Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi
Voimaan 1.1.2008 2
STM: Uuden lastensuojelulain tavoitteena on turvata, että lapsen ja hänen perheensä ongelmat havaitaan ja niihin puututaan entistä varhaisemmin ja että lapsi ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut oikea-aikaisesti. Tätä voidaan osaltaan toteuttaa parantamalla viranomaisten yhteistyötä ja korostamalla lastensuojelutyön suunnitelmallisuutta sekä tehokkaiden avopalveluiden ensisijaisuutta. Yksilökohtaista päätöksentekomenettelyä koskevilla muutoksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan lasten ja hänen vanhempiensa oikeusturvaa. 3
HE: Lain yksityiskohtaisilla menettelyjä ja tukitoimia koskevilla säännöksillä edistetään tasa-arvoista kohtelua ja oikeutta tukeen riippumatta siitä, minkä kunnan alueella henkilöt asuvat. yhdenvertaisuusperiaate 4
Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 5
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuollon tukitoimet Lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto Sijaishuolto Jälkihuolto. 6
Ehkäisevä lastensuojelu a) Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. (yleinen tehtävä) b) Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (erityinen tehtävä) 7
Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. 8
Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 9
11.1 : Kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kaikki ovat siis vastuussa: Valtuusto Lautakunnat Peruspalvelujen edustajat Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun edustajat Toimijoita on paljon enemmän: asiakkaat, järjestöt, yhteisöt... 10
Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu ei saa eikä voi paikata muiden palvelujen (esim. terveydenhuollon) puutteita: asiakkuus perustuu vain ja ainoastaan lastensuojelun tarpeeseen muut tarpeet edellyttävät muunlaisia palveluja esim. lapsiperheiden kotipalvelu 11
HE: Toimintaa voitaisiin järjestää eri hallintokuntien kuten esimerkiksi neuvolan tai muun terveydenhuollon, lasten päivähoidon, koulun ja nuorisotoimen omana toimintana tai hallintokuntien yhteistyönä. 12
7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 8 Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9 Tuki koulunkäyntiin 10 Lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 13
Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen, selkiyttäminen ja täsmentäminen oli yksi lakiuudistuksen keskeisiä tavoitteita 14
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 15
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Ilmoitusoikeus Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on voimassa, mitä rippiin tai muuhun sielunhoitoon liittyvästä salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään tai määrätään. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä lastensuojeluilmoituksista ja niiden sisällöstä. 16
Jos lapsi muuttaa pois kunnasta 27 :ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen aikana tai ollessaan muutoin lastensuojelun asiakkaana, sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoitettava muutosta lapsen uudelle asuinkunnalle. Uudelle asuinkunnalle on tarvittaessa toimitettava viipymättä myös ne asiaan liittyvät asiakirjat, jotka ovat välttämättömiä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseksi. Lapsen uuden asuinkunnan on jatkettava selvityksen tekemistä tai muita lastensuojelutoimenpiteitä. 17
Sen lisäksi, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 :n momentissa säädetään oikeudesta antaa oma-aloitteisesti tietoja poliisille, lastensuojeluviranomaisen on salassapitoa koskevien säännösten estämättä ilmoitettava poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen on kasvuympäristössään kohdistettu rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. = Lastensuojeluviranomaisen velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kasvuympäristössä kohdistuneesta rikoksesta. 18
HE: Asiakkuuden alkamisen täsmentäminen nimenomaan lastensuojelussa on välttämätöntä erityisesti lapsen ja perheen oikeusturvan kannalta. 19
Hakemus, lastensuojeluilmoitus, muulla tavoin Vireilletulovaihe 7 arkipäivää Välitön kiireellisen lastensuojelun tarpeen arviointi Asiakkuus alkaa JOS tehdään kiireellinen lastensuojelutoimi tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys 20
HE: Erityisesti lastensuojelun avohuollon työskentelyn vaikuttavuuden ja suunnitelmallisuuden lisäämiseksi lakiin ehdotetaan otettavaksi lastensuojelutarpeen selvittämistä koskeva pykälä. Lastensuojelun asiakkuuden tulisi alkaa huolellisella lapsen tilanteen kartoittamisella, jotta itse työskentelyllä voitaisiin vastata nykyistä paremmin ja oikea-aikaisemmin lapsen suojelun ja tuen tarpeisiin. 21
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vastuussa selvityksen tekemisestä Tehtävä viipymättä, max 3 kuukauden sisällä vireille tulosta Huolellinen lapsilähtöinen selvitys lapsen tilanteesta edellyttää suoraa työskentelyä lapsen kanssa Arvio lapsen kasvuolosuhteista huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksista huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta lastensuojelutoimenpiteiden tarpeesta 22
Yhteys lapselle läheisiin henkilöihin, yhteistyötahoihin ja asiantuntijoihin (asiakaslaki) Selvityksen tuloksesta ilmoitettava huoltajalle ja lapselle: päättykö vai jatkuuko asiakkuus eli onko lastensuojelun tarvetta Jos asiakkuus jatkuu, tehdään asiakassuunnitelma Ellei asiakkuus jatku, ohjaus muihin palveluihin 23
24.1 Vastuu lapsen edun turvaamisesta Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista. Prosessinjohtajuus! 24
Milloin lastensuojeluilmoitus kannattaa tehdä? Pitääkö päiväkodissa dokumentoida pahoinpitelyn jäljet vai riittääkö kahden henkilön allekirjoitukset muistiinpanoissa? Miten toimitaan, kun lapsi puhuu vanhemman uhkailleen häntä, jollei lapsi käyttäydy hyvin ja vanhemman kanssa on jo puhuttu tilanteesta eikä asiaan tule muutosta. Voiko lastensuojeluilmoituksen tehdä tällaisessa tilanteessa? Mikäli lapsi kertoo vanhemman pahoinpidelleen häntä ja vanhempi ei tätä myönnä, onko mitään tehtävissä? 25
Kuinka perusteellisesti päiväkodin johtajan on valvottava, että päiväkodin työntekijä tekee lapsesta lastensuojeluilmoituksen, mikäli havaitsee, että lasta on pahoinpidelty tai lapsi kertoo, että isä löi ja mustelmat näkyvät? Onko päiväkodin työntekijällä mahdollisuus ja oikeus saada tietää, kuinka asiassa on ilmoituksen jälkeen toimittu? 26
Jos lastensuojeluilmoitus tehdään esim. soittamalla ja soittaja on esitellyt itsensä, mutta haluaa tehdä ilmoityuksen nimettömänä, voidaanko ilmoituken tekijän henkilöllisyys olla kertomatta asiakkaalle kun asiakas tätä kyselee ja ls-työntekijä ilmoittajan tietää? Jos lastensuojeluun tulee ilmoitus raskaana olevasta päihdeäidistä, miten menetellän? Miten asiakkuus muodostetaan syntymättömälle lapselle ja miten lastensuojelutarpeen selsitys kyseisessä tapauksessa pitäisi tehdä? Siirtävätkö sosiaaliviranomaiset tiedon perheen lapsista tehdystä lastensuojeluilmoituksesta kun perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle? 27
Lastensuojelulain mukainen lastensuojelun tarpeen selvitys, tehdäänkö aina? Sosiaaliohjaajan (sosionomi AMK) juridinen asema lastensuojeluilmoitusten selvittämisprosessissa. Poikkeaako asiakassuunnitelman rakenne missään määrin huoltosuunnitelmasta? 28
Rajankäynti lapsi- ja perhekohtaisen ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun välillä. Tekevätkö sosiaalityöntekijät jo jossain kielteisiä päätöksiä lastensuojelusta perustellen, että asia voitaisiin hoitaa peruspalveluissa. Entä jos asia ei hoidu peruspalveluissa resurssipulan takia tai muusta syystä? Onko asiakkaalla valitusoikeus sosiaalityöntekijän päätökseen? Asia on eettisesti vaikea, koska sosiaalitoimiston sosiaalityössä on totuttu viimesijaisuuteen ja hoidettu asia kun ei se kenellekään muulle kuulu. 29