KIRJALLINEN KYSYMYS 764/2006 vp Pedofilian torjunta Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomea pidetään sivistysvaltiona. Sivistysvaltio huolehtii kansalaistensa hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Viime viikolla uutisissa kerrottiin täällä kotimaassamme tapahtuneesta laajasta pedofiilien toiminnasta, joka oli saatu paljastettua. Pieniä lapsia ja nuoria oli joutunut pedofiilien uhreiksi. Onneksi ainakin nämä tekijät jäivät kiinni. Kuitenkin tuntuu, että tällaisia uutisia tulee liian usein sekä Suomesta että maailmalta, varsinkin kun tällaisia rikoksia ei saisi olla ollenkaan. Televisiossa asiasta haastateltu poliisi sanoi, että tämän tapauksen paljastuminen tapahtui osittain poliisien resurssien lisäämisen ansiosta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kysymys sisäasiainministeri Rajamäelle ja opetusministeri Kalliomäelle: Millaisia taloudellisia lisäresursseja tähän poliisin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan seksuaalirikoksien tukintaan on annettu? Tutkinta tällaisten asioiden kyseessä ollessa on varmasti hyvin vaikeaa teknisesti, mutta myös henkisesti. Onko resursoitu myös poliisien koulutukseen ja työtilanteiden jälkipuintiin, että poliisit jaksavat työssään? Paljastuneessa rikoksessa uhrit olivat löytyneet Internetin välityksellä. Jos vanhemmat eivät opeta lapsille netissä liikkumista ja siellä piileviä vaaroja, niin millaisia lisäkeinoja näette, ministeri Kalliomäki, vielä olevan käyttöön otettavissa? Kuinka kouluissamme huolehditaan lasten nettikäyttäytymisen opettamisesta ja millä tavalla opettajien ja vanhempien tietoisuutta ja vastuuta tässä asiassa voidaan lisätä? Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2006 Tuula Väätäinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 764/2006 vp: Kysymys sisäasiainministeri Rajamäelle ja opetusministeri Kalliomäelle: Millaisia taloudellisia lisäresursseja tähän poliisin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan seksuaalirikoksien tutkintaan on annettu? Tutkinta tällaisten asioiden kyseessä ollessa on varmasti hyvin vaikeaa teknisesti, mutta myös henkisesti. Onko resursoitu myös poliisien koulutukseen ja työtilanteiden jälkipuintiin, että poliisit jaksavat työssään? Paljastuneessa rikoksessa uhrit olivat löytyneet Internetin välityksellä. Jos vanhemmat eivät opeta lapsille netissä liikkumista ja siellä piileviä vaaroja, niin millaisia lisäkeinoja näette, ministeri Kalliomäki, vielä olevan käyttöön otettavissa? Kuinka kouluissamme huolehditaan lasten nettikäyttäytymisen opettamisesta ja millä tavalla opettajien ja vanhempien tietoisuutta ja vastuuta tässä asiassa voidaan lisätä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, joissa tekijän ja lapsen kohtaaminen on tapahtunut Internetissä, ovat viime vuosien aikana lisääntyneet selvästi. Osaltaan kyse on rikosten kohteeksi joutuneiden tai heidän läheistensä ilmoitusaktiivisuuden lisääntymisestä, ja osaltaan poliisin omasta panostamisesta muutoin piiloon jäävien seksuaalirikosten paljastamiseen. Viime vuosien tietotekninen kehitys on mahdollistanut sen, että jo hyvin nuoret lapset käyttävät Internetiä, keskustelukanavia ja muuta tietoteknistä viestintää aktiivisesti. Kohtaaminen tekijän ja lapsen välillä on saattanut tapahtua täysin lapsille ja nuorille suunnatuilla sivuilla, joista alaikäisistä kiinnostuneet aikuiset hakevat seuraa, usein muunneltuja tietoja käyttäen. Sisäasiainministeriö suhtautuu erittäin vakavasti kaikkeen lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rikollisuuteen. Esimerkiksi sisäasiainministerin johdolla toimiva sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 12.10.2006, että eri hallinnonalojen yhteinen väkivallan vähentämisen painopiste vuonna 2007 on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Poliisin ylijohto on antanut poliisiyksiköille 20.6.2006 ohjeen Lapsen kohtaaminen poliisitoiminnassa ja esitutkinnassa. Ohjeella yhdenmukaistetaan menettelyt alle 18-vuotiaan lapsen eli alaikäisen kohtaamiseen poliisitoiminnassa ja erityisesti esitutkinnassa rikoksen uhrin asemassa. Lisäksi sisäasiainministeriön poliisiosasto on ollut mukana valmistelutyössä useassa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vastaisessa hankkeessa. Poliisikoululla järjestetään vuosittain kahden viikon pituinen Seksuaalirikokset ja lapsi poliisitoiminnassa -kurssi. Kurssilla käsitellään erityisesti tutkintaa ja menetelmiä tapauksissa, joissa lapsi on joutunut seksuaalirikoksen kohteeksi. 2
Ministerin vastaus KK 764/2006 vp Tuula Väätäinen /sd Lisäksi poliisin henkilöstöä osallistuu muiden yhteistyötahojen järjestämiin lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä käsitteleviin seminaareihin. Myös kihlakuntien poliisilaitoksilla seksuaalirikosten tutkintaan on kiinnitetty huomiota. Esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikössä vuoden 2006 alusta lähtien toiminut tutkintaryhmä, joka on keskittynyt paljastamaan ja tutkimaan lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Ryhmä on paljastanut tähän mennessä satoja yksittäisiä lapsiin kohdistuneita seksuaalisia tekoja, jotka olisivat suurelta osin muutoin jääneet tulematta poliisin tietoon. Ryhmä on keskittynyt erityisesti sellaisten rikosten paljastamiseen, joissa tekijä ja uhri ovat kohdanneet Internetissä. Poliisihenkilöstön työssä jaksamiseen on viime vuosina kiinnitetty aikaisempaa suurempaa huomiota. Poliisihallinnossa on ollut useiden vuosien ajan käytössä toiminta-malli vaikeiden tilanteiden jälkipuintia varten, joissa tapahtumaa läpikäydään koulutettujen henkilöiden johdolla. Lisäksi poliisin työterveyshuolto tarjoaa henkiseen huoltoon liittyviä palveluita. Asia on myös huomioitu poliisien koulutuksessa. Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 764/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuula Väätäinen /sd: Ett spörsmål till inrikesminister Rajamäki och undervisningsminister Kalliomäki: Vilka ekonomiska tilläggsresurser har polisen getts för denna utredning av mot barn och unga riktade sexualbrott? Då det är fråga om ärenden av denna typ torde utredningen vara tekniskt mycket svår och dessutom psykiskt tung. Har resurser getts även för polisernas utbildning och, med tanke på stresshanteringen hos polisen, för bearbetning av tunga upplevelser i arbetet? När det gäller det uppdagade brottet hade offren hittats via Internet. Om föräldrarna inte lär sina barn hur man rör sig på nätet och vilka faror som lurar där, vilka ytterligare förfaringssätt ser Ni, minister Kalliomäki, att fortfarande står till buds? På vilket sätt ser skolorna till att barnen får undervisning i nätbeteende och på vilket sätt kan man öka lärarnas och föräldrarnas vetskap och ansvar i denna fråga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Antalet sexualbrott som är riktade mot barn där kontakten mellan gärningsmannen och barnet har uppstått på Internet har de senaste åren tydligt ökat. Delvis är det fråga om att anmälningsaktiviteten hos de personer som utsatts för brott eller deras närstående blivit större och delvis om polisens egen satsning på att avslöja sådana sexualbrott som annars förblir dolda. Den informationstekniska utvecklingen de senaste åren har gjort det möjligt för redan mycket unga barn att aktivt använda Internet, chatkanaler och annan informationsteknisk kommunikation. Gärningsmannen och barnet kan ha fått kontakt på en sida som är helt avsedd för barn och unga men där vuxna som är intresserade av minderåriga söker sällskap och då ofta använder förvanskade uppgifter. Inrikesministeriet ställer sig ytterst allvarligt till all brottslighet som är riktad mot barn och unga. Som exempel kan nämnas att ministergruppen för den inre säkerheten, som verkar under ledning av inrikesministeriet, den 12 oktober 2006 beslöt att de olika förvaltningsområdenas gemensamma tyngdpunkt år 2007 för att minska våldet skall ligga på att minska det våld som riktar sig mot barn och unga. Polisens högsta ledning har den 20 juni 2006 till polisenheterna utfärdat anvisningen Möte med barn i polisverksamheten och vid förundersökning. Genom anvisningen förenhetligas förfarandena för möten med minderåriga, dvs. med barn som inte fyllt aderton år, i polisverksamheten och i synnerhet i en förundersökning då barnet är offer för ett brott. Dessutom har inrikesministeriets polisavdelning i samband med flera projekt mot sexuellt utnyttjande av barn tagit del i beredningsarbetet. Vid Polisskolan ordnas årligen den två veckor långa kursen Sexualbrott och barn i polisverksamheten. Under kursen behandlas särskilt utredningen och förfarandena i de fall där ett barn bli- 4
Ministerns svar KK 764/2006 vp Tuula Väätäinen /sd vit föremål för ett sexualbrott. Dessutom tar polisens personal del i av andra samarbetsinstanser arrangerade seminarier som gäller sexuellt utnyttjande av barn. Även vid häradenas polisinrättningar har uppmärksamhets fästs vid utredningen av sexualbrott. Som exempel kan nämnas den utredningsgrupp som sedan början av år 2006 finns vid enheten för våldsbrott vid polisinrättningen i Helsingfors härad. Denna enhet fokuserar på att avslöja och utreda sexualbrott som är riktade mot barn. Gruppen har tillsvidare avslöjat hundratals enskilda, mot barn riktade sexuella gärningar vilka till en stor del i annat fall inte kommit till polisens kännedom. Gruppen har särskilt inriktat sig på att avslöja brott där kontakten mellan gärningsmannen och offret har uppstått på Internet. Större uppmärksamhet än tidigare har under de senaste åren fästs vid stresshanteringen hos polisen. Inom polisförvaltningen har i många år i användning varit en verksamhetsmodell för bearbetning av svåra upplevelser där det under ledning av utbildade personer görs en genomgång av det inträffade. Dessutom erbjuder polisens arbetshälsovård tjänster som anknyter sig till den mentala vården. Saken har även uppmärksammats i polisutbildningen. Helsingfors den 26 oktober 2006 Inrikesminister Kari Rajamäki 5