VUODEN 2013 HAKUOHJEET. Kansallinen uuhituki

Transkriptio

1 VUODEN 2013 HAKUOHJEET Kansallinen uuhituki

2 ISBN (Painettu) ISSN X (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, Seinäjoki, Puh , Seinäjoki 1/2013 Takakannen kuva: Comma Image Oy

3 SISÄLLYSLUETTELO Uutta... 4 Kansallisen uuhituen myöntämisen edellytykset ja rajoitukset... 4 Määritelmiä Kansallisen uuhituen hakeminen Uuhituen haku sähköisesti Uuhituen haku paperilomakkeella 107A Muut tarvittavat lomakkeet Hakemuksen myöhästyminen Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Hakijan ikä ja MYEL Hakijana yhteisö tai useampi henkilö yhdessä Maatila ja pellon hallinta Uuhen tukikelpoisuus ja pitoaika Uuhipalkkiokiintiö Karitsointiehto Karitsointiehdon poikkeukset Pitoaika 100 päivää Hakijan hallinnassa olevat eläimet Eläinten hallinta Eläinten hallinnan siirto Eläinten hoito Lampaidenpitäjäksi rekisteröityminen, lampaiden merkintä ja rekisteröinti sekä kirjanpito ja asiakirjojen säilytys Rekisteröityminen Lampaiden merkintä ja rekisteröinti Lampaista pidettävä kirjanpito Asiakirjojen säilytys Tavanomainen tuotantotapa Eläinsuojelu Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet Vakiintuneen eläinmäärän käyttö uuhituen myöntämisperusteena Uuhituen määrä ja maksaminen Yleistä Kansallisen uuhituen määrä ( /ey) Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki (AB-tukialueet) Pohjoinen kotieläintuki (C-tukialue) Tuotantosidonnaisten eläinyksikkötukien porrastaminen Perusteettomasti maksettu tuki Poikkeuslupa Koko tilan hallintaoikeuden siirto Liite

4 Uutta Kansallista uuhitukea voi hakea sähköisesti Vipu-palvelun ( kautta Lomakkeen 124 jättäminen on mahdollista sähköisesti uuhien pitoaikana Kansallisen uuhituen myöntämisen edellytykset ja rajoitukset Uuhista maksettava kansallinen uuhituki (sekä ennakko että tuen loppuosa) haetaan sähköisesti tai paperilomakkeella 107A viimeistään Uuhituen maksamisen edellytykset: Hakijan täyttää hänelle asetetut ehdot ja hänen hallinnassaan on viimeistään kasvukauden 2013 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa, joka on ilmoitettu riippumatta siitä, haetaanko peltoalalle tukia vai ei (ks. luvut 2 ja 11). Maatilan perustietoja ja pellon ilmoittamista koskevat lomakkeet on palautettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään (ks. kohta 1.3). Hakijalle on vahvistettu uuhipalkkiokiintiö (ks. kohta 3.1). Hakijan hallinnassa on tukikelpoisia uuhia vähintään 1,5 eläinyksikköä (= 10 kpl). Hakijan hallinnassa on tukikelpoisia uuhia lomakkeella 107A ilmoitettu määrä hakijan ilmoittamassa pitopaikassa 100 päivän pitoajan alkamis- ja päättymispäivät mukaan lukien. Hakemuksella ilmoitettuja uuhia ei poisteta tilalta ennen (ks. luku 3). Hakija on rekisteröitynyt Lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi ja lampaat on merkitty ja rekisteröity Elintarviketurvallisuusviraston (myöhemmin Evira) ohjeiden mukaan (ks. luku 5). Lampaiden pitopaikkakohtainen luettelo tilalla ja Lammas- ja vuohirekisterin tiedot ovat ajan tasalla (ks. luku 5). Tilalla harjoitetaan lammastaloutta tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti (ks. luku 6). Tavanomaista tuotantoa ei ole uuhien kasvatus omaan käyttöön tai lemmikeiksi. Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittu eläinsuojelusäädösten mukaisesti (ks. luku 7). Hakemuksella 107A ilmoitetun uuhimäärän ja hakijalle myönnetyn uuhipalkkiokiintiön lisäksi tukikelpoisten uuhien määrää rajaa vuonna 2012 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. C-tukialueella on pohjoisessa uuhituessa enimmäiseläinyksikkörajoite maatilaa kohti (ks. kohta ). VUODEN 2012 KARITSOINNIT ON ILMOI- TETTAVA REKISTERIIN 6 KK:N KULUESSA KARITSOINNISTA JÄLKEEN RE- KISTERIIN ILMOITETTUJA KARITSOINTEJA EI HUOMIOIDA TUKILASKENNASSA. 4

5 Määritelmiä Hakijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää. Hakijan hallinnassa olevilla eläimillä tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallinnassa olevia eläimiä tai hakijan perheenjäsenen hallinnassa olevia eläimiä. (ks. myös päätukihaun Hakuoppaan liite B3). Huom! Tukihakemuksella ilmoitettujen uuhien on aina oltava rekisteröitynä hakijan tilatunnuksen alle Lammas- ja vuohirekisterissä! Hakijan perheenjäsenellä tarkoitetaan tuenhakijan puolisoa sekä tuen hakijan alaikäisiä lapsia, jotka ovat olleet alle 18-vuotiaita. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka aikaisemmin ovat olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi (Laki 1535/ mom.). Karitsoinnilla tarkoitetaan normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa karitsan syntymistä tai tiineysaikana tapahtuvaa luomista. Lammas- ja vuohirekisterillä tarkoitetaan Eviran omistamaa rekisteriä, johon ilmoitetaan eläinten poikimiset, poistot, ostot ja siirrot sekä jossa ylläpidetään EU-tunnuksia. Maa- tai puutarhatalouden harjoittamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhtymässä, kuolinpesässä tai yhteisössä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYEL vanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Pitoajalla (= EU:n uuhipalkkion tilallapitoaika) tarkoitetaan 100 päivän ajanjaksoa, joka alkaa hakemuksen viimeistä jättöpäivää ( ) seuraavasta päivästä. Vuonna 2013 pitoaika on Viljelijä sitoutuu pitämään hakemuksessaan ilmoittamiaan uuhia hakemuksellaan ilmoittamassaan, rekisteröimässään ja hallinnassaan olevassa pitopaikassa/pitopaikoissa koko pitoajan. Pitopaikalla tarkoitetaan yksikköä, joka muodostuu yhdestä tai useammasta laitoksesta, rakennuksesta, tarhasta, laidunlohkosta (pelto-, metsä- ja luonnonlaitumet) tai muusta paikasta, jossa eläimiä pidetään, kasvatetaan tai käsitellään. Rekisteröidyn pitopaikan pitopaikkatunnus merkitään uuhituen hakemukselle. Tukikelpoisella uuhella tarkoitetaan naaraspuolista lammasta, joka on viimeistään karitsoinut vähintään kerran tai joka on karitsoimaton ja joka on vähintään yhden vuoden ikäinen. Uuhipalkkiokiintiö on viljelijälle vahvistettu palkkio-oikeuksien määrä eli uuhien viljelijäkohtainen enimmäismäärä. Viljelijä ei voi saada uuhipalkkiota tai kansallista uuhitukea kiintiötä suuremmalle määrälle. 5

6 1 Kansallisen uuhituen hakeminen Hakijoille maksetaan uuhista kansallisena tukena tukialueilla A ja B Etelä-Suomen kansallista kotieläintukea ja tukialueella C pohjoista kotieläintukea. Kansallista uuhitukea haetaan kerran vuodessa. 1.1 Uuhituen haku sähköisesti Uuhitukea ja sen ennakkoa on vuonna 2013 mahdollista hakea sähköisesti täyttämällä ja palauttamalla sähköinen uuhituen hakemus 107A viljelijöiden verkkoasiointipalvelussa Vipussa ( viimeistään Sähköisesti on mahdollista hakea myös EU:n uuhipalkkiota ja uuhipalkkion LFA-lisää. Vipu-palvelun käyttöön tarvittavat tunnukset voi hakea kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 405. Lomake on saatavissa internetistä Suomi.fi-palvelusta hakusanalla mavi405 tai kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, joka myös neuvoo tunnusten hakemisessa ja Vipu-palvelun käytössä sekä uuhituen hakuun liittyvissä kysymyksissä. Uuhituen ennakko määräytyy sähköisen uuhituen hakemuksella ilmoitetun uuhilukumäärän perusteella. Jos hakija ei halua ennakkoa, on siitä ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. 1.2 Uuhituen haku paperilomakkeella 107A Viljelijän on uuhitukea saadakseen toimitettava EU:n uuhipalkkion, uuhipalkkion LFA-lisän ja kansallisen uuhituen hakemus 107A viimeistään torstaina maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Samaan aikaan päättyy myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta lomakkeella 177 haettavan teuraskaritsan laatupalkkion hakuaika sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (myöhemmin ELY-keskus) lomakkeella 122 haettavien uuhipalkkiokiintiöiden ja lisäkiintiöiden (kohta 3.1) hakuaika ja lomakkeen 249 (Ilmoitus uuhipalkkio-oikeuksien luovutuksista) palautusaika. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Hakemus voidaan toimittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle joko suoraan tai postitse. Postitse saapunut hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen sisältävä maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettu postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä Myöhässä toimitettu hakemus alentaa maksettavan tuen määrää (ks. kohta 1.4). Maaseutuvirasto (myöhemmin Mavi) lähettää postitse lomakkeen 107A hakuohjeineen tiedossaan oleville uuhituen/-palkkion hakijoille. Lomakkeet ja ohjeet ovat saa ta vissa myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta sekä internetistä osoitteesta hakusanalla mavi107a. Uuhituen ennakko määräytyy hakemuksella 107A ilmoitetun uuhilukumäärän perusteella, joten sitä ei haeta lomakkeella 139 Hakemus kansallisten kotieläintukien ennakoista vuonna Jos hakija ei halua ennakkoa, on siitä ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle vapaamuotoisella kirjallisella ilmoituksella. 1.3 Muut tarvittavat lomakkeet Lomakkeen 107A lisäksi uuhituen hakijan on päätukihaun yhteydessä viimeistään palautettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sähköisesti tai paperisena seuraavat Mavin tukivuoden 2013 lomakkeet: 101A Maatilalomake 2013, 102A Tukihakemuksen peruslohkolomake 2013, 102B Tukihakemuksen kasvulohkolomake 2013, tarvittaessa 102C Peruslohkojen muutoslomake 2013, tarvittaessa viimeistään Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta 2013 ja tarvittaessa 101D Maatilan osalliset 2013 lomake, jos aikaisemmin ilmoitettuihin tilan osallisten tietoihin on vuoden 2012 tukihaun jälkeen tullut muutoksia. 6

7 Jos hakijalla ei ole hallinnassaan maatalousmaata, on hänen palautettava kuntaan sähköisesti tai paperisena hakemuksen 107A:n lisäksi lomake 101A ja tarvittaessa lomake 101D sekä Maviin peltoalavaatimukseen liittyvä poikkeuslupahakemus (luvut 2 ja 11). Kansalliseen uuhitukeen ja EU:n uuhipalkkioon liittyvien Mavin ja Eviran lomakkeiden lista löytyy tämän ohjeen liitteestä 1. Päätukihaun Hakuopas 2013 ja Täyttöohjeet 2013 löytyvät internetosoitteesta oppaatjaohjeet.html. 1.4 Hakemuksen myöhästyminen Hakemuksen 107A myöhästyminen Hakemuksen myöhästyessä 1 25 kalenteripäivää alennetaan tukikelpoisten eläinten lukumäärää yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää muun syyn kuin hyväksyttävästi todistetun ylivoimaisen esteen (ks. Hakuopas 2013 kohta 3.3) takia, alennetaan hakemuksessa ilmoitettujen eläinten lukumäärä nollaksi (= tukea ei makseta). Kalenteripäiviin luetaan mukaan sekä arki- että pyhäpäivät, työpäiviin arkipäivät. Sähköistä hakemusta ei voi palauttaa myöhässä. Sähköisen uuhituen haun päättymisen jälkeen hakemuksen voi myöhästyneenä toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ainoastaan paperisena. Liitteen tai muun tarvittavan lomakkeen myöhästyminen Jos hakija ei ole toimittanut kuntaan hakemukseen liittyviä liitteitä ja/tai muita siihen liittyviä lomakkeita (ks. kohta 1.3), asettaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen liitteiden ja/tai lomakkeiden toimittamiselle määräajan. Jos hakija ei toimita liitteitä ja/tai lomakkeita kuntaan asetetussa määräajassa, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen päättää tuesta ilman niitä. Hakemuksen täydentäminen Viljelijä voi täydentää hakemustaan hakuaikana ja 25 kalenteripäivän kuluessa hakuajan päättymisestä perumalla alkuperäisen hakemuksen ja toimittamalla uuden hakemuksen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos täydentäminen tapahtuu 25 kalenteripäivän aikana hakuajan päättymisestä, alennetaan hakemuksen myöhästymisestä johtuen tukikelpoisten uuhien lukumäärää yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Hakemuksen sääntöjenvastaisia osia ei voida täydentää tai muuttaa, jos hakijalle on ilmoitettu hakemuksessa havaitusta sääntöjenvastaisuudesta, tulevasta valvonnan tila- tai ristiintarkastuksesta tai muusta hallinnollisesta tarkastuksesta. Hakemuksen virheiden korjaamisesta kerrotaan Hakuoppaan 2013 kohdassa Hakijan ja maatilan tukikelpoisuus Tukea voidaan maksaa vain Suomessa tapahtuvasta tuotannosta. Kansallisessa uuhituessa ei ole vaatimusta tilalla tai Suomessa asumisesta. 2.1 Hakijan ikä ja MYEL Kansallisia tukia voidaan maksaa hakijalle tukivuonna 2013, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä (=MYEL). (Ks. myös Hakuopas 2013 kohta 2.2). Alle 18-vuotiaalle hakijalle voidaan kansallista tukea maksaa vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa/vanhempiensa kanssa tai jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä. Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa. 2.2 Hakijana yhteisö tai useampi henkilö yhdessä Harjoitettaessa tuotantoa tai toimintaa useamman 7

8 luonnollisen henkilön toimesta yhdessä tai yhteisömuodossa on vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikäedellytykset (ks. kohta 2.1) täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisen vaatimukseen (ks. luku 11). 2.3 Maatila ja pellon hallinta Hakijan maatilalla on oltava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antama tilatunnus. Jos tilatunnusta ei ole, niin kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen myöntää sen hakijalle. Kansallista uuhitukea saadakseen on hakijalla viimeistään oltava hallinnassaan kasvukauden 2013 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. Pellon ilmoittamiseen liittyvistä lomakkeista kerrotaan kohdassa 1.3 ja poikkeusluvan hakemisesta peltoalavaatimukseen luvussa 11. Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään tuenhakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. 3 Uuhen tukikelpoisuus ja pitoaika 3.1 Uuhipalkkiokiintiö Kansallista uuhitukea voidaan maksaa, jos hakijalle on vahvistettu EU:n uuhipalkkiokiintiö. Uuhitukea voidaan maksaa enintään viljelijälle vahvistetun uuhipalkkiokiintiön mukaisesti muiden tukiehtojen (karitsointiehto, ks. kohta 3.2 ja pitoaika, ks. kohta 3.4) täyttyminen huomioon ottaen. Jos viljelijällä ei ole uuhipalkkiokiintiötä tai hän aikoo hakea uuhitukea nykyistä uuhipalkkiokiintiötään suuremmalle uuhimäärälle, hänen on haettava uuhipalkkiokiintiötä tai uuhipalkkion lisäkiintiötä. Uuhipalkkiokiintiön ja uuhipalkkion lisäkiintiön hakuaika on Uuhipalkkiokiintiötä ja lisäkiintiötä haetaan lomakkeella 122, jossa on myös annettu yksityiskohtaiset ohjeet kiintiöiden hakemiseen. Lomake 122 on toimitettava siihen ELY-keskukseen, jonka alueella maatila sijaitsee. Ahvenanmaalla hakemus toimitetaan valtionvirastoon. Postitse saapunut hakemus katsotaan ajoissa saapuneeksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä ELYkeskukseen osoitettuna. Huom! Vastuu siitä, että kaikilta osin huolellisesti täytetty hakemus on toimitettu ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan valtionvirastoon määräajassa, kuuluu yksinomaan kiintiötä hakevalle viljelijälle. Viljelijä voi luovuttaa uuhipalkkio-oikeuksiaan toisen viljelijän käyttöön pysyvästi tai väliaikaisesti lomakkeella 249. Tarkemmat ohjeet luovuttamisesta löytyvät em. lomakkeelta. Jos viljelijä ei käytä vähintään 70 prosenttia palkkio-oikeuksistaan kalenterivuoden aikana, siirretään käyttämättä jätetty osa palkkio-oikeuksista korvauksetta kansalliseen varantoon. Jos viljelijällä on enintään 20 palkkio-oikeutta ja jos viljelijä ei kahdesta peräkkäisestä kalenterivuodesta kumpanakin käytä em. vähimmäisprosenttiosuutta oikeuksistaan, siirretään jälkimmäisen kalenterivuoden aikana käyttämättä jätetty osa palkkio-oikeuksista kansalliseen varantoon. Uuhipalkkiokiintiön hakuun ja luovuttamiseen liittyviä lomakkeita ja ohjeita ei lähetetä suoraan viljelijöille, vaan ne ovat saatavissa ELY-keskuksista, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta ja internetistä Suomi.fi-palvelusta osoitteesta hakusanalla mavi249. 8

9 3.2 Karitsointiehto Uuhien kansallisen kotieläintuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhien keskimääräinen karitsamäärä on kalenterivuonna 2012 ollut vähintään 1,0 karitsaa tukivuoden 2013 uuhta kohden. Keskimääräinen karitsamäärä tarkoittaa sitä, että yksittäinen uuhi ei menetä tukeaan vaikka se ei olisi karitsoinut, jos joku toinen tilan uuhista on saanut esimerkiksi kaksoset. Myös kuolleina syntyneiden karitsoiden määrä ja uuhien luomiset on ilmoitettava rekisteriin, koska myös niiden määrä (luomisissa 1,0 karitsa/luominen) lasketaan mukaan keskimääräiseen karitsamäärään. Tuen maksamisen yhteydessä karitsamäärä tarkistetaan Lammas- ja vuohirekisterin tiedoista käyttäen mukaista tilannetta. Viljelijöiden on pidettävä Lammas- ja vuohirekisterin tiedot aina ajan tasalla ja ilmoitettava vuoden 2012 karitsoinnit rekisteriin 6 kuukauden kuluessa karitsoinnista. Jos tilan keskimääräinen karitsatuotos on vuonna 2012 jäänyt alle 1,0 karitsaa/tukivuoden 2013 uuhi, niin tukea maksetaan vain niin monesta uuhesta kuin mikä on vuoden 2012 karitsamäärä. Esimerkki 1: Viljelijä hakee vuonna 2013 uuhitukea 27 uuhesta. Tilalla on vuonna 2012 syntynyt vain 25 karitsaa, joten vuonna 2013 uuhituki voidaan maksaa enintään 25 uuhesta. Huom! Karitsointiehto ei koske EU:n uuhipalkkiota eikä sen LFA-lisää. 3.3 Karitsointiehdon poikkeukset Aloittavien ja laajentavien lammastilojen osalta karitsointiehtoon voidaan soveltaa poikkeusta: 1. Laajentanut tila Jos tukikelpoisten uuhien lukumäärä on vuonna 2013 vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2012 tukeen oikeuttava tai valvonnassa todettu uuhimäärä, ei uuhimäärän lisäykselle laajentavilla lammastiloilla sovelleta karitsointiehtoa. Karitsointiehtoa sovelletaan kuitenkin sille uuhimäärälle, mikä oli edellisen vuoden tukeen oikeuttava/valvonnassa todettu uuhimäärä. Esimerkki 2: Viljelijälle on vuonna 2012 myönnetty uuhituki 25 uuhesta. Vuonna 2013 hän hakee uuhitukea 35 uuhesta. Koska vuoden 2013 uuhimäärä on yli kolmasosan suurempi kuin vuoden 2012 hyväksytty uuhimäärä, voidaan käyttää laajentaneen tilan poikkeusta. Tällöin uuhimäärän lisäykselle (=10 kpl) ei sovelleta karitsointiehtoa, mutta lopuille uuhille (= 25 kpl) sovelletaan. 2. Aloittava tila Karitsointiehto ei koske hakijaa, joka on aloittanut uuhien pidon tukivuonna 2012 tai Tällöin uuhituki voidaan myöntää enintään uuhipalkkiokiintiön mukaiselle pitoajan ja muut tukiehdot täyttäneelle uuhimäärälle. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi sillä hetkellä, kun hakija on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi Lammas- ja vuohirekisteriin. Esimerkki 3: Viljelijä hakee kansallista uuhitukea ensimmäistä kertaa vuonna Hän on hankkinut 2 uuhta jo vuonna 2009 ja rekisteröitynyt tällöin eläintenpitäjäksi. Aloittavan tilan poikkeusta ei voida käyttää. 3. Uusimuotoinen kotieläintila Jos hakija on vuonna 2009 pitänyt tilallaan uuhia tulonhankkimistarkoituksessa harjoittaen sellaista uutta kotieläintuotantoa (ks. luku 6 ja MMMa 248/2009), jossa uuhien ei ole mahdollista tavanomaista tuotantotapaa noudattaen karitsoida, voidaan uuhituki myöntää enintään uuhipalkkiokiintiön mukaisen enimmäismäärän tai hakemuksella 107A ilmoitetun uuhimäärän perusteella. 3.4 Pitoaika 100 päivää Hakijan hallinnassa on oltava tukikelpoisia uuhia hakemuksella 107A ilmoitettu määrä 100 päivän pitoaika eli alkamis- ja päättymispäivät mukaan lukien. Kansallisessa uuhituessa on pitopaikkavaatimus samalla tavoin kuin EU:n uuhipalkkiossakin. Uuhitukea hakevan viljelijän on pidettävä hakemuksessaan ilmoittama määrä eläimiä maatilallaan pitoajan siinä pitopaikassa, jonka hän on hakemuksessaan ilmoittanut. Viljelijä ei saa laiduntaa uuhia esim. naapurin hallinnassa ole- 9

10 valla maatilalla tai siirtää uuhia omalta maatilaltaan toisen viljelijän maatilalle pitoaikana, vaan uuhien on oltava koko pitoajan viljelijän hakemuksellaan ilmoittamassa, rekisteröimässä ja hallinnassa olevassa pitopaikassa. Jos uuhia on useassa pitopaikassa, on hakemuksen liitteenä oltava selvitys siitä, kuinka monta uuhta missäkin pitopaikassa on. Pitopaikkoja ilmoitettaessa on käytettävä aina pitopaikkatunnuksia. Tukikelpoiset uuhet voidaan poistaa (=myydä eloon tai teuraaksi) tilalta aikaisintaan Jos uuhia joudutaan poistamaan tilalta aikaisemmin kuin , on poistosta myös eläimen kuolemasta ilmoitettava sähköisesti tai paperilomakkeella 124 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos uuhia poistetaan tilalta aikaisemmin kuin eikä poistamisesta ole ilmoitettu kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, aiheutuu siitä valvontatilanteessa tuen aleneminen. Jos poistosta on ilmoitettu, eikä kyseessä ole ylivoimainen este, maksetaan uuhituki pitoajan täyttävien tukikelpoisten uuhien määrän mukaan. Mahdollisen valvonnan jälkeen tehtyä poistoilmoitusta ei huomioida, jos poistoilmoitus olisi pitänyt tehdä ennen kuin valvonnasta on viljelijälle ilmoitettu. Eläinten siirroista viljelijän maatilalla pitopaikkaan, jota ei ole ilmoitettu uuhituen hakemuksessa, on etukäteen ilmoitettava sähköisesti tai paperilomakkeella 124 kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Ilmoituksen laiminlyönti voi johtaa koko haetun tuen menettämiseen. Viljelijän on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan, että hän on kasvattanut lampaita maatilallaan vähintään pitoajan ja että hänen maatilallaan on siihen edellytykset. HUOM! Viljelijä voi palauttaa lomakkeen 124 sähköisesti vain, jos on hakenut uuhitukea ja -palkkiota sähköisesti. 4 Hakijan hallinnassa olevat eläimet 4.1 Eläinten hallinta Kansallista uuhitukea voidaan hakea vain hakijan tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa olevista eläimistä. HUOM! Tukihakemuksen kohteena olevien uuhien on oltava aina rekisteröitynä hakijan tilatunnuksen alle, ei hakijan tai perheenjäsenen asiakastunnuksen alle! 4.2 Eläinten hallinnan siirto Eläinten hallinnan siirto viljelijältä toiselle (esimerkiksi vuokraus/leasing) on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla. Eläimet hallintaansa ottanut viljelijä on sekä taloudellisessa vastuussa että kirjanpitovastuussa (ks. luku 5) sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä ja hän on oikeutettu hakemaan kyseisistä eläimistä kansallisia kotieläintukia. 4.3 Eläinten hoito Jos viljelijä ottaa toisen viljelijän hallinnassa olevia eläimiä hoitoon (esim. kasvatettavaksi) korvausta vastaan, on eläinten hoidosta tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut viljelijä ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä. Sillä viljelijällä, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on kirjanpitovastuu toisella viljelijällä hoidossa olevista eläimistä. Lammas- ja vuohirekisteriin rekisteröitävät eläimet rekisteröidään sille tilalle, jonka hallinnassa ne ovat. (Ks. luku 5). Kansallisten kotieläintukien hakijana ei voi olla eläimiä hoitava viljelijä, vaan tukia voi hakea ja tuet maksetaan sille viljelijälle, jonka hallinnassa (omistus/vuokraus) eläimet ovat. 10

11 5 Lampaidenpitäjäksi rekisteröityminen, lampaiden merkintä ja rekisteröinti sekä kirjanpito ja asiakirjojen säilytys 5.1 Rekisteröityminen Kansallisen uuhituen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä on rekisteröitynyt Lammas- ja vuohirekisteriin eläintenpitäjäksi. Rekisteröityminen tapahtuu Eviran lomakkeella Rekisteröityminen lammaseläinten pitäjäksi sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kautta, missä viljelijän maatilan talouskeskus tai asuinpaikka sijaitsee. 5.2 Lampaiden merkintä ja rekisteröinti Uuhituen maksamisen edellytyksenä on, että uuhet on merkitty ja rekisteröity Eviran antamien, voimassa olevien ohjeiden mukaisesti. Tukihakemuksella ilmoitettujen uuhien on oltava aina rekisteröity hakijan tilatunnuksen alle, ei hakijan tai perheenjäsenen asiakastunnuksen alle. Tarkempia tietoja lampaiden pitäjäksi rekisteröitymisestä, lampaiden merkitsemisestä ja rekisteröinnistä on saatavissa Eviran internetsivuilta Eläimet Eläinsuojelu ja eläinten pito Merkitseminen ja rekisteröinti Lampaat ja vuohet. Lampaita koskevat ilmoitukset sekä korva- ja korvausmerkkien tilaukset voidaan tehdä seuraavia ilmoitusväyliä käyttäen: Eläinrekisterin internet-sovelluksella niemi.mmm.fi/elain/. Eläinrekisterin huoltokatkojen ajat löytyvät eläinrekisterin sekä Eviran internet-sivuilta, Eviran lomakkeilla postitse osoitteeseen: Maatalouden Laskentakeskus, Lammas- ja vuohirekisteri, PL 25, VANTAA tai faksilla tai Lammas- ja vuohirekisterin asiakaspalvelun kautta sähköpostitse tai puhelimitse (puh ) lähinnä tietojen kor jaus- ja erikoistilanteissa. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo Lampaista pidettävä kirjanpito Kansallisen uuhituen ehtona on, että lampaista pidetään tilalla ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista eläinluetteloa, josta ilmenee eläinten lukumäärän lisäykset (syntymät, ostot) ja vähennykset (myynnit eloon tai teuraaksi, kuolemat). Tarkempia ohjeita eläinluettelon pitämiseen saa Eviran Lampaiden ja vuohien merkitsemis- ja rekisteröintioppaasta. Virallinen eläinluettelo on esim. ajantasainen Lammas- ja vuohirekisteristä tulostettu tai ko. rekisterin asiakaspalvelusta tilattu eläinluettelo. Viljelijän on ilmoitettava eläinten tapahtumat (poistot, ostot, siirrot, löytymiset, ulkomailta tuonnit) Lammas- ja vuohirekisteriin seitsemän päivän kuluessa tapahtumasta. Poikkeuksena on eläimen syntymäilmoitus (emän poikimisilmoitus), joka on tehtävä viimeistään 6 kk:n kuluessa eläimen syntymästä. Jos eläin siirretään syntymäpitopaikasta toiseen pitopaikkaan ennen 6 kk:n ikää, se on merkittävä ja rekisteröitävä ennen siirtämistä. Tukea ei makseta sellaisista eläimistä, joista ei ole pidetty eläinluetteloa tai jos eläinluettelon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tukikelpoisten eläinten määrää 100 päivän pitoaikana. 5.4 Asiakirjojen säilytys Hakijan on säilytettävä mahdollista valvontaa varten kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit, eläinlääkärin todistukset tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden ajan sekä sitä seuraavat kolme vuotta. (Huom! EU:n uuhipalkkiossa säilytysaika on vuoden pidempi). Uuhituen valvonnasta kerrotaan Pelto- ja eläintukien valvonta -oppaassa, joka löytyy internetosoitteesta 11

12 6 Tavanomainen tuotantotapa Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaan. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että uuhia pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, kuten esimerkiksi karitsoiden lukumäärän uuhta kohti, on oltava normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään. Uuhien kasvatus omaan käyttöön tai lemmikeiksi ei ole riittävää tuotantoa uuhituen saamiseksi. Tukea voidaan maksaa kuitenkin myös eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintalouden toimintojen vuoksi. Uusiin kotieläintalouden toimintoihin ei lueta sellaista lampaiden pitoa, jossa uuhen karitsoiminen on mahdollista. Uusimuotoista kotieläintuotantoa on tullut harjoittaa jo vuonna 2009 ja toiminnasta ja sen tulonhankkimisluonteesta on tarvittaessa esitettävä selvitys, kuten esim. todistus kuulumisesta ennakonpidätysrekisteriin ko. toiminnan osalta. Jos valvonnassa todetaan, että eläimiä on pidetty vain tukien saamista varten eli kotieläintaloutta ei ole harjoitettu tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti, ei tukea kyseisen eläinlajin osalta makseta. 7 Eläinsuojelu Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava eläinsuojelusäännösten mukaisesti. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain (247/1996 muutoksineen) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, ilmoitetaan havainnosta välittömästi kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Jos hakija tai hänen kanssaan yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläinsuojelurikoksesta, törkeästä eläinsuojelurikoksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta ja samalla määrätty eläintenpitokieltoon, ei kansallista kotieläintukea myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä tukea makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, kansallista kotieläintukea ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Kansallisten kotieläintukien maksatus kyseisen eläinlajin tukien osalta keskeytetään, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta. 12

13 8 Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet Viljelijä ei saa käyttää lampaidensa kasvattamisessa tai lihottamisessa EY:n eläinlääkintäalan säädösten tarkoittamia kasvuun vaikuttavia aineita eikä viljelijän hallussa myöskään saa olla em. aineita muuta kuin sellaisessa tapauksessa, että eläinlääkäri on määrännyt niitä eläinten hoitoa varten. Jos viljelijän eläimissä todetaan kiellettyjen aineiden jäämiä tai viljelijän tilalta löydetään missä muodossa tahansa olevia kiellettyjä tai laittomasti hallussa pidettyjä aineita, ei viljelijälle sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, voida maksaa mitään kansallisia eläinperustaisia tukia eikä EU:n eläinpalkkioita. Viljelijä, jonka on todettu käyttävän eläinten kasvatukseen kiellettyjä, kasvua edistäviä aineita tai tuotteita tai pitävän hallussa näitä aineita laittomasti kahdessa tarkastuksessa, suljetaan EU:n eläinpalkkioiden ulkopuolelle tarkastusvuodeksi sekä neljäksi tarkastusta seuraavaksi kalenterivuodeksi. Kielletyt aineet on lueteltu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 847/ Vakiintuneen eläinmäärän käyttö uuhituen myöntämisperusteena Hakijasta riippumattomat syyt Jos uuhien määrä on tilapäisesti alentunut tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan, hakijasta riippumattoman syyn takia, voidaan uuhituen myöntämisperusteena käyttää vakiintunutta eläinmäärää edellyttäen, että tuotanto tilalla jatkuu. Uuhien määrän katsotaan olevan alentunut, jos uuhimäärä pitoaikana on ollut vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä. Vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden uuhituen perusteena ollutta eläinmäärää. Jos eläinmäärä edellisenä tukivuotena ollut poikkeuksellisen alhainen tai korkea, voidaan vakiintuneena eläinmääränä käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Hakijan on toimitettava eläinmäärän alenemisesta kirjallinen selvitys kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hän voi sen toimittaa. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, on asiasta oltava kirjallisen selvityksen lisäksi eläinlääkärin antama todistus. Muu syy Jos uuhien lukumäärä on alentunut muusta kuin hakijasta riippumattomasta syystä, ei uuhituen myöntämisperusteena käytetä vakiintunutta eläinmäärää ja hyväksytty eläinmäärä on tällöin tukiehdot täyttävien uuhien määrä. 13

14 10 Uuhituen määrä ja maksaminen 10.1 Yleistä Uuhituki on eläinyksikkökohtaista tukea (= euroa/ey). Tuki määräytyy hakijan hallinnassa olevien 100 päivän pitoajan ja muut tukiehdot täyttäneiden tukikelpoisten uuhien määrän perusteella. Tukikelpoisten uuhien enimmäismäärä on vuonna 2012 syntyneiden karitsoiden lukumäärä, mutta kuitenkin enintään uuhipalkkiokiintiön mukainen enimmäismäärä tai hakemuksella 107A ilmoitettu (= haettu) uuhimäärä. Uuhitukea voidaan maksaa, jos tilalla on vähintään 10 kpl tukeen oikeuttavaa uuhta (= 1,5 ey). Tuen perusteena oleva eläinyksikkömäärä saadaan kertomalla tukikelpoisten uuhien lukumäärä ey-kertoimella 0,15. Tukea maksettaessa eläinyksiköt lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. Pyöristys tehdään normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. Kansallinen uuhituki maksetaan kahdessa erässä: ennakko ja loppuosa. Ennakko on 60 % tuen kokonaismäärästä. Ennakko määräytyy hakemuksella 107A ilmoitetun uuhimäärän tai mahdollisessa valvonnassa todetun tätä pienemmän eläinmäärän perusteella. Ennakko maksetaan keväällä 2013 muiden kansallisten kotieläintukien ennakoiden maksun yhteydessä. Jos hakijalle maksettavien kansallisten kotieläintukien ennakoiden yhteismäärä on alle 500 euroa, maksetaan tuki yhdessä erässä ja ennakkoa ei makseta ollenkaan. Tuen loppuosa maksetaan loppuvuodesta Tukea ei makseta, jos kansallisten kotieläintukien yhteismäärä hakijaa ja tukityyppiä kohti on alle 100 euroa Kansallisen uuhituen määrä ( /ey) Hakijan maatilan talouskeskuksen sijainti vaikuttaa uuhituen määrään. AB-tukialueilla uuhista maksetaan Etelä-Suomen kansallista kotieläintukea ja C-tukialueella pohjoista kotieläintukea. Kuntakohtaiset tukialueet ja saaristoalueet löytyvät Täyttöohjeet 2013 liitteestä Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki (AB-tukialueet) Taulukko 1. Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki uuhille enintään ( /ey). Tukialue A- ja B-alue AB:n sisäsaaristo Manner- Ahvenanmaa Perustuki Lisätuki Yhteensä /ey) AB:n ulkosaaristo Etelä-Suomen kansallisen kotieläintuessa nautaeläimille, uuhille, kutuille, hevosille ja maidolle on asetettu 22,72 miljoonan euron enimmäismäärärajoite. Jos myönnettävä tuen yhteismäärä ylittää rajoitteen, tukitasoa alennetaan Pohjoinen kotieläintuki (C-tukialue) Taulukko 2. Pohjoinen kotieläintuki uuhille enintään ( /ey). Tukialue C1 C2 C2p*) C3: P1, P2 C3: P3, P4 C4: P4, P5 ( /ey) *) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo Pohjoisessa kotieläintuessa märehtijöille (naudat, uuhet, kutut, hevoset) on asetettu enimmäismäärärajoite sekä eläinyksiköille ( ey) että tuen määrälle (73,7 milj. euroa). Rajoitteiden ylittäville eläinyksikkömäärille ei makseta tukea. Jos myönnettävä tuen yhteismäärä ylittää rajoitteen, tukitasoa alennetaan Tuotantosidonnaisten eläinyksikkötukien porrastaminen C tukialueella eläinyksikkötukien maksamiselle on rajoitteita. Rajoitteet koskevat emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, teurashiehojen, hevosten, uuhien ja kuttujen ey-tukea. 14

15 Vuonna 2013 rajoittamisessa sovelletaan vielä ns. porrasmallia ja vuonna 2014 tukikattomallia. Porrastaminen tapahtuu siten, että hakijaa kohden C1- ja C2-alueilla 700 ey:n, C2p-alueella 500 ey:n, C3-alueella 300 ey:n ja C4-alueella 225 ey:n ylittävältä osalta tukea maksetaan 25 % ao. eläimen tuesta Perusteettomasti maksettu tuki Tukea alennetaan tai se voidaan jättää myöntämättä, jos tuenhakijan tekemän järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on tukiehtojen tai tukijärjestelmän tavoitteiden kiertäminen. Jos hakijalle on maksettu tukea perusteettomasti tai enemmän kuin mitä hänelle olisi voitu myöntää, voi tuen myöntänyt viranomainen päättää hakijalta kuulemiskirjeellä pyytämänsä selvityksen saamisen jälkeen perusteettomasti tai liikaa maksetun määrän takaisinperimisestä. Takaisin perittävälle määrälle voidaan määrätä suoritettavaksi korkoa 6 prosentin vuotuisen koron mukaan. Viranomainen voi vähentää takaisin perittävän määrän korkoineen muista viranomaisen hakijalle maksamista tuista. 11 Poikkeuslupa Poikkeuslupa peltoalavaatimuksesta Maaseutuvirasto voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan kotieläintukien maksamiseen, vaikka tuenhakijan hallinnassa ei ole vähintään kolmea hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa (ks. kohta 2.3). Poikkeuslupaa myönnettäessä arvioidaan ensisijaisesti hakijan mahdollisuudet hankkia tarvittava määrä viljelykseen soveltuvaa peltoa kohtuulliselta etäisyydeltä. Jos viljelykseen soveltuvaa peltoa ei ole hankittavissa, voidaan poikkeus myöntää, jos kotieläintaloutta harjoitetaan tulonhankkimistarkoituksessa tai tuen myöntämiselle on muita vastaavanlaisia erityisiä syitä. Poikkeuslupaa ei myönnetä harrastusluonteiseen kotieläintenpitoon. Jos usea luonnollinen henkilö harjoittaa kotieläintuotantoa tai toimintaa yhdessä (maatalousyhtymä, kuolinpesä) tai yhteisömuodossa (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, osakeyhtiö) ja vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää kolmen hehtaarin peltoalavaatimuksen viimeistään ja pelto on ilmoitettu yhteisön, viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan tukivuoden 2013 tukihaun lomakkeilla (ks. kohta 1.3), poikkeuslupaa ei tarvitse hakea. Poikkeuslupa maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisesta Kun usea luonnollinen henkilö harjoittaa maataloutta yhdessä tai yhteisömuodossa, on vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan oltava ikäedellytykset (ks. kohta 2.1) täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta (ks. kohta 2.2). Maaseutuvirasto voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan sellaiselle tuenhakijalle, joka ei täytä maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisen vaatimusta. Harkittaessa erityisen syyn olemassaoloa otetaan huomioon yritysmuodon erityispiirteet, tuotannon aiempi tukikelpoisuus sekä muut vastaavat seikat. Ikäedellytyksestä (ks. kohta 2.1) ei poikkeuslupaa myönnetä. Poikkeusluvan hakeminen Poikkeuslupaa haetaan Maaseutuvirastosta vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella viimeistään Hakemus toimitetaan osoitteeseen: Maaseutuvirasto, Maaseutuelinkeino-osasto, Eläin- ja erikoistukiyksikkö, PL 405, Seinäjoki. Lupakäsittelyn nopeuttamiseksi hakemuksen liitteenä on oltava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto hakemuksesta. Uuhituen hakijan on haettava poikkeuslupaa Maaseutuvirastosta samaan aikaan, kun hän hakee uuhitukea kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Uuhituen ennakko maksetaan vasta sen jälkeen, kun poikkeuslupa on hakijalle myönnetty. Poikkeuslupa myönnetään vain yhdeksi vuodeksi kerrallaan eli vuonna 2013 myönnetty poikkeuslupa on voimassa vain tukivuoden

16 12 Koko tilan hallintaoikeuden siirto Hallintaoikeuden siirto ennen ennakon maksamista Jos tilalla tapahtuu koko tilan hallintaoikeuden siirto uuhituen hakemisen jälkeen, mutta ennen ennakon maksamista, voidaan uuhituen hakemus siirtää tilan uuden haltijan nimiin tilan entisen ja uuden haltijan niin sopiessa. Selvitykset tapahtuneesta tilan hallintaoikeuden siirrosta (mm. lomake 156) sekä pyyntö hakemuksen siirtämisestä tilan uuden haltijan nimiin on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen ennakon maksamista. Hallintaoikeuden siirto ennakon maksamisen jälkeen Jos tilalla tapahtuu koko tilan hallintaoikeuden siirto ennakon maksamisen jälkeen, maksetaan uuhituen loppuosa sille hakijalle, jolle ennakko on maksettu eli tilan entiselle haltijalle. Maatilan kauppa- ym. maatilan hallinnansiirtosopimuksissa osapuolet voivat keskenään sopia siitä, kuinka he jakavat keskenään tilalle hallinnansiirtovuonna maksetun/maksettavan uuhituen. Tarkempaa tietoa koko tilan hallintaoikeuden siirrosta on Hakuoppaan 2013 lopussa olevassa liitteessä C. 16

17 Liite 1 Kansalliseen uuhitukeen, EU:n uuhipalkkioon ja teuraskaritsan laatupalkkioon liittyviä lomakkeita Maaseutuviraston lomakkeet ( Lomakkeen numero Palautuspaikka EU:n uuhipalkkion ja uuhipalkkion LFA-lisän sekä kansallisen 107A Kunta uuhituen hakemus Hakemus uuhipalkkiokiintiöstä ja uuhipalkkion lisäkiintiöstä 122 ELY Ilmoitus eläimen / pitopaikan muuttumisesta tilallapitoaikana / 124 Kunta osallistumisen peruutuksesta Ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta 156 Kunta Osallistumisilmoitus EU:n teuraskaritsan laatupalkkioon 177 Kunta Ilmoitus uuhipalkkio-oikeuksien luovutuksesta 249 ELY Eviran lomakkeet ( Eläinten pitopaikat, rekisteröinti-/muutosilmoitus Hävitysilmoituslomake lammas- ja vuohirekisteriin Löytymisilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Ostoilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Poikimisilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Poistoilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi (lammaseläimet) Siirtoilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Teurasilmoituslomake Tuonti-ilmoitus lammas- ja vuohirekisteriin Välitysilmoituslomake 17

18 18

19

20