KIRJALLINEN KYSYMYS 608/2006 vp Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen murreäänitteiden digitointihankkeen rahoitus Eduskunnan puhemiehelle Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen murreäänitteiden digitointi on haastava ja samalla välttämätön hanke. Avokelanauhoihin tallennetut murreäänitteet ovat huonokuntoisia ja vaarassa rapistua käyttökelvottomiksi. Äänitteet sisältävät kielitieteelliseen tutkimukseen tarvittavaa tietoa.tämän lisäksi ne sisältävät runsaasti tietoa kunkin paikkakunnan menneisyydestä. Yksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) yksiköistä on Suomen kielen nauhoitearkisto, jossa on suomen kielen näytteitä jo vuodesta 1959 lähtien. Äänitekokoelman 23 000 tunnin materiaalista on yli 15 000 tuntia suomen murteiden tallenteita. Äänitteiden digitointihanke on kuitenkin taloudellisissa vaikeuksissa. Hanketta on edistetty sekä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen omin varoin että valtion lisärahoituksella. Hanke etenee resurssien puutteessa kuitenkin liian hitaasti, ja digitoitava materiaali uhkaa tuhoutua. Kotimaisten kielten tukimuskeskus on kääntynyt eri kuntien puoleen ja pyytänyt niiltä taloudellista tukea hankkeelleen. Tämä on nostanut osassa kuntia vastalauseita ja ihmettelyä pyynnön suhteen: "Emme ymmärrä, miksi jo valmiiksi heikkenevä kuntapuoli joutuisi valtionalaisen laitoksen rahoittajaksi." (Savitaipaleen kunnanjohtajan Tapio Iso-Mustajärven kirje 24.7.2006). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tärkeää arkistojen digitointia uhkaavista taloudellisista vaikeuksista ja mitä hallitus aikoo tehdä hankkeen taloudellisten ongelmien poistamiseksi? Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 2006 Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 608/2006 vp: Onko hallitus tietoinen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tärkeää arkistojen digitointia uhkaavista taloudellisista vaikeuksista ja mitä hallitus aikoo tehdä hankkeen taloudellisten ongelmien poistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriö on kiinnittänyt huomiota kulttuuriperintöaineistojen digitoinnin merkitykseen hallituksen tietoyhteiskuntapoliittisten linjausten mukaisesti ja osaltaan tukenut aineistojen digitointia rahoittamalla museoiden, arkistojen ja tieteellisten kirjastojen tähän liittyviä tietoyhteiskuntahankkeita ja yhteistyötä vuodesta 1996 lähtien. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa sijaitseva nauhoitearkisto on perustettu vuonna 1959, jolloin arkiston ensimmäiseksi tavoitteeksi asetettiin suomen kielen vanhojen murteiden tallentaminen. Tavoite saavutettiin 1970-luvun loppuun mennessä, ja nauhoitearkistossa on tallennettuna jokaisen kunnan murretta. Murteenkeruun onnistumiseen vaikutti ratkaisevasti huomattavan monen kunnan taloudellinen tuki alueensa kansankielen tallennukselle. Murreäänitteet tallennettiin avokelanauhoihin, joiden fyysinen kunto on kuitenkin vuosien kuluessa huonontunut. Lisäksi nauhojen käytettävyys on heikko kuunteluun tarvittavien nauhurien harvinaistumisen vuoksi. Äänitteiden säilymisen ja käytettävyyden edellytyksenä on niiden digitointi ja digitoitujen aineistojen säilytyksen ja konvertoinnin turvaaminen tarkoituksenmukaisilla ratkaisuilla. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus käynnisti vuonna 1999 murreäänitteiden digitoinnin aineiston käytettävyyden turvaamiseksi. Toiminta on rahoitettu pääosin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen omalla budjettirahoituksella sekä tätä tarkoitusta varten myönnetyllä opetusministeriön tietoyhteiskuntarahoituksella. Digitointi on edennyt suunnitelmallisesti sovitun digitointijärjestyksen mukaisesti siten, että ensisijaisesti on digitoitu kaikkein uhanalaisin aineisto. Tutkimuskeskus on pyrkinyt nopeuttamaan digitointia kääntymällä kuntien ja kannakselaissäätiöiden puoleen tiedustellen niiden vapaaehtoista halukkuutta tukea oman kuntansa alueen murreaineiston digitointia ja näin täydentänyt valtionrahoitusta. Täydentävää rahoitusta kunnilta ja kannakselaissäätiöiltä on saatu vuosina 2004 2006 yhteensä noin 39 000 euroa, mikä on alle kahdeksan prosenttia murreäänitteiden digitoinnin kokonaisrahoituksesta. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston murreäänitteiden digitointi on osa opetusministeriön vuodesta 2000 tukemaa laajempaa Tieteellisten äänitearkistojen digitointi ja tiedonhallinta -hanketta. Yhteishanke on tähdännyt erityisesti uhanalaisen ääninauha-aineiston digitoinnin nopeuttamiseen neljässä keskeisessä tieteellistä tutkimusta palvelevassa arkistossa, jotka ylläpitävät ainutlaatuisia aineistokokoelmia kielitieteen, perinteentutkimuksen, kulttuurihistorian sekä kirjallisuuden- ja musiikintutkimuksen alalta. Digitoitujen murreäänitteiden käyttöä säätelee muun muassa henkilötietolaki (523/1999), 2
Ministerin vastaus KK 608/2006 vp Pentti Tiusanen /vas mikä estää niiden asettamisen avoimeen tietoverkkoon kaikkien käytettäväksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus pyrkii lisäämään aineistojen käytettävyyttä julkaisemalla syksyllä 2006 avoimessa tietoverkossa hakemiston, jonka avulla tiedot äänitteistä tulevat kansalaisten ulottuville. Helsingissä 17 päivänä elokuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 608/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Tiusanen /vänst: Är regeringen medveten om de ekonomiska svårigheter som hotar den viktiga digitaliseringen av arkiv vid Forskningscentralen för de inhemska språken och vad avser regeringen göra för att eliminera de ekonomiska problemen i samband med projektet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Undervisningsministeriet har i enlighet med regeringens politiska riktlinjer för informationssamhället fäst uppmärksamhet vid vikten av att digitalisera kulturarvsmaterial och har sedan 1996 understött digitaliseringen av materialet genom att finansiera informationssamhällsprojekt och samarbete vid museer, arkiv och vetenskapliga bibliotek. Bandarkivet vid Forskningscentralen för de inhemska språken grundades 1959, då det primära målet var att samla in gamla finska dialekter. Målet nåddes före slutet av 1970-talet och i bandarkivet finns varje kommuns dialekt dokumenterad. Att insamlingen lyckades var i avgörande grad beroende av att ett betydande antal kommuner gav ekonomiskt stöd för insamlingen av folkmålet i sitt område. Dialektinspelningarna sparades i rullband, vars fysiska skick dock försämrats under årens lopp. Det är också svårt att använda banden då de bandspelare som behövs för att avlyssna dem blivit sällsynta. Ett villkor för att inspelningarna skall kunna bevaras och användas är att de digitaliseras och att det digitaliserade materialet förvaras och konverteras på ett ändamålsenligt sätt. År 1999 startade Forskningscentralen för de inhemska språken digitalisering av dialektinspelningar i syfte att trygga materialets tillgänglighet. Verksamheten har till största delen finansierats med Forskningscentralens egen budgetfinansiering samt med informationssamhällsfinansiering för ändamålet från undervisningsministeriet. Digitaliseringen har skett planenligt enligt den överenskomna digitaliseringsordningen så att man i första hand digitaliserat det mest utsatta materialet. Forskningscentralen har försökt påskynda digitaliseringen genom att vända sig till kommunerna och stiftelserna för Karelska näset för att höra sig för om de frivilligt önskar stödja digitaliseringen av dialektmaterialet i sin kommun. Detta har varit ett sätt att komplettera statsfinansieringen. Den kompletterande finansieringen från kommunerna och de karelska stiftelserna uppgick under 2004 2006 till totalt ca 39 000 euro, vilket är mindre än åtta procent av den totala finansieringen när det gäller digitaliseringen av dialektinspelningar. Digitaliseringen av dialektinspelningarna i Forskningscentralens bandarkiv är en del av ett större projekt för digitalisering och informationshantering i fråga om vetenskapliga inspelningsarkiv (Tieteellisten äänitearkistojen digitointi ja tiedonhallinta -hanke) som undervisningsministeriet har stött sedan 2000. Det gemensamma projektet har särskilt siktat på att påskynda digitaliseringen av utsatt bandmaterial vid fyra centrala arkiv som betjänar den vetenskapliga forskningen och som upprätthåller unika materialsamling- 4
Ministerns svar KK 608/2006 vp Pentti Tiusanen /vas ar inom språkvetenskap, traditionsforskning, kulturhistoria, litteratur- och musikforskning. Användningen av digitaliserade dialektinspelningar regleras bl.a. av personuppgiftslagen (523/1999), vilket gör att de inte kan göras tillängliga för alla i ett öppet datanät. Forskningscentralen för de inhemska språken strävar efter att förbättra materialens tillgänglighet. Hösten 2006 kommer forskningscentralen att publicera en katalog i ett öppet datanät, i vilket medborgarna har möjlighet att få uppgifter om inspelningarna. Helsingfors den 17 augusti 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5