Tunisia Marraskuu 2010
Tunisian maaraportti 2 (17) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Talous... 6 Makrotalous... 6 BKT... 6 Inflaatio... 6 Vaihtotase... 7 Talouspolitiikka... 7 Ulkomaankauppa... 8 Maatalous... 11 Öljy- ja maakaasusektori... 11 Sähkö- ja kaasuhuolto... 12 Valmistusteollisuus... 12 Matkailu... 14 Tieto- ja viestintätekniikka... 14 Teknologiapuistot... 16 Linkkejä... 17
Tunisian maaraportti 3 (17) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 163 610 km² (maapinta-ala 155 360 km²) Luonnonvarat: Raakaöljy, fosfaatit, rauta, malmi, lyijy, sinkki, suola Aika: Talvisin UTC +1, kesäisin +2 (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Algeria ja Libya Asukasluku: 10,3 miljoonaa vuonna 2009 Pääkaupunki: Tunis Suurimmat kaupungit: Tunis, Sfax, Sousse, Bizerte, Nabeul, Gabès, Kairouan, Jendouba, Béja Etniset ryhmät: Arabeja ja berberejä 98 %, eurooppalaisia 1 %, juutalaisia ja muita 1 % Virallinen kieli: Arabia, ranskaa puhutaan laajalti Uskonnot: Muslimeja 98 %, kristittyjä 1 %, juutalaisia ja muita 1 % Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maakoodi +216 Matkapuhelinstandardi: GSM 900, GSM 1800, 3G 2100 Sähköverkko: 220 volttia Kiinteitä puhelinlinjoja 100 asukasta kohti: 12,5 vuonna 2009 Matkapuhelinliittymien tilaajia 100 asukasta kohti: 95,4 vuonna 2009 Internet-yhteyden tilaajia 100 asukasta kohti: 4,0 vuonna 2009 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 34,1 vuonna 2009 Laajakaistayhteyden tilaajia 100 asukasta kohti: 3,6 vuonna 2009 Tieverkosto: Maanteitä 19 232 km, josta 12 655 km päällystetty vuonna 2006 (CIA) Rautatieverkosto: 2167 km, josta 1688 km kaperaiteista (1,00 metri), josta 65 km sähköistetty vuonna 2008 (CIA) Lentokenttiä: 32, joista kuudellatoista päällystetty kiitotie vuonna 2010 (CIA). Pääkenttiä ovat Tunis-Carthage ja Monastir. Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Tunisian tasavalta, Tunisian Republic, Al Jumhuriyah at Tunisiyah Epävirallinen nimi: Tunisia Hallitusmuoto: tasavalta Valtion päämies: presidentti Zine el Abidine Ben Ali (presidenttinä vuodesta 1987). Hallituspuolue: Constitutional Democratic Rally Party (Rassemblement Constitutionnel Democratique, RCD, virallinen hallitseva puolue). Presidentti nimittää hallituksen. Pääministeri: Mohamed Ghannouchi (RDC, lokakuusta 1999, presidentti nimittää) Parlamentti: kaksikamarinen parlamentti, joka muodostuu edustajainhuoneesta (Majlis al-nuwaab) ja neuvoa-antavien neuvostosta. Edustajainhuoneessa on 189 paikkaa
Tunisian maaraportti 4 (17) ja edustajat valitaan suorilla vaaleilla 5 vuoden välein. Edustajainhuoneen paikoista 20 % on varattu oppositiolle. Neuvoa-antavien neuvosto 126 paikkaa (Edustajainhuoneen jäsenet ja paikallishallinnon edustajat, eli käytännössä RDC:n jäsenet, valitsevat 42 edustajaa, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt valitsevat 42 edustajaa ja presidentti nimittää 42 edustajaa), vaalit 6 vuoden välein. Seuraavat vaalit: neuvoa-antavan neuvoston (ylähuoneen) vaalit heinäkuussa 2011, presidentinvaalit 2014, edustajainhuoneen (alahuoneen) vaalit 2014, Aluehallinto: 24 kuvernementtia Itsenäistynyt: 20.3.1956 Ranskan alaisuudesta Kansallispäivä: 7.11. presidentti Ben Alin virkaanastujaisten merkkipäivä (1987) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Tunisian dinaari (TND) = 1 000 millimeä Valuuttakurssi: 1 EUR oli keskimäärin 1,88 TND ja 1 USD keskimäärin 1,35 TND vuonna 2009 Varainhoitovuosi: Kalenterivuosi Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 39,6 miljardia USD vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 3852 USD vuonna 2009 BKT henkeä kohti ostovoimakorjattuna: 8373 USD vuonna 2009 Tärkeimmät teollisuustuotteet: Kone- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet, tekstiili-, vaatetus- (jalkineet) ja nahkatuotteet, energia- ja kaivosteollisuuden tuotteet Tärkeimmät vientitavarat: tekstiilit, öljy ja öljyjalosteet, sähkölaitteet, lannoitteet. Tärkeimmät tuontituotteet: öljy ja öljytuotteet, tekstiilit, koneet, sähkölaitteet, rauta ja teräs Suurimmat vientimaat: Ranska, Italia, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Libya vuonna 2008 Suurimmat tuontimaat: Ranska, Italia, Venäjä, Saksa ja Libya (2008) Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti 42,83 miljoonaa ja tuonti 11,01 miljoonaa euroa vuonna 2009. Kauppatase Suomelle 31,83 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Tunisiaan: 2,64 miljardia USD vuonna 2008 ja 1,60 miljardia USD vuonna 2009. World Economic Forumin Global Competitiveness Report 2010 2011:n mukaan Tunisian kilpailukyky on 32. paras 139 maan joukossa. Sijoitus parani kahdeksan pykälää edellisvuodesta ja oli edelleen Afrikan paras. Kilpailukykyä heikentävät lähinnä rahoitussektorin puutteet, valtionhallinnon tehottomuus ja jäykkä työlainsäädäntö.
Tunisian maaraportti 5 (17) Liiketoiminta Anneli Virtanen, vientikeskuksen päällikkö, Tunis: Monilla tunisialaisilla on Suomesta positiivinen mielikuva, joka usein ilmenee hyväntahdon eleinä. Tämän hyväntahdon alkuperä ei ole täysin tiedossa, mutta joitakin vihjeitä on olemassa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio, historiallisesti neutraali asema ja Nokia vaikuttavat myönteisesti. Lisäksi presidentti Urho Kekkosen vierailu Tunisiaan 1965 ja kiipeäminen palmupuuhun isäntänsä, presidentti Habib Bourguiban ihmetyksesi on vielä joidenkin mielessä. Ei ole myöskään unohdettu Lasse Virénin kultamitalijuoksua vuonna 1972 Münchenissä, missä hän kompuroi juuri ennen 4800 m merkkiä aiheuttaen legendaarisen Tusinian juoksijan Mohammed Gammoundin kaatumisen. Virén tokeni nopeammin tapahtumasta ja voitti Gammoudin vain kymmenellä metrillä. Ironisesti kyllä, näistä kahdesta juoksijasta tuli hyvät ystävät myöhemmin. Uusia mahdollisuuksia Tällaisilla anekdooteilla on käsinkosketeltavat vaikutukset liiketoimintaan. Pohjois- Afrikan hallitukset hakevat uusia kauppapartnereita perinteisen Ranska-Italia-Espanja -akselin ulkopuolelta Aasiasta, Itä-Euroopasta ja Pohjoismaista, ja suomalaisilla olisi mahdollisuuksia lisätä liiketoimintaansa alueella. Pohjois-Afrikan maiden BKT:n odotetaan kasvavan 3 5 prosenttia vuosittain. Alue tarjoaa tyydyttymättömät ja nopeasti kasvavat markkinat. Suomalaisilla on mahdollisuuksia seuraavilla aloilla / tuotteissa ICT ja ohjelmistosovellukset, elektroniset ja mobiilisovellukset Innovatiiviset terveydenhuollon laitteistot Opetuksen ja koulutuksen parantaminen, erityisesti ura- ja ammatinvalinta Innovatiivisten menetelmien omaksumien maatalouden alalla Uusiutuva energia ja hiilijalanjäljen vähentäminen Valmistuksen ja palveluiden ulkoistaminen, ICT:stä elektromekaniikkaan ja tekstiilituotantoon Kehitysrahoituksen tarjonta Suomalaisten yritysten pitäisi myös etsiä liiketoimintamahdollisuuksia, joita tarjoaa pääkonttoriaan Tunisiassa pitävä Afrikan kehityspankki (AfDB) sekä muut alueella ja koko mantereella toimivat kehitysrahoittajat. Lännen yksityisen rahoituksen kuivuessa kehitysrahoittajat jatkavat projektien tukemista Afrikassa. Mahdollisuuksia on AfDB:n rahoituksen puitteissa erityisesti infrastruktuurissa (energia, kuljetus, vesi & jätehuolto, ICT), yksityissektorin kehittämisessä, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja maataloudessa. Suomalaisten kannattaa vakavasti harkita markkinoille tuloa. Empiirinen tieto osoittaa, että yritykset, jotka tekevät strategisesti rohkeita liikkeitä taantuman aikana, ovat paljon vahvemmassa asemassa nousukaudella. Yhtä tärkeä haaste on myös nujertaa usein negatiivinen stereotypia, jossa Pohjois-Afrikan maat nähdään yliuskonnollisina ja ahdasmielisinä.
Tunisian maaraportti 6 (17) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e BKT, muutos (%) 5,7 6,3 4,6 3,0 3,4 3,0 3,1 Yksityinen kulutus, muutos (%) 5,1 5,0 4,9 3,8 1,4 1,8 3,6 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 11,8 3,1 7,7 6,6 2,0 3,2 2,5 Työttömyysaste (%) 12,5 12,4 12,4 13,3 14,0 14,1 14,0 Kuluttajahinnat, muutos (%) 4,1 3,4 4,9 3,5 4,5 3,3 3,3 Vaihtotase (USD miljardia) -0,6-0,9-1,7-1,2-1,4-0,7-0,7 Vaihtotase (% BKT:stä) -2,0-2,6-4,2-3,1-3,5-1,7-1,5 Valuuttakurssi (TND / 1 USD) 1,33 1,28 1,23 1,35 1,44 1,41 1,39 Valuuttakurssi (TND / 1 EUR) 1,67 1,75 1,81 1,88 1,86 1,68 1,59 Lähteet: Economist Intelligence Unit 19.10.2010 ja Tunisian tilastokeskus (a = arvio, e = ennuste) BKT Tunisian bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina hyvin. BKT kasvoi 4,6 prosenttia vuonna 2008 ja maailmantalouden taantumasta huolimatta 3,0 prosenttia vuonna 2009. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti lokakuussa, että kasvu kiihtyy 3,4 prosenttiin vuonna 2010 mutta hidastuu kolmeen prosenttiin vuonna 2011. Inflaatio Tunisian kuluttajahinnat ovat nousseet viime vuosina hieman liian nopeasti. On kuitenkin otettava huomioon, että hintataso on edelleen alempi kuin EU:n jäsenmaissa keskimäärin. Inflaatio oli tilastokeskuksen mukaan 4,9 prosenttia vuonna 2008 julkisen sektorin palkkojen ja vähimmäispalkkojen korotusten sekä vahvan talouskasvun vuoksi ja 3,5 prosenttia vuonna 2009. EIU ennusti lokakuussa, että hinnat nousevat 4,5 prosenttia vuonna 2010 ja 3,3 prosenttia vuonna 2011.
Tunisian maaraportti 7 (17) Vaihtotase Vaihtotase on ollut 2000-luvulla hieman alijäämäinen. Alijäämää kertyi 1,7 miljardia dollaria vuonna 2008 ja 1,2 miljardia dollaria vuonna 2009. Economist Intelligence Unit ennusti lokakuussa alijäämän kasvavan hieman vuonna 2010 mutta supistuvan vuonna 2011. Tunisian kauppatase on alijäämäinen, mutta palvelutase on ylijäämäinen suurten matkailutulojen ansiosta. Tuotannontekijäkorvausten tase on alijäämäinen, koska ulkomaiset sijoittajat saavat enemmän pääomakorvauksia Tunisiasta kuin tunisialaiset ulkomailta. Tulonsiirtojen tase on toisaalta ylijäämäinen mm. siksi, että ulkomailla asuvat tunisialaiset siirtävät rahaa kotimaassa asuville sukulaisilleen. Talouspolitiikka Tunisian hallituksella on taloudellinen viisivuotissuunnitelma vuosille 2007 2011. Suunnitelman päätavoitteita ovat työttömyyden vähentäminen ja kansalaisten elintason nostaminen talouskasvua edistämällä. Julkisilla varoilla tuetaan erityisesti uusien moottoriteiden ja lentokenttien rakentamista sekä uuden syvänmeren sataman avaamista Enfidhaan. Hallitus tavoittelee 4,0 prosentin BKT:n kasvua ja 2400 miljoonan dinaarin ulkomaisia sijoituksia vuodelle 2010. Tavoitteidensa saavuttamiseksi hallitus on päättänyt parantaa yritysten toimintaympäristöä - etenkin investointiympäristöä - ja kilpailukyvyä lakiuudistuksilla, byrokratiaa vähentämällä ja yksityistämällä. Rahapolitiikka ja pääomamarkkinat Keskuspankin päätehtävä on varmistaa hintavakaus. Inflaation hallinta - kuluttajahintaindeksin vähäinen nousu säilyttää toimijoiden ostovoiman ja myötävaikuttaa talouskasvuun, joka edistää työpaikkojen syntyä ja sosiaaliturvan parantumista. Keskuspankin tärkein rahapoliittinen instrumentti on rahamarkkinakorko. Rahapoliittinen kehikko perustuu lisäksi raha- ja luottoaggregaatteihin, monipuoliseen joukkoon inflaatioon sidottuihin indikaattoreihin. Näitä ovat tuontihinnat, tuotantokapasiteetin ja todellisen tuotannon erot, pohjainflaatio jne. Hallitus on uudistanut pääomamarkkinoita. Pankkitoiminnan valvontaa on kiristetty. Kotimaisten investointien ennustetaan kasvavan vähitellen pankkitoiminnan kehittyessä ja erityisesti luotto- ja rahoitusmahdollisuuksien lisääntyessä hallituksen lakiuudistuksen myötä. Valuuttakurssipolitiikka Tunisian keskuspankki kertoo harjoittavansa joustavaa valuuttakurssipolitiikkaa. Tunisian dinaarin arvo määräytyy pankkien välisillä markkinoilla (interbank market). Paikalliset pankit vaihtavat valuuttoja keskenään tai asiakkaidensa kanssa vapaasti neu-
Tunisian maaraportti 8 (17) Ulkomaankauppa votelluilla hinnoilla. Keskuspankin rooli on hienosäätää likviditeettiä markkinoilla, jos valuuttojen kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Kauppapolitiikka Tunisia on Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen. Vuoden 2008 tammikuussa astui voimaan Tunisian ja EU:n välinen vapaakauppasopimus, joka koskee teollisuustuotteita, myöhemmin todennäköisesti myös palveluita ja maataloustuotteita. Tunisialla on vapaakauppasopimus myös EFTA-maiden kanssa. Maa on Arabiliiton ja Arab Maghrebin unionin jäsen ja Agadirin sopimuksen osapuoli. Agadirin sopimus, joka astui voimaan vuonna 2007, koskee maatalous- ja teollisuustuotteiden tullimaksujen poistamista. Sopimusosapuolet sitoutuivat purkamaan myös muita kaupan esteitä kuten kiintiötä, teknisiä rajoitteita, hallintonormeja ja tuontitavaroiden rajatarkastuksia. Agadirin sopimuksessa ovat mukana Tunisia, Marokko, Egypti, Jordania ja Algeria (tiettyjen tuotteiden osalta). Tunisialla on kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia Egyptin, Jordanian, Syyrian, Marokon ja Libyan kanssa. Hallitus tavoittelee mahdollisesti vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojen ja Aasian maiden kanssa. Tunisialla on jo olemassa yleinen tullietuusjärjestelmä (Generalized System of Preferences, GSP) Kanadan ja Japanin kanssa. Euroopan Unioni on jatkossakin Tunisian tärkein kauppakumppani siitä huolimatta, että hallituksen arvellaan pyrkivän vähentämään taloudellista riippuvuuttaan EU:sta ja lisäämään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Tunisian tavarakauppa v. 2007 2011, miljardia USD 2007 2008 2009 2010e 2011e 2012e Vienti 15,1 19,2 14,4 16,1 17,3 18,9 Tuonti 18,0 23,2 18,1 20,0 20,5 22,5 Kauppatase -2,9-4,0-3,7-3,9-3,2-3,6 Lähde: Economist Intelligence Unit 19.10.2010 (e = ennuste) Tunisian tavaravienti lähes kaksinkertaistui vuodesta 2005 vuoteen 2008. Viennin arvo kuitenkin laski voimakkaasti vuonna 2009 maailmantalouden taantuman vuoksi. Economist Intelligence Unit ennusti lokakuussa, että vienti kasvaa 16,1 miljardiin dollariin vuonna 2010 ja edelleen 17,3 miljardiin dollariin vuonna 2011. Tavaratuonti samoin lähes kaksinkertaistui vuodesta 2005 vuoteen 2008. Vuonna 2009 tuonnin arvo laski, mutta se kasvanee taas vuonna 2010. EIU ennusti, että ulkomailta ostetaan tavaraa 20,5 miljardin dollarin arvosta vuonna 2011.
Tunisian maaraportti 9 (17) Tunisian kauppatase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Alijäämää kertyi 4,0 miljardia dollaria vuonna 2008 ja 3,7 miljardia dollaria vuonna 2009. Suomen Tunisian-kauppa v. 2005 2009, miljoonaa euroa 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Tunisiaan 2009 Valmiit tavarat 5,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 13,1 % Elintarvikkeet ja juomat 0,0 % Valmistetut tavarat 20,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 56,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 4,8 % Lähde: Tullihallitus
Tunisian maaraportti 10 (17) Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Tunisiaan vuonna 2009* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 24 Puutavara ja korkki 20,3 47-23 2 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 8,3 19 1 3 25 Paperimassa 3,3 8-12 4 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 3,2 7 457 5 96 Metallirahat (pl. kultaraha ja käypä raha) 1,6 4 0 6 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,0 2 164 7 57 Muovit, valmistamattomat 0,8 2 48 8 51 Orgaaniset kemialliset aineet 0,8 2-47 9 71 Voimakoneet ja moottorit 0,6 1 37 10 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 0,6 1-93 10 tärkeintä yhteensä 40,4 94 Suomen koko vienti 43,0 100-27 Lähde: Tullihallitus (ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot) Suomen tuonti Tunisiasta 2009 Elintarvikkeet ja juomat 1,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 10,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 0,4 % Valmistetut tavarat 1,8 % Valmiit tavarat 60,2 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 25,0 % Lähde. Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Tunisiasta* SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,5 53 10 2 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 2,3 22 2 234 3 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 1,1 11 0 4 83 Matkatarvikkeet, käsilaukut ja niiden kaltaiset 0,5 5 57 säilytysesineet 5 77 Muut sähkökoneet ja laitteet 0,2 2 3
Tunisian maaraportti 11 (17) Maatalous 6 5 Hedelmät ja kasvikset 0,2 2 211 7 65 Tekstiilituotteet, pl. Vaatteet 0,1 1-21 8 85 Jalkineet 0,1 1-81 9 89 Muut valmiit tavarat 0,1 1-11 10 93 Erittelemätön 0,0 0-93 10 tärkeintä yhteensä 10,0 98 Suomen koko tuonti 10,3 100-39 Lähde: Tullihallitus (*ensimmäiset, keväällä 2010 julkaistut tiedot) Öljy- ja maakaasusektori Maatalouden ja kalastuksen osuus bruttokansantuotteesta oli 11 prosenttia vuonna 2009. Sektoreilla työskentelevien osuus kaikista työllisistä oli 18,3 prosenttia. Tunisian viljasato kasvoi 25 prosenttia vuonna 2007 ja viljantuontitarve väheni hieman vuosina 2008 ja 2009. Merkittävä osa Tunisian vilja-, oliiviöljy-, vihannes- (tomaatti, peruna, sipuli, paprika) ja hedelmätuotannosta menee vientiin EU-maihin. Maataloustuotteiden vientimäärät ovat usein alhaisemmat kuin niille asetetut vientikiintiöt, minkä takia Tunisia ei täysin hyödynnä kaikkia vientimahdollisuuksiaan. Oliiviöljyn ja viinin vieminen pullotettuina toisi maahan enemmän valuuttatuloja. Vuoden 2007 Maailmanpankin raportissa arvosteltiin Tunisian maatalouden tuottavuutta ja luonnehdittiin sektorin jähmettyneen vuoden 1992 tasolle. Samaisessa tutkimuksessa suositeltiin maatalouden täydellistä vapauttamista sääntelystä, mitä tuskin tapahtuu, koska se lisäisi köyhyyttä lyhyellä ja todennäköisesti myös keskipitkällä aikavälillä. Etenevä aavikoituminen ja maaperän eroosio haittaavat Tunisian maataloustuotantoa. Vuosittain 20 000 hehtaaria maata muuttuu aavikoksi. Kalatalouden viennin tukemiseksi hallitus on lisännyt jäähdytyslaite- ja säilytyskapasiteettia sekä täyttänyt EU:n merikuljetuslaitteille asettamat laatuvaatimukset. Tunisiassa on tuotettu öljyä ja maakaasua 1960-luvulta lähtien. Öljyn tuotanto saavutti huippunsa 1980-luvulla ja laski sen jälkeen. Viimeisten viiden vuoden aikana on yritetty aktiivisesti löytää uusia öljy- ja kaasuesiintymiä, ja keskikokoisia esiintymiä on löydettykin useita. Useimpian asiantuntijoiden mielestä todennetut ja potentiaaliset varannot ovat kuitenkin vaatimattomat naapurimaihin verrattuna. Tunisian valtiollisen öljy-yhtiön (Entreprise Tunisienne D Activites Petrolieres, ETAP) mukaan kansalliset öljyvarannot ovat arviolta 425 miljoonaa (öljyekvivalentti)barrelia ja kaasuvarannot 413 miljoonaa öljyekvivalenttibarrelia. Kansallinen öljyntuotanto on noin 95 000 barrelia päivässä. 76 prosenttia öljystä saadaan kuudelta tärkeimmältä toimilupa-alueelta (concessions), jotka ovat: El Borma, Ashtart, Ouedna, Adam, Didon ja Miskar. Loput tulevat 29 pieneltä toimilupa-alueelta. Öljyn ja kaasun etsinnässä ja
Tunisian maaraportti 12 (17) Sähkö- ja kaasuhuolto tuotannossa toimii ETAP:in ohella yhtiöitä Yhdysvalloista, Euroopasta, Kanadasta ja Lähi-idästä. Tunisian öljyntuotanto ei kata kotimaista kysyntää. Vajaa puolet maassa kulutetusta öljystä tulee omilta öljykentiltä. Kotimainen öljynjalostuskapasiteetti on melko alhainen - maan ainoan jalostamon kapasiteetti on 35 000 barrelia päivässä - mikä pakottaa Tunisian tuomaan öljytuotteita ulkomailta. Gabesin lahden Skhiraan rakennetaan toinen jalostamo, jonka kapasiteetiksi tulee 120 000 barrelia päivässä. Valmistusteollisuus Tunisiassa tuotettiin alustavien laskelmien mukaan sähköä 14 076 gigawattituntia vuonna 2009. Valtiollinen STEG (Société Tunisienne d Électricité et de Gaz) tuotti 10 807 GWh (76,8 %) ja itsenäiset sähköntuottajat (IPP) loput. Sähkön loppuasiakkaiden määrä oli 3,06 miljoonaa, josta korkeajänniteasiakkaita oli 18 kpl. Sähköä myytiin 12 156 GWh, josta korkeajänniteasiakkaille 1202 GWh. Kotitalouksista ja yrityksistä oli 99,5 prosenttia kytketty sähköverkkoon vuonna 2007. Maaseudulla sähköistämisaste oli 99,0 prosenttia. Tunisiaan on rakennettu viime vuosina uusia sähkövoimaloita ja niitä rakennetaan vielä paljon lisää sähkönkulutuksen nopean kasvun vuoksi. Tähän mennessä sähköä on tuotettu lähinnä lämpövoimaloissa. Hallitus haluaa kuitenkin korvata fossiilisia polttoaineita muilla energianlähteillä ja pyrkii nostamaan tuulivoimakapasiteetin 175 megawattiin vuonna 2010. Tutkimusten mukaan Tunisiaan voidaan asentaa tuulivoimaloita 1000 megawatin edestä. STEG tutkii parhaillaan ydinvoimalan rakentamisen mahdollisuutta. Voimala saattaisi aloittaa toimintansa vuonna 2020. Sähkönsiirrosta ja -jakelusta vastaa STEG. Vuonna 2008 yhtiöllä oli 73 korkean jännitteen muuntoasemaa, 5593 kilometriä korkeajännitelinjoja, viisi yhdyslinjaa Algeriaan ja kaksi yhdyslinjaa Libyaan. Algerian ja Marokon kautta Tunisian verkko on yhteydessä myös Espanjaan. Keski- ja pienjänniteverkkojen pituus oli 138 798 km. STEG vastaa myös kaasunsiirrosta ja -jakelusta. Kaasuverkon pituus oli 8959 km vuonna 2008. Kaasua toimitettiin 468 331 asiakkaalle vuonna 2009. Korkeapaineisen kaasun asiakkaita oli 21 kpl ja keskipaineisen kaasun asiakkaita 1203 kpl. Maakaasun asiakasmäärä ja kulutus ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Vuonna 2008 Tunisian valmistusteollisuudessa toimi 5624 vähintään kymmenen henkeä työllistävää yritystä. Työntekijöiden yhteismäärä oli 478 608. Yritysten tuotannon arvo oli 39,76 miljardia dinaaria (21,97 miljardia euroa) ja investointien arvo oli 1,15 miljardia dinaaria. Viennin arvo oli 18,56 miljardia dinaaria (10,25 miljardia euroa) ja tuonnin arvo 21,34 miljardia dinaaria (11,79 miljardia euroa).
Tunisian maaraportti 13 (17) Valmistusteollisuuden tuotannon arvo on kasvanut ja tuotanto on laajentunut uusille aloille. Sektori on kasvattanut tasaisesti osuuttaan bruttokansantuotteesta maatalouden sekä öljyn- ja kaasuntuotannon kustannuksella. Elintarviketeollisuudessa toimi 1033 vähintään kymmenen hengen yritystä vuonna 2008. Niistä 319 valmisti öljyjä ja rasvoja ja 234 jalosti viljoja (mm. valmisti jauhoja ja muroja). Elintarvikkeiden tuotannon arvo oli 9,93 miljardia dinaaria, bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo miinus välikulutus) 1,61 miljardia dinaaria ja investointien arvo 300 miljoonaa dinaaria vuonna 2008. Sektorin vienti oli 1,85 miljardia dinaaria, josta oliiviöljyn osuus oli 41 prosenttia. Tuonnin arvo oli 2,60 miljardia dinaaria. Viljat ja niiden johdannaiset, öljyt, sokeri ja sokerin johdannaiset muodostivat 90 prosenttia elintarviketuonnista. Tekstiili- ja vaateteollisuudessa toimi 2095 vähintään kymmenen hengen yritystä vuonna 2008. Niistä 1566 valmisti kankaita ja kudottuja vaatteita. Teollisuuden tuotannon arvo oli 5,37 miljardia dinaaria, bruttomääräinen arvonlisäys 1,61 miljardia dinaaria ja investointien arvo 193 miljoonaa dinaaria vuonna 2008. Tekstiilejä ja vaatteita vietiin ulkomaille 5,17 miljardin dinaarin arvosta ja tuotiin ulkomailta 3,49 miljardin dinaarin arvosta vuonna 2008. Tunisian tekstiili- ja vaateteollisuuden etuja ovat olleet tuotannon laatu ja lyhyt jakelukanava eli sijoittuminen lähelle eurooppalaisia kuluttajia. Heikkouksia ovat alan hajanaisuus ja jakautuminen pieniin, usein alihankkijoina toimiviin yrityksiin, joiden välillä ei ole tehokasta vertikaalista yhteyttä. Vientituotteita ovat farkut, työvaatteet, naisten alusvaatteet, takit ja pikkutakit, tuulipuvut, naisten juhlahameet, miesten puvut, villapuserot, paidat ja t-paidat Kemian teollisuudessa toimi 237 vähintään kymmenen hengen yritystä vuonna 2008. Saippuoita, pesuaineita, puhdistusaineita, kosmetiikkaa ja parfyymeja valmisti 75 yritystä, lääkkeitä 45 yritystä ja maaleja, liimoja, resiinejä ja musteita 43 yritystä. Kemianteollisuuden tuotannon arvo oli 8,96 miljardia dinaaria, bruttomääräinen arvonlisäys (tuotannon arvo miinus välikulutus) 1,71 miljardia dinaaria ja investointien arvo 135 miljoonaa dinaaria vuonna 2008. Viennin arvo oli 3,50 miljardia dinaaria ja tuonnin 2,16 miljardia dinaaria. 53 prosenttia viennistä muodostui maatalouskemikaaleista. 40 prosenttia tuonnista muodostui teollisuuden peruskemikaaleista. Sähkö-, elektroniikka- ja kodinkoneteollisuudessa toimi 347 vähintään kymmenen hengen yritystä vuonna 2008. Sähkökoneita ja -laitteita valmisti 215 yritystä, elektroniikkaa 121 yritystä ja kodinkoneita 38 yritystä. Sektorin tuotannon arvo oli 4,54 miljardia dinaaria ja investointien arvo 146 miljoonaa dinaaria. Viennin arvo yli kaksinkertaistui vuodesta 2004 ja nousi 4,20 miljardiin dinaariin vuonna 2008. Tuonnin arvo oli 4,00 miljardia dinaaria. Kone- ja elektroniikka-alalla Tunisia on merkittävä alihankkija eurooppalaisille, etenkin ranskalaisille, italialaisille ja saksalaisille yrityksille.
Tunisian maaraportti 14 (17) Matkailu Tieto- ja viestintätekniikka Matkailu on erittäin tärkeä toimiala Tunisialle. Maan matkailutulot olivat 3,39 miljardia dinaaria (1,9 miljardia euroa) vuonna 2008. Tulot riittivät kattamaan kauppataseen alijäämän 70-prosenttisesti. Vuoden 2009 viiden ensimmäisen kuukauden aikana matkailutulot kasvoivat kolme prosenttia 1,1 miljardiin dinaariin. Matkailu työllisti vuoden 2009 kesäkuussa 360 000 henkeä. Matkailu on toiseksi suurin työnantaja maatalouden jälkeen. Ei-residentit (ei maassa pysyvästi asuvat) tekivät Tunisiaan 6,90 miljoonaa vierailua vuonna 2009. He viettivät maassa yhteensä 34,6 miljoonaa yötä. Tunisiassa oli 837 majoitusliikettä vuonna 2008. Niissä oli yhteensä 238 500 vuodepaikkaa. Hallitus on lisännyt kansallisen lentoyhtiön suoria kaukolentoja saadakseen maahan varakkaita lomailijoita Arabian niemimaalta, Pohjois-Amerikasta ja Kiinasta. Golf- ja risteilymahdollisuuksia kehittämällä monipuolistetaan turisteille tarjottavia palveluita. Terveys- ja hyvinvointimatkailun alalla nähdään suurta kasvupotentiaalia. Tunisia on maailmanlaajuisessa vertailussa toisella sijalla Ranskan jälkeen vesi- ja merivesihoitoihin perustuvien nk. balneo- ja thalassoterapiamuotojen tarjoajana. Hoidoissa hyödynnetään meri-ilmastoa ja meriveden, -levän ja mudan ainesosia. Muita tärkeitä hoitoja ovat silmäsairauksien ja sydän- ja verisuonitautien hoidot sekä ortopediset operaatiot. Tunisiaan tehdään myös kauneusleikkausmatkoja. Suurin osa kosmeettista hoitoa haluavista asiakkaista tulee naapurimaista (Libya, Algeria) ja Euroopasta. Maan hallitus on lähtenyt tukemaan terveysmatkailua ja suhtautuu myönteisesti kotimaisiin ja ulkomaisiin investointeihin. Tunisian tieto- ja viestintätekniikkasektori on melko hyvin kehittynyt. World Economic Forumin ja European Institute of Business Managementin tekemän Global Information Technology Report 2009 2010:n mukaan Tunisia on alalla Afrikan ensimmäinen ja maailman 39. Tunisialla on kansallinen ICT-strategia, jonka tavoitteita on a) modernisoida tietoliikenneinfrastruktuuri koko maassa, b) muotoilla sääntelypuitteet digitaaliselle taloudelle, joka tukee yksityistä sektoria ja edistää yritysten kilpailukykyä, c) kehittää inhimillisiä resursseja järjestämällä uudelleen opetus-, koulutus- ja tutkimuslaitokset ja d) lisätä kansainvälistä yhteistyötä ja kumppanuuksia tieto- ja viestintätekniikan alalla. Tieto- ja viestintätekniikasta yritetään tehdä taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn katalyytti. Saavutukset ovat olleet hyviä, mutta kansallisen strategian toimeenpanossa on haasteita. Vaikka hallitus on tarjonnut rahoitustukea ja verokannusteita, ohjelmistojen ja sovellusten kehittämisessä ei nähdä riittävästi innovaatioita. Vaikka hallitus on myöntänyt kannusteita sektorin tutkimus- ja kehitystoiminnalle, mo-
Tunisian maaraportti 15 (17) net yritykset kohtaavat vaikeuksia kansainvälisessä kilpailussa, koska niillä on rajalliset rahoitusresurssit ja yksityiset investoinit ovat liian vähäiset. Lisäksi Tunisian yritykset ovat kohdanneet tiukkaa kilpailua Marokosta ja Egyptistä, kun eurooppalaiset ovat ostaneet Pohjois-Afrikasta tietotekniikkapalveluita ja ulkoistaneet toimintojaan. Vuodesta 2001 vuoteen 2008 investoinnit Tunisian ICT-sektorille kasvoivat 8,1 prosenttia vuodessa. ICT-sektorille ja digitaaliseen mediaan on syntynyt runsaasti yksityisiä yrityksiä. Vuonna 2007 Tunisia oli Afrikan neljänneksi suurin ICT-tuotteiden ja palveluiden viejä. Viennin arvo oli 572 miljoonaa USD ja tuonnin arvo 496 miljoonaa USD. Internet-liittymien määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. DSL-yhteyksien hintojen lasku on edistänyt kasvua. 90 prosentilla tunisialaisista yrityksistä oli verkkoyhteys vuonna 2009. Internetin käyttäjiä oli Viestintätekniikkaministeriön mukaan 3,4 miljoonaa vuonna 2009. Yritykset integroivat tieto- ja viestintätekniikkaa yhä enemmän liiketoimintoihinsa lisätäkseen tehokkuuttaan ja pystyäkseen hyötymään hallituksen tarjoamista verkkopalveluista. Marraskuussa 2009 yli 80 prosenttia yritysten tuloveroista maksettiin verkon kautta. Kaikki yliopisto-opiskelijat rekisteröityvät kursseille verkon kautta. Tunisian kilpailukyky- ja kvantitatiivisten tutkimusten instituutin analyysin mukaan 54 prosentilla palveluyrityksistä etenkin pankki-, vakuutus- ja matkailutoiminnassa on omat verkkosivut. Teollisuusyrityksistä 42 prosentilla on omat verkkosivut. Matkapuhelinoperaattoreita on kolme: Tunisie Telecom (Tuntel), Orascom Telecom Tunisie (Tunisiana), ja Orange Tunisie. Uusi 3 miljardin dollarin projekti nimeltään Tunis Telecom City asemoi Tunisian tärkeäksi maaksi tietoliikennesektorilla. Projekti tarjoaa huippunykyaikaista opetusta, koulutusta ja tutkimusta tietoliikenteen alalla, bisneshautomon start up -yrityksille sekä pääomarahoitusta ja muuta rahoitusta.
Tunisian maaraportti 16 (17) Teknologiapuistot Tunisiassa on seitsemän teknologiapuistoa (technopôles/technoparks), jotka ovat erikoistuneet tiettyihin toimialoihin: 1. Technopark of Borj Cédria: Uusiutuva energia, vesi ja ympäristö sekä kasvibiotekniikka 2. Technopark of Sidi Thabet: Biotekniikka, lääketeollisuus 3. Technopark of Sousse: Kone- ja mekaniikkateollisuus, elektroniikka ja tietojenkäsittely 4. Technopark of Sfax: Tietoliikenne ja multimedia 5. Technopark of Monastir: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 6. Technopark of Bizerte: Elintarviketeollisuus 7. Technopark of El Ghazala: Viestintäteknologia Tavoite on, että vuonna 2015 maassa on 12 teknologiakeskittymää.
Tunisian maaraportti 17 (17) Linkkejä Investment Promotion Agency (API) www.tunisieindustrie.nat.tn Foreign Investment Promotion Agency (FIPA) www.investintunisia.tn Tunisian Agency of Technical Cooperation (ATCT) www.tunisie-competences.nat.tn Tunisian Government homepage www.ministeres.tn/