1.11.2013 31.10.2016 10.01.2014 KR/MN 1

1.11.2013 31.10.2016 10.01.2014 KR/MN 1

AUTO- JA KONEKORJAAMOALAN PALKKARAKENNE 2000 YLLÄPITOAINEISTO Metallityöväen Liiton ja Autoalan Keskusliiton sopiman palkkarakenne 2000 tavoite: Työn vaativuus ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat palkkaan oikein. Halutaan edistää työnantajan ja työntekijöiden yhteistoimintaa myös palkkausasioissa Peruspalkka muodostuu Työkohtaisesta palkanosasta Henkilökohtaisesta palkanosasta 10.01.2012 KR/MN 2

SAMAPALKKAISUUSPERIAATE ILO 10.01.2012 KR/MN 3

PALKAN MÄÄRITYS Työntekijän palkkaperusteet Työn vaativuus Työkohtainen palkanosuus Työntekijän ominaisuudet Henkilökohtainen palkanosuus Peruspalkka Palkkaryhmät A, B, C 10.01.2012 KR/MN 4

Palkkarakenne 2000 (PR 2000) Palkkarakenteen perusajatuksena on, että palkka muodostuu kahdesta osasta: 1. Työkohtaisesta palkanosasta (Työnvaativuusryhmästä, TVR). 2. Henkilökohtaisesta palkanosasta (HKO). Peruspalkka (PP) määräytyy näiden tekijöiden perusteella. TVR 3 HKO 15 % PP 12,16 5

Palkkaportaiden jakautuminen Ammattitutkintolisä on 6 -portaisen järjestelmän työkohtaisten palkkojen porrasvälin suuruinen. (maksetaan vähintään 6 kk) Kantaluku 10,00 1 Porrasväli 6% 2 3 Porrasväli 7% 4 5 6 Palkkaryhmä C B A 10.01.2012 KR/MN 6

7 Työkokonaisuuksien valinta Työkokonaisuuksien laajuus oltava mielekkäitä työkokonaisuuksia löydettävissä jälkeenpäin, kirjallinen muoto todennettavissa myös ajallisesti Valitaan työpaikalla tehtävät työkokonaisuudet myös eri vaativuustasoiset, vaikka saman nimiset työt suuri määrä työkokonaisuuksia ei takaa tarkkuutta, vaan aiheuttaa myöhemmin lisää työtä Kirjoitetaan työnkuvaukset valituista työkokonaisuuksista 10.01.2012 KR/MN 7

7 Työvaativuusryhmien määritys 1 PR 2000 (Palkkarakenne 2000) KOKONAISKUVAUS JA KÄYTÄNTÖ 1. Luetteloi korjaamosi yleisimmät työkokonaisuudet yhdessä luottamusmiehen kanssa (n. 70 % tehdyistä töistä). Esim. öljynvaihto, määräaikaishuolto, laajamääräaikaishuolto 2. Kirjoittakaa näistä sovituista työkokonaisuuksista työnimike, tehtävä ja työnkuvaukset. Liittojen mallit löytyvät www.palkkarakenne.fi. Työnkuvausteksti alkaa: Auto haetaan ulkoa ja päättyy sisällön jälkeen työkalut palautetaan niille kuuluville paikoilleen ja työpaikka siistitään. Työnkuvauksissa ei välttämättä tarvitse kirjoittaa oppimisajasta, vastuusta ja olosuhteista mitään. 3. Verratkaa tekemiänne työkokonaisuuksia liittojen mallityö kuvauksiin, onko tekemänne työkuvaukset vaatimattomampia vai vaativampia, jonka jälkeen sijoitatte ne 1-6 oleville työnvaativuus portaille. 8

7 Työnvaativuusryhmien määritys 2 Töiden vertailu liittojen tekemiin mallitöihin Tehdään tarvittaessa vuosittain maaliskuussa Luottamusmiehellä tai työntekijöiden edustajalla on oikeus vaatia määritystä, jos määrittelystä on kulunut yli vuosi, tai merkkiedustus on muuttunut. Verrataan työpaikan työkokonaisuuksia liittojen mallitöihin, ovatko ne samanlaisia, helpompia vai vaativampia kuin vertailtavat mallityöt 10.01.2012 KR/MN 9

8 Työnvaativuusryhmien määritys 3 Töiden ohjaus Ohjeena töitä jaettaessa on pidettävä sitä, että työntekijälle ohjataan sellaisia töitä joita hän tavanomaisesti suorittaa. Töiden periaatteena on myös se, että työntekijälle pyritään ohjaamaan hänen työsuorituksensa paranemisen myötä vaativampia töitä. 10.01.2012 KR/MN 10

8 Työnvaativuusryhmän määritys 4 Uuden työntekijän työnvaativuusryhmä määritetään 4 kk kuluessa. Määrittelyyn saakka käytetään arvioitua työnvaativuusryhmää Siirrettäessä työntekijä uusiin tehtäviin menetellään samoin kuin uuden työntekijän kanssa 10.01.2012 KR/MN 11

8 Työntekijän työkokonaisuuksien sijoittaminen vaativuusryhmiin Työntekijän tekemät työt selvitetään ajallisesti niin pitkältä ajalta, että tulee oikeudenmukainen jakso, suositellaan 6 kk taaksepäin, vähintään 4 kk. aika on liian lyhyt, jos kausivaihtelut tai lyhytaikaiset kampanjat vaikuttavat työn vaativuuteen merkittävästi. Käytetään ajallista 10 % tarkkuutta, ei töiden kappalemäärää tms. Työntekijän työnvaativuusryhmä määräytyy sen portaan mukaisesti, jolle sijoittuvat työkokonaisuudet edustavat suurinta osuutta tehdyistä töistä (50 % tai yli, ja ero seuraavaan 20 %) jos mikään työnvaativuuden ryhmä ei muodostu selvästi suurimmaksi, määritetään työnvaativuusryhmä tehtyjen töiden ajallisesti painotetun keskiarvon mukaisesti. 10.01.2012 KR/MN 12

8 Työntekijän työkokonaisuuksien sijoittaminen vaativuusryhmiin Määritä ajallisesti mekaanikoittain, minkä verran eri vaativuusryhmien töiden (1 6 portaat) tekemiseen menee. Tuntien yhteissummalla jaetaan eri portaille tullut tuntimäärä, josta saadaan %-luku. 1. Laske prosenttiosuus ( 10 % tarkkuudella ) tehdyn työajan mukaan vaativuusportaittain. Tarkastelujakson pituus väh. 3 kk taaksepäin. 2. Määritä prosenttiluvuista painotettu keskiarvo, joka jaetaan 100:lla. Saatuun osamäärään käytetään 0,5 pyöristyssääntöä. TVR 2 x 40 %:n osuus = 80 TVR 3 x 40 %:n osuus = 120 TVR 4 x 20 %:n osuus = 80 TVR 5 x 10 %:n osuus = 50 Yht. 330 330/100 = 3,3 > TVR 3 350/100 = 3,5 > TVR 4 13

8 Työntekijän työnvaativuusryhmän määritys Tehtyjen töiden ajallinen osuus 10 % tarkkuus 20 % 60 % 20 % Työnvaativuusryhmä tvr 1 2 3 4 5 6 Työnvaativuusryhmä 10.01.2012 KR/MN 14

8 Työntekijän työnvaativuusryhmän määritys Tehtyjen töiden ajallinen osuus 10 % tarkkuus 30 % 10 % 30 % 30 % Työnvaativuusryhmä tvr Painotettu keskiarvo 3,6 = Tvr 4 1 2 3 4 5 6 Työnvaativuusryhmä 10.01.2012 KR/MN 15

Työkokonaisuuksien sijoittuminen työnvaativuusryhmiin Työn vaativuusryhmä Työkokonaisuudet Voiteluhuolto (HA) Iskuvaimentimen vaihto (RK) 1 2 3 4 5 6 Paineilmakompressorin vaihto (RK) Etulokasuojan vaihto (HA) Pakoputkiston vaihto (HA) Pakoputkiston vaihto (RK) Voiteluhuolto (RK) Venttiilikoneiston hammashihnan vaihto (HA) Vesipumpun vaihto (RK) Perusjarrutyö (HA) Ohjausnivelien vaihto ja nelipyöräsuuntaus (HA) Vaativa pikapalvelu/ suorapalvelutyö (HA) Venttiilien koneistustyö (HA) Hitsatun takalokasuojan vaihto (HA) Katsastustarkistus (RK) Perushuolto (RK) Polttonestejärjestelmän testaus, huolto ja korjaus (HA) Huolto- ja vikadiagnoosi (RK) Vaihteiston korjaustyö (HA) Maalaustyö (HA) Kytkimen korjaustyö (RK) Vetopyöräjarrujen korjaustyö (RK) Vaativa korinoikaisutyö (HA) Vaihteiston korjaustyö (RK) 10.01.2012 KR/MN 16

Töiden vaativuusryhmittelyn ylläpito Suorittaa pariteettipohjainen tai muutoin työpaikalla sovittu työryhmä (TES 7 mom. 1) Tarkastetaan työpaikalla tehtävät työkokonaisuudet Kirjoitetaan tarvittavat työnkuvaukset/muutokset Sijoitetaan työpaikan muuttuneet / uudet työkokonaisuudet työnvaativuusryhmiin, vertaamalla niitä liittojen mallitöiden työnkuvauksiin Arvioidaan työntekijöiden tekemien töiden vaativuusryhmät 10 % tarkkuudella Todetaan työntekijöiden työnvaativuusryhmät Tehdään tarvittaessa vuosittain maaliskuun aikana Mahdolliset muutokset työntekijöiden palkkoihin toteutetaan seuraavan kuukauden aikana 10.01.2012 KR/MN 17

HENKILÖKOHTAISEN OSAN MÄÄRITYS 10.01.2012 KR/MN 18

8 Henkilökohtainen osuus 1 Määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella: Ammatinhallinta painoarvo 40 % Monitaitoisuus " 20 % Huolellisuus " 20 % Asiakaspalvelu " 20 % Määritetään niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Määrittely kaikille työntekijöille tarvittaessa vuosittain syyskuussa. Luottamusmiehellä tai työntekijöiden edustajalla on oikeus vaatia määrittelyä, jos määrittelystä on yli vuosi, tai merkkiedustuksissa on tapahtunut muutoksia. 10.01.2012 KR/MN 19

8 Henkilökohtainen osuus 2 Henkilökohtaisen osuuden määrittely tehdään liittojen ohjeen mukaisesti pisteyttämällä yhteenvetolomakkeelle. Tämän jälkeen katsotaan taulukosta HKO-prosentti pistemäärän mukaan. Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 5 % ja enintään 30 % työntekijän työkohtaisesta palkasta. Prosentteina määritettyjen Hko-%:ien tulee porrastua kuuteen eri prosenttitasoon: noin 25 % kahteen ylimpään porrasryhmään noin 25 % kahteen alimpaan porrasryhmään loput, noin 50 % kahteen keskimmäiseen porrasryhmään 10.01.2012 KR/MN 20

8 Henkilökohtainen osuus 3 Ammatinhallinta Määritetään tarkastelemalla työntekijän taitoa suoriutua työn tekemiseen liittyvistä työskentelytapaa ja työmenetelmää sekä niiden kehittämistä koskevista valintatilanteista. Monitaitoisuus Määritetään arvioimalla työntekijän kykyä ja valmiutta tehdä erilaisia töitä organisaatiossa. Huolellisuus Määrittelyssä otetaan huomioon ohjeiden noudattaminen, työpaikkajärjestyksen ylläpito sekä tehdyn työn laatu. Asiakaspalvelu Arvioitaessa huomioidaan työntekijän kykyä toimia asiakaspalvelutilanteissa. 10.01.2012 KR/MN 21

8 Henkilökohtainen osuus 4 Määrityksen tekee työnantaja. Työntekijöiden edustajalla oikeus osallistua määritykseen. Työntekijälle selvitetään hänen niin halutessaan, sekä myös muutostilanteessa, henkilökohtaisen palkanosuuden määrittelyperusteet. Määrittelyssä henkilökohtaisen osuuden prosenttimäärä voi nousta tai laskea. Mahdolliset palkkojen korotukset on toteutettava seuraavan kuukauden aikana. 10.01.2012 KR/MN 22

Henkilökohtainen osuus Pisteytys Alle keskiarvon 25 % Keskiarvo 50 % Yli keskiarvon 25 % Ammatinhallinta 2 p 4 p 6 p Monitaitoisuus 1 p 2 p 3 p Huolellisuus 1 p 2 p 3 p Asiakaspalvelu 1 p 2 p 3 p 10.01.2012 KR/MN 23

Esimerkki pisteytyksestä 7 Henkilökohtainen osuus Pisteytys Alle keskiarvon 25 % Keskiarvo 50 % Yli keskiarvon 25 % Ammatinhallinta Monitaitoisuus Huolellisuus Asiakaspalvelu Jokinen Aaltonen 2 Jokinen Virtanen 1 Jokinen Virtanen 1 Mäkinen Aaltonen Virtanen Nieminen Mäkinen 4 Lampinen Aaltonen Lahtinen Mäkinen 2 Lampinen Aaltonen Lahtinen Mäkinen 2 Lampinen Lahtinen Järvinen Jokinen Lampinen Järvinen Lahtinen 6 Järvinen Nieminen 3 Nieminen Järvinen 3 Virtanen Nieminen 3 10.01.2012 KR/MN 24

7 Henkilökohtainen osuus Esimerkki pisteytyksestä Pisteytys Alle keskiarvon 25 % Keskiarvo 50 % Yli keskiarvon 25 % Ammatinhallinta Monitaitoisuus Huolellisuus Tuunanen Törrönen 2 Tuunanen Veikkola 1 Välimäki Juntunen Ollila 1 Ollila Veikkola Nurminen 4 Viskari Törrönen Nurminen Ollila 2 Juntunen Nurminen Tuunanen Välimäki 2 Halonen Halonen Välimäki Juntunen 6 Viskari Halonen 3 Viskari Törrönen Veikkola 3 Asiakaspalvelu Viskari Välimäki 1 Tuunanen Halonen Juntunen Veikkola 2 Ollila Nurminen Törrönen 3 10.01.2012 KR/MN 25

7 Henkilökohtainen osuus Käytettävä prosenttitaulukko Pisteet Hko % 5 6-7 5 10 n. 25 % korjaamon työntekijöistä 8-9 10-11 15 20 n. 50 % korjaamon työntekijöistä 12-13 14-15 25 30 n. 25 % korjaamon työntekijöistä 10.01.2012 KR/MN 26

AIKA - JA SUORITUSPALKAN RAKENNE JA PALKKAUSTAVAT 10.01.2012 KR/MN 27

9 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat 1. Aikapalkka 2. Suorituspalkka a) Kiinteä osuus 70 % Muuttuva osuus 30 % b) Kiinteä osuus suurempi kuin 85 % 10.01.2012 KR/MN 28

Peruspalkan rakenne hko henkilökohtainen palkanosuus tko työkohtainen palkanosuus pp peruspalkka 10.01.2012 KR/MN 29

9 Aikapalkan rakenne Palkka aikapalkkaosuus apo henkilökohtainen palkanosuus hko työkohtainen palkanosuus tko peruspalkka pp aikapalkka ap Työsuoritus Aikapalkka on vähintään peruspalkan suuruinen 10.01.2012 KR/MN 30

9 Aikapalkan ja suorituspalkan rakenteen vertailu Mahdollinen aikapalkkaosuus Aikapalkka Suorituspalkka APO Henkilökohtainen palkan osuus Hko Suorituspalkan muuttuva osuus MO Mahdollinen erillinen lisä PP Peruspalkka = Aikapalkan minimi / suorituspalkan takuupalkka Työkohtainen palkan osuus TKO Suorituspalkan Kiinteä osuus SPKO 10.01.2012 KR/MN 31

9 Suorituspalkka Suorituspalkka-ansio Suorituspalkkatyössä työntekijän palkka kasvaa työmäärän kasvaessa tai työtuloksen parantuessa sovelletun suorituspalkkaustavan mukaisesti. Suorituspalkkatyön hinnoittelu Suorituspalkkajärjestelmä tulee keskimäärin mitoittaa siten, että ansio normaalilla suorituspalkkatyövauhdilla ylittää työntekijän peruspalkkatason. Laskentaesimerkit työnvaativuusryhmän (TVR) tai henkilökohtaisenosan (HKO )muuttuessa : 10.01.2012 KR/MN 32

9 Suorituspalkka Esimerkki 1 Aikapalkkatyöntekijä, peruspalkka nousee (TVR- muutos 4-5) TVR = Työnvaativuusryhmä HKO= Henkilökohtainen prosentti osuus PP = Peruspalkka (Taulukkopalkka) APO = Aikapalkkaosuus AP = Aikapalkka Vanha ansio TVR HKO PP APO AP 4 15 13,39 0,08 13,47 Muutoksen ollessa peruspalkkaa korottava maksetaan työntekijälle uusi aikapalkka vähintään uuden peruspalkan mukaisesti. Mikäli aikaisemmin on ollut aikapalkkaosuutta, sitä pienennetään korotuksen määrällä. Korotuksen ylittäessä aikapalkkaosuuden, palkkaa korotetaan erotuksen määrällä uuteen perus-palkan määrään saakka. Uusi ansio TVR HKO PP APO AP 5 15 14,52-14,52 10.01.2012 KR/MN 33

9 Suorituspalkka Esimerkki 2 Aikapalkkatyöntekijä, peruspalkka pienenee (TVR -muutos 4-3) TVR = Työnvaativuusryhmä HKO= Henkilökohtainen prosentti osuus PP = Peruspalkka (Taulukkopalkka) APO = Aikapalkkaosuus AP = Aikapalkka Vanha ansio TVR HKO PP APO AP 4 15 13,39 0,08 13,47 Muutoksen ollessa alentava peruspalkka alenee. Uusi peruspalkka on tällöin pienempi kuin vanha peruspalkka, aikapalkkaosuus kasvaa erotuksen määrällä. Maksettava aikapalkka ei tällöin muutu Uusi APO = Vanha AP uusi PP = 13,47-12,92 = 0,55 /h Uusi ansio TVR HKO PP APO AP 3 15 12,92 0,55 13,47 10.01.2012 KR/MN 34

Esimerkki 1 MAALISKUU 2012 Peruspalkka suurenee (TVR muutos 4-5) TVR = Työnvaativuusryhmä HKO= Henkilökohtainen prosentti osuus PP = Peruspalkka (Taulukkopalkka) SPKO = Suorituspalkan kiinteä osa 9 Suorituspalkka MO = Muuttuva osa E-lisä = Erillinen lisä SP-Ansio = Suorituspalkka-ansio Vanha ansio TVR HKO PP SPKO MO E-lisä SP-ansio 4 15 13,39 10,18 3,50 0,40 14,08 SP-ansion laskenta: SPKO+MO+ E-lisä = SP-ansio, 10,18 + 3,50 + 0,40 = 14,08 /h Uusi ansio TVR HKO PP SPKO MO E-lisä SP-ansio 5 15 14,52 11,04 3,50-14,54 Erillisenlisän muutos: Uuden ansion SPKO - Vanhan ansion SPKO = Erillisenlisän pienenemisvaikutus 11,04 10,18 = - 0,86 /h (pienentävä vaikutus) 10.01.2012 KR/MN 35

9 Suorituspalkka Esimerkki 2 MUUTOSTILANNE MAALISKUU 2012 Peruspalkka pienenee (TVR muutos 4-3) SPKO kerroin = 0,76 Vanha ansio TVR HKO PP SPKO MO E-lisä SP-ansio 4 15 13,39 10,18 3,50 0,40 14,08 SP-ansion laskenta: SPKO+MO+ E-lisä = SP-ansio 10,18 + 3,50 + 0,40 = 14,08 /h Uusi ansio TVR HKO PP SPKO MO E-lisä SP-ansio 3 15 12,92 9,82 3,50 0,76 14,08 Erillisenlisän muutos: Vanhan ansion SPKO Uuden ansion SPKO = Erillisenlisän kasvu, johon lisätään voimassa ollut aiempi E-lisä. 10,18 9,82 = 0,36 /h + 0,40 /h = 0,76 /h 10.01.2012 KR/MN 36

9 Suorituspalkka Liitot suosittelevat, että palkkiopalkan kiinteä palkanosuus määritetään työpaikoittain, työosastoittain (yleiskorjaamo, maalaamo, pikahuolto jne.) tai erillistehtävissä oleville (esim. sähkömekaanikot) saman periaatteen mukaisesti. Ellei paikallisesti toisin sovita, tulee kiinteän palkanosuuden noudattaa suhteellisesti peruspalkan määrittelyä, järjestelmään siirryttäessä tai suorituspalkkausjärjestelmää muutettaessa. 10.01.2012 KR/MN 37

9 Suorituspalkka Erimielisyyksien ratkaiseminen Mikäli suorituspalkkatyön hinnoitteluperiaatteen toteutumisesta syntyy erimielisyyttä, asia ratkaistaan yrityksen / toissijaisesti liittojen palkkarakennetoimikunnan toimesta. Suorituspalkkatyön hinnoittelun ajankohta Suorituspakkatyön hinnoitteluperusteet tulee määrittää ennen työn aloittamista tai vähintään työn aikana, ellei paikallisesti toisin sovita. Pöytäkirjamerkintä Hinnoitteluperusteet on määritetty silloin, kun suorituspalkkauksen perusteet ja järjestelmä on pysyväisluonteisesti työntekijöiden tiedossa. Tähän kuuluvat esim. käytettävät ohjeajat ja veloitushintaperusteet. Hinnoittelussa tulee huomioida varaosien nouto, elpymis-, keskeytys-, ja odotusajat. 10.01.2012 KR/MN 38

9 Suorituspalkka Suorituspalkkatöiden hinnoitteluperusteet Liitot suosittelevat suorituspalkkatöiden hinnoittelun perusteena käytettäväksi merkkikohtaisia ohjeaikoja. Hinnoitteluperusteiden muutokset Suorituspalkkatyöhön vaikuttavien tekijöiden (työmenetelmät, -välineet, ja - olosuhteet) pysyessä muuttumattomina, suorituspalkkatyön hinnoitteluperusteet pidetään ennallaan. Jos muutoksia tapahtuu, perusteita muutetaan vastaavasti. Jos suorituspalkkatyöntekijä tekee sellaista veloitettavaa työtä, jonka hinnoitteluperustetta ei ole voitu määrittää mom. 4:n mukaisesti maksetaan hänelle tehdyiltä työtunneilta vähintään peruspalkka. 10.01.2012 KR/MN 39

9 Suorituspalkka Suorituspalkan takuu Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään peruspalkka ja mahdollinen ammattitutkintolisä. Tämä todetaan palkkakausittain. Odotusajan palkka Sellaiselta odotusajalta, joka ei sisälly hinnoitteluun, maksetaan työntekijälle peruspalkka jollei hänelle odotusajaksi ole järjestetty muuta työtä. Odotusajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työntekijä odottaa asiakasta, varaosia tai uutta työtä. 10.01.2012 KR/MN 40

YHTEENVETO PALKKARAKENTEEN YLLÄPIDOSTA 1 1. Luetteloi korjaamollasi tehtävät työt. (n. 70 % tehdystä työstä on riittävä määrä). Työ (työkokonaisuus) luettelon tulisi olla mahdollisimman kattava. 2. Sijoita edellä mainitut työt (työkokonaisuudet) mallitöiden avulla työnvaativuusryhmiin. Näin syntyy korjaamokohtainen työnvaativuusryhmittely. 3. Määrittele ne aikaosuudet, kuinka paljon aikaa kukin työntekijä käyttää eri vaativuusryhmien töiden tekemiseen. Tarkastelujakson pituus noin 3 kk ja 10 % ajallinen tarkkuus. 4. Määritä aikaosuuksien perusteella kullekin työntekijälle työnvaativuusryhmä. 5. Näin kullekin työntekijälle määräytyy työkohtainen tuntipalkka 1.10.2011 ja 30.9.2013 sovelletun palkkataulukon mukaan. 10.01.2012 KR/MN 41

YHTEENVETO PALKKARAKENTEEN YLLÄPIDOSTA 2 6. Määrittele henkilökohtainen palkanosuus 5-30 % sijoittamalla työntekijät HKOtaulukkoon. 7. Näin kullekin työntekijälle määräytyy henkilökohtainen palkanosuus, joka vaihtelee 5-30 % välillä työkohtaisesta palkasta laskettuna 8. Näin kullekin työntekijälle on määräytynyt peruspalkka 9. Jos aiempi aikapalkka on yhtä korkea tai korkeampi palkan korotusta ei tarvita. Jos aiempi aikapalkka on peruspalkkaa pienempi, maksetaan erotus palkankorotuksena. Käytä tarvittaessa yhteenvetokaavaketta. 10.Tarkista muutosten (TVR-HKO) oikeellisuus työehtosopimuksen laskentaohjeesta 10.01.2012 KR/MN 42