Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Lausunto 18.10.2011 Asia: Kommentit koskien dokumenttia: Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, luonnos 13.9.2011 OKM on pyytänyt lausuntoja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnosta vuosille 2011-2016. Vaikka Suomen yliopistokirjastojen neuvostolta lausuntoa ei ole pyydetty, neuvosto haluaa esittää kehittämissuunnitelmasta seuraavaa: Suomen yliopistokirjastojen neuvoston mielestä yliopistokirjastot tulevat puutteellisesti esiin eivätkä näy kehittämissuunnitelmaluonnoksessa, vaikka ne ovat olennainen osa yliopiston opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuria ja niihin panostamalla voidaan edesauttaa suunnitelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumista. Yliopistokirjastojen näkyvyyttä kehittämissuunnitelmassa ja kehittämistoimenpiteissä tulee lisätä. Seuraavassa esitämme kohta kohdalta korjausehdotuksia. 1) Rakenteellista kehittämistä vauhditetaan (s. 33-34) Kehittämistoimenpiteenä 78 mainitaan: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksella tuetaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten koulutuksen läpäisyn parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään ja hallinnon tehostamista sekä opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, kansainvälistymistä sekä korkeakoulujen profiloitumista vahvuusaloilleen. Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli otetaan käyttöön vuonna 2013 ja siihen sisällytetään tieteellisen tutkimuksen laatua ja hyödynnettävyyttä tukevia kriteerejä. Kehittämistoimenpidettä koulutuksen tavoitteiden tukemisen tavoista tulee täsmentää. Toimivat kirjastopalvelut kuten laadukkaat tutkimusta ja opetusta tukevat tietoaineistot ja tiedonhankintataitojen opetus palvelevat koulutuksen läpäisyn parantamista ja opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, joten kirjasto- ja tietopalveluiden rahoituksen turvaaminen tulisi lisätä toimenpiteeksi näiden koulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehittämissuunnitelmassa mainitaan kehittämistoimenpide nro 77. Korkeakoulutuksen laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi edistetään korkeakoulujen rajat ylittävää tilojen, tukipalveluiden ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. Kehittämistoimenpide on laadittu liian yleisellä tasolla ja sitä tulisi tarkentaa. Yhteiskäyttöä koskevat tekijät määritellään paikallisella tasolla ja niihin sisältyy aina paitsi etuja myös riskejä, jotka on syytä huolellisesti kartoittaa. Kehittämistoimenpiteessä pitäisikin tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan yhteiskäytöllä ja mitä sisältyy tukipalveluihin. Jos kirjaston ajatellaan kuuluvan tukipalveluihin, tämä pitäisi mainita. 2) Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (s. 34-35) Kehittämissuunnitelmassa esitetään tavoitteeksi, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet siirtyvät tutkinnon suorittaneina työelämään vuotta nykyistä nopeammin. Tavoitetta voi sinällään pitää hyvänä. Kehittämistoimenpiteinä (85 ja 86) esitetään mm.
Kehitetään joustavia opiskelijavalinnan tapoja, joilla mahdollistetaan opintojen aloittaminen aiempien opintojen ja suoritettujen tutkinnon osien perusteella sekä joustava siirtyminen korkeakoulujen sisällä ja välillä. ja Korkeakoulut nostavat opetuksen ja ohjauksen tasoa ja parantavat tutkintojen läpäisyä kaikilla tutkintotasoilla. Monissa selvityksissä on todettu, että tiedonhankintataidot ovat luonteeltaan sellaisia geneerisiä taitoja, jotka tukevat opiskelijoita opiskelun aikana ja joita myös työelämässä arvostavat sekä työntekijät että työnantajat. Tiedonhankintataitojen opetuksen laajuus ja sisällöt vaihtelevat kuitenkin selvästi koulutusaloittain ja korkeakouluittain. Tiedonhankintataidot ovat kuitenkin välttämättömiä akateemisia taitoja. Kehittämistoimenpiteisiin tulisikin lisätä seuraavaa: Yliopistot huolehtivat siitä, että tutkinto-ohjelmiin/koulutusohjelmiin sisällytetään sellaisia laaja-alaisia osaamisalueita, jotka tukevat opiskelijan valmistumista ja työelämävalmiuksia. Yliopistokirjastot (tai laajemmin korkeakoulukirjastot) toimivat yliopistoissa (tai laajemmin korkeakouluissa) myös opetusta antavina yksikköinä ja huolehtivat omalta osaltaan siitä, että relevanttia tiedonhankintataitojen opetusta on saatavilla opetuksen eri vaiheissa. Kehittämissuunnitelmassa esitetään toimenpiteessä 86: Jokaiselle opiskelijalle turvataan laadullisesti tasavertaiset koulutusedellytykset ja opiskelijapalvelut koulutuspaikkakunnasta riippumatta. Kehittämistoimenpiteisiin tulisi lisätä seuraavaa: Tasa-arvon toteuttamiseksi samantasoinen tieteen peruskirjallisuus tulee olla saatavissa kaikissa korkeakouluissa tämä voidaan toteuttaa parhaimmin kaikkien korkeakoulujen yhteisillä verkkoaineiston käyttölisensseillä. 3) Tutkijakunnan osaamistason vahvistaminen sekä tutkijakoulutuksen ja tutkijanuran edistäminen (s. 37) Kehittämissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota myös tutkijakunnan osaamiseen ja tutkijankoulutuksen laadun parantamiseen hyvin monesta näkökulmasta. Tämä on hyvä asia. Tieteellisen tiedon tuottamisen ja jakamisen käytännöt ovat tällä hetkellä murrosvaiheessa. Eri maissa, mutta etenkin USAssa ja Isossa Britanniassa e-tiede (e- Science, e-research) on jo pitkään ollut suuren huomion kohteena. Samalla kun e-tiede merkitsee uusia tieteellisen yhteistyön muotoja ja uusia mahdollisuuksia myös kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä, se edellyttää uudenlaista osaamista. Sen vuoksi tutkijakoulutukseen tulisi selvästi liittää e-tieteeseen liittyviä osaamisalueita. Kehittämistoimenpide 100 kuuluu: Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat ja jatkoopiskelijat pääasiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja tehostamiseksi. Tutkijankoulutus toteutetaan ensisijaisesti nelivuotisena kokopäiväisenä koulutuksena. Tohtoriohjelmissa on selkeät opiskelijan ja ohjaajan vastuut. Tohtoriohjelmat integroituvat tiiviisti yliopistoon ja ovat kiinteä osa sen tutkimusstrategiaa ja profiilia. Em. kehittämistoimenpidettä pitäisi laajentaa niin, että siinä tulisi huomioitua myös e-tiede. Toimenpide voisi kuulua: Yliopistot kokoavat eri alojen tohtoriohjelmat ja jatko-opiskelijat pääasiallisesti yhteen tutkijakouluun tutkijankoulutuksen suunnitelmallistamiseksi ja
tehostamiseksi. Tutkijankoulutus toteutetaan ensisijaisesti nelivuotisena kokopäiväisenä koulutuksena. Koulutukseen sisällytetään e-tieteen edellyttämiä osaamisalueita koskien tieteellisen tiedon tuottamisen, jakamisen ja hankinnan prosesseja e- ympäristössä. Tohtoriohjelmissa on selkeät opiskelijan ja ohjaajan vastuut. Tohtoriohjelmat integroituvat tiiviisti yliopistoon ja ovat kiinteä osa sen tutkimusstrategiaa ja profiilia. Toinen vaihtoehto olisi lisätä e-tiedettä koskeva lausuma ihan omaksi kehittämiskohdaksi seuraavasti: Tutkijakoulutukseen sisällytetään e-tieteen edellyttämiä osaamisalueita koskien tieteellisen tiedon tuottamisen, jakamisen ja hankinnan prosesseja e- ympäristössä. Kehittämissuunnitelmassa mainitaan Maailmanlaajuisesti tuotetun tutkimustiedon tehokas hyödyntäminen edellyttää tutkimushenkilöstön yhä korkeampaa osaamista ja ammattitaitoa. ja Yliopistoissa tutkijankoulutuksen laatua parannetaan edelleen. Tavoitteena on, että pääosa tutkimusorientoituneista ja motivoituneista jatko-opiskelijoista pääsee järjestelmällisen, laadukkaan ja ammattimaisen tutkijankoulutuksen piiriin. Laadun parantamiseen sisältyy olennaisesti myös jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden osaamistason vahvistaminen myös tiedonhankintataitojen opetuksen kautta. Järjestelmälliseen tutkijankoulutukseen pitäisi sisältyä myös tiedonhankinnan opintojakso. Kehittämistoimenpiteeksi pitäisi nostaa myös tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden informaatiolukutaidon ja tiedonhankintataitojen parantaminen kohdentamalla resursseja tiedonhankintataitojen opetukseen ja tutkijapalveluihin. Vahvistetaan tutkijakoulutuksen laatua ja vahvistetaan jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden tutkimustiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen liittyvä osaamistaso myös kohdentamalla resursseja tiedonhankintataitojen opetukseen ja sisällytetään järjestelmälliseen tutkijankoulutukseen myös tiedonhankinnan opintojakso. 4) Tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen (s. 37-38) On hyvä asia, että kehittämissuunnitelmassa kiinnitetään huomiota tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen. Kehittämissuunnitelmassa aivan aiheellisesti todetaan: Suomalaisen tutkimusjärjestelmän kansainvälinen menestys ja täysipainoinen yhteistyö johtavien tiedemaiden kanssa edellyttää kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä tutkimusinfrastruktuureja. Suomessa tutkimusinfrastruktuureihin on panostettu huomattavasti vähemmän kuin monissa yhteistyö- ja kilpailijamaissa. Valitettavasti tutkimusinfrastruktuurien käsittely jää kuitenkin kehittämissuunnitelmassa aika yleiselle tasolle ja puutteelliseksi. On huomattava, että yliopistokirjastot muodostavat yliopistoissa keskeisen osan tutkimuksen infrastruktuuria. Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja menestyvä tutkimus tarvitsee pääsyn tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin. Yliopistokirjastot huolehtivat omalta osaltaan käytettävien resurssien puitteissa siitä, että tutkijoilla on käytössään laadukkaat, kansainväliset tietoaineistot = tiedejulkaisut, nykyisin yleensä e-muodossa. Kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkimuksen tarvitsemat tietoaineistot = tiedejulkaisut ovat yleensä kuitenkin hyvin kalliita ja yliopistokirjastojen mahdollisuudet hankkia niitä tutkimuksen käyttöön ovat riippuvaisia käytettävissä olevasta rahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi omalta osaltaan
varmistaa laadukkaiden kansainvälisten tutkimusjulkaisujen hankinnan suomalaisen tieteen käyttöön lisäämällä FinELibin rahoitusta. Kehittämissuunnitelmaan tulisi lisätä seuraava, uusi kehittämiskohde: Tutkimusinfrastruktuuria vahvistetaan lisäämällä infrastruktuureihin osoitettua rahoitusta siten, että voidaan turvata yliopistojen ja tutkimuslaitosten mahdollisuudet hankkia tutkimuksen käyttöön niiden tarvitsemat laadukkaat kansainväliset tutkimusjulkaisut. Yliopistokirjastot huolehtivat omalta osaltaan käytettävien resurssien puitteissa laadukkaiden e-aineistojen hankinnasta ja tiedonhankintataitojen ja e-aineistojen käytön opetuksesta. 5) Julkisten tietoaineistojen saatavuus sekä kansallinen digitaalinen kirjasto (s. 38) Kehittämissuunnitelmassa saa suuren roolin julkisten tietoaineistojen saatavuus ja kansallinen digitaalinen kirjasto. Koska yliopistokirjastoja ei kehittämissuunnitelmassa tuoda mitenkään esiin tutkimuksen infrastruktuuritekijänä, kehittämissuunnitelmasta syntyy kuva, että kirjastojen keskeinen rooli tutkimuksen ja opetuksen tiedonsaannin turvaamisessa on toimia digitaalisten tietoaineistojen säilyttäjänä. Suunnitelmassa todetaan: Digitaalisten tietovarantojen mahdollisimman laaja hyödyntäminen tutkimuksessa, opetuksessa ja yleisessä tiedonsaannissa edellyttää niiden tehokasta ja laadukasta hallintaa, jakelua ja säilyttämistä. Tässä näkökohdassa painottuu kirjastojen muistiorganisaatiorooli. Yliopistot ja niissä tehtävä kansainvälisesti kilpailukykyinen tutkimus tarvitsevat kuitenkin tietoa tutkimuksen uusimmista tuloksista ja laadukkaita tietoaineistoja = tiedejulkaisuja, joiden hankinnasta ja käyttöön saattamisesta yliopistokirjastot huolehtivat. Kehittämiskohta 107 on laadittu hyvin yleisellä tasolla ja sitä pitäisi tarkentaa. Siinä todetaan: "Kehitetään tietoteknistä infrastruktuuria, kuten tietoverkkoja, datakeskuksia, laskentapalvelimia ja yhteisiä tietojärjestelmiä sekä organisaatio- ja sektorirajat ylittäviä palveluja. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää rahoitusta myöntäessään, että tuotettava tietoaineisto on avoimesti käytettävissä." Tutkimuksen tuottamat tietoaineistot ovat usein tieteellisiä julkaisuja. Onko ko. kehittämiskohta ymmärrettävissä niin, että OKM:n rahoittamissa organisaatioissa, esim. yliopistoissa tehdyn tutkimuksen tuottamat tutkimusjulkaisut pitäisi olla avoimesti käytettävissä? Ajatus sinällään on hyvä. Jos tätä tarkoitetaan, niin se pitää sanoa selvästi. Asiaa voidaan edistää esim. organisoimalla tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennus organisaatioiden, esim. yliopistojen omiin julkaisuarkistoihin. Tällöin kehittämistoimenpiteenä tulisi myös olla julkaisuarkistojen tarvitseman infrastruktuurin valtakunnallinen kehittäminen. Jos em. kohdassa sen sijaan tarkoitetaan tutkimuksessa syntynyttä perusdataa, jonka pohjalta tutkimustulokset on tuotettu (esim. laboratoriokokeiden tulokset), pitäisi jo kehittämistoimenpiteenä määritellä tarkemmin jo tässä vaiheessa, ketkä ovat toimijat tutkimusdatan arkistoinnissa sekä mikä rooli eri toimijoilla on ja vastuukysymykset Kehittämiskohdassa108 todetaan: Kirjastojen ja arkistojen digitaaliset, pääosin julkisin varoin tuotetut sisällöt ja palvelut tuodaan saataville yhteisen, käyttäjälähtöisesti suunnitellun Kansallinen digitaalinen kirjasto -asiakasliittymän välityksellä. Tässä
kohdassa suunnitelmasta on kokonaan unohtunut, että suurin osa yliopistoopiskelijoiden ja tutkijoiden tarvitsemista ja esim. yliopistokirjastojen tarjoamista sisällöistä ei suinkaan ole julkisin varoin tuotettuja sisältöjä vaan kalliilla hinnalla lisensoituja e-aineistoja, joiden käyttöoikeudet määrittelevät lisenssisopimukset. 6) Vahva kansainvälistyminen laadun turvaajana (s. 38-39) Kehittämissuunnitelmassa mainitaan: Korkeakouluista kehitetään aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä. Korkeakoulujen henkilöstön kansainvälisyys tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä. sekä Kansainvälisiä elementtejä sisältävää opetustarjontaa lisätään kotimaassa ja kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetut laadukkaat, vetovoimaiset ohjelmat kytketään korkeakoulujen painoaloihin. Opintojen eteneminen tavoiteajassa edellyttää liikkuvuudelta ja vieraskieliseltä opetukselta suunnitelmallisuutta ja monipuolisten opetusvälineiden hyväksikäyttöä sekä alojen ja korkeakoulujen tiivistä yhteistyötä. Monissa yliopistokirjastoissa annetaan jo nyt englanninkielistä tiedonhankintataitojen opetusta mm. ensivuotisille opiskelijoille ja mm. integroituneena kansainvälisiin maisteriohjelmiin. Monien yliopistojen omissa strategioissa on mainittuna kansainvälistymisen lisääminen tulevina vuosina. Jos kansainvälistymistä yliopistoissa lisätään, on vastaavasti vahvistettava myös yliopistokirjastojen resursseja tarjota mm. kansainvälistä opintosuunnitelmiin nivoutuvaa tiedonhankintataitojen opetusta ja mm. tutkijapalveluja myös englanniksi. Myös henkilökunnan kansainvälistymistä tukevaa koulutusta on lisättävä. Kehittämissuunnitelmassa mainitaan toimenpiteessä 113 lause: Korkeakoulut sisällyttävät kaikkiin tutkintoihin kansainvälistymistä tukevia sisältöjä. Kehittämiskohteeksi tulisi lisätä: Vahvistetaan yliopistokirjastojen resursseja tarjota kansainvälistä, opintosuunnitelmiin nivoutuvaa tiedonhankintataitojen opetusta ja mm. tutkijapalveluja myös englanniksi. Lisätään myös henkilökunnan kansainvälistymistä tukevaa koulutusta. Tampereella 18.10.2011, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Mirja Iivonen, pj.