Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön Ihminen ja metsä - seminaariin. Säätiössä arvostamme myös sitä, että olemme saaneet tämän päivän sekä osanottajiksi että puhujiksi Suomen metsätalouden johtavat asiantuntijat. Suomen metsäpolitiikkaa uudistetaan parhaillaan eurooppalaisittain historiallisessa tilanteessa. Samanaikaisesti, kun kotimaamme metsäpolitiikan perusta, metsälainsäädäntö ja hallintorakenteet, metsäntutkimus mukaanlukien, uudistetaan, myös sekä EUn metsästrategia että yleiseurooppalainen metsäpoliittinen kehys muotoillaan uudestaan. Vapaaehtoisiin suosituksiin perustuvasta metsäpoliittisesta kehyksestä tulee laillsesti sitova metsäsopimus. Suomi on ollut ja on edelleen vahvasti mukana kansainvälisen metsäpolitiikan ytimessä.
Meillä Metsämiesten Säätiössä on tapana sanoa: Suomessa on kaksi keskeistä voimavaraa, ihmiset ja metsät. Metsävarojen kestävässä käytössä olemme johtavia maita ja metsävaramme antavatkin erinomaisen perustan uudelle metsäpolitiikalle. Tiivistäen voisi todeta, että historiallisesta näkökulmasta katsoen metsävarojen kehitykseen ja niiden hyödyntämisen nykytilaan ovat vaikuttaneet neljä päätekijää, ajuria, kuten nykyään sanotaan: luonnonprosessit, markkinat, harjoitettu metsäpolitiikka sekä metsänomistajien päätöksenteko. Säätiön tunnuslauseen pohjalta voitaisiin tänä päivänä esittää kriittinen, mutta rakentavassa hengessä muotoiltu kysymys: onko metsäpolitiikan ja metsäntutkimuspolitiikan painopiste ollut ja yhä on liian metsä- ja puukeskeinen, jolloin ihmisen ja metsävarojen suhde jää toissijaiseksi? Miltä metsäalan tulevaisuus näyttää ja millainen on sen työvoimatarve? Onko metsäalan koulutuksen kapasiteetit ja sisällöt suunnattu tulevaisuuden kannalta strategisiin kysymyksiin? Onko meillä riittävästi tunnistettu mitä tulevien vuosien metsäammattilaisita odotetaan ja vaaditaan? Tämän seminaarin teemaksi olemmekin halunneet nostaa ajatuksen Metsätaloudessa focus ihmisiin. Säätiöllä on kaksi päätehtävää: sijoitustoiminta ja rahoitustoiminta. Rahoitustoimintamme painopistealueet ovat tutkimus, metsäkulttuuri, koulutus, viestintä ja
hyvinvointi. Viime vuonna käynnistettiin strategisena ja monivuotisena kärkihankkeena metsäalan työhyvinvointi, jota koordinoi Työterveyslaitos. Hankkeesta on tulossa Säätiön kaikkien aikojen mittavin rahoituskohde. Säätiön rahoituksen edellytyksenä kuitenkin on, että saamme mukaan tähän savottaan myös muita rahoittajia ja käytännön kehityshankkeita. Tämän hankkeen rinnalla on käynnisssä toinen merkittävä strateginen kohde viestinnän alalla, valtakunnallinen Metsä Puhuu. Molempien suurhankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta seuraamme tarkoin. Metsämiesten Säätiössä olemme uudistaneet kaikki keskeiset strategiamme: koko Säätiön toimintaa koskevan yleisen strategian, sekä yksityiskohtaisemmat metsäomaisuutta, sijoitustoimintaa ja viestintää koskevat osa-alueet. Kaikilla painopistealueillamme pyrimme katsomaan vahvasti metsäalan tulevaisuuteen, haluamme lisätä Säätiön hankkeiden vaikuttavuutta ja virittää yhdessä yhteiskunnallista metsäkeskustelua. Viime vuonna valmistuneen metsästrategian tuloksena olemme voineet lisätä metsäomaisuuden hoidon suunnitelmallisuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Metsäomaisuuden hoidon keskitetty tarkastelu osoitti, että Säätiö voi kestävästi lisätä vuotuista hakkuusuunnitetta 30 %.
Säätiön n. 5000 hehtaarin metsäomaisuus muodostaa noin kolmanneksen sijoitussalkustamme. Meillä onkin Säätiössä tänään kerrottavana positiivinen uutinen. Lisääntynyt metsäomaisuuden tuotto mahdollistaa sen, että kasvatamme Säätiön apurahanjakoa ensi vuonna 100000 eurolla 1,4 miljoonaan euroon. Olkoon tämä osaltaan kannustavana viestinä myös siitä, että koko Suomen metsävarat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kasvaneiden hakkuumahdollisuuksien sekä eri käyttömuotojen monitavoitteiseen hyödyntämiseen. Seminaarin tavoitteena on virittää jo mainitsemaani yhteiskunnallista metsäkeskustelua metsäalan työvoimatarpeesta, metsäammattilaisten osaamistarpeista, metsäalan koulutuksen muutostarpeista sekä työhyvinvoinnista. Toivonkin seminaarin lopputuloksena hyviä ajatuksia niistä painopistealueista, joita Säätiö voisi osaltaan olla tukemassa metsäalan tulevaisuuden luomisessa. Valitettavasti joudun lähtemään kahvitauolla EFIn vuosikokoukseen Turkkiin, mutta olen pyytänyt Säätiön asiamiestä Ilari Pirttilää lausumaan Seminaarin päätössanat ja hahmottelemaan mahdolliset jatkotoimenpiteet, joihin Säätiö voisi tarttua. Nyt minulla on kuitenkin ilo ja kunnia kutsua ylijohtaja Juha Ojala Maa- ja metsätalousministeriöstä tämän seminaarin
puheenjohtajaksi ja sparraajaksi. Tämän päivän savotan ohjakset luovutan nyt sinulle. Tervetuloa vielä teille kaikille ja antoisaa seminaaria!