesti hyvää ja toimivaa päätösvallan ja valvonnan kokonaisuutta. Kysymys on sekä valtion omistajaohjauksen ja osakasvalvonnan tehokkuudesta että yleisemmin yritysten hyvästä hallinnoinnista. Valtion on vastuullinen ja aktiivinen omistaja, joka omalta osaltaan kannustaa yrityksiä ylläpitämään selkeitä, avoimia ja omistaja-arvoon positiivisesti vaikuttavia hallinnointijärjestelmiä. Hallinnonalan eri yrityksistä ja liikelaitoksista valmistellut strategiset selvitykset ovat osaltaan tukeneet omistajastrategioiden kehittämistä ja toimenpiteiden toteuttamista. Selvityshenkilö teki arvion Tieliikelaitoksen organisaation kehittämisestä ja maa- ja vesirakennusalan markkinoiden kilpailutilanteesta. Tieliikelaitoksen organisaation kehittämistarpeen selvittämistä edellytettiin hallitusohjelmassa. Ministeriö laati selvityshenkilön työn tueksi markkina-analyysin maarakennusalan toimijoista. /LLNHWRLPLQWDMDRPLVWDMDRKMDXV\NVLN QPllUlUDKRMHQNl\WW 7RLPLQWDPllUlUDKDà Palkat 280 732 Vuokrat 17 753 Matkustusmenot 8 893 Puhelin ja teleliikennemenot 3 244 Kirjat, lehdet ja painotuotteet 1 299 Koulutusmenot 1 150 Muut menolajit yht. 2 031 <KWHHQVlà Ãà 9XRVLÃà Ãà 78.,72,0,1127 0LQLVWHUL QYLHVWLQWl Ministeriön viestintä ja sidosryhmätoiminta oli aktiivista. Uutis- ja ajankohtaisviestintä lisääntyi reilusti aiemmista vuosista. Lehdistötiedotteita lähetettiin 310. Myös medialle toimitettu ruotsinkielinen aineisto lisääntyi tuntuvasti. Ministeriö oli mukana monissa kampanjoissa. Joukkoliikenteen käytön edistämiseksi käynnistettiin kolmivuotinen kampanja, jossa on mukana lukuisia tahoja. Digitaalisen television vuoteen 2007 kestävä viestintäkampanja aloitettiin niin ikään. Ministeriön vetämänä järjestettiin nuorison asenteisiin vaikuttamaan pyrkivä Asennevamma-liikenneturvallisuuskampanja. Heijastimen käytöstäkin muistutettiin kampanjalla. Ministeriö osallistui lisäksi kansallisen tietoturvapäivän järjestelyihin. Ministeriön julkaisusarjoissa ilmestyi yhteensä 85 julkaisua. Liikenteen ja viestinnän EUasioista kertova EU-vaihde-lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa.

20 Uudet Internet-sivut avattiin. Erityistä painoa pantiin ajankohtaissivuston ylläpitoon. Uudistuksen yhteydessä tehtiin kävijöille käyttäjätutkimus. Internet-sivujen kävijämäärä kasvoi vuoden aikana, viikoittain sivustolla oli noin 6000 eri kävijää. Verkkoviestinnän uudistamista jatkettiin kehittämällä vieraskielisiä sivustoja. Myös tiedotteiden sähköistä jakelua kehitettiin. Ministeriön julkisuuskuvaa tutkittiin mediabarometrin avulla. Sisäisessä viestinnässä kiinnitettiin erityistä huomiota viestinnän nopeuteen ja avoimuuden ja Liiveri-intranetin kehittämiseen mm. päivittäin vaihtuvin ajankohtaisosioin. 7LHGRWXV\NVLN QPllUlUDKRMHQNl\WW Ãà 7RLPLQWDPllUlUDKDà 7XWNLPXVPllUlUDKDà <KWHHQVlà Palkat 389 548 Ãà 389 548 Ilmoitus ja markkinointimenot 126 134 9 170 135 304 Asiantuntijapalvelut 28 629 41 753 70 382 Tietojärjestelmämenot 14 980 40 010 54 990 Painatus- ja monistusmenot 50 153 50 153 Vuokrat 36 119 Ãà 36 119 Ravitsemuspalvelut 30 334 30 334 Muut menolajit yht. 57 908 57 908 <KWHHQVlà Ãà Ãà Ãà 9XRVLÃà Ãà Ãà Ãà 7LHWRKDOOLQWR Ministeriössä on valmisteltu tietämyksenhallinnan strategia, jossa pyritään systemaattisin menettelyin saamaan tietoprosessit ja tietopääoma mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyksi ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa. Strategian päätavoitteet jakautuvat neljään kokonaisuuteen: - vaikuttavuuksien hallinnan tuki - verkostojen hyödyntäminen - ydinprosessien ja asiantuntijatyön tehokkuus - synergioiden hyödyntäminen organisaatiorajojen yli Synergiassa tietämyksenhallinnan strategian valmistelun kanssa on laadittu ministeriön asianhallinnan esiselvitys ja koko hallinnonalan asianhallinnan tavoitetoimintamalli. Esiselvityksen pohjalta on aloitettu ministeriöiden yhtenäisen asianhallintajärjestelmän esiselvitys. Lisäksi on suunniteltu tietopalveluja tehostavia ja työn tuottavuutta lisääviä yhteistyömuotoja erillisessä hallinnonalan tietopalvelutyöryhmässä. Vuodesta 2005 lukien on otettu käyttöön menettely, jossa sisäinen hallinto vastaa tietokoneiden keskitetystä hankinnasta ja tarjoaa osastoille infrastruktuurin. Ministeriössä otettiin käyttöön uusi sähköpostijärjestelmä, mikä työllisti alkuvaiheessa.

21 7XWNLPXV\NVLNN Liikenne- ja viestintäministeriön t&k-ohjelmat ja -projektit toimivat laajassa yhteistyössä kuntien, yritysten, hallinnonalan virastojen, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustuloksia hyödynnetään aktiivisesti ja sen eteen tehdään suunnitelmallista viestintätyötä. Tutkimusyksikkö vastaa siitä, ministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminta on kokonaisuutena tuloksellisesta ja taloudellisesta. Tutkimusyksikkö vastaa ministeriön t&k-toiminnan hallinnollisista menettelyistä sekä tukee ja avustaa ministeriön johtoa ja osastoja näissä tehtävissä sekä raportoi tuloksista johdolle. Tutkimusyksikkö teetti vuonna 2004 neljän tutkimusohjelma evaluoinnit. Evaluoidut ohjelmat olivat kevyen liikenteen edistämisohjelma JALOIN, liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen t&k-ohjelma FITS, henkilöliikenteen informaatio-ohjelma HEILI sekä Itämeren alueen logistiikan kehittämisohjelma TEDIM. Eurooppalaisten liikennealan tutkimusohjelmien verkottumishanke ERANET TRANSPORT käynnistyi vuoden 2004 aikana. Ministeriö on ollut aloitteellisena hankkeen valmisteluvaiheessa ja jatkaa nyt osakkaana hankkeessa, jota rahoitetaan EU:n kuudennesta puiteohjelmasta. Valtiontalouden tarkastusvirasto teki tarkastuskertomuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta liikenne- ja viestintäministeriössä. Tarkastuksessa havaittiin, että ministeriö perustaa visionsa, tavoitteiden asetantansa samoin kuin strategioidensa toteuttamisen t&k-toiminnasta saataviin tietoihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta on nivottu osaksi ministeriön tulosjohtamisja ohjausprosesseja. Ministeriön t&k-projekteja luonnehdittiin siten, että ne toimivat ideoita synnyttävinä ja toimintaa suuntaavina tietoperustoina ministeriön päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tietoja käytettiin sekä lainvalmisteluun että laajasti kaikilla ministeriön tehtäväalueilla. Viime vuosina on huomiota kiinnitetty onnistuneesti kansainväliseen tietämyksen hankintaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnan sovellutusarvo ministeriössä on korkea. Tarkastuksessa todettiin, että ministeriön t&k-toiminnasta katsotaan saatavan hyötyä niin, että uusi tieto, eli investoinnin kohteena ollut aineeton pääoma, on useimmiten olennaista ja ratkaisevan tärkeää ministeriön toiminnassa. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaiskustannukset olivat noin 8,6 miljoonaa euroa..dqvdlqylolqhq\nvlnn Kansainvälisten asioiden yksikkö (KVY) tuottaa asiantuntemuksellaan ministeriön johdolla lisäarvoa vaikuttamalla ministeriön kansainvälisen toiminnan tavoitteiden saavuttamisessa. Yksikkö pitää jatkuvasti yllä toimivia kansainvälisiä suhteita ja pyrkii yhteistyössä osastojen kanssa linjakkaaseen ja suunnitelmallisempaan toimintaan EU-asioiden koordinoimisessa ja laaja-alaisissa ja poikkihallinnollisissa asioissa. Yksikkö on lisäksi vuoden 2004 aikana erityisesti pyrkinyt syventämään yhteistyötä Itämeren maiden kanssa ml. Venäjä.

22 Vuonna 2004 aloitettiin Suomen EU-puheenjohtajuuden valmistelut. KVY laati puheenjohtajuutta varten toimintasuunnitelman yhteistyössä osastojen kanssa. Liikenteen ja viestinnän kansainvälisen yhteistyön painopiste oli vuonna 2004 edelleen Euroopan unionissa, Itämeren alueella ja nopeasti kasvavien Aasian maiden kanssa tapahtuvassa yhteistyössä. Saavutettavuuden eli nopeiden, toimintavarmojen ja kohtuuhintaisten liikenneja televiestintäyhteyksien kehittäminen Suomen päämarkkina- ja lähialueille on avainasemassa. Kansainvälisessä yhteistyössä on keskeistä myös kansainvälisten kauppasuhteiden parantaminen ja ylläpitäminen. Tavoitteena on edelleen ollut erityisesti edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä tukemalla niiden vientiponnisteluja. Vuonna 2004 yhteistyön kohdemaana oli Venäjä, jonne tehtiin ICT-alan vienninedistämismatka syyskuussa. Euroopan unionin laajentuminen avaa uusia mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle erityisesti muodostuvalla Itämeren talousalueella. Liikenne- ja viestintäalan yhteistyössä on vuoden 2004 aikana jatkettu toimivien poliittisten ja viranomaisyhteyksien luomista Itämeren alueen maihin. Erityisiä painopistealueita ovat olleet merenkulun ympäristö- ja turvallisuusasiat, liikenneväyläkysymykset ja kuljetusten logistiikka. Liikennealan pohjoismainen yhteistyö on saanut aiempaa konkreettisempaa sisältöä. Painopisteitä vuonna 2004 ovat olleet liikenneturvallisuus ja Itämeren alueen liikenneyhteistyön vahvistaminen. Venäjä on integroitumassa aiempaa tiiviimmin kansainväliseen poliittiseen ja kauppapoliittiseen järjestelmään. Venäjän ja EU:n välinen taloudellinen yhteistyö tiivistyy. EU on Venäjän suurin kauppakumppani. Tämä parantaa myös suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Venäjän markkinoilla. Vuoden 2004 aikana on ollut useita ministeri- ja virkamiestason tapaamisia, erityisesti Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Suomen ja Venäjän välisten rajanylitysten tehostaminen ja erilaisten liikenteellisten esteiden poistaminen on ollut keskeistä. Suomen ja Venäjän välisen Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatkamista koskevia neuvotteluja jatkettiin vuonna 2004. Suomen tavoitteena on taloudellisesti realistinen ja pitkäaikainen valtiosopimus. Suomen liikenne- ja viestintäalan lähialueyhteistyön kohdealue on Luoteis-Venäjä, erityisesti Pietarin kaupunki, Leningradin alue, Karjalan tasavalta ja Murmanskin alue. Yhteistyön painopistealueita ovat vuonna 2004 olleet Pietarin liikennestrategian laatiminen, epietari ohjelman kehittäminen, liikenneturvallisuus sekä TEDIM-ohjelma. 7DORXV\NVLNN Suunnittelu- ja seuranta-asiakirjoja valmistuu vuosittain noin 330 sivun verran. Haasteena on ollut prosessien sujuvuus ja asiakirjojen laatuun liittyvät yhä lisääntyvät kehittämistarpeet. Valtionhallinnon yhteinen kehittämishanke ministeriöiden sekä virastojen ja laitosten tilivelvollisuuden lisäämiseksi on merkinnyt monia uudistuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteiden asettamisessa otettiin käyttöön nk. tulosprisma vuoden 2005 valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Ministeriölle valmisteltiin ensimmäisen