VUODEN 2014 HAKUOHJEET. Kansalliset kotieläintuet. (= Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki ja pohjoinen kotieläintuki)

Transkriptio

1 VUODEN 2014 HAKUOHJEET Kansalliset kotieläintuet (= Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki ja pohjoinen kotieläintuki)

2 ISBN (Painettu) ISSN X (Painettu) ISBN (Verkkojulkaisu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, Seinäjoki, Puh , Helsinki 2/2014 Takakannen kuva: Comma Image Oy

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 UUTTA...5 Uutta vuonna MÄÄRITELMIÄ KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN HAKEMINEN...6 Ennakon hakeminen...6 Ennakon hakeminen sähköisesti...6 Ennakon hakeminen paperilomakkeella Hakuohjeet ja lomake Ennakon hakemuksen täyttö...7 Kohdat 2A., 2B. ja 2C...7 Kohta 3. Hakijan edellytykset...8 Kohta 4. Pellon hallinta...8 Lopullisen tuen hakeminen...8 Tukihakemuksen myöhästyminen...8 Hakemuksen täydentäminen HAKIJAN JA MAATILAN TUKIKELPOISUUS...11 Hakijan ikä ja MYEL...11 Hakijana yhteisö tai usea henkilö yhdessä...11 Maatila ja pellon hallinta HAKIJAN HALLINNASSA OLEVAT ELÄIMET...12 Eläinten hallinta...12 Eläinten hallinnan siirto...12 Eläinten hoito...12 Eläinten iän laskeminen KOTIELÄINTUKIEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ JA RAJOITUKSIA...13 Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi...13 Eläinten merkintä ja rekisteröinti...13 Kirjanpito...13 Asiakirjojen säilytys...14 Tavanomainen tuotantotapa...14 Eläinsuojelu...14 Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet...14 Valvonta...14 Kotieläintuotannon lopettaminen KOTIELÄINTUKIEN MÄÄRÄYTYMINEN...15 Kansallisten kotieläintukien määräytymisperusteet...15 Nautojen keskimääräisen eläinlukumäärän laskenta...15 Nautarekisteri...15 Laskentapäivät, kun tuotanto aloitetaan tai lopetetaan...16 Vakiintuneen eläinmäärän käyttö NAUTATUET...17 Nautojen eläinyksikkötuki...17 Teurasnautojen tuki SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROTETTU TUKI...18 Viitemäärän ominaisuudet...18 Tuen edellytyksenä riittävä eläintiheys...19 Eläintiheys ja hyväksyttävät tuotantotauot...20 Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet KUTTUTUKI...21 Hyväksytty maitomäärä...21 Kuttujen maidontuotannon kirjanpito UUHITUKI HEVOSTALOUDEN TUKI...22 Hippoksen rekisteriin rekisteröity/rekisteröimätön hevonen...23 Siitostammaa koskevat vaatimukset...23 Kantakirjaamattomalla omalla oriilla astutettu tamma

4 13 KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN MAKSAMINEN JA TUKITASOT...24 Yleistä...24 Kansalliset kotieläintuet maksetaan kahdessa erässä: ennakko ja lopullinen tuki...24 Kansallisten kotieläintukien eläinyksikkökertoimet...25 Kotieläintukien tukitasot...26 Perusteettomasti maksettu tuki POIKKEUSLUPA...27 Poikkeuslupa peltoalavaatimuksesta...27 Poikkeuslupa maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisesta...28 Poikkeusluvan hakeminen KOKO TILAN HALLINNAN SIIRTO...28 Kotieläintilan koko tilan hallinnan siirto...28 Koko tilan hallinnan siirto ja kansalliset kotieläintuet...29 LIITE

5 1 UUTTA C-tukialueella eläinyksikkötukien maksamiselle on rajoitteita. Rajoitteen ylittävältä osalta hakijalle ei makseta tukea (ks. luku 13). Uutta vuonna 2015 Tukialueilla A ja B ei enää makseta Etelä-Suomen kansallista kotieläintukea omana tukityyppinään. Tuki maksetaan jatkossa EU-tukena. Poikkeuksena on sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki, jota voidaan edelleen maksaa omana tukityyppinään (= sika- ja siipikarjatalouden Etelä-Suomen tuki). 2 MÄÄRITELMIÄ Emolehmällä tarkoitetaan liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50-prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään ainoastaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Emolehmän käyttötapana nautarekisterissä on oltava emolehmä. Emolehmähieholla tarkoitetaan vähintään 8 kk ja enintään 4 vuoden ikäistä emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50-prosenttisesti liharotuista nautaa, jonka käyttötapana nautarekisterissä on emolehmä. Emolehmähiehoilla on 2 ikäryhmää: 8 24 kk ja yli 24 kk. Hakijalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmää. Hakijan hallinnassa olevilla eläimillä tarkoitetaan hakijan omistuksessa olevia eläimiä sekä vuokra- tai leasingsopimuksella hakijan hallinnassa olevia eläimiä tai hakijan perheenjäsenen hallinnassa olevia eläimiä. Hakijan hallinnassa olevan eläimen on oltava rekisteriröitynä eläinrekisterissä sen tilatunnuksen alle (pois lukien hevonen), jota hakija käyttää tukea hakiessaan. Hakijan perheenjäsenellä tarkoitetaan hakijan puolisoa sekä tuen hakijan alaikäisiä lapsia, jotka ovat olleet alle 18-vuotiaita. Puolisolla tarkoitetaan aviopuolisoa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläviä henkilöitä, jotka aikaisemmin ovat olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Hieholla tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden ikäistä poikimatonta nautaa. Lypsylehmällä tarkoitetaan maidontuotantoon käytettävää vähintään kerran poikinutta nautaa. Maa- tai puutarhatalouden harjoittamisella tarkoitetaan sitä, että henkilö osallistuu itse työtä tehden tuotannon tai toiminnan harjoittamiseen ja että hänellä on verovastuu harjoitettavasta tuotannosta tai toiminnasta. Pelkkä tukikelpoisen luonnollisen henkilön muodollinen osallisuus yhtymässä, kuolinpesässä tai yhteisössä, jonka osakkaat eivät ole luonnollisia henkilöitä tai eivät täytä ikää tai MYEL-vanhuuseläkettä koskevia vaatimuksia, ei täytä hakijalle asetettuja edellytyksiä. Maatilalla tarkoitetaan viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Määräysvallalla osakeyhtiössä tarkoitetaan osakeomistusosuutta, joka viljelijän tai yhdessä hänen perheyrityksensä jäsenten kanssa tuottaa suoraan yli puolet yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Naudan poikimisella tarkoitetaan normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa vasikoimista tai vähintään 7 kk tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista. Viitemäärällä tarkoitetaan yksikkömäärää, jonka perusteella sika- ja siipikarjatalouden tuotan- 5

6 nosta irrotettua tukea voidaan maatilakohtaisesti enintään myöntää. Viljelykseen soveltuvaksi, vähimmäisalaan laskettavaksi pelloksi luetaan maatalous- ja puutarhakasvien viljelyalan lisäksi hoidettu viljelemätön pelto, tilapäisesti viljelemättömänä ilmoitettu pelto sekä kasvimaat. Kasvimaalla tarkoitetaan kotitarvekäyttöön viljeltävää alaa. Kotieläintalouden tukien maksamisen edellytyksenä olevaan kolmen hehtaarin vähimmäisalaan voidaan lukea myös luonnonlaitumet ja -niityt sekä avoimet hakamaat, jos niitä käytetään hakijan eläinten rehuntuotantoon tai laiduntamiseen. 3 KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN HAKEMINEN Viljelijä voi hakea kansallista tukea kotieläimistä sen mukaan, millä tukialueella hänen maatilansa talouskeskus sijaitsee. Tukialueilla A ja B viljelijä voi hakea Etelä-Suomen kansallista kotieläintukea sekä sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea ja tukialueella C pohjoista kotieläintukea sekä sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea. Kuntakohtaiset tukialueet ja saaristoalueet löytyvät Hakuoppaasta Viljelijä voi hakea tukea hallinnassaan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevista tukikelpoisista eläimistä niiden lukumäärän ja sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa vahvistetun tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Eläinyksikkökohtaista tukea eli ey-tukea (euroa/ey) voi hakea koko maassa: emolehmistä ja emolehmähiehoista, sonneista ja häristä, uuhista, kutuista, hevosista ja vuonna 2014 teurastetuista hiehoista. Tukialueiden A ja B ulko- ja sisäsaaristossa ey-tukea voi hakea myös lypsylehmistä ja hiehoista sekä Manner-Ahvenanmaalla myös hiehoista. Eläinkohtaista tukea (euroa/teurastettu eläin) voi hakea tukialueilla C3 ja C4 kasvatetuista, vuonna 2014 teurastetuista sonneista ja häristä. Tilakohtaisen viitemäärän mukaista sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea voi hakea koko maassa. Kansallisissa kotieläintuissa on kaksi hakukertaa: ennakon haku ja lopullisen tuen haku. Ennakkoa on haettava viimeistään perjantaina ja lopullista tukea, josta on vähennetty jo hakijalle mahdollisesti maksettu ennakko, viimeistään päätukihaun yhteydessä. Ennakon hakeminen on vapaaehtoista. Ennakon hakeminen Viljelijä voi vuonna 2014 hakea kansallisen kotieläintuen ennakkoa joko sähköisesti tai paperilomakkeella 139. Jos viljelijä ei hae kotieläintuen ennakkoa, ennakon hakemusta ei tarvitse palauttaa. Huom! Uuhista maksettavan kansallisen kotieläintuen ennakkoa ei haeta lomakkeella 139, koska uuhituen ennakko määräytyy lomakkeella 107A ilmoitetun uuhilukumäärän perusteella. Lomakkeen 107A viimeinen palautuspäivä on Ennakon hakeminen sähköisesti Kansallisten kotieläintukien ennakkoa on mahdollista hakea sähköisesti Vipu-palvelun kautta viimeistään perjantaina Sähköinen haku on tuolloin avoinna klo asti. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen neuvoo Vipu-palvelun käytössä ja ennakon hakuun liittyvissä kysymyksissä. Ennakon hakeminen paperilomakkeella 139 Lomake 139 on palautettava viimeistään maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus on palautettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee. Hakemuksen voi palauttaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle suoraan tai postitse. 6

7 Postitse saapunut hakemus katsotaan oikeaan aikaan palautetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on leimattu postissa viimeistään viimeisenä hakupäivänä maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Myöhästyneenä, eli jälkeen, palautettu hakemus hylätään. Hakuohjeet ja lomake 139 Kansallisten kotieläintukien hakuohjeet ja lomake 139 ovat saatavissa internetistä Suomi. fi palvelusta hakusanalla mavi139 sekä tarvittaessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maaseutuvirasto (myöhemmin Mavi) postittaa ohjeet ja lomakkeen 139 niille kotieläintiloille, jotka vuonna 2013 ovat hakeneet kansallista kotieläintukea ja ovat sähköisesti tai lomakkeella 101A ilmoittaneet haluavansa postitse vuoden 2014 viljelijätukihakumateriaalin. Lammastaloutta harjoittaville tiloille Mavi on postittanut erilliset uuhituen hakuohjeet ja -lomakkeen aikaisemmin. Ennakon hakemuksen täyttö Kohdat 2A., 2B. ja 2C. 2A. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki Jos haet sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa, rastita ruutu kohdassa 2A. 2B. Ennakon haku eläinten lukumäärän perusteella Jos haet eläimistä ennakkoa vuoden 2013 tuen maksun perusteeksi hyväksytyn eläinmäärän perusteella, merkitse ko. eläinryhmän kohdalle rasti sarakkeessa a) V tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Huom! C-tukialueella ennakon määräytymisperusteena olevassa, vuoden 2013 tuen maksun perusteeksi hyväksytyssä eläinmäärässä otetaan huomioon eläinyksikkötukia koskeva rajoite, josta kerrotaan tarkemmin luvussa 13. Jos haet ennakkoa arvioimasi eläinmäärän perusteella, ilmoita kyseisen eläinryhmän kohdalla sarakkeessa b) syy, miksi haluat ennakon arvioidun eläinmäärän perusteella. Rastita joko ruutu Tuotanto aloitettu, Tuotanto laajenee tai Tuotanto alenee sekä ilmoita lisäksi sarakkeessa c) ko. eläinryhmän arvioitu eläinmäärä. 2C. A- ja B-alueiden ulko- ja sisäsaaristossa sekä Manner-Ahvenanmaalla maksettavan lisätuen ennakon haku Ks. ohjeet edellisestä kohdasta 2B. Ennakon määräytyminen eläinten lukumäärän perusteella (kohdat 2B ja 2C) 1) Jos jonkin eläinryhmän tuotantoa harjoitetaan entisessä laajuudessa tai jos vuoden 2014 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä ei ole merkittävästi kasvanut, kyseisen eläinryhmän ennakon määräytymisen perusteena käytetään eläinmäärää, jonka perusteella vuoden 2013 kansallinen kotieläintuki on maksettu. 2) Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2014 eläinmäärä tulee olemaan pienempi kuin vuoden 2013 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy hakijan arvioiman eläinmäärän perusteella. 3) Jos hakija on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2013 tukihaun ( ) jälkeen tai jos vuonna 2014 kotieläintuotanto laajenee merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta hakijan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajeneminen on merkittävää, jos vuoden 2014 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2013 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä. Huom! Aloittaville ja laajentaville sika- ja siipikarjatiloille ei myönnetä uusia sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemääriä lukuun ottamatta tämän ohjeen luvun 9 tapauksia. 4) Kutuista maksettavan ennakon määräytymisen perusteena on joko vuoden 2013 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä tai arvioitu eläinmäärä Kuttuja koskevat liitteet Jos viljelijä hakee kuttutuen ennakkoa arvioidun, merkittävästi laajentuneen tuotannon perusteella, on selvityksen (ks. alempaa) lisäksi hakemuksen 139 liitteenä toimitettava 7

8 arvio ajanjaksona tuotettavasta, tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä maitomäärästä (ks. luku 10). Jos viljelijä on aloittanut kutun pidon, on arvio toimitettava ajalla tuotettavasta tukeen hyväksyttävästä maitomäärästä (ks. luku 10). Ennakko arvioidun kuttumäärän ja arvioidun maitomäärän perusteella Kuttutuen ennakko määräytyy arvioidun tilalla olevan kuttumäärän perusteella, jos arvioitu maitomäärä kuttua kohti on vähintään 400 litraa (kutun pidon aloittajilla 80 litraa). Jos arvioitu maitomäärä on alle 400 litraa (kutun pidon aloittajilla alle 80 litraa) kuttua kohti, ennakko määräytyy sen kuttumäärän perusteella, joka saadaan jakamalla arvioitu maitomäärä 400:lla (kutun pidon aloittajilla 80:llä). Selvityksen antaminen tuotannon aloittamisesta tai laajentamisesta Jos ennakon hakija on aloittanut kotieläintuotannon tai merkittävästi laajentanut tuotantoaan, on hakemuksen 139 liitteenä toimitettava kunnan maaseutuelinkenoviranomaiselle selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa. Tuotannon aloittaminen ja merkittävä laajentaminen on osoitettava rakennussuunnitelmalla, eläinkannan lisäämiseksi tehdyllä suunnitelmalla, eläinten hankkimista koskevalla sopimuksella tai muulla kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen hyväksymällä tavalla. Jos kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen ei toimitetun selvityksen perusteella tule vakuuttuneeksi siitä, että tuotantoa aiotaan harjoittaa haetussa laajuudessa, voi maaseutuelinkeinoviranomainen jättää ennakon kokonaan tai osittain maksamatta. Kohta 3. Hakijan edellytykset Jos hakijana olet luonnollinen henkilö, rastita sopivat vaihtoehdot. Puolison tietoja ei tarvitse ilmoittaa, jos itse täytät ikä- ja MYEL-vaatimukset. Jos ennakkoa hakee yhteisö, joka ei kuulu ikä- ja MYEL-vaatimusten piriin, rastita ylempi vaihtoehto. Jos ennakkoa hakee yhteisö, joka kuuluu ikä- ja MYEL-vaatimusten piiriin, rastita alempi vaihtoehto ja ilmoita ikä- ja MYEL-vaatimukset täyttävän henkilön tiedot. Ks. luku 4. Kohta 4. Pellon hallinta Jos sinulla tulee olemaan hallinnassasi kasvukauden 2014 vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa (ks. luku 2), merkitse rasti ruutuun A. Jos sinulla ei todennäköisesti tule olemaan vaadittavaa peltoalaa hallinnassasi viimeistään , voit hakea Mavista poikkeuslupaa peltoalavaatimuksesta. Merkitse tällöin rasti ruutuun B. Lisätietoja poikkeusluvasta kerrotaan luvussa 14. Joko ruudussa A tai B on ehdottomasti oltava rasti. Mikäli rasti puuttuu, ennakkoa ei makseta! Lopullisen tuen hakeminen Viljelijän on haettava lopullinen kansallinen kotieläintuki sähköisesti tai paperilomakkeilla viimeistään Viljelijä ei voi sähköisesti hakea kansallista kotieläintukea myöhässä. Hakuajan päättymisen jälkeen tuen hakeminen myöhässä on mahdollista vain paperilomak keilla. Tukihakemuksen myöhästyminen Kansallisissa kotieläintuissa noudatetaan ns. 25 kalenteripäivän myöhästymissääntöä. Hakemuksen myöhästyessä 1 25 kalenteripäivää alennetaan tukikelpoisten eläinten lukumäärää yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää muun syyn kuin hyväksyttävästi todistetun ylivoimaisen esteen (ks. Hakuopas 2014) takia, alennetaan hakemuksessa ilmoitettujen eläinten lukumäärä nollaksi (= tukea ei makseta). Kalenteripäiviin luetaan mukaan sekä arki- että pyhäpäivät, työpäiviin arkipäivät. Lomakkeen 144 (Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määräytyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin) myöhästyminen alentaa sen vuoden tukea, jona lomake on palautettu myöhästyneenä. 8

9 Pääsääntöisesti liitteiden palauttaminen myöhässä ei aiheuta hakemuksen myöhästymistä. Kansallista kotieläintukea ei kuitenkaan myönnetä ennen liitteiden palauttamista. Jos tarvittava liite puuttuu, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen pyytää palauttamaan liitteet asetetussa määräajassa. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen tekee päätöksen tuen myöntämisestä ilman liitteitä, jos hakija ei ole toimittanut liitteitä määräajassa. Hakemuksen täydentäminen Viljelijä voi täydentää hakemustaan hakuaikana ja 25 kalenteripäivän kuluessa hakuajan päättymisestä perumalla alkuperäisen hakemuksen ja toimittamalla uuden hakemuksen maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Jos täydentäminen tapahtuu 25 kalenteripäivän aikana hakuajan päättymisestä, alennetaan hakemuksen myöhästymisestä johtuen tukikelpoisten eläinten lukumäärää yhdellä prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohti. Hakemuksen sääntöjenvastaisia osia ei voida täydentää tai muuttaa, jos hakijalle on ilmoitettu hakemuksessa havaitusta sääntöjenvastaisuudesta, tulevasta valvonnan tila- tai ristiintarkastuksesta tai muusta hallinnollisesta tarkastuksesta. Taulukoissa 1 ja 2 ovat yhteenvedot vuoden 2014 kotieläintukien hakemisessa käytettävistä lomakkeista, hakuajoista, tuen määräytymisperusteista ja lopullisen tuen arvioidusta maksuajankohdasta eri eläinryhmillä ja -tuilla. Taulukko 1. Nautojen kansalliset kotieläintuet vuonna ) NAUDAT Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) 1.1) Emolehmähiehot (8 kk enint. 4 v.) 1.1) Sonnit ja härät (väh. 6 kk) 2) Lypsylehmät (poikineet väh. kerran) 1.1) Hiehot (väh. 6 kk) 1.1) ja 2) V teurastetut hiehot (ruhopaino väh. 170 kg) 1.2) V teurastetut sonnit ja härät (ruhopaino väh. 220 kg) 1.2) Tukialue koko maa AB:n ulko- ja sisäsaaristo Viimeinen hakupäivä ja -lomake 3) tarvittaessa osallistumisilmoituslomakkeella 144 1) Tuen määräytyminen Huomioitavaa Tuen arvioitu maksuajankohta AB:n ulko- ja sisäsaaristo sekä Manner- Ahvenanmaa Nautarekisterissä hakijan hallinnassa olleen keskimääräisen eläinmäärän perusteella. Ey-tuen myöntäminen edellyttää, että emolehmän ja emolehmähiehon käyttötapana nautarekisterissä on emolehmä tuen määräytymisjakson viimeisenä päivänä. - koko maa C3 ja C4 Vuonna 2014 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella. Teurastukea ei makseta teurastetusta hiehosta, josta on maksettu emolehmähiehon ey-tukea. Teurastetun hiehon/ sonnin/ härän on oltava hakijan hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vrk teurastusta edeltävien 90 vrk:n aikana. joulukuu 2014 huhtikuu ) Osallistumisilmoituslomakkeella 144 tehty nautojen kansallisten kotieläintukien hakemus on voimassa toistaiseksi (ellei viljelijä ilmoita tuotannon lopettamisesta tai peru osallistumistaan lomakkeella 124 (ks. alempana 1.3.) ) tai viljelijää ei suljeta tukijärjestelmän ulkopuolelle muusta syystä), joten sitä ei tarvitse vuosittain palauttaa. Jos et ole hakenut aikaisemmin nautarekisterin perusteella määräytyviä nautatukia, toimita lomake 144 maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään ) Jos olet toimittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeen 167 (Hakemus nautarekisterin perusteella mää- 9

10 räytyvistä kansallisista nautatuista) tai lomakkeen 144 aiempina vuosina, lomaketta 144 ei tarvitse palauttaa vuonna ) Jos olet toimittanut kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeen 162 (Osallistumisilmoitus EU:n teurastuspalkkiojärjestelmään ja kansalliseen teurastukeen hiehoista ja sonneista) aiemmin tai lomakkeen 144 aiempina vuosina, ei lomaketta 144 tarvitse palauttaa vuonna ) Kansallisissa nautatuissa lomakkeen 124 jättöpäivämäärällä on merkitystä. Jos palautat lomakkeen ennen 1.7., nautojen eläinyksikkötuen peruutus kohdistuu seuraavaan tukivuoteen. Jos jättöpäivä on 1.7. tai myöhemmin, peruutus kohdistuu sitä seuraavaan tukivuoteen. Teurastuen peruutus kohdistuu jättöpäivämäärän kalenterivuotta seuraavaan tukivuoteen. 2) Hiehoilla, sonneilla ja härillä on kaksi ikäryhmää: 6-24 kk (0,6 ey) ja yli 24 kk (1 ey). Esim. 1. Viljelijä palauttaa kuntaan lomakkeen 124 ja peruu sillä sekä nautojen eläinyksikkötuen että teurastuen. Peruminen kohdistuu tällöin sekä ey-tuessa että teurastuessa tukivuoteen Viljelijälle voidaan myöntää sekä hänelle nautarekisterin tietojen perusteella kertynyt ey-tuki että teurastuki vuonna 2014, jos tukiehdot muuten täyttyvät. Esim. 2. Viljelijä palauttaa kuntaan lomakkeen 124 ja peruu sillä sekä nautojen eläinyksikkötuen että teurastuen. Peruminen kohdistuu tällöin ey-tuessa vasta tukivuoteen 2016, mutta teurastuessa tukivuoteen Viljelijälle voidaan vuonna 2014 myöntää hänelle kertynyt ey-tuki ja teurastuki, jos tukiehdot muuten täyttyvät. Vuonna 2015 viljelijälle voidaan myöntää ey-tuki siihen saakka, kun tilalla on nautoja, mutta kuitenkin enintään (edellyttäen, että tuen määräytymisjakso vuonna 2015 päättyy tuolloin). AB-tukialueilla ei makseta erillisiä kansallisia nautatukia vuoden 2014 jälkeen. Kotieläintuotannon lopettamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Taulukko 2. Muiden eläinlajien kansalliset kotieläintuet vuonna ) 10 Tukikelpoinen eläinryhmä Tukialue UUHET KUTUT HEVOSET SIAT JA SIIPIKARJA Uuhi, joka on viim : karitsoinut väh. kerran TAI väh. 1 v. Viimeinen hakupäivä ja -lomake 3) lomakkeella 107A Tuen määräytyminen Huomioitavaa Tuen arvioitu maksuajankohta Hakijan hallinnassa 100 päivän pitoajan uuhimäärän perusteella. Hakijalla oltava: vahvistettu uuhipalkkiokiintiö tukikelpoisia uuhia väh. 1,5 ey (= 10 kpl) v syntyneitä karitsoita keskim. yksi/ tukivuoden 2014 uuhi Lomakkeella 107A haetaan sekä ennakko että lopullinen uuhituki. Kuttu, joka on viim : poikinut väh. kerran TAI väh. 1 v. Siitostamma, joka astutettu v ja tiineys kestänyt väh. 12 vkoa tai varsonut v Väh. 1-v. suomenhevonen (synt. viim. v. 2013) 1 3-v. muu hevonen/ poni (= synt ) koko maa lomakkeella 101C + kutuilla maidontuotannosta lomake 410 liitteineen Hakijan hallinnassa olevat kutut. Hakijalla oltava tukikelpoisia kuttuja väh. 1 ey ( 2,1 kpl). Tukikelpoisten kuttujen lukumäärään vaikuttaa tuotettu maitomäärä. joulukuu 2014 Hakijan hallinnassa 100 päivän hallinta-ajan hevosmäärän perusteella. Hakijalla oltava tukikelpoisia hevosia väh. 3 ey. Hevostukea maksetaan enintään 5 ey suuremmalta ey-määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu vuonna Tuotannosta irrotettu tuki tuen maksamista lomakkeella 101B tai sähköisesti Tilakohtaisen viitemäärän mukaan, jonka hallintapäivät tuen maksamiseksi ovat ja Riittävä eläintiheys (ks. luku 9). Kotieläintalouden harjoittaminen väh saakka.

11 3) Taulukoissa 1 ja 2 mainittujen kansallisten kotieläintukien hakulomakkeiden nimet: 101C Hakemus hevosten ja kuttujen kansallisista kotieläintuista vuodelta A EU:n uuhipalkkion, uuhipalkkion lisäpalkkion ja kansallisen uuhituen hakemus Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määräytyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin 410 Selvitys kutun maidon käytöstä Kansallisten kotieläintukien maksamiseksi vaadittavat liitteet: Toimita taulukoissa 1 ja 2 mainittujen lomakkeiden lisäksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle päätukihaussa viimeistään joko sähköisesti tai paperilla seuraavat lomakkeet: 101A Maatilalomake 2014, 102A Tukihakemuksen peruslohkolomake 2014, 102B Tukihakemuksen kasvulohkolomake 2014, tarvittaessa 102C Peruslohkojen muutoslomake 2014, tarvittaessa 117 Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta 2014 viimeistään ja tarvittaessa 101D Maatilan osalliset Jos sinulla ei ole hallinnassasi maatalousmaata, palauta kuntaan sähköisesti tai paperisena ennakon hakemuksen - tai jos et hae ennakkoa, lopullisen tuen hakemuksen - lisäksi lomake 101A ja tarvittaessa lomake 101D sekä Maviin peltoalavaatimukseen liittyvä poikkeuslupahakemus (luku 14). Palauta tarvittaessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle myös muita kotieläintukiin liittyviä lomakkeita: A) Mavin lomakkeet hakusanalla mavi+lomakenumero (esim. mavi122) 122 Hakemus uuhipalkkiokiintiöstä ja uuhipalkkion lisäkiintiöstä 124 Ilmoitus eläimen poistamisesta / pitopaikan muuttumisesta tilallapitoaikana / osallistumisen peruutuksesta B) Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lomakkeet Eläimet Lomakkeet: Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi eri eläinlajien ilmoituslomakkeet. 4 HAKIJAN JA MAATILAN TUKIKELPOISUUS Tukea voidaan maksaa vain Suomessa tapahtuvasta tuotannosta. Hakijan ikä ja MYEL Kansallisia tukia voidaan maksaa hakijalle tukivuonna 2014, jos hakija tai hänen puolisonsa on ollut vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä (= MYEL). (Ks. myös Hakuopas 2014). Alle 18-vuotiaalle hakijalle voidaan maksaa kansallista tukea vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä vanhempansa/vanhempiensa kanssa tai jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä. Ikäedellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa. Hakijana yhteisö tai usea henkilö yhdessä Kun tuotantoa tai toimintaa harjoitetaan yhdessä useamman luonnollisen henkilön toimesta tai yhteisömuodossa, vähintään yhden viljelijän, yhtiömiehen, jäsenen tai osakkaan on oltava ikäedellytykset täyttävä luonnollinen henkilö, joka itse harjoittaa maa- tai puutarhataloutta. Mavi voi erityisestä syystä myöntää poikkeusluvan maa- ja puutarhatalouden itse harjoittamisen vaatimukseen (ks. luku 14). Maatila ja pellon hallinta Hakijan maatilalla on oltava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen antama tilatunnus. Jos tila- 11

12 tunnusta ei ole, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen myöntää sen hakijalle. Kansallisia kotieläintukia saadakseen hakijalla on oltava viimeistään hallinnassaan kasvukauden 2014 ajan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa. (Ks. myös Hakuopas 2014). Hakijan hallinnassa oleva pelto on ilmoitettava vuoden 2014 tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B viimeistään ja tarvittaessa vuoden 2014 kylvöalojen muutosilmoituslomakkeella 117 viimeistään siitä riippumatta, haetaanko peltoalalle tukia vai ei. Eräissä tapauksissa peltoalavaatimukseen voi hakea poikkeuslupaa Mavista (ks. luku 14). Luvussa 14 on tietoa yhteisömuodossa harjoitettavan maatilatalouden pellon hallinnasta. Tukien saamista koskevista yleisistä edellytyksistä on kerrottu myös Hakuoppaassa HAKIJAN HALLINNASSA OLEVAT ELÄIMET Eläinten hallinta Kansallista kotieläintukea voidaan hakea vain hakijan tai hänen perheenjäsentensä hallinnassa tuen määräytymisajanjaksolla (ks. taulukot 1 ja 2) olevista eläimistä. Tukihakemuksen eläinten (pois lukien hevoset) on oltava rekisteröityinä sen tilatunnuksen alle, jota viljelijä käyttää tukea hakiessaan, ei asiakastunnuksen tai viljelijällä mahdollisesti olevan toisen tilatunnuksen alle. Jos tukihakemuksen eläimet on rekisteröity asiakastunnuksen tai väärän tilatunnuksen alle, eläimistä ei myönnetä tukea. Jos tukea haetaan alaikäisen lapsen hallinnassa olevasta hevosesta, ennakkoa haettaessa hakemuksen 139 ja lopullista tukea haettaessa on hakulomakkeen 101C Lisätietoja -kohtaan merkittävä alaikäisen lapsen henkilötunnus. Jos tukea haetaan puolison, joka ei ole maatilan osallinen, hallinnassa olevasta hevosesta, ennakkoa haettaessa lomakkeen 139 ja lopullista tukea haettaessa on hakulomakkeen 101C Lisätietoja -kohtaan merkittävä puolison nimi. Eläinten hallinnan siirto Eläinten hallinnan siirto viljelijältä toiselle (esim. vuokraus/leasing) on pystyttävä osoittamaan osapuolten keskinäisellä kirjallisella sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla. Eläimet hallintaansa ottanut viljelijä on sekä taloudellisessa vastuussa että kirjanpitovastuussa (ks. luku 6) sopimukseen kuuluvista eläimistä ja hän on oikeutettu hakemaan kyseisistä eläimistä kansallisia kotieläintukia. Hevosten hallinta ja hallintaoikeuden siirto (ks. luku 12). Eläinten hoito Jos viljelijä ottaa toisen viljelijän hallinnassa olevia eläimiä hoitoon (esim. kasvatettavaksi) korvausta vastaan, eläinten hoidosta on tehtävä kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että eläimet vastaanottanut viljelijä ainoastaan hoitaa eläimiä, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa sopimukseen kuuluvista eläimistä. Sillä viljelijällä, joka omistaa tai muutoin hallitsee eläimiä, on kirjanpitovastuu toisella viljelijällä hoidossa olevista eläimistä. Kansallisten kotieläintukien hakijana ei voi olla eläimiä hoitava viljelijä, vaan tukia voi hakea ja tuet maksetaan sille viljelijälle, jonka hallinnassa (omistus/vuokraus) eläimet ovat. Eläinten iän laskeminen Usein kotieläimet tulevat kansallisissa kotieläintuissa tukikelpoisiksi saavuttaessaan tukeen oikeuttavan kuukausi-/vuosimäärinä ilmoitetun ikärajan. Karitsoimattomilla uuhilla, poikimattomilla kutuilla sekä naudoista sonneilla, härillä ja hiehoilla on kuukausimääränä ja hevosilla vuosina ilmoitettu ikäraja. Hevosten on oltava viimeistään vuonna 2013 syntyneitä. Hevonen on vuonna vuotias, kun se on syntynyt vuoden 2013 aikana; 2-vuotias, kun se on syntynyt vuoden 2012 aikana ja 3-vuotias, kun se on syntynyt vuoden 2011 aikana. 12

13 Tarkempia tietoja eri eläinryhmien ikärajoista kerrotaan taulukoissa 3-5. Katso myös alempaa esimerkki 3. Kuukausimääräinen ikä Eläin tulee tietyn kuukausimäärän ikäiseksi samannumeroisena päivänä kuin se on syntynyt. Ikää laskettaessa kussakin kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää. Jos eläin on syntynyt 31. päivänä, sen ikä lasketaan samalla tavalla kuin 30. päivänä syntyneen eläimen ikä. Jos eläin on syntynyt 29., 30. tai 31. päivänä ja se saavuttaa tukeen oikeuttavan iän helmikuussa, jolloin iän täyttymiskuukaudessa ei ole eläimen syntymäpäivää vastaavaa päivää, eläimen syntymäpäivänä käytetään helmikuun viimeistä päivää. Esim. 3. Sonni on syntynyt Se tulee 6 kk ikäisenä tukikelpoiseksi ja saavuttaa toisen ikäryhmän edellyttämän iän (yli 2 vuotta) eli 2-vuotissyntymäpäiväänsä seuraavana päivänä. 6 KOTIELÄINTUKIEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSIÄ JA RAJOITUKSIA Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi Viljelijän on kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen kautta rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi Eviran eläintenpitäjärekisteriin nautaeläinten, sikojen, munintakanojen, lampaiden ja/tai vuohien osalta. Eläinten merkintä ja rekisteröinti Eläimet on merkittävä Eviran ohjeiden mukaan. Naudoilla, lampailla ja vuohilla on oltava korvamerkit. Ohjeet eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin ovat saatavissa Eviran internetsivuilta osoitteesta elainsuojelu_ja_elainten_pito/merkitseminen_ja_ rekisterointi/. Tukihakemuksen kohteena olevien eläinten (pois lukien hevoset) on aina oltava rekisteröitynä sen tilatunnuksen alle, jota viljelijä käyttää hakiessaan tukia eläimistä. Naudat on rekisteröitävä tilan tilatunnukselle nautarekisteriin (ks. luku 7). Nautarekisterin tietojen on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset nautarekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Uuhet ja kutut on rekisteröitävä tilan tilatunnukselle lammas- ja vuohirekisteriin. Rekisteritietojen on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset rekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Sikojen tietojen sikarekisterissä on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset sikarekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Hevosten on oltava pääsääntöisesti rekisteröityinä Suomen Hippos ry:n ylläpitämään hevosrekisteriin viimeistään (ks. luku 12). Rekisteritietojen on oltava oikein ja ajan tasalla, sillä puutteelliset tai virheelliset rekisteritiedot vaikuttavat maksettaviin tukiin. Kirjanpito Hakijan on pidettävä ajan tasalla olevaa kirjanpitoa (eläinluetteloa) tilan eläinmääristä, eläinmäärissä tapahtuneista lisäyksistä (syntymät, ostot) ja vähennyksistä (eloon myynnit, teuraaksi myynnit, kuolemat) sekä siipikarjalla myös siirtymistä ikäryhmästä toiseen. Kirjanpitovaatimus koskee kaikkia kansallisessa kotieläintuessa tukikelpoisia eläinlajeja. Tukea ei makseta sellaisista eläimistä, joista ei ole pidetty kirjaa tai jos tilan kirjapidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tukikelpoisten eläinten määrää tuen määräytymisajankohtana. Hevosten kirjanpidosta on ilmettävä eläinmäärätietojen lisäksi jokaisen hevosen nimi, sukupuoli, rotu, UELN- tai rekisterinumero (tai muu tunniste), hallinta-aika ja olinpaikka hallinta-aikana. Lisäksi tulee kirjata tarpeen mukaan syntymä- tai ostopäivä sekä myynti- tai poistopäivä. Huom! Hevosen rekisteritodistus tai hevospassi eivät korvaa kirjanpitoa, koska niistä ei ilmene hevosen olinpaikka. 13

14 Kuttujen maidontuotannosta ja maidon käytöstä on myös pidettävä kirjaa (ks. luku 10). Asiakirjojen säilytys Viljelijän on säilytettävä tilalla kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät eläinluettelot, eläinten vuokrasopimukset, valtakirjat, osto- ja myyntikuitit ym. tositteet vähintään tukihakuvuoden sekä sitä seuraavat neljä vuotta. Jos tilalla on LFA-sitoumus, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa kirjanpitoa liitteineen on säilytettävä vähintään neljä vuotta LFA-sitoumuksen päättymisestä. Tavanomainen tuotantotapa Kotieläintukien maksamisen edellytyksenä on, että tilalla harjoitetaan kotieläintaloutta kullekin tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että esim. emolehmiä pidetään tilalla lihantuotantoa varten kasvatettavien vasikoiden tuottamiseen ja uuhia pidetään lihantuotantoa varten kasvatettavien karitsoiden tuottamiseen. Tuotannon, kuten esim. syntyneiden vasikoiden ja karitsoiden lukumäärän, on oltava normaalilla tasolla suhteessa eläinmäärään. Tukea voidaan maksaa myös eläimistä, joita pidetään tilalla tulonhankkimistarkoituksessa erilaisten uusien kotieläintalouden toimintojen vuoksi. Toiminnasta ja sen tulonhankkimisluonteesta on tarvittaessa esitettävä selvitys. Tällainen selvitys on esimerkiksi todistus kuulumisesta ennakonpidätysrekisteriin kyseisen toiminnan osalta. Jos valvonnassa todetaan, että eläimiä on pidetty pelkästään tukien saamista varten eli kotieläintaloutta ei ole harjoitettu tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti, kyseisen eläinlajin osalta ei makseta tukea. Eläinsuojelu Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava eläinsuojelusäännösten mukaisesti. Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnosta ilmoitetaan välittömästi kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille. Jos hakija tai hänen kanssaan yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen on tuomittu eläinsuojelurikoksesta, törkeästä eläinsuojelurikoksesta, lievästä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta ja samalla määrätty eläintenpitokieltoon, kansallista kotieläintukea ei myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä tukea makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, kansallista kotieläintukea ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Kansallisten kotieläintukien maksatus kyseisen eläinlajin tukien osalta keskeytetään, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta. Kielletyt tai laittomasti hallussa pidetyt aineet Viljelijä ei saa käyttää eläintensä kasvattamisessa tai lihottamisessa EY:n eläinlääkintäalan säädösten tarkoittamia kasvuun vaikuttavia aineita eikä viljelijän hallussa myöskään saa olla em. aineita muutoin kuin sellaisessa tapauksessa, että eläinlääkäri on määrännyt niitä eläinten hoitoa varten. Jos viljelijän eläimissä todetaan kiellettyjen aineiden jäämiä tai viljelijän tilalta löydetään missä muodossa tahansa olevia kiellettyjä tai laittomasti hallussa pidettyjä aineita, viljelijälle ei sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, makseta mitään kansallisia eläinperusteisia tukia eikä EU:n eläinpalkkioita. Kielletyt aineet on kerrottu maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 847/2008. Valvonta Kansallisten kotieläintukien valvonnasta kerrotaan Pelto- ja eläintukien valvonta -oppaassa, joka löytyy Internet-osoitteesta mavi.fi/fi/maksut-ja-valvonta/valvonta/viljelija/ Sivut/miksi-tukia-valvotaan.aspx. Kotieläintuotannon lopettaminen Kun hakija lopettaa tukivuoden aikana kotieläintuotannon harjoittamisen, hänen on ilmoitettava 14

15 siitä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi. Hakijan on ilmoitettava asiasta myös Eviran eläintenpitäjärekisteriin sekä nauta-, sika- ja/tai lammas- ja vuohirekisteriin lomakkeilla, jotka ovat saatavilla osoitteessa lomakkeet+ja+ohjeet/elaimet/+elainten+terveys +ja+hyvinvointi++tuonti+ja+vienti+seka+merkits eminen+ja+rekisterointi/. Kun hakija lopettaa nautakarjatalouden harjoittamisen, hänen on palautettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle myös lomake 124, jolla hän peruu osallistumisen kansallisiin nautatukiin ja EU:n eläinpalkkioihin. 7 KOTIELÄINTUKIEN MÄÄRÄYTYMINEN Eri eläinryhmien kansalliset kotieläintuet määräytyvät joko yhden laskentapäivän, vuonna 2014 teurastettujen eläinten lukumäärän, 100 päivän hallinta-/pitoajan, nautarekisteristä saadun vuoden ajanjakson eläinmäärän tai sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa tilakohtaisen viitemäärän perusteella. Kansallisten kotieläintukien määräytymisperusteet 1. Kutut Kuttutuki määräytyy hakijan hallinnassa olleiden kuttujen lukumäärän perusteella. Tukikelpoisten kuttujen lukumäärään vaikuttaa lisäksi tuotettu maitomäärä (ks. tarkemmin luku 10). Kutut voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon jo laskentapäivänä. Kun eläimet myydään eloon laskentapäivänä, ne luetaan sen tilan eläimiksi, jossa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. 2. Uuhet ja hevoset Uuhituki määräytyy 100 päivän pitoajan perusteella, joka alkaa ja päättyy Kansallinen hevostuki määräytyy 100 päivän hallinta-ajan perusteella, joka alkaa ja päättyy Teurashiehot, -sonnit ja -härät Nautojen teurastuki määräytyy vuonna 2014 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella (lisätietoja luvussa 8). 4. Naudat (= emolehmät, emolehmähiehot, sonnit, härät, lypsylehmät ja hiehot) Nautojen eläinyksikkötuki määräytyy nautarekisteristä ajanjaksolta saadun eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella. 5. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki Tuki määräytyy tilakohtaisen viitemäärän perusteella (ks. luku 9). Nautojen keskimääräisen eläinlukumäärän laskenta Nautojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ajanjaksolla ja jakamalla summa luvulla 365. Nautojen ensimmäisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin tulee tukikelpoiseksi. Se voi olla tuen määräytymisajanjakson ensimmäinen päivä ( ) tai päivä, jolloin nauta saavuttaa tietyn ikäryhmän ikävaatimuksen (6 kk, 8 kk tai 24 kk), hieholla poikimispäivää seuraava päivä tai eläimen ostopäivää seuraava päivä. Nautojen viimeisellä tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin eläin lakkaa olemasta tukikelpoinen. Se voi olla eläimen poistopäivä, toiseen ikäryhmään (6 kk, 8 kk tai 24 kk) siirtymistä edeltävä päivä, tuen määräytymisajanjakson viimeinen päivä ( ) tai hieholla poikimispäivä. Nautarekisteri Nautoja koskevat ilmoitukset on tehtävä nautarekisteriin oikein ja ajallaan. Nautojen tiedot rekisterissä on pidettävä aina ajan tasalla. Maatalouden Laskentakeskus lähettää kaikille nautaeläintenpitäjille viisi kertaa vuodessa nautarekisteriotteen, joka sisältää saatesivun, nautaeläinluettelon, tapahtumaotteen, teuraseläinraportin sekä tarvittaessa Tarkistettavat asiat -listan. Tiedot on poimittu nautarekisteristä hakijan ilmoittamien tietojen sekä teurastamoiden 15

16 ilmoittamien teurastustietojen perusteella. Viljelijän on tarkistettava huolellisesti rekisteriotteella ilmoitetut tiedot ja ilmoitettava tarvittavat korjaukset nautarekisteriin! Nautarekisteriotteen tarkistuslistalle on tulostettu päivämäärä, jolloin korjaukset on viimeistään tehtävä. Mavi saa tukilaskentaa varten tiedot tukikelpoisista naudoista kertaluonteisessa poiminta-ajossa nautarekisteristä. Jos nautarekisteristä poimituissa tiedoissa on virheitä tai puutteita, jotka johtuvat viljelijän tietojen ilmoittamis- tai tarkistuslaiminlyönneistä, Mavi ei tee jälkikäteen uutta poiminta-ajoa nautarekisteristä, vaikka viljelijä korjauttaisi rekisteritiedot oikeiksi! Jos hakija on ilmoittanut tietoja nautarekisteriin väärin ja hän sen vuoksi saa perusteetonta tukea, hakijan on valvontaseuraamusten välttämiseksikin hyvä tehdä oma-aloitteinen ilmoitus virheestä nautarekisteriin, jotta tuki voidaan myöntää oikein ilman valvontaseuraamuksia. Valvonnasta ilmoittamisen jälkeen tehtyä oma-aloitteista virheilmoitusta ei huomioida. Teuraseläinraportin virheet Jos teuraseläinraportissa oleva virhe on sellaisissa eläimen rekisteritiedoissa, joista viljelijän on ilmoitettava nautarekisteriin, viljelijän on huolehdittava virheen korjauttamisesta ja tehtävä se ajallaan. Tällaisia virheitä voivat olla esim. virheet eläimen syntymätunnuksessa, syntymä-, osto- tai poistopäivässä. Jos teuraseläinraportista puuttuu teurastettuja eläimiä tai teurastamon ilmoittamissa tiedoissa on virheitä, viljelijän on palautettava korjattu raportti suoraan nautarekisteriin. Virheitä voi olla esim. eläimen syntymätunnuksessa, teurastuspainossa, -päivässä tai -numerossa. Viljelijän on korjattava virheet suoraan teuraseläinraporttiin ja lähetettävä siitä kopio nautarekisteriin. Kopion liitteeksi viljelijän on lähetettävä nautarekisteriin myös kyseisiä eläimiä koskeva teurastamon kuitin kopio. Viljelijä on yksin vastuussa siitä, että on tarkastanut ja allekirjoittanut teuraseläinraportin ja toimittanut sen nautarekisteriin. Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole korjannut teuraseläinraportissa olleita virheitä nautarekisteriin ja on saanut tuen eläimistä, joista tukea ei olisi kuulunut saada, nämä eläimet hylätään valvonnassa. Nautarekisterin yhteystiedot: Maatalouden Laskentakeskus Oy, PL 25, Vantaa; puh ; fax ; Laskentapäivät, kun tuotanto aloitetaan tai lopetetaan Luvussa 15 kerrotaan tuen hakemisesta tiloilla, joilla vuonna 2014 tapahtuu sukupolvenvaihdos tai muu koko tilan hallinnan siirto. Jos hakija on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon tai lopettanut sen kesken tuen määräytymisjaksoa eikä kyseessä ole luvussa 15 tarkoitettu koko tilan hallinnan siirto, kyseisen eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät on merkittävä nollaksi tuotannon aloittamistapauksissa aloittamista edeltävinä laskentapäivinä ja lopettamistapauksissa lopettamista seuraavina laskentapäivinä. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun vuoden 2014 tuen maksaminen edellyttää, että hakija harjoittaa tilallaan kotieläintaloutta saakka. Pellon hallinnasta tuotannon lopettamistapauksissa kerrotaan Hakuoppaassa Vakiintuneen eläinmäärän käyttö Hakijasta riippumattomat syyt Jos eläinten lukumäärä on tilapäisesti alentunut tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan, hakijasta riippumattoman syyn takia, kotieläintuen myöntämisperusteena voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää edellyttäen, että tuotanto tilalla jatkuu. Eläinten lukumäärän katsotaan olevan alentunut, jos eläinmäärä tuen määräytymisajankohtana on ollut vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä. Vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden kansallisen kotieläintuen perusteena olevaa eläinmäärää. Jos eläinmäärä on edellisenä tukivuotena ollut poikkeuksellisen alhainen tai korkea, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Hakijan on toimitettava eläinmäärän alenemi- 16

17 sesta kirjallinen selvitys kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun hän voi sen toimittaa. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, asiasta on oltava kirjallisen selvityksen lisäksi eläinlääkärin antama todistus. Muu syy Jos eläinten lukumäärä on alentunut muusta kuin hakijasta riippumattomasta syystä, kotieläintuen myöntämisperusteena ei käytetä vakiintunutta eläinmäärää. Hyväksytty eläinmäärä on tällöin tukiehdot täyttävien eläinten määrä. 8 NAUTATUET Nautojen eläinyksikkötuki Maksetaan koko maassa emolehmistä, emolehmähiehoista, sonneista ja häristä, tukialueiden A ja B ulko- ja sisäsaaristossa myös lypsylehmistä ja hiehoista ja Manner-Ahvenanmaalla myös hiehoista. Emolehmän ja emolehmähiehon käyttötapana on nautarekisterissä oltava emolehmä tuen määräytymisjakson ( ) viimeisenä päivänä. Emolehmähieho on nautojen ey-tuessa tukikelpoinen, kun se on vähintään 8 kk:n, mutta enintään 4 vuoden ikäinen. Syyskuun nautarekisteriotteen saatekirjeessä ilmoitetaan viimeinen nautarekisteritietojen (mm. käyttötapa) muutospäivä, johon mennessä tehdyt muutokset huomioidaan nautojen eläinyksikkötietojen poiminnassa tukijärjestelmään. Esimerkkejä emolehmähiehon käyttötavan merkityksestä eri tilanteissa Esim. 4. Niemisellä on emolehmähieho, jonka käyttötapana on nautarekisterissä emolehmä. Hieho on täyttänyt 8 kk , jolloin se on alkanut kerryttää ruokintapäiviä. Nieminen myy hiehon Lahtiselle , joka pitää sen käyttötavan edelleen emolehmänä hiehon käyttötapana on emolehmä tuen määräytymisjakson viimeisenä päivänä. Vuonna 2014 Nieminen saa tuen määräytymisjakson aikana hiehosta kertyneen eläinyksikkötuen ajalta ja Lahtinen ajalta Esim. 5. Niemisellä on emolehmähieho, jonka käyttötapana on nautarekisterissä lihantuotanto. Hieho on täyttänyt 8 kk Nieminen muuttaa hiehon käyttötavan emolehmäksi hiehon käyttötapana on emolehmä tuen määräytymisjakson viimeisenä päivänä. Hieho kerryttää takautuvasti ruokintapäiviä siitä alkaen, kun se täytti 8 kk eli aikavälillä Jos käyttötapa muutettaisiin vasta vuoden 2015 tuen määräytymisjaksolla, hieho kerryttäisi eläinyksiköitä takautuvasti vasta vuoden 2015 tuen määräytymisjakson alusta. Huom! Vuonna 2015 nautojen kansallista eytukea voidaan myöntää vain C-tukialueella. Teurasnautojen tuki Tukea maksetaan Eviran hyväksymissä teurastamoissa vuonna 2014 teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien lukumäärän perusteella ottaen huomioon, että teurashieho vastaa 0,6 eläinyksikköä ja sen tuki maksetaan euroa/ey. Tukikelpoisuuden ehtona on, että teurashiehot, -sonnit ja -härät on rekisteröity ja merkitty säädösten mukaisesti. Myös teurastamon on pitänyt ilmoittaa eläinten teurastiedot nautarekisteriin (ks. luku 7), josta saadaan tuen perusteena olevat nautatiedot. Hakijan on huolehdittava siitä, että nautarekisterin tiedot ovat oikein (ks. luku 7). Teurastetun hiehon, sonnin ja härän on lisäksi oltava yhtäjaksoisesti tuen hakijan hallinnassa vähintään 60 vrk teurastusta edeltävien 90 vrk:n aikana. Teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien tukikelpoinen ruho Tukea maksetaan hiehoista, sonneista ja häristä, joiden ruhot on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi. Ruhopainon on hiehoilla oltava vähintään 170 kg ja sonneilla ja härillä 220 kg. Teurastuksen yhteydessä osittain hylätty ruho on tukikelpoinen, jos ruhopaino (hylätty osa mukaan lukien) täyttää vähimmäispainovaatimuksen. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teu- 17

18 rastusvirheen takia ja eläimestä on maksettu hakijalle normaali teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. Tukea maksetaan sekä tilalta teuraaksi myydyistä että teurastamon hakijalle palauttamista, omaan käyttöön tai suoramyyntiin menevistä ruhoista. Teurashiehoksi kasvatettavien liharotuisten hiehojen käyttötavan suhteen on oltava tarkkana, sillä teurastukea ei makseta niistä teurastetuista hiehoista, joista on maksettu emolehmähiehojen ey-tukea eli ts. liharotuisesta hiehosta ei voida maksaa kahta eri kansallista nautatukea. Kun viljelijä ostaa 8 kk täyttäneen liharotuisen hiehon teurashiehoksi kasvatettavaksi, hänen on syytä tiedustella hiehon käyttötapaa myyjältä. Jos hiehon käyttötapana on emolehmä, siitä on saatettu maksaa tai voidaan tulevaisuudessa maksaa ey-tukea, joka vaikuttaa hylkäävästi teurastukeen. Jos ostaja haluaa hiehosta teurastuen, hänen on tarvittaessa muutettava sen käyttötavaksi lihantuotanto ja pyydettävä myyjää tekemään myös omalta osaltaan sama käyttötapamuutos. Eläimen käyttötapa on omistaja- ja pitopaikkakohtainen tieto. Esim. 6. Virtanen ostaa Niemiseltä 10 kk:n ikäisen liharotuisen hiehon teuraaksi kasvatettavaksi. Hiehon käyttötapana nautarekisterissä on emolehmä. Virtanen haluaa tulevaisuudessa hiehosta teurastuen, joten hän muuttaa hiehon käyttötavan lihantuotannoksi. Myös Niemisen on muutettava nautarekisterissä hiehon käyttötavaksi lihantuotanto. Tällöin Niemiselle ei kerry hiehosta ey-tukea kerryttäviä ruokintapäiviä ja Virtanen ei menetä hiehosta tulevaisuudessa maksettavaa teurastukea. Jos Nieminen ei muuta hiehon käyttötapaa ja hänelle maksetaan hiehon hänen hallinnassaan ollessaan kerryttämä eytuki, Virtanen ei saa tulevaisuudessa hiehosta teurastukea. 9 SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDEN TUOTANNOSTA IRROTETTU TUKI Viitemäärän ominaisuudet Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä ei ole yleisesti siirto- tai vaihdantakelpoinen eikä sillä voi käydä kauppaa, mutta viitemäärä voidaan siirtää, yhdistää, jakaa, alentaa, peruuttaa ja lakkauttaa. Em. tapauksissa kauppakirjassa tai vuokrasopimuksessa asianosaisten on hyvä sopia, miten edellisen hakijan eläinmäärä mahdollisesti vaikuttaa uuden hakijan eläintiheyden laskentaan ja tuotannosta irrotetun tuen määrään. Tukialueella A tai B sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain AB-tukialueen sisällä. Tukialueella C sijaitsevan tilan sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän siirrot, yhdistämiset ja jakamiset ovat mahdollisia vain C-tukialueen sisällä. Sika- ja siipikarjatalouden viitemäärä voidaan: a) siirtää sukupolvenvaihdoksessa tai koko tilan hallinnan siirrossa uudelle hakijalle. Tilan uuden haltijan on toimitettava koko tilan hallintaoikeuden siirrosta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomake 156, jossa on oma kohtansa viitemäärän siirron haulle sekä kopiot kauppakirjasta, vuokrasopimuksesta ja muista vastaavista selvityksistä. Kauppakirjaan tai vuokrasopimukseen on hyvä kirjata maininta viitemäärän siirrosta uudelle hakijalle. Koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä tilan omistajalla on kuitenkin oikeus jättää hallinnan siirron ulkopuolelle talouskeskusalue, jolla asuinrakennukset sijaitsevat sekä omassa taloudessaan tarvittavien puutarhatuotteiden viljelemistä tai asuinrakennuksen rakentamista varten peltoalue, joka saa olla enintään 10 % siirron kohteena olevasta peltoalasta, ei kuitenkaan suurempi kuin yksi hehtaari. Jos koko tilan hallinnansiirto perustuu vuokrasopimukseen, viitemäärä voidaan siirtää ainoastaan, jos vuokranantajalle ei ole vuokrasopimuksella jätetty hallintaan muuta kuin em. rakennukset ja peltoalue. Vuokrasopimuksen kestoajan on 18

19 lisäksi oltava vähintään viisi kalenterivuotta vuokrasopimuksen alkamisesta lukien. Viitemäärän siirron edellytyksenä on, että ostettavan/vuokrattavan tilan kaikki omistuspellot siirtyvät tilan uudelle haltijalle. Edellisen haltijan vuokrapeltoja, metsiä ja eläimiä ei tarvitse viitemäärän siirtämiseksi myydä/ vuokrata viitemäärän uudelle haltijalle. b) yhdistää sukupolvenvaihdoksessa tai koko tilan hallinnan siirrossa. Jos kaksi tilaa yhdistyy yhdeksi uudeksi tilaksi, tilan uusi haltija voi hakea uuden tilan yhteisen viitemäärän vahvistamista. Viitemäärä lakkautetaan tilalta, jonka toiminta yhdistymistilanteessa päättyy. Huomioi C-alueella tuotannosta irrotetun tuen maksamiseen liittyvät ey-rajoitukset (ks. taulukko 8). c) jakaa sukupolvenvaihdoksessa, jos kukin saaja täyttää tuen saamisen edellytykset. Jos tila on sukupolvenvaihdoksen yhteydessä jaettu kahdeksi tai useammaksi tilaksi, uusien tilojen haltijat voivat hakea viitemäärän vahvistamista jaetuille tiloille hakijoiden sopimin osuuksin tai sopimuksen puuttuessa jatkajien lukumäärien mukaisin tasaosuuksin. Uuden tilan haltijan osalta viitemäärän määräytymisessä laskettava uuden tilan hallinnassa oleva eläinmäärä otetaan kyseisen hakijan tuen määräytymisperusteena huomioon hallinnonsiirtopäivästä alkaen. d) lakkauttaa, kun tuotannosta irrotetun tuen edellytykset eivät ole täyttyneet kahtena peräkkäisenä vuotena, ellei kyseessä ole ylivoimainen este. Tuen edellytyksenä riittävä eläintiheys Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen myöntäminen edellyttää, että: hakija harjoittaa tilallaan kotieläintaloutta tukivuonna luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien (ellei kyseessä ole LFA:n kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta). Tänä vuonna viimeinen hakupäivä on JA hakijan kotieläintilan eläintiheys on vähintään 0,4 eläinyksikköä (ey) yhtä LFA-tukikelpoista peltohehtaaria kohden tai vaihtoehtoisesti tilalla on tukikelpoisia eläimiä vähintään 10 ey koko LFA-lisäosasitoumuskauden ajan (ellei kyseessä ole LFA:n kansallisessa lisäosassa hyväksyttävästä lyhytaikaisesta tuotantotauosta) ja eläintiheys on vähintään 0,2 ey/ LFA-tukikelpoinen peltohehtaari. Jos tilan eläintiheys on jäämässä alle 0,4 ey/ LFA-ha, hakijan on heti ryhdyttävä toteuttamaan eläintiheysvaatimusta 10 ey ja 0,2 ey / LFA-ha. Esim. 7. Kotieläintilan hallintaan on keväällä 2014 tulossa uutta LFA-tukikelpoista peltoa ja tilan eläintiheys tulee laskemaan alle 0,4 ey/lfa-ha. Tilan on aloitettava heti noudattamaan eläintiheyksiä 10 ey ja 0,2 ey/lfa-ha tai tila muuttuu LFA-lisäosassa kasvinviljelytilaksi. Jos eläintiheys laskee alle 0,2 ey/lfa-ha, tila muuttuu heti LFA-lisäosassa kasvinviljelytilaksi. Lisätietoja löytyy Hakuoppaasta 2014 sekä LFA-lisäosan sitoumusehdoista. Eläintiheysvaatimukset sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa ovat samat kuin LFA:n kansallisessa lisäosassa ja AB-alueilla maksettavassa kotieläintilan hehtaarituessa. Eläintiheyden määrittämisessä käytetään tukivuotta edeltävän vuoden eläinyksikkömäärää ja tukivuoden LFA-tukikelpoista peltoalaa. Eli tukivuonna 2014 käytetään tilan vuoden 2013 eläinyksikkömäärää ja hakijan hallinnassa olevaa LFA-tukikelpoista peltoalaa. Kun eläintiheyttä lasketaan, otetaan huomioon vain ne tilan eläimet, joille on kansallisessa kotieläintuessa määritetty ey-kertoimet (ks. taulukot 3-5) ja joista on haettu ja maksettu tukea. Nautojen ey-määrä on nautarekisterin mukainen tukivuotta edeltävän vuoden vähintään 6 kk ikäisten eläinten määrän vuosikeskiarvo. Muiden eläinten eymäärä on tukivuotta edeltävän vuoden ey-määrä laskettuna samoin perustein kuin LFA:n kansallisessa lisäosassa. Viljelijän vaatimuksesta voidaan käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää. Eläintiheyden laskemisesta ja siihen liittyvästä kirjanpidosta eri eläimillä kerrotaan tarkemmin Hakuoppaassa

20 Viljelijä saa tietoa edellisen tukivuoden eymäärästä: edellisen tukivuoden kansallisten kotieläintukien maksatuspäätöksestä, edellisen tukivuoden kansallisten kotieläintukien valvontapöytäkirjasta (jos viljelijä haluaa käyttää valvonnassa todettua eläinmäärää), sikarekisteristä, nautarekisteriotteista, omasta eläinmäärien kirjanpidostaan ja kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Tuotannosta irrotetun tuen maksamiseksi tiloilta ei vaadita LFA:han tai LFA-lisäosaan sitoutumista, mutta eläintiheyskriteerien on täytyttävä. Jos hakijan ei ole mahdollista antaa LFA:n sitoumusta, eläintiheyttä laskettaessa on käytettävä hakijan hallinnassa tukivuonna kasvukauden ajan olevaa peltoalaa. Jos hakijan tilalla ei ole LFA-sitoumusta ja hän noudattaa eläintiheysvaatimusta 10 ey ja vähintään 0,2 ey/ha, eläimiä on oltava vähintään 10 ey edellisen tukivuoden eläinmäärän laskenta-ajanjakson ajan sekä tukivuonna vähintään luonnonhaittakorvauksen viimeiseen hakupäivään saakka mainittu päivä mukaan lukien. Jos on menossa LFA:n kansallisessa lisäosassa hyväksyttävä lyhytaikainen tuotantotauko, tilalla ei tarvitse olla eläimiä. Tuotannosta irrotetussa tuessa eläintiheyden määrittämiseen käytetään tukivuoden peltoalaa seuraavasti: Hakijalla on LFA-sitoumus ja LFA-lisäosasitoumus kasvinviljelytilana on LFA-sitoumus ja LFA-lisäosasitoumus kotieläintilana on LFA-sitoumus, mutta ei LFA-lisäosasitoumusta ei ole eikä ole mahdollista antaa LFA-sitoumusta, eikä LFA-lisäosasitoumusta Eläintiheyden laskennassa peltoalana käytetään tukivuoden LFA-tukikelpoista peltoalaa (LFA-tukikelvottomia aloja ei lasketa eläintiheyden mukaiseen peltoalaan) hakijan hallinnassa tukivuonna kasvukauden ajan olevaa peltoalaa 20 Eläintiheys ja hyväksyttävät tuotantotauot Jos hakija noudattaa tilallaan vähintään 0,4 ey/lfa-tukikelpoinen ha -eläintiheysvaatimusta, tuotantotauko voi olla myös meneillään , jos hakija jatkaa tukivuoden tuotantoa tauon jälkeen. Jos hakija ei jatka sika- ja siipikarjataloutta jälkeen, tilalla on oltava jonkin verran kansalliseen kotieläintukeen oikeutettuja eläimiä. Eläintiheysvaatimuksen ei kuitenkaan tarvitse täyttyä tuona päivänä. Jos hakija noudattaa eläintiheysvaatimusta 10 ey ja vähintään 0,2 ey/lfa-ha, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetussa tuessa tuotantotauot (esim. sikaerien vaihdot) voivat olla vain lyhytaikaisia. Hakija voi tarvittaessa varmistaa lyhyen tuotantotauon pituuden hyväksymisen alueensa ELY-keskuksesta. Esim. tautisaneeraus tai tuotantoeläinten saantiongelmat salmonellan vuoksi ovat hyväksyttäviä syitä tuotantotauon pidentämiseen. Tuotannon kannattavuusongelmat ja eläinaineksen saantiongelmat eivät ole hyväksyttäviä syitä tuotantotauolle. Tuotantotauko voi olla myös , jos hakija jatkaa tukivuonna tuotantoa tämän jälkeen. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan hakijan vaatimuksesta ottaa huomioon maatilan ey-määrää laskettaessa, jos yritys ei ole hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja jos määräysvalta on avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä yhtiösopimuksen mukaisesti tai osakeyhtiössä yhdellä tai useammalla sellaisella yhtiömiehellä/ osakkaalla, joka on hakenut tuotannosta irrotettua tukea ja täyttää tuen myöntämisen muut edellytykset. Määräysvaltaa koskevan edellytyksen on täytyttävä viimeistään tukivuotta edeltävänä vuonna luonnonhaittakorvauksen viimeisestä hakupäivästä alkaen. Jos määräysvaltaa koskeva edellytys ei enää täyty, muutoksesta on viipymättä ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Määräysvallan muutoksen jälkeen kertyviä eläinyksiköitä ei oteta huomioon tilan eläinmäärää laskettaessa. Yhteisömuotoisen yrityksen eläimet voidaan lukea hyväksi vain yhdelle tilalle, joka on kokonaan perheyrityksen jäsenten hallinnassa koko tukivuoden ajan.