VUODEN 2014 HAKUOHJEET. Kansallinen uuhituki

VUODEN 2014 HAKUOHJEET Kansallinen uuhituki

ISBN 978-952-453-808-4 (Painettu) ISSN 1797-402X (Painettu) ISBN 978-952-453-809-1 (Verkkojulkaisu) ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 0295 31 2000, www.mavi.fi Helsinki 1/2014 Takakannen kuva: Comma Image Oy

SISÄLLYSLUETTELO 1 UUTTA... 4 2 KANSALLISEN UUHITUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA RAJOITUKSET... 4 3 MÄÄRITELMIÄ... 5 4 KANSALLISEN UUHITUEN HAKEMINEN... 6 Muut tarvittavat lomakkeet... 6 Hakemuksen myöhästyminen... 6 5 HAKIJAN JA MAATILAN TUKIKELPOISUUS... 7 Hakijan ikä ja MYEL... 7 Hakijana useampi henkilö yhdessä tai yhteisö... 7 Maatila ja pellon hallinta... 7 6 UUHEN TUKIKELPOISUUS JA PITOAIKA... 8 Uuhipalkkiokiintiö... 8 Karitsointiehto... 8 Pitoaika 100 päivää... 9 7 HAKIJAN HALLINNASSA OLEVAT ELÄIMET... 10 Eläinten hallinta... 10 Eläinten hallinnan siirto... 10 Eläinten hoito... 10 8 LAMPAIDENPITÄJÄKSI REKISTERÖITYMINEN, LAMPAIDEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SEKÄ KIRJANPITO JA ASIAKIRJOJEN SÄILYTYS... 11 Rekisteröityminen... 11 Lampaiden merkintä ja rekisteröinti... 11 Lampaista pidettävä kirjanpito... 11 Asiakirjojen säilytys... 11 9 TAVANOMAINEN TUOTANTOTAPA... 12 10 ELÄINSUOJELU... 12 11 KIELLETYT TAI LAITTOMASTI HALLUSSA PIDETYT AINEET... 13 12 VAKIINTUNEEN ELÄINMÄÄRÄN KÄYTTÖ UUHITUEN MYÖNTÄMISPERUSTEENA... 13 Hakijasta riippumattomat syyt... 13 Muu syy... 13 13 UUHITUEN MÄÄRÄ JA MAKSAMINEN... 14 Yleistä... 14 Kansallisen uuhituen määrä ( /ey)... 14 Perusteettomasti maksettu tuki... 15 14 POIKKEUSLUPA... 15 15 KOKO TILAN HALLINNAN SIIRTO... 16 Kotieläintilan koko tilan hallinnan siirto... 16 Koko tilan hallinnan siirto ja kansallinen uuhituki... 16 LIITE 1... 18 LIITE 2... 19 3

1 UUTTA Tukialueilla A ja B kansallisen uuhituen maksamisen edellytyksenä on, että Euroopan komissio hyväksyy Etelä-Suomen kansallisia tukia koskevan valtiontukipäätöksen. Tämä ei kuitenkaan rajoita tuen ennakon maksamista. C-tukialueella eläinyksikkötukien maksamiselle on rajoitteita. Rajoitteen ylittävältä osalta hakijalle ei makseta tukea (ks. luku 13). 2 KANSALLISEN UUHITUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET JA RAJOITUKSET Uuhista maksettava kansallinen uuhituki (sekä ennakko että lopullinen tuki) on haettava lomakkeella 107A viimeistään 28.2.2014. Uuhituen maksamisen edellytykset: Hakija täyttää hänelle asetetut ehdot ja hänen hallinnassaan on viimeistään 16.6.2014 kasvukauden 2014 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa, joka on ilmoitettu riippumatta siitä, haetaanko peltoalalle tukia vai ei (ks. luvut 5 ja 14). Maatilan perustietoja ja pellon ilmoittamista koskevat lomakkeet on palautettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sähköisesti tai paperisena viimeistään 30.4.2014 (ks. luku 4). Hakijalle on vahvistettu uuhipalkkiokiintiö (ks. luku 6). Hakijan hallinnassa on tukikelpoisia uuhia vähintään 1,5 eläinyksikköä (= 10 kpl). Hakijan hallinnassa on tukikelpoisia uuhia lomakkeella 107A ilmoitettu määrä hakijan ilmoittamassa pitopaikassa 100 päivän pitoajan 1.3.2014 8.6.2014 alkamis- ja päättymispäivät mukaan lukien. Hakemuksella ilmoitettuja uuhia ei poisteta tilalta ennen 9.6.2014 (ks. luku 6). Hakija on rekisteröitynyt lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi ja lampaat on merkitty ja rekisteröity Elintarviketurvallisuusviraston (myöhemmin Evira) ohjeiden mukaan (ks. luku 8). Lampaiden pitopaikkakohtainen luettelo tilalla ja lammas- ja vuohirekisterin tiedot ovat ajan tasalla (ks. luku 8). Tilalla harjoitetaan lammastaloutta tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti (ks. luku 9). Tavanomaista tuotantoa ei ole uuhien kasvatus omaan käyttöön tai lemmikeiksi. Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittu eläinsuojelusäädösten mukaisesti (ks. luku 10). Hakemuksella 107A ilmoitetun uuhimäärän ja hakijalle myönnetyn uuhipalkkiokiintiön lisäksi tukikelpoisten uuhien määrää rajaa vuonna 2013 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. C-tukialueella pohjoisessa uuhituessa on enimmäiseläinyksikkörajoite maatilaa kohti (ks. luku 13). VUODEN 2013 KARITSOINNIT ON ILMOI- TETTAVA REKISTERIIN 6 KK:N KULUESSA KARITSOINNISTA. 30.6.2014 JÄLKEEN RE- KISTERIIN ILMOITETTUJA KARITSOINTEJA EI HUOMIOIDA TUKILASKENNASSA. 4

3 MÄÄRITELMIÄ Hakijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää. Hakijan hallinnassa olevilla eläimillä tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallinnassa olevia eläimiä tai hakijan perheenjäsenen hallinnassa olevia eläimiä. Huom! Tukihakemuksella ilmoitettujen uuhien on aina oltava rekisteröitynä hakijan tilatunnuksen alle lammas- ja vuohirekisterissä! Hakijan perheenjäsenellä tarkoitetaan hakijan puolisoa sekä hakijan alaikäisiä lapsia, jotka ovat olleet 31.12.2013 alle 18-vuotiaita. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka aikaisemmin ovat olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Karitsoinnilla tarkoitetaan normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa karitsan syntymistä tai tiineysaikana tapahtuvaa luomista. Lammas- ja vuohirekisterillä tarkoitetaan Eviran omistamaa rekisteriä, johon ilmoitetaan eläinten poikimiset, poistot, ostot ja siirrot sekä jossa ylläpidetään EU-tunnuksia. Maa- tai puutarhatalouden harjoittamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhtymässä, kuolinpesässä tai yhteisössä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYEL-vanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Pitoajalla (= EU:n uuhipalkkion tilallapitoaika) tarkoitetaan 100 päivän ajanjaksoa, joka alkaa hakemuksen viimeistä jättöpäivää (28.2.2014) seuraavasta päivästä. Vuonna 2014 pitoaika on 1.3. 8.6. Viljelijä sitoutuu pitämään hakemuksessaan ilmoittamiaan uuhia hakemuksellaan ilmoittamassaan, rekisteröimässään ja hallinnassaan olevassa pitopaikassa/pitopaikoissa koko pitoajan. Pitopaikalla tarkoitetaan yksikköä, joka muodostuu yhdestä tai useammasta laitoksesta, rakennuksesta, tarhasta, laidunlohkosta (pelto-, metsä- ja luonnonlaitumet) tai muusta paikasta, jossa eläimiä pidetään, kasvatetaan tai käsitellään. Rekisteröidyn pitopaikan pitopaikkatunnus merkitään uuhituen hakemukselle. Tukikelpoisella uuhella tarkoitetaan naaraspuolista lammasta, joka on viimeistään 8.6.2014 karitsoinut vähintään kerran tai joka on karitsoimaton ja joka 8.6.2014 on vähintään yhden vuoden ikäinen. Uuhipalkkiokiintiö on viljelijälle vahvistettu palkkio-oikeuksien määrä eli uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Viljelijä ei voi saada uuhipalkkiota tai kansallista uuhitukea kiintiötä suuremmalle määrälle. 5

4 KANSALLISEN UUHITUEN HAKEMINEN Hakijoille maksetaan uuhista kansallisena tukena tukialueilla A ja B Etelä-Suomen kansallista tukea ja tukialueella C pohjoista tukea. Kansallista uuhitukea haetaan kerran vuodessa. Uuhitukea ja sen ennakkoa hakevan viljelijän on palautettava lomake 107A maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään perjantaina 28.2.2014. Samalla lomakkeella on mahdollista hakea myös EU:n uuhipalkkiota ja sen lisäpalkkiota. Perjantaina 28.2.2014 päättyy myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 122 haettavien uuhipalkkiokiintiöiden ja uuhipalkkion lisäkiintiöiden (luku 6) ja lomakkeella 177 haettavan teuraskaritsan laatupalkkion hakuaika sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (myöhemmin ELY-keskus) palautettavan lomakkeen 249 Ilmoitus uuhipalkkio-oikeuksien luovutuksista palautusaika. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Hakemus voidaan toimittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle joko suoraan tai postitse. Postitse saapunut hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen sisältävä maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettu postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä 28.2.2014. Myöhässä toimitettu hakemus alentaa maksettavan tuen määrää. Lomakkeet ja ohjeet ovat saa ta vissa internetosoitteesta http://www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi107a sekä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maaseutuvirasto (Mavi) postittaa uuhituen hakuohjeet ja lomakkeen 107A niille lammastiloille, jotka vuonna 2013 ovat hakeneet uuhitukea, -palkkiota tai teuraskaritsan laatupalkkiota. Uuhituen ennakko määräytyy hakemuksella 107A ilmoitetun uuhilukumäärän perusteella, joten sitä ei haeta lomakkeella 139 Hakemus kansallisten kotieläintukien ennakoista vuonna 2014. Jos hakija ei halua ennakkoa, hänen on ilmoitettava siitä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. Muut tarvittavat lomakkeet Lomakkeen 107A lisäksi uuhituen hakijan on päätukihaun yhteydessä viimeistään 30.4.2014 palautettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sähköisesti tai paperisena seuraavat tukivuoden 2014 lomakkeet: 101A Maatilalomake 2014, 102A Tukihakemuksen peruslohkolomake 2014, 102B Tukihakemuksen kasvulohkolomake 2014, tarvittaessa 102C Peruslohkojen muutoslomake 2014, tarvittaessa viimeistään 16.6.2014 lomake 117 Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta 2014 ja tarvittaessa lomake 101D Maatilan osalliset 2014. Jos hakijalla ei ole hallinnassaan maatalousmaata, hänen on palautettava kuntaan sähköisesti tai paperisena hakemuksen 107A:n lisäksi lomake 101A ja tarvittaessa lomake 101D sekä Maviin peltoalavaatimukseen liittyvä poikkeuslupahakemus (luvut 5 ja 14). Kansalliseen uuhitukeen ja EU:n uuhipalkkioon liittyvien Mavin ja Eviran lomakkeiden lista löytyy tämän ohjeen liitteestä 2. Hakemuksen myöhästyminen Hakemuksen 107A myöhästyminen Kun hakemus myöhästyy 1 25 kalenteripäivää, tukikelpoisten eläinten lukumäärää alennetaan yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää muun syyn kuin hyväksyttävästi todistetun ylivoimaisen esteen (ks. Hakuopas 2014) takia, alennetaan hakemuksessa ilmoitettujen eläinten lukumäärä nollaksi (= tukea ei makseta). Kalenteripäiviin lasketaan mukaan sekä arki- että pyhäpäivät, työpäiviin arkipäivät. 6

Liitteen tai muun tarvittavan lomakkeen myöhästyminen Jos hakija ei ole toimittanut kuntaan hakemukseen liittyviä liitteitä ja/tai muita siihen liittyviä lomakkeita, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen asettaa liitteiden ja/tai lomakkeiden toimittamiselle määräajan. Jos hakija ei toimita liitteitä ja/tai lomakkeita kuntaan asetetussa määräajassa, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen päättää tuesta ilman niitä. Hakemuksen täydentäminen Viljelijä voi täydentää hakemustaan hakuaikana ja 25 kalenteripäivän kuluessa hakuajan päättymisestä perumalla alkuperäisen hakemuksen ja toimittamalla uuden hakemuksen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos täydentäminen tapahtuu 25 kalenteripäivän aikana hakuajan päättymisestä, hakemuksen myöhästymisestä johtuen tukikelpoisten uuhien lukumäärää alennetaan yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Hakemuksen sääntöjenvastaisia osia ei voida täydentää tai muuttaa, jos hakijalle on ilmoitettu hakemuksessa havaitusta sääntöjenvastaisuudesta, tulevasta valvonnan tila- tai ristiintarkastuksesta tai muusta hallinnollisesta tarkastuksesta. 5 HAKIJAN JA MAATILAN TUKIKELPOISUUS Uuhitukea voidaan maksaa vain Suomessa tapahtuvasta tuotannosta. Hakijan ei ole pakko asua tilalla tai Suomessa. Hakijan ikä ja MYEL Kansallisia tukia voidaan maksaa hakijalle tukivuonna 2014, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut 31.12.2013 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä (= MYEL). (Ks. myös Hakuopas 2014). Alle 18-vuotiaalle hakijalle voidaan kansallista tukea maksaa vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa/vanhempiensa kanssa tai jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä. Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa tai vankilatilaa. Hakijana useampi henkilö yhdessä tai yhteisö Jos maa- ja puutarhataloutta harjoittaa usea luonnollisen henkilö yhdessä (maatalousyhtymä, kuolinpesä) tai yhteisö (avoin yhtiö, kommandiitti-, osakeyhtiö, osuuskunta), vähintään yhden itse maa- ja puutarhataloutta harjoittavan luonnollisen henkilön (viljelijä, yhtiömies, jäsen, osakas) on täytettävä ikäedellytykset eikä hän saa olla MYEL-vanhuuseläkkeellä. Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisen vaatimukseen (ks. luku 14). Maatila ja pellon hallinta Hakijan maatilalla on oltava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antama tilatunnus. Jos tilatunnusta ei ole, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi myöntää sen hakijalle. Kansallista uuhitukea saadakseen hakijalla on viimeistään 16.6.2014 oltava hallinnassaan kasvukauden 2014 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pellon ilmoittamiseen liittyvistä lomakkeista kerrotaan luvussa 4 ja poikkeusluvan hakemisesta peltoalavaatimukseen luvussa 14. Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan 7

kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään tuenhakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. 6 UUHEN TUKIKELPOISUUS JA PITOAIKA Uuhipalkkiokiintiö Kansallista uuhitukea voidaan maksaa, jos hakijalle on vahvistettu uuhipalkkiokiintiö. Uuhitukea voidaan maksaa enintään viljelijälle vahvistetun uuhipalkkiokiintiön mukaisesti, jos muut tukiehdot täyttyvät. Jos viljelijällä ei ole uuhipalkkiokiintiötä tai hän aikoo hakea uuhitukea nykyistä uuhipalkkiokiintiötään suuremmalle uuhimäärälle, hänen on haettava uuhipalkkiokiintiötä tai uuhipalkkion lisäkiintiötä. Uuhipalkkiokiintiön ja uuhipalkkion lisäkiintiön hakuaika on 3.2. 28.2.2014. Uuhipalkkiokiintiötä ja lisäkiintiötä haetaan lomakkeella 122, jossa on myös annettu yksityiskohtaiset ohjeet kiintiöiden hakemiseen. Lomake 122 on toimitettava siihen ELY-keskukseen, jonka alueella maatila sijaitsee. Ahvenanmaalla hakemus toimitetaan valtionvirastoon. Postitse saapunut hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä ELY-keskukseen osoitettuna. Huom! Vastuu siitä, että kaikilta osin huolellisesti täytetty hakemus on toimitettu ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan valtionvirastoon määräajassa, kuuluu yksinomaan kiintiötä hakevalle viljelijälle. Viljelijä voi luovuttaa uuhipalkkio-oikeuksiaan toisen viljelijän käyttöön pysyvästi tai väliaikaisesti lomakkeella 249. Tarkemmat ohjeet luovuttamisesta löytyvät em. lomakkeelta. Jos viljelijä ei käytä vähintään 70 prosenttia palkkio-oikeuksistaan kalenterivuoden aikana, käyttämättä jätetty osa palkkio-oikeuksista siirretään korvauksetta kansalliseen varantoon. Jos viljelijällä on enintään 20 palkkio-oikeutta ja jos viljelijä ei kahdesta peräkkäisestä kalenterivuodesta kumpanakin käytä em. vähimmäisprosenttiosuutta oikeuksistaan, jälkimmäisen kalenterivuoden aikana käyttämättä jätetty osa palkkio-oikeuksista siirretään kansalliseen varantoon. Uuhipalkkiokiintiön hakuun ja luovuttamiseen liittyvät lomakkeet ja ohjeet ovat saatavissa internetosoitteesta http://www.suomi.fi/lomakkeet hakusanalla mavi249 sekä ELY-keskuksista ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta. Karitsointiehto Kansallisen uuhituen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhien keskimääräinen karitsamäärä on kalenterivuonna 2013 ollut vähintään 1,0 karitsaa tukivuoden 2014 uuhta kohden. Keskimääräinen karitsamäärä tarkoittaa sitä, että yksittäinen uuhi ei menetä tukeaan vaikka se ei olisi karitsoinut, jos joku toinen tilan uuhista on saanut esimerkiksi kaksoset. Myös kuolleina syntyneiden karitsoiden määrä ja uuhien luomiset on ilmoitettava lammas- ja vuohirekisteriin, koska ne (luomisissa 1,0 karitsa/luominen) lasketaan mukaan keskimääräiseen karitsamäärään. Tuen maksamisen yhteydessä karitsamäärä tarkistetaan lammas- ja vuohirekisterin tiedoista käyttäen 30.6.2014 mukaista tilannetta. Viljelijöiden on pidettävä lammas- ja vuohirekisterin tiedot aina ajan tasalla ja ilmoitettava vuoden 2013 karitsoinnit rekisteriin 6 kuukauden kuluessa karitsoinnista. Jos tilan keskimääräinen karitsatuotos on vuonna 2013 jäänyt alle 1,0 karitsaa/tukivuoden 2014 8

uuhi, niin tukea maksetaan vain niin monesta uuhesta, kuin mikä on vuoden 2013 karitsamäärä. Esimerkki 1: Viljelijä hakee vuonna 2014 uuhitukea 27 uuhesta. Tilalla on vuonna 2013 syntynyt vain 25 karitsaa, joten vuonna 2014 uuhituki voidaan maksaa enintään 25 uuhesta. Huom! Karitsointiehto ei koske EU:n uuhipalkkiota ja uuhipalkkion lisäpalkkiota. Karitsointiehdon poikkeukset Aloittavien ja laajentavien lammastilojen osalta karitsointiehtoon voidaan soveltaa poikkeusta: 1. Laajentanut tila Jos tukikelpoisten uuhien lukumäärä on vuonna 2014 vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2013 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todettu uuhimäärä, uuhimäärän lisäykselle ei sovelleta karitsointiehtoa. Karitsointiehtoa sovelletaan kuitenkin sille uuhimäärälle, mikä oli edellisen vuoden tukeen oikeuttava/valvonnassa todettu uuhimäärä. Esimerkki 2: Viljelijälle on vuonna 2013 myönnetty uuhituki 25 uuhesta. Vuonna 2014 hän hakee uuhitukea 35 uuhesta. Koska vuoden 2014 uuhimäärä on yli kolmasosan suurempi kuin vuoden 2013 hyväksytty uuhimäärä, voidaan käyttää laajentaneen tilan poikkeusta. Tällöin uuhimäärän lisäykselle (= 10 kpl) ei sovelleta karitsointiehtoa, mutta lopuille uuhille (= 25 kpl) sovelletaan. 2. Aloittava tila Karitsointiehto ei koske hakijaa, joka on aloittanut uuhien pidon tukivuonna 2013 tai 2014. Tällöin uuhituki voidaan myöntää enintään uuhipalkkiokiintiön mukaiselle pitoajan ja muut tukiehdot täyttäneelle uuhimäärälle. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi sillä hetkellä, kun hakija on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohirekisteriin. Esimerkki 3: Viljelijä hakee kansallista uuhitukea ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Hän on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi vuonna 2012 ja hankkinut tuolloin kaksi uuhta. Aloittavan tilan poikkeusta ei voida käyttää. 3. Uusimuotoinen kotieläintila Jos hakija on vuonna 2009 pitänyt tilallaan uuhia tulonhankkimistarkoituksessa harjoittaen sellaista uutta kotieläintuotantoa (ks. luku 9 ja MMMa 248/2009), jossa uuhien ei ole mahdollista tavanomaista tuotantotapaa noudattaen karitsoida, uuhituki voidaan myöntää enintään uuhipalkkiokiintiön mukaisen enimmäismäärän tai hakemuksella 107A ilmoitetun uuhimäärän perusteella. Pitoaika 100 päivää Hakijan hallinnassa on oltava tukikelpoisia uuhia hakemuksella 107A ilmoitettu määrä 100 päivän pitoaika eli 1.3.2014 8.6.2014 alkamisja päättymispäivät mukaan lukien. Hakijan on pidettävä hakemuksessaan ilmoittama määrä eläimiä maatilallaan 100 päivän pitoajan siinä pitopaikassa, jonka hän on hakemuksessaan ilmoittanut. Viljelijä ei saa laiduntaa uuhia esim. naapurin hallinnassa olevalla maatilalla tai siirtää uuhia omalta maatilaltaan toisen viljelijän maatilalle pitoaikana, vaan uuhien on oltava koko pitoajan viljelijän hakemuksellaan ilmoittamassa, rekisteröimässä ja hallinnassa olevassa pitopaikassa. Jos uuhia on useassa pitopaikassa, hakemuksen liitteenä on oltava selvitys siitä, kuinka monta uuhta missäkin pitopaikassa on. Pitopaikkoja ilmoitettaessa on käytettävä aina pitopaikkatunnuksia. Tukikelpoiset uuhet voidaan poistaa (= myydä eloon tai teuraaksi) tilalta aikaisintaan 9.6.2014. Jos uuhia joudutaan poistamaan tilalta aikaisemmin kuin 9.6.2014, on poistosta myös eläimen kuolemasta ilmoitettava lomakkeella 124 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos uuhia poistetaan tilalta aikaisemmin kuin 9.6.2014 eikä poistamisesta ole ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, siitä aiheutuu valvontatilanteessa tuen aleneminen. Jos poistosta on ilmoitettu, eikä kyseessä ole ylivoimainen este, uuhituki maksetaan pitoajan täyttävien tukikelpoisten uuhien määrän mukaan. Mahdollisen valvonnan jälkeen tehtyä poistoilmoitusta ei huomioida valvontatulokses- 9

sa, jos poistoilmoitus olisi pitänyt tehdä ennen kuin valvonnasta on viljelijälle ilmoitettu. Eläinten siirroista viljelijän maatilalla pitopaikkaan, jota ei ole ilmoitettu uuhituen hakemuksessa, on etukäteen ilmoitettava lomakkeella 124 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa koko haetun tuen menettämiseen. Viljelijän on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan, että hän on kasvattanut lampaita maatilallaan vähintään pitoajan ja että hänen maatilallaan on siihen edellytykset. 7 HAKIJAN HALLINNASSA OLEVAT ELÄIMET Eläinten hallinta Kansallista uuhitukea voidaan hakea vain hakijan tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa olevista eläimistä. HUOM! Uuhien on oltava aina rekisteröitynä lammas- ja vuohirekisterissä hakijan tilatunnuksen alle, ei hakijan tai perheenjäsenen asiakastunnuksen alle! Eläinten hallinnan siirto Eläinten hallinnan siirto viljelijältä toiselle (esimerkiksi vuokraus/leasing) on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla. Eläimet hallintaansa ottanut viljelijä on sekä taloudellisessa vastuussa että kirjanpitovastuussa (ks. luku 8) sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä ja hän on oikeutettu hakemaan kyseisistä eläimistä kansallisia kotieläintukia. Eläinten hoito Jos viljelijä ottaa toisen viljelijän hallinnassa olevia eläimiä hoitoon (esim. kasvatettavaksi) korvausta vastaan, eläinten hoidosta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut viljelijä ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä. Sillä viljelijällä, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on kirjanpitovastuu toisella viljelijällä hoidossa olevista eläimistä. Lammas- ja vuohirekisteriin rekisteröitävät eläimet rekisteröidään sille tilalle, jonka hallinnassa ne ovat. (Ks. luku 8). Kansallisten kotieläintukien hakijana ei voi olla eläimiä hoitava viljelijä, vaan tukia voi hakea ja tuet maksetaan sille viljelijälle, jonka hallinnassa (omistus/vuokraus) eläimet ovat. 10

8 LAMPAIDENPITÄJÄKSI REKISTERÖITYMINEN, LAMPAIDEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI SEKÄ KIRJANPITO JA ASIAKIRJOJEN SÄILYTYS Rekisteröityminen Kansallisen uuhituen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohirekisteriin. Rekisteröityminen tapahtuu Eviran lomakkeella Rekisteröityminen lammaseläinten pitäjäksi sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kautta, missä viljelijän maatilan talouskeskus tai asuinpaikka sijaitsee. Lampaiden merkintä ja rekisteröinti Uuhituen maksamisen edellytyksenä on, että uuhet on merkitty ja rekisteröity Eviran antamien, voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Tukihakemuksella ilmoitettujen uuhien on oltava lammas- ja vuohirekisterissä rekisteröitynä aina hakijan tilatunnuksen alle, ei hakijan tai perheenjäsenen asiakastunnuksen alle. Tarkempia tietoja lampaiden pitäjäksi rekisteröitymisestä, lampaiden merkitsemisestä ja rekisteröinnistä on saatavissa Eviran internetsivuilta www.evira.fi Eläimet Eläinsuojelu ja eläinten pito Merkitseminen ja rekisteröinti Lampaat ja vuohet. Lampaita koskevat ilmoitukset sekä korva- ja korvausmerkkien tilaukset voidaan tehdä seuraavia ilmoitusväyliä käyttäen: Eläinrekisterin internetsovelluksella https:// niemi.mmm.fi/elain/, Eviran lomakkeilla postitse osoitteeseen: Maatalouden Laskentakeskus, Lammas- ja vuohirekisteri, PL 25, 01301 VANTAA tai faksilla 020 747 2203 tai Lammas- ja vuohirekisterin asiakaspalvelun kautta sähköpostitse (lammasvuohi@mloy.fi) tai puhelimitse (puh. 029 530 0404) lähinnä tietojen kor jaus- ja erikoistilanteissa. Lampaista pidettävä kirjanpito Kansallisen uuhituen ehtona on, että lampaista pidetään tilalla ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista eläinluetteloa, josta ilmenee eläinten lukumäärän lisäykset (syntymät, ostot) ja vähennykset (myynnit eloon tai teuraaksi, kuolemat). Tarkempia ohjeita eläinluettelon pitämiseen saa Eviran Lampaiden ja vuohien merkitsemis- ja rekisteröintioppaasta. Virallinen eläinluettelo on esim. ajantasainen lammas- ja vuohirekisteristä tulostettu tai ko. rekisterin asiakaspalvelusta tilattu eläinluettelo. Viljelijän on ilmoitettava eläinten tapahtumat (poistot, ostot, siirrot, löytymiset, ulkomailta tuonnit) lammas- ja vuohirekisteriin seitsemän päivän kuluessa tapahtumasta. Poikkeuksena on eläimen syntymäilmoitus (emän poikimisilmoitus), joka on tehtävä viimeistään 6 kk:n kuluessa eläimen syntymästä. Jos eläin siirretään syntymäpitopaikasta toiseen pitopaikkaan ennen 6 kk:n ikää, se on merkittävä ja rekisteröitävä ennen siirtämistä. Tukea ei makseta sellaisista eläimistä, joista ei ole pidetty eläinluetteloa tai jos eläinluettelon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tukikelpoisten eläinten määrää 100 päivän pitoaikana. Asiakirjojen säilytys Hakijan on säilytettävä kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit, eläinlääkärin todistukset tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden sekä sitä seuraavat neljä vuotta. (Huom! EU:n uuhipalkkiossa säilytysaika on vuoden pidempi). Uuhituen valvonnasta kerrotaan Pelto- ja eläintukien valvonta -oppaassa, joka löytyy internetosoitteesta http://mavi.fi/yllapito/fi/ maksut-ja-valvonta/valvonta/viljelija/sivut/miksi-tukia-valvotaan.aspx. 11

9 TAVANOMAINEN TUOTANTOTAPA Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaan. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että uuhia pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, kuten esimerkiksi karitsoiden lukumäärän uuhta kohti, on oltava normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään. Uuhien kasvatus omaan käyttöön tai lemmikeiksi ei ole riittävää tuotantoa uuhituen saamiseksi. Tukea voidaan maksaa kuitenkin myös eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa uusimuotoisen kotieläintuotannon harjoittamiseksi. Uusimuotoista kotieläintuotantoa on pitänyt harjoittaa jo vuonna 2009 ja toiminnasta ja sen tulonhankkimisluonteesta on tarvittaessa esitettävä selvitys (esim. todistus kuulumisesta ennakonpidätysrekisteriin ao. toiminnan osalta). Uusimuotoiseksi kotieläintuotannoksi ei lueta sellaista lampaiden pitoa, jossa uuhen karitsoiminen on mahdollista. Jos valvonnassa todetaan, että eläimiä on pidetty vain tukien saamista varten eli kotieläintaloutta ei ole harjoitettu tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti, tukea ei kyseisen eläinlajin osalta makseta. 10 ELÄINSUOJELU Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava eläinsuojelusäännösten mukaisesti. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain (247/1996 muutoksineen) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnosta ilmoitetaan välittömästi kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Jos hakija tai hänen kanssaan yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläinsuojelurikoksesta tai -rikkomuksesta ja samalla määrätty eläintenpitokieltoon, kansallista kotieläintukea ei myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä tukea makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, kansallista kotieläintukea ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Kansallisten kotieläintukien maksaminen kyseisen eläinlajin tukien osalta keskeytetään, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta. 12

11 KIELLETYT TAI LAITTOMASTI HALLUSSA PIDETYT AINEET Viljelijä ei saa käyttää lampaidensa kasvattamisessa tai lihottamisessa EY:n eläinlääkintäalan säädösten tarkoittamia kasvuun vaikuttavia aineita eikä viljelijän hallussa myöskään saa olla em. aineita muuta kuin sellaisessa tapauksessa, että eläinlääkäri on määrännyt niitä eläinten hoitoa varten. Jos viljelijän eläimissä todetaan kiellettyjen aineiden jäämiä tai viljelijän tilalta löydetään missä muodossa tahansa olevia kiellettyjä tai laittomasti hallussa pidettyjä aineita, viljelijälle ei sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, voida maksaa mitään eläinperustaisia tukia eikä palkkioita. Viljelijä, jonka on todettu käyttävän eläinten kasvatukseen kiellettyjä, kasvua edistäviä aineita tai tuotteita tai pitävän hallussa näitä aineita laittomasti kahdessa tarkastuksessa, suljetaan EU:n eläinpalkkioiden ulkopuolelle tarkastusvuodeksi sekä neljäksi tarkastusta seuraavaksi kalenterivuodeksi. Kielletyt aineet on kerrottu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 847/2008. 12 VAKIINTUNEEN ELÄINMÄÄRÄN KÄYTTÖ UUHITUEN MYÖNTÄMISPERUSTEENA Hakijasta riippumattomat syyt Jos tilan uuhien määrä on tilapäisesti alentunut tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan, hakijasta riippumattoman syyn takia, uuhituen myöntämisperusteena voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Uuhien määrän katsotaan olevan alentunut, jos uuhimäärä pitoaikana on ollut vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä. Vakiintuneen eläinmäärän käyttö edellyttää kuitenkin, että tuotanto tilalla jatkuu. Vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden uuhituen perusteena ollutta eläinmäärää. Jos edellisen tukivuoden eläinmäärä ollut poikkeuksellisen alhainen tai korkea, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Hakijan on toimitettava eläinmäärän alenemisesta kirjallinen selvitys kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hän voi sen toimittaa. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, asiasta on oltava kirjallisen selvityksen lisäksi eläinlääkärin antama todistus. Muu syy Jos uuhien lukumäärä on alentunut muusta kuin hakijasta riippumattomasta syystä, uuhituen myöntämisperusteena ei käytetä vakiintunutta eläinmäärää. Hyväksytty eläinmäärä on tällöin tukiehdot täyttävien uuhien määrä. 13

13 UUHITUEN MÄÄRÄ JA MAKSAMINEN Yleistä Hakijalla voi olla hallinnassaan samaan tuotantoyksikköön kuuluvaa peltoa kahden tai useamman kunnan alueella tai sekä saaristossa että mantereella. Kansallisten kotieläintukien tukitaso määräytyy tällaisessa tilanteessa sen mukaan, millä tukialueella tilan talouskeskus sijaitsee. Kansallinen uuhituki on eläinyksikkökohtaista tukea (= euroa/ey). Tuki määräytyy hakijan hallinnassa olevien 100 päivän pitoajan ja muut tukiehdot täyttäneiden tukikelpoisten uuhien määrän perusteella. Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on enintään vuonna 2013 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, uuhipalkkiokiintiön mukainen enimmäismäärä tai hakemuksella ilmoitettu (= haettu) uuhimäärä. Uuhitukea voidaan maksaa, jos tilalla on vähintään 10 kpl tukeen oikeuttavaa uuhta (= 1,5 ey). Tuen perusteena oleva eläinyksikkömäärä saadaan kertomalla tukikelpoisten uuhien lukumäärä ey-kertoimella 0,15. Tukea maksettaessa eläinyksiköt lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. Pyöristys tehdään normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Uuhituki maksetaan kahdessa erässä: ennakko ja lopullinen tuki. Ennakko on 60 % tuen kokonaismäärästä. Ennakko määräytyy hakemuksella ilmoitetun uuhimäärän tai mahdollisessa valvonnassa todetun tätä pienemmän eläinmäärän perusteella. Ennakko maksetaan keväällä 2014 samaan aikaan kuin muut kansallisten kotieläintukien ennakot. Jos hakijalle maksettavien kansallisten kotieläintukien ennakoiden yhteismäärä on alle 500 euroa, tuki maksetaan yhdessä erässä eli ennakkoa ei makseta ollenkaan. Lopullinen tuki maksetaan loppuvuodesta 2014. Tukea ei makseta, jos kansallisten kotieläintukien yhteismäärä hakijaa ja tukityyppiä kohti on alle 100 euroa. Kansallisen uuhituen määrä ( /ey) Hakijan maatilan talouskeskuksen sijainti vaikuttaa uuhituen määrään. AB-tukialueilla uuhista maksetaan Etelä-Suomen kansallista kotieläintukea ja C-tukialueella pohjoista kotieläintukea. Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki (ABtukialueet) Taulukko 1. Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki uuhille enintään ( /ey). Tukialue ABalueet AB:n sisäsaaristo Perustuki 184 184 184 184 Manner- Ahvenanmaa Lisätuki - 218 391 52 Yhteensä 184 402 575 236 /ey) AB:n ulkosaaristo Etelä-Suomen kansallisessa kotieläintuessa naudoille, uuhille, kutuille, hevosille ja maidolle on asetettu 22,72 miljoonan euron enimmäismäärärajoite. Jos myönnettävä tuen yhteismäärä ylittää rajoitteen, tukitasoa alennetaan. Pohjoinen kotieläintuki (C-tukialue) Taulukko 2. Pohjoinen kotieläintuki uuhille enintään ( /ey). Tukialue C1 C2 C2p *) C3: P1, P2 C3: P3, P4 C4: P4, P5 ( /ey) 390 398 474 664 745 956 *) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo Pohjoisessa kotieläintuessa märehtijöille (naudat, uuhet, kutut, hevoset) on asetettu enimmäismäärärajoite sekä eläinyksiköille (179 160 ey) että tuen määrälle (73,7 milj. euroa). Rajoitteiden ylittäville eläinyksikkömäärille ei makseta tukea. Jos myönnettävä tuen yhteismäärä ylittää rajoitteen, tukitasoa alennetaan. C-tukialueella eläinyksikkötukien maksamiselle on rajoitteita. Rajoitteet koskevat emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, teurashiehojen, hevosten, uuhien ja kuttujen ey-tukea. Vuonna 2014 C1- ja C2-alueilla 700 ey:n, C2p- 14

alueella 500 ey:n, C3-alueella 300 ey:n ja C4-alueella 225 ey:n ylittävältä osalta hakijalle ei makseta tukea. Perusteettomasti maksettu tuki Tukea alennetaan tai se voidaan jättää myöntämättä, jos tuen hakijan tekemän järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on tukiehtojen tai tukijärjestelmän tavoitteiden kiertäminen. Jos hakijalle on maksettu tukea perusteettomasti tai enemmän kuin mitä hänelle olisi voitu myöntää, tuen myöntänyt viranomainen voi päättää hakijalta kuulemiskirjeellä pyytämänsä selvityksen saamisen jälkeen perusteettomasti tai liikaa maksetun määrän takaisinperimisestä. Takaisin perittävälle määrälle voidaan määrätä suoritettavaksi korkoa 6 prosentin vuotuisen koron mukaan. Viranomainen voi vähentää takaisin perittävän määrän korkoineen muista viranomaisen hakijalle maksamista tuista. 14 POIKKEUSLUPA Poikkeuslupa peltoalavaatimuksesta Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan kotieläintukien maksamiseen, vaikka hakijan hallinnassa ei ole vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa (ks. luku 5). Poikkeuslupaa myönnettäessä arvioidaan ensisijaisesti hakijan mahdollisuudet hankkia tarvittava määrä viljelykseen soveltuvaa peltoa kohtuulliselta etäisyydeltä. Jos viljelykseen soveltuvaa peltoa ei ole hankittavissa, poikkeus voidaan myöntää, jos kotieläintaloutta harjoitetaan tulonhankkimistarkoituksessa tai tuen myöntämiselle on muita vastaavanlaisia erityisiä syitä. Poikkeuslupaa ei myönnetä harrastusluonteiseen kotieläinten pitoon. Poikkeuslupaa ei tarvitse hakea, jos useampi luonnollinen henkilö harjoittaa kotieläintuotantoa yhdessä tai yhteisömuodossa ja vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää kolmen hehtaarin peltoalavaatimuksen viimeistään 16.6.2014 ja pelto on ilmoitettu yhteisön, viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan tukivuoden 2014 tukihaun lomakkeilla (ks. luku 4). Poikkeuslupa maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisesta Kun usea luonnollinen henkilö harjoittaa maataloutta yhdessä tai yhteisömuodossa, vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan on oltava ikäedellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta (ks. luku 5). Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan sellaiselle hakijalle, joka ei täytä maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisen vaatimusta. Yritysmuodon erityispiirteet, tuotannon aiempi tukikelpoisuus sekä muut vastaavat seikat otetaan huomioon, kun harkitaan erityisen syyn olemassaoloa. Ikäedellytyksestä ei myönnetä poikkeuslupaa. Poikkeusluvan hakeminen Viljelijän on haettava poikkeuslupaa Mavista vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella viimeistään 30.4.2014. Hakemus toimitetaan osoitteeseen: Maaseutuvirasto, Maaseutuelinkeino-osasto, Eläin- ja erikoistukiyksikkö, PL 405, 60101 Seinäjoki. Lupakäsittelyn nopeuttamiseksi hakemuksen liitteenä on oltava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto hakemuksesta. Uuhituen hakijan on haettava poikkeuslupaa Mavista samaan aikaan, kun hän hakee uuhitukea kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Uuhituen ennakko maksetaan vasta sen jälkeen, kun poikkeuslupa on myönnetty hakijalle. Poikkeuslupa myönnetään vain yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2014 myönnetty poikkeuslupa on voimassa vain tukivuoden 2014. 15

15 KOKO TILAN HALLINNAN SIIRTO Kotieläintilan koko tilan hallinnan siirto Kotieläintilan koko tilan hallinnan siirrolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tilan kaikki tuotantoeläimet, peltoala ja tuotantorakennukset siirtyvät yhdelle uudelle haltijalle. Entiselle haltijalle voi jäädä puutarhamaaksi enintään 10 % tilan peltoalasta, kuitenkin enintään yksi hehtaari. Maatilojen yhdistämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa koko tila siirtyy toisen tilan haltuun oston tai vuokrauksen kautta. Laajenevan tilan tilatunnus säilyy yleensä entisellään ja lopettavan tilan tilatunnus poistetaan käytöstä. Maatilojen yhdistämisellä voidaan myös tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi tai useampi tila muodostaa maatalouden harjoittamista varten maatalousyhtymän tms. Koko tilan hallinnan siirto on suositeltavaa toteuttaa alkuvuonna eli ennen tukivuoden ensimmäisten tukien maksamisten aloittamista. Tukivuotta 2014 koskeva koko tilan hallinnan siirto on tehtävä viimeistään 1.9.2014 ja siitä on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15.9.2014 lomakkeella 156. Koko tilan hallinnan siirto voidaan hyväksyä vain seuraavien edellytysten täyttyessä: tilan entinen haltija on ilmoittanut tilan peruslohkot omassa tukihakemuksessaan viimeistään 30.4.2014 (tarvittaessa muutettu viimeistään 16.6.2014); tilan uusi haltija on tehnyt oman tukihakemuksensa viimeistään 30.4.2014, ellei kysymyksessä ole sellainen koko tilan hallinnan siirto, jossa uudella haltijalla ei ole ollut omaa tukihakemusta 30.4.2014; tilan uusi haltija ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle koko tilan hallinnan siirrosta lomakkeella 156 viimeistään 15.9.2014; tilan entinen haltija ilmoittaa koko tilan hallinnan siirrosta lomakkeella 156 viimeistään 15.9.2014; mahdolliset sitoumukset siirretään tilan uudelle haltijalle (ellei hänellä jo ennestään ole sitoumus/sitoumuksia hallitsemallaan tilalla) ja sitoumusten siirrot on haettu asianmukaisilla lomakkeilla ja eläimiä koskevat muutosilmoitukset on tehty annettujen ilmoitusaikojen rajoissa ao. eläinlajia koskevaan rekisteriin. Tuen hakijaa ei voi vaihtaa 1.9.2014 jälkeen. Vuoden 2014 tuet maksetaan sille, joka on ollut hakijana 30.4.2014. Jos koko tilan hallinnan siirto on tehty 1.9.2014 jälkeen, osapuolet voivat keskenään sopia tukien jakamisesta. Koko tilan hallinnan siirto ja kansallinen uuhituki Samalle tilatunnukselle voidaan perustaa tietojärjestelmässä kullekin tukityypille (esim. Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki) vain yksi tukihakemus tukivuotta kohti. Hakemus perustetaan tietojärjestelmässä hakijalle, joka jättää tukivuoden ensimmäisen yksittäistä tukea koskevan hakemuslomakkeen (esim. lomakkeen 107A kansallisesta uuhituesta). Hakemusta ei tietojärjestelmässä voida vaihtaa tilan entisen ja uuden haltijan välillä ensimmäisen maksusuorituksen jälkeen (esim. uuhituen ennakon maksun jälkeen). Koko tilan hallinnan siirto ennen ennakon maksamista Jos tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto uuhituen hakemisen jälkeen, mutta ennen ennakon maksamista, uuhituen hakemus voidaan siirtää tilan uuden haltijan nimiin tilan entisen ja uuden haltijan niin sopiessa. Selvitykset tapahtuneesta koko tilan hallinnan siirrosta (mm. lomake 156) sekä pyyntö hakemuksen siirtämisestä tilan uuden haltijan nimiin on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen ennakon maksamista. Koko tilan hallinnan siirto ennakon maksamisen jälkeen Jos tilalla tapahtuu koko tilan hallinnan siirto ennakon maksamisen jälkeen, lopullinen uuhi- 16

tuki maksetaan sille hakijalle, jolle ennakko on maksettu eli tilan entiselle haltijalle. Maatilan kauppa- ym. sopimuksissa osapuolet voivat keskenään sopia siitä, kuinka he jakavat keskenään tilalle hallinnansiirtovuonna maksetun/maksettavan uuhituen. 17

LIITE 1 KANSALLISTA UUHITUKEA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Edellä esitetyt kansallisen uuhituen hakuehdot ja -ohjeet on annettu seuraavien säädösten perusteella: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) No 1310/2013, annettu 17 päivään joulukuuta 2013 eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014 Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004 lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 178/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (muutoksineen) Komission päätös K(2009)3067 Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä (muutoksineen) Laki 1559/2001 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista Laki 238/2010 eläintunnistusjärjestelmästä Valtioneuvoston asetus 13/2014 vuodelta 2014 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta Valtioneuvoston asetus 14/2014 vuodelta 2014 maksettavasta pohjoisesta tuesta Valtioneuvoston asetus X/2014 vuodelta 2014 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta; Valtioneuvoston asetus 213/2007 toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä Maa- ja metsätalousministeriön asetus 27/2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista (muutoksineen) Maa- ja metsätalousministeriön asetus X/2014 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta vuonna 2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 15/2014 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien kotieläinten laskentapäivistä ja -ajankohdista vuonna 2014 Maaseutuviraston määräys 3/14 kansallisten tukien hakuajoista vuonna 2014 Vain kulloinkin voimassa olevat säädökset ovat virallisia lähteitä. 18

LIITE 2 KANSALLISEEN UUHITUKEEN, EU:N UUHIPALKKIOON JA TEURASKARITSAN LAATUPALKKIOON LIITTYVIÄ LOMAKKEITA Maaseutuviraston lomakkeet (www.suomi.fi/lomakkeet) Lomakkeen numero Palautuspaikka EU:n uuhipalkkion ja uuhipalkkion lisäpalkkion sekä kansallisen uuhituen 107A Kunta hakemus Hakemus uuhipalkkiokiintiöstä ja uuhipalkkion lisäkiintiöstä 122 ELY Ilmoitus eläimen / pitopaikan muuttumisesta tilallapitoaikana / osallistumisen 124 Kunta peruutuksesta Ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta 156 Kunta Osallistumisilmoitus EU:n teuraskaritsan laatupalkkioon 177 Kunta Ilmoitus uuhipalkkio-oikeuksien luovutuksesta 249 ELY Eviran lomakkeet (http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa_evirasta/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/_elainten_terveys_ja_hyvinvointi tuonti_ja_vienti_seka_merkitseminen_ja_rekisterointi/) Eläinten pitopaikat, rekisteröinti-/muutosilmoitus Hävitysilmoituslomake lammas- ja vuohirekisteriin Löytymisilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Ostoilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Poikimisilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Poistoilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi (lammaseläimet) Siirtoilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Teurasilmoituslomake Tuonti-ilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Välitysilmoituslomake 19

www.mavi.fi