Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen



Samankaltaiset tiedostot
Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Luonnon virkistyskäyttö ja ulkoilu tutkimus vapaa-ajan tutkimuksen kentässä

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Harrastuskertoja 12,4 10,0 33,6 10,1 24,9 5,0 13,8 42,3 10,0 10,7 18,2 5,0 9,7 5,0 30,7 12,9 42,1 10,0 18,5 38,6 14,0 15,9 33,3 10,0 12,7 10,0 27,1

Harrastuskertoja 5,0 12,2 23,8 5,0 11,6 18,4 7,0 12,7 29,6 5,0 10,4 15,8 5,0 10,0 22,4 7,0 13,6 29,6 10,0 17,9 22,9 7,0 11,4 25,3 5,0 11,6 18,0 11,9

Harrastuskertoja 10,8 43,1 8,0 7,8 28,6 5,0 12,2 57,2 10,0 24,8 5,0 8,2 8,7 52,5 6,0 10,8 10,0 47,5 23,3 29,9 12,0 17,0 14,0 45,3 34,5 5,0 8,4 6,0

Harrastuskertoja 28,7 10,5 10,0 19,3 10,9 7,0 38,2 10,3 10,0 7,7 17,0 5,0 29,4 10,4 7,0 11,4 36,7 10,0 17,0 8,8 10,0 10,4 28,5 10,0 9,0 22,5 4,0 25,9

Harrastuskertoja 38,8 10,0 5,0 11,5 27,5 49,9 10,0 12,8 9,0 23,3 5,0 41,5 11,3 7,0 10,0 47,3 12,3 29,0 21,3 12,0 31,9 15,0 10,0 28,1 11,0 10,0 10,0

Harrastuskertoja 6,0 2,3 16,9 13,5 6,0 31,9 10,0 7,0 14,2 4,0 7,0 22,9 10,1 5,0 30,1 11,5 7,0 25,8 16,5 10,0 30,8 10,0 15,0 15,5 9,9 5,0 22,7 9,6 5,0

Harrastuskertoja 26,4 7,0 6,0 7,0 15,1 10,0 18,9 37,5 8,0 10,0 8,2 6,0 8,8 31,5 10,0 23,4 33,0 7,0 12,2 21,0 27,0 10,0 25,9 12,9 14,0 21,0 7,0 9,8

Luonto ja koettu elvyttävyys

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris Julkinen 1

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Ulkoilututkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi, LVVI2 -tutkimus

Jokamiehen oikeuksien toteutuminen rannikolla ja saaristossa. Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Heinola Resort t

Veneilijöiden harrastajaprofiilit. Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Katsauksia tuloksiin

OUTDOOR RECREATION PARTICIPATION AMONG RURAL AND URBAN FINNS

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

TULOSLIITE JULKAISUUN

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Luonnon virkistyskäyttö 2010

Viheralueiden virkistyskäytön kysyntä

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

hinnoitteluun ja puukauppaan

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

AIKUISVÄESTÖN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN, VAPAAEHTOISTYÖ JA OSALLISTUMINEN

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

Postinumero ja paikka:

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

SoLoMo Innovaatio Camp Kenelle palveluja kehitetään? Kohderyhmien palvelupolkuja

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

MÄNNIKKÖMETSÄT JA RANTOJEN RAIDAT -Keskisuomalaiset ulkoilijoina

Kävelytutkimusta. suunnittelun tueksi. Riikka Kallio

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastointi nykyaikaan I Tuija Sievänen Luonnonvarakeskus

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Postinumero ja -toimipaikka

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Kansallispuistojen luokitus

Milloin matkoja on liikaa?

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

SHKY Laske+elijatutkimus. Toukokuu 2016

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

AIKAMUODOT. Perfekti

Transkriptio:

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Virkistyskäytön ja ulkoilun tutkimus vapaa-ajan tutkimuksen kentässä Virkistyskäyttö luonnonvarojen käyttö: toiminta tapahtuu vapaa-ajalla toimintaa tehdään virkistäytymistarkoituksessa ei välttämätön tekeminen, pakottomuus vapaa tahto oma sisäinen tarve toiminta tapahtuu ulkona, luonnonmukaisessa ympäristössä Ulkoilu vapaa-ajan käyttäytyminen ihminen harrastaa/osallistuu preferenssit, motiivit, hyödyt 5.3.2008 2

Ulkoilun harrastaminen Ulkoilun harrastaminen/ulkoilu on vapaa-aikana tapahtuvaa, vähintään 15 minuuttia kestävää liikkumista tai oleskelua luonnossa. Työ- tai asiointimatkoja ei lasketa mukaan. Ulkoilulla tarkoitetaan luonnossa liikkumista, harrastamista, oleskelua ja luonnontuotteiden keräilyä. Ulkoilukerraksi luetaan vähintään noin 15 minuuttia kestävä ulkoilu kodin pihapiirin ulkopuolella sekä matkat luontokohteeseen. Kysymykset koskevat viimeksi kulunutta 12 kuukautta. 5.3.2008 3

Luonnon virkistyskäyttö Luonnon virkistyskäyttö sisältää kaiken vapaa-ajan viettämistarkoituksessa luonnon ympäristössä tapahtuvan oleskelun ja liikkumisen. Myös lomaasuminen ja matkailu, siltä osin kuin niihin liittyy em. virkistystoimintaa, kuuluu luonnon virkistyskäytön piiriin. 5.3.2008 4

Vapaa-aika Vapaa-aika on aikaa, jonka ihminen kokee omaksi lepo- ja harrastusajaksi, jolloin hän tekee omien valintojensa mukaisia virkistäviä asioita tai halutessaan lepää ja rentoutuu. Suljetaan pois toiminta, joka tapahtuu työajalla tai työmatkalla; esim. metsurin työ Työmatkaliikunnasta kysytään aluksi ja sen jälkeen se jää harrastusmittauksesta pois 5.3.2008 5

Harrastuspaikka/tila Kysymykset on rajattu koskemaan kodin pihapiirin ulkopuolella tapahtuvaa ulkoilua luontoympäristössä tai virkistys- tai ulkoilualueilla. Näin ollen esim. kodin pihaympäristön hoito, kukkien istutus tai pensaiden leikkaus, ei ole määritelmän mielessä luonnon virkistyskäyttöä. Luontoympäristöllä tarkoitetaan alueita, joissa kasvaa luonnonmukaista kasvillisuutta. Kaupunkipuistoakin voidaan pitää luonnonympäristönä, jos siellä on tilaa oleskella, kävellä ja leikkiä. 5.3.2008 6

Matkan käsite: matka 1 = etäisyys paikasta A (asunnosta) paikkaan B (ulkoilualueelle) Kysymys 11: Alkoiko luonnossa virkistäytyminen heti pihapiirin ulkopuolella vai kuljitteko matkan päästäksenne ulkoilukohteeseen? Kysymys 12: Kuinka paljon aikaa kului matkaan/siirtymiseen ulkoilualueelle? matka 2 (ulkoilumatka = luontomatka) matkustamista yön yli kestävälle matkalle, jonka pääsisältö ja tarkoitus on osallistuminen ulkoilu- ja /tai luontoharrastukseen Kysymykset Oletteko tehnyt useamman päivän pituisia matkoja ulkoilun ja muun luonnossa virkistäytymisen takia kotimaassa viimeisen 12 kk aikana (sis. myös vapaaajanasunnolle tehdyt matkat)? 5.3.2008 7

Kesämökki/mökki/vapaa-ajan asunto Aikaisemmin käytetty kesämökki tai kesämökkeily Vaihdetaan sanoihin vapaa-ajan asunto/mökki Vapaa-ajan asunnon käyttö = mökkeily Käyttömahdollisuus: omistaminen säännöllinen käyttöoikeus; sukumökit vuokraaminen vierailu sukulaisten tai ystävien mökillä 5.3.2008 8

Harrastamisen sisältö Pääharrastuksella tarkoitetaan sitä harrastusta, jonka takia ulkoilemaan on lähdetty, muut harrastukset, joita tehdään samalla kerralla nimetään sivuharrastuksiksi Harrastuslista: 87 eri harrastusta kysymysjärjestys: yleiset vai harvinaiset ensin? Kysymys: Oletteko viimeksi kuluneen 12 kk aikana harrastanut kävelyä, kävelylenkkeilyä, patikointia tai erävaellusta? kyllä ei harrastukset yksittäin 5.3.2008 9

Harrastuskertojen mittaaminen harrastamisen frekvenssi viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? viimeisen viikon aikana? milloin viimeksi milloin seuraavan kerran? 5.3.2008 10

Harrastuskertojen raportointi kertojen laskeminen 1, 2, 3 vai laskusääntö 10*1*12? kolme virhetyyppiä 1) poikkeus tavallisesta käyttäytymisestä 2) aktiivisuuden vaihtelu 3) laskusäännön arvioiminen väärin 5.3.2008 11

Ulkoilukertoja vuodessa keskimäärin edellisen viikon ulkoilutiedot 190 kertaa vuodessa viimeisin ulkoilukerta 152 kertaa vuodessa Erot ajankohdan edustavuudessa vai mittaustavassa? 5.3.2008 12

Mittauksen aikajänne ja ajankohta Ongelma 1: viiteajanjakson pituus esim. 12 kk Ongelma 2: mittausajankohta esim. mittausvuosi väestöpainokertoimet??? otosvirhe + otoksesta riippumaton virhe = kokonaisvirhe 5.3.2008 13

Muistivirhe Viiteajankohdan pituus: viimeisin 12 kuukautta jos haastattelu tehdään elokuussa 1-2 kk sitten: kesän harrastaminen 3-4 kk sitten: kevään harrastaminen 5-6 kk sitten: talven ja kevään harrastaminen > 6 kk sitten: talven ja syksyn harrastaminen 5.3.2008 14

Harhatyypit Tapahtumaa ei muisteta => unohtaminen Tapahtuman ajankohta muistetaan väärin => teleskooppiefekti ajanjakson ulkopuolelle ulottuva (external) ajanjakson sisällä tapahtuva (internal) 5.3.2008 15

Esimerkki 1 harrastusten valinta: 10 vuodenaikaan sidottua harrastusta oletus: ajan kuluessa muistivirhe lisääntyy vertailu harrastuksiin osallistumisesta harrastuskaudella 1-2 kk, 3-4kk, 5-6kk ja >6 kk harrastuskauden jälkeen 5.3.2008 16

EROTUS %-YKSIKKÖÄ KESKIMÄÄRÄISESTÄ OSALLISTUMISESTA 0 1 2 3 4 5 HARRASTUS JA KAUSI marjastus virvelöinti, uistelu maastohiihtosienestys heinä - syys 98 heinä - syys 99 heinä - syys 99 heinä - syys 99 kesä - syys 99 4.7% (5-6) 3.8% (5-6) 3.3% (>6) 3.2% (3-4) 3.9% (3-4) uinti luonnon vesissä heinä - elo 98 3.8% (5-6) 5.3.2008 17

Esimerkki 2 Mittausvuosi: 1998, 1999, 2000 olosuhteiden vuosivaihtelut Mittausvuodenaika: ulkoiluharrastukset usein vuodenaikaan sidottuja aktiivinen harrastaminen: kevät, kesä 5.3.2008 18

Sienestykseen ja uintiin osallistuminen Sienestykseen osallistuminen Uintiin osallistuminen 60 80 55 75 50 osallistuminen, % 45 40 35 osallistuminen, % 70 65 60 30 25 vuosi 1998 55 vuosi 1998 20 kausi 1-2 3-4 5-6 > 6 vuosi 1999 50 kausi 1-2 3-4 5-6 > 6 vuosi 1999 mittaus tehty mittaus tehty 5.3.2008 19

Mittausvirhe pienenee Viimeisen ulkoilukerran tietojen käyttö vaatii aineistolta hyvää kyselyajankohdan edustavuutta. - tarvitaan mahdollisimman hyvä otos viimeisistä ulkoilukerroista mittaaminen heti harrastuskauden jälkeen (muistivirhe) mukana enemmän kuin yksi kesä- tai talvikausi (vuosivaihtelu)!! harvinaiset, erikoiset ja tärkeät harrastuskerrat muistetaan paremmin 5.3.2008 20

5.3.2008 21 kiitos