11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1
LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2
LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa Gasum työllistää suoraan 245 ihmistä Gasum investoi vuonna 2011 48 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun tuotantoon. Gasum toimitti maakaasua 39 TWh, joka on 10 % Suomen energiankäytöstä. Gasum tutkii ja kehittää kaasualaa. Gasumin kaasurahasto jakaa apurahoja. GASUMIN OMISTAJAT Fortum 31 % Suomen valtio 24 % Gazprom 25 % E.ON 20 % 29.9.2012
LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa pitkin TAI Nesteytettynä LNG-rekoilla ja -laivoilla 11.12.2012
LNG:n ominaisuuksia Maakaasu nesteytyy -163 C ATM 1m3 LNG:tä vastaa 600m3 maakaasua Polttoaineena samat ominaisuudet kuin maakaasulla: Hajuton, väritön, ei aiheuta korroosiota eikä ole myrkyllinen LNG ei sekoitu veteen eikä imeydy maaperään, mahdollisen vuodon sattuessa höyrystyy ja haihtuu ilmaan Nestemäisenä ei syty palamaan, vain kaasu palaa LNG on erittäin kylmää joten varottava rakenteita sekä paleltumista Ilma/maakaasuseos sytyttävissä vain jos 5-15% maakaasua Itsesyttymislämpötila 620 C (kevyt polttoöljy 260-370 C) OIL LNG CNG ÖLJY Tiheys 0,85 kg/l 11,9 kwh/kg 159 litraa 1600 kwh LNG Tiheys 0,42 kg/l 13,7 kwh/kg 310 litraa 280 litraa netto 1600 kwh CNG 200 bar Tiheys 0,73 kg/m 3 13,7 kwh/kg 800 litraa 1600 kwh
LNG:n toimitusketju small scale LNG tuotantolaitos LNG large scale terminaali LNG bunkrausalus LNG laivakäyttö LNG tankkeri LNG kiinteäbunkraus LNG teollisuuskäyttö LNG terminali LNG rekka LNG tankkausasema 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 6
Suomeen kehitettävissä kattava LNG-infrastruktuuri Suomeen tarvittava infrastruktuuri: LNG-tankkerit 2-4 Pohjoisen Itämeren olosuhteisiin soveltuvaa pienen kokoluokan LNGtankkeria (7000 20.000 m 3 / alus) Tuontiterminaalit 3-5 terminaalia vähintään 20.000 m 3 varastokapasiteetilla kattavat jakelun kaikkiin Suomen rannikon satamiin (Perämeri, lounais-rannikko, Suomenlahti) Kalustoa LNG:n jakeluun Rekkoja ja mahdollisia bunkrausaluksia LNG:n toimittamiseen terminaalista käyttökohteisiin Varastosäiliöt Suurimpiin satamiin ja teollisuuskohteisiin 100-1000 m 3 säiliöt LNG:n välivarastointia varten Lisäksi LNG-infrastruktuuria tulisi kehittää myös Itämeren muihin rantavaltioihin. 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 7
LNG on jo osa Gasumin liiketoimintaa Gasum on tuottanut nesteytettyä maakaasua (LNG) vuodesta 1996 alkaen Porvoon Kilpilahdessa Tuotantokapasiteetti 20 000 t/a Erikoisvalmisteiset säiliöautot LNG:n toimittamiseen putkiverkon ulkopuolelle Käyttökohteita Teollisuus Kaasutoimitusten turvaaminen putkiverkoston huoltokatkoissa Varapolttoaine biokaasun tuotantolaitoksilla Liikennekäyttö Meriliikennekäyttö 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 8
Gasum suunnittelee LNG-terminaalien rakentamista eri kokoluokissa A B Pansio (Turku) Keskisuuren kokoluokan terminaali, (meriliikenne ja teollisuus) Inkoo Suuren kokoluokan terminaali, (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali (meriliikenne ja teollisuus) TAI C Tolkkinen (Porvoo) Suuren kokoluokan terminaali, (kaasun syöttö putkiverkostoon) TAI keskisuuren kokoluokan terminaali, (meriliikenne ja teollisuus) A B C 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 9
Ison kokoluokan terminaali Porvoo tai Inkoo Vuotuinen tuonti 10-20 TWh max 25-50% maakaasun kokonaiskäytöstä Suomessa Verkkoon syöttö kapasiteetti 5.000-6.000MW kattaa n. 2/3 talven kulutushuipuista Varastointikapasiteetti n. 300.000m3 2 varastosäiliötä, halkaisijaa n. 80 m ja korkeus n. 30 m Terminaali voidaan myös rakentaa vaiheissa 1. Pieni varasto LNG toimittamiseen verkoston ulkopuolelle 2. Kelluva varasto, kytketty verkostoon 3. Täysimittainen kiinteä varasto, kytketty verkostoon 8.12.2012 Gasum Tommy Mattila 10
LNG-terminaali Pansiossa Vuotuinen tuontimäärä 80 000 160 000 tlng / 1-2 TWh / a Varastokapasiteetti noin 30 000 m 3 1 kpl varastosäiliöitä halkaisijaltaan noin 50 m ja korkeudeltaan 43,5 m Kaavamuutosprosessi käynnissä, tavoiteaikataulu valmistuminen vuoden 2015 lopussa 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11
Paljonko tuonti LNG maksaa? LNG-infran rakentaminen vaati merkittäviä investointeja logistiikkaketjuun. Alkuvaiheessa logistiikkaketjun kustannukset korostuvat pienten volyymien takia, mikä on kynnys infrastruktuurin kehittämiselle. Kun tarpeellinen volyymi on saavutettu, LNG on kilpailukykyinen meriliikenteen ja teollisuuden polttoaineena myös Suomessa. Hinnat /MWh noteeraukset ilman logistiikkakustannuksia. 80 /MWh Zeebrugge NBP US Henry Hub 70 60 50 40 30 20 10 0 TTF LPG Prop ARA Gasoil 0,1s NWE HFO 1s NWE
Suomen meriliikenteen vaihtoehdot 1. Marine diesel (MGO): nopeasti käytössä, mutta kalliiseen hintaan. Kustannukset nousevat kysynnän kasvun myötä. 2. Raskas polttoöljy, rikkipesuri ja katalysaattori (HFO+SCRU+SCR): Soveltuu vain noin kolmasosaan nykykalustosta. Ilman katalysaattoria ei vähennä rikin lisäksi muita päästöjä, kuten Nox ja co2. 3. Nesteytetty maakaasu (LNG): Kilpailukykyinen polttoaine, joka täyttää sellaisenaan päästörajoitukset. Soveltuu pääosin uuteen kalustoon. Eri polttoaineiden osuus Suomen meriliikenteessä 2015-2050 MGO osuus LNG osuus HFO+SCRU+SCR osuus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Taustaoletukset: Suomen meriliikenteen kokonaispolttoaineen kulutus 2,1 milj. öljytonnia ja Suomen satamiin liikennöi 1400 alusta Aluskannasta 25% uusiutuu 10 vuoden aikana Ensimmäisenä LNG:n käyttöön siirtyvät reittiliikenteen alukset Tarvittava LNG-infra rakentuu Suomeen ja muihin Itämeren rantavaltioihin 10 % 0 % 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 13
LNG:n tuomat edut: päästöt ympäristöön vähenevät LNG:n avulla voidaan vähentää merkittävästi ja monipuolisesti meriliikenteen päästöjä 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Meriliikenteen kokonaispäästöjen vähenemä LNG:n käytön yleistyessä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% Aluskohtaiset päästöt: raskaspolttoöljy vs. LNG 80% 90% SOx NOx Hiukkaset CO2 10% 0% SOx NOx Hiukkaset CO2 HFO 1S LNG 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 14
LNG:n tuomat edut: kustannussäästö LNG on pitkällä tähtäimellä kustannustehokkain keino täyttää rikkidirektiivin meriliikenteelle asettamat päästörajoitukset. 400 Rikkidirektiivin aiheuttama lisäkustannus Suomen meriliikenteelle (M /a) 350 300 250 200 150 100 Taustaoletukset: Laskelmassa käytetty nykyistä meriliikenteen polttoaineen kokonaiskulutusta Polttoaineiden hintatasot 08/2012 50 0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 15
LNG:n tuomat edut LNG on kilpailukykyisin ja puhtain meriliikenteen polttoaine. Merilogistiikan kustannukset on merkittävä asia Suomen vientipainotteiselle taloudelle. LNG on pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu, jolla varmistetaan kustannustehokas ja vähäpäästöinen meriliikenne Suomen satamiin. LNG:n avulla voidaan saavuttaa merkittäviä etuja 1. Kustannustehokkuus: päästörajoitukset sekä meriliikenteessä että teollisuudessa saavutetaan ilman merkittäviä lisäkustannuksia. 2. Ympäristö: meriliikenteen ja teollisuuden päästöt vähenevät merkittävästi. Jatkossa voidaan siirtyä käyttämään myös uusiutuvaa LNG:tä (LBG). 3. Mahdollisuudet teknologiateollisuudelle: Suomeen syntyy merkittävä LNG-teknologiaklusteri, telakka-, suunnittelu- ja moottoriteknologia etulyöntiasemissa, kun globaali meriliikenteen clean tech markkina kasvaa Varmistaa suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä, polttoainevaihtoehtona teollisessa käytössä sekä merikuljetuksissa. 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 16
Kaasun aika! Öljy Kaasu Hiili Purje