PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO LAITOSHOITO/ LASTENSUOJELU LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä 8.6.2010 YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Ensikoti Pihla Palvelumuoto Katuosoite: Postinumero: 71130 Postitoimipaikka: Vehmersalmentie 735, rak.2 Kuopio Puhelin: (017) 3697203 Telefax: Sähköposti: Internet: Lastensuojeluyksikkö Lastensuojelulaitos Perhekoti Mielenterveysyksikkö Päihdehoitoyksikkö etunimi.sukunimi@kuopionensikotiry.net www.kuopionensikotiry.net Omistaja / ylläpitäjä Nimi: Kuopion Ensikotiyhdistys ry Katuosoite: Tulliportinkatu 11 Postinumero: 70100 Postitoimipaikka: Kuopio Puhelin: (017) 3697203 Telefax: Sähköposti: Internet: etunimi.sukunimi@kuopionensikotiry.net www.kuopionensikotiry.net Vastuuhenkilö Nimi: Marketta Kolari Lääninhallituksen toimilupa (yksityiset hoitoyksiköt) Virkanimike: ensikodin johtaja Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: YTM (sosiaalityöntekijä) (esim. johtamisen erityisammattitutkinto jne.) Päihdealan työkokemus (vuosina) 12 Muu sosiaali- tai terveysalan työkokemus 21 (vuosina): Itä-Suomen lääninhallitus Kuopion alueellinen palveluyksikkö Sosiaali- ja terveysosasto päätös 12.5.2003.Ensikotitoiminta. Viimeisin lääninhallituksen tarkastuskäynti 4.9.2008 YKSIKÖN TARJOAMAT PALVELUT Toiminta-ajatus Tehtävänä on ylläpitää ja edelleen kehittää valtakunnallista hoitojärjestelmää päihdeon-gelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskausaikana sekä tukea vanhemman ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja vanhemmuutta perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Kuntoutuksessa tuetaan lapsiperheen arjessa tarvittavien taitojen kehittymistä. Toimintayksiköissä yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi varhaisen vuorovaikutus-suhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus. Kehitämme päihteitä käyttävien vauvaperheiden
Kohderyhmät Paikkaluku kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntoutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan yhä paremmin päihdeongelmista kärsivien vauvaperheiden tarpeisiin. Ensikoti Pihla on erikoistunut päihteitä käyttävien äitien ja alle 3- vuotiaiden lasten perheiden hoitoon ja kuntoutukseen. kaksi paikoista on kahden vanhemman perhepaikkoja, mikä mahdollistaa myös perheen isän asumisen ensikodissa. 5 perheelle Käyttöaste 85 % Asiakkaiden hoidon keskeyttämisprosentti (päihdehoitoyksiköt) Vuosittainen hoitovuorokausi- / asiakasmäärä Keskimääräinen hoito- tai sijoitusjakso 13 3257 vrk/15 perhettä 8 kk Palvelukielet suomi ruotsi Muut tukipalvelut muu(t) mi(t)kä: onko mahdollista saada tulkkipalveluja kyllä ei missä kielissä: Asiakkailla mahdollisuus osallistua vertaistukiryhmiin. HOITOON HAKEUTUMINEN Hoitoon hakeutumiskäytännöt Lastensuojelu-sijoitukset Jonotuskäytännöt Hoitoon tulo Ohjaavana tahona lastensuojelu, äitiys- tai lastenneuvola, yliopistosairaalan äitiyspoliklinikka, päihdehuollon avohoitoyksiköt tai päihdepsykiatrian osasto. Maksusitoumukseen antaa kunnan lastensuojelu tai päihdehuolto Lähetettä ei tarvita, mutta mielellään tutustumiskäynti ennen kuntoutukseen tuloa. Tarvittava katkaisu- tai vieroitushoito pitää olla tehty ennen hoitoon tuloa. Lapset tulevat yhdessä vanhempiensa kanssa: joko avohuollon tukitoimi tai joissakin tapauksissa huostaanotto Asiakkaita otetaan jonoon, jota puretaan kiireellisyysjärjestyksessä, mutta myös ohjataa hoitojärjestelmän toisiin yksikköihin Hoitoon tullaan arkipäivinä. Hoitoon ei voi tulla päihtyneenä. HOIDON SUUNNITTELU Hoidon tarpeen arviointi Tilannekartoitus Hoito- tai kasvatussuunnitelma Hoidon tarpeen arvio tehdään muualla, mutta ensimmäinen kuukausi ensikodissa on ns. perehtymisaikaa Elämäntilanteen kartoitus yhdessä kunnan sosiaalityön kanssa, päihteidenkäyttöä kartoitaan mm. päihdetietojärjestelmän lomakkeistolla. Asiakkaan kokonaistilanteen kartoituksen tekevät ensikodin sosiaalityöntekijä ja asiakkaalle nimetty lähityöntekijä Aikuisasiakkaan kanssa yhdessä laaditaan asiakkaan itsensä asettamien tavoitteiden pohjalta asiakastyönsuunnitelma ja lapselle oma lapsityön suunnitelma. Mukana suunnitelman teossa yleensä myös kunnan lastensuojelu. Lastensuojelun asiakassuunnitelmaneuvotteluissa, joita 1-3 kk välein, tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja siuunnitelmaa tarkistetaan. HOIDON TOTEUTTAMINEN Ydinosaaminen ja hoito-ohjelma Ensikodissa yhdistetään kuntoutuksen kokonaisuudeksi päihdekuntoutus ja varhaisen vuorovaikutussuhteen hoito ja vanhemmuuden tukeminen. Odottavat äidit pyritään saamaan kuntoutuksen piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa jo raskausaikana. Raskauden aikaisen työskentelyn avulla ehkäistään sikiövaurioita ja
valmistaudutaan päihteettömään vanhemmuuteen sekä vauvan syntymään. Työskentelyn perustana on asiakkaiden ja työntekijöiden välinen hyvä yhteistyösuhde. Vanhempien reflektiivisen kyvyn kehittymistä tuetaan reflektiivisen työotteen avulla. Vanhempien reflektiivistä kykyä vahvistamalla tuetaan sekä vanhemmuutta että päihteettömyyttä. Viikko-ohjelma Yksilöhoito Kuntoutuksen perustana on yhteisöllisyys, dialogisuus ja reflektiivisyys. Keskeisinä toimintamuotoina ja menetelminä ovat: yhteisökuntoutus motivoiva haastattelu lähityöntekijyys varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja video-ohjaus päihteetön arki suunnitelmalliset, tavoitteelliset kotiharjoittelut verkostotyö vertaistuki etsivä työ Toiminnan perustana on rakenteistettu viikko-ohjelma Jokaisella asiakkaalla (myös syntymättömällä vauvalla) on oma lähityöntekijä ja mahdollisuus viikoittaisiin lähtityöntekijäkeskusteluihin. Lähityöntekijä perehtyy asiakkaan tilanteeseen muita perusteellisemmin, hän on vanhemman tukena erilaisissa käytännön asioihin liittyvissä järjestelyissä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan perheen verkostoneuvotteluihin ja asiakastiimeihin, lääkäri- ja neuvolakäynteihin. Lähityöntekijäkeskusteluita käydään keskimäärin kerran viikossa. Aiheet nousevat asiakkaan tarpeista liittyen päihteisiin, ihmissuhteisiin, terveyteen., naiseuteen/ miehuuteen. Lähityöntekijä työstää äidin kanssa vanhemmuuteen ja lapseen liittyviä asioita. Lähityöntekijä tuo tarvittaessa keskustelun aiheeksi yhteisössä nousseita asioita. Keskusteluissa työvälineinä käytetään päihdekuntoutukseen ja vanhemmuuteen liittyvää materiaalia. Luottamuksellisen suhteen muodostuminen on kuntoutuksen perusedellytys. Lähityöntekijällä on erityinen merkitys luottamuksellisen suhteen muodostumisessa. Kuntoutukseen tullessaan asiakkaan voi olla vaikea luottaa kehenkään. Lähityöntekijän kanssa vähitellen rakentuva luottamuksellinen suhde toimii turvallisena ympäristönä vaikeistakin asioista puhumiselle. Ryhmähoito Yhteisöhoito Kuntoutuksen päättyessä lähityöntekijä pitää sovitusti yhteyttä asiakkaaseen ja huolehtii yhteyden pidon puolivuotis- sekä vuosiarvion saamiseksi. Viikko-ohjelmaan kuuluu aikuisten ryhmätoimintoja ja vanhempi-lapsi-ryhmätoimintaa Ensikodissa toimitaan yhteisöhoidon periaatteita noudattaen.yhteisön toiminta koostuu toisaalta arjen työtehtävistä, kuten ruoanvalmistus ja siivous, toisaalta yhteisestä päätöksenteosta yhteisön foorumeilla. Yhteisön jäsenillä on erilaisia rooleja ja eritasoisia vastuita. Yhteisöllisyyden kannalta tärkeitä ovat yhteiset ruokailut, yhdessä vietetty aika, yhteinen toiminta ja yhteiset tapahtumat. Kaikilla yhteisön jäsenillä on vastuu toisistaan. Kokousrakenne koostuu toisaalta koko yhteisön käsittävistä kokouk-sista, toisaalta henkilökunnan omista kokouksista, joihin asukkaat eivät osallistu. Pidä kiinni hoitojärjestelmän ensikodeissa koko yhteisön kokouksia ovat aamukokoukset ja yhteisökokoukset. Henkilökunnan kokouksia ovat erilaiset hallinnolliset sekä hoitokokoukset, koulutukset ja työnohjaukset. Yhteisökokouksia on 3 viikossa. Niissä laaditaan yhteisön toimintaa koskevia suunnitelmia ja sopimuksia sekä seurataan niiden toteutumista. Yhteisö luo omat sääntönsä ja rajansa. Yhteisössä pyritään siihen, että sen jäsenet joutuvat koettelemaan itse asettamiaan rajoja sekä arvioimaan rajojen mielekkyyttä ja rajojen asettamisen prosessia. Sopimusten rikkomukset käsitellään aina koko yhteisön kesken. Yhteisökokouksissa käsitellään myös asukkaiden kuntoutuksen tavoitteita ja suunnitelmia sekä kunkin kuntoutusprosessin edistymistä, esim. porrastusmallissa etenemistä tai vanhemmuuden arviointia. Osa kokouksista voi myös olla luonteeltaan terapeuttisia ryhmiä, joissa keskustellaan kuntoutukseen liittyvistä aiheista, kuten riippuvuus, vanhemmuus ja ihmissuhteet.
Aamukokouksissa jäsennellään alkavan päivän tapahtumia, sovitaan vieraiden tulosta sekä kunkin asukkaan tehtävät ja velvoitteet päivän aikana. Aamukokousten tarkoitus on suunnitelmallisuuden ja suunnitelmissa pysymisen harjoittaminen vastakohtana asukkaiden entiselle päihteiden käyttöön liittyvälle elämäntavalle, jota useimmiten on leimannut impulsiivinen ajelehtiminen tapahtumasta toiseen sekä päivärytmin epäsäännöllisyys. Yhteisössä sen jäsenet pyrkivät toteuttamaan omia tavoitteitaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. He oppivat muodostamaan mielipiteitä, perustelemaan niitä samalla kuunnellen muiden mielipiteitä. He joutuvat neuvottelemaan ja tekemään kompromisseja, sietämään pettymyksen siitä, ettei oma kanta ehkä saakaan kannatusta yhteiseksi päätökseksi. Tällainen yhteinen käsittely edellyttää, että yhteisössä vallitsee riittävän turvallinen ja salliva ilmapiiri, joka mahdollistaa erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Moniäänisyyttä ja erilaisia näkökulmia rohkaistaan siten, että myös henkilökunta uskaltaa tuottaa erilaisia näkökulmia käsillä olevan asian ratkaisumalleiksi. Yhteisömallissa ei henkilökuntakaan välty asettamasta itseään alttiiksi muutokselle. Kaikki yhteisön jäsenet joutuvat tutkimaan asenteitaan ja tunteitaan toisiaan kohtaan. Perhehoito ja -terapia Lääkehoito Muu(t) menetelmä(t) Ei Asiakkaiden lääkehoidosta vastaa ulkopuolinen lääkäri. Lääkehoitoa - myös korvaushoitoa - toteutetaan ensikodissa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Raskausajan päihdetyöskentelyssä tarvitaan pysähtymistä arkeen ja tähän päivään. Työskentelyn aikana ennakoidaan tulevaa vauvaperheen arkea, millaista päihteiden käyttöä äiti/isä tavoittelevat vauvan synnyttyä, käydään läpi sitä, mikä merkitys päihteettömällä elämällä on sekä odottavalle äidille että kohtuvauvalle. Työskentelyssä pohditaan yhdessä, mistä asioista arki muodostuu? Millaiselta todellisuus näyttäytyy nyt, kun ei enää käytä päihteitä? Miten toimia toisella tavalla kuin aikaisemmin? Miten äiti voi huolehtia itsestä ja sitä kautta kohtuvauvan tarpeista kuten riittävä ravinto, ulkoilu, nukkuminen jne.? Pyritään löytämään säännöllinen päivärytmi, selkiytetään ajatusmaailmaa nostamalla esille äidin tunteita ja tarpeita. Toivon, toiveikkuuden ja äidin itseluottamuksen vahvistaminen on tärkeää. Raskausajan työskentelyssä huomioidaan raskauden eri vaiheet ja työskentelyn painopistealue sovitetaan sen mukaisesti. Työntekijä voi miettiä yhdessä äidin kanssa sitä, millainen äiti olen juuri tälle vauvalle? Lapsen syntymän jälkeinen vuorovaikutusta tukeva työskentely: Vanhemmuuden tukeminen vauvan synnyttyä on toisaalta konkreettista ohjausta, toisaalta vauvan sanoittamista ja äidin kannattelua, jotta hän kykenee pitämään vauvaa mielessään. Reflektiivisen työotteen kehittämisen avulla pyritään edistämään äidin reflektiivistä kykyä vauvan mielen tavoittamisessa. Reflektiivinen työote on tapa olla suhteessa, tapa tarkastella asioita. Äitiä ei ohjeisteta ylhäältä päin, vaan asetutaan yhdessä tutkimaan tilanteita, kysellään miltä vauvasta mahtaa tuntua ja etsitään yhdessä vastauksia. Reflektiivisen työotteen on mahdollista läpivalaista koko työskentely, reflektiivinen vauvan mielessä pitäminen on mahdollinen ja välttämätöntä jokaisessa päivässä. Lapsen syntymän jälkeen äiti saa työntekijältä tukea ja ohjausta vauvan konkreettiseen hoitoon; syöttöön ja imetykseen, hygienian hoitamiseen, sään mukaiseen pukemiseen, ulkoiluun, kylvettämiseen, jne. Äiti saa työntekijältä tukea myös vauvan päivärytmin löytämiseen. Tällöin hän saa tehtäväkseen seurata ja kirjata vauvan syömis- ja unirytmiä, jonka jälkeen työntekijän kanssa yhdessä tarkastellaan onko rytmissä jotakin toivomisen varaa, ja mitä sille voisi tehdä. Lapsenhoitoon liittyvien asioiden lisäksi vanhempi voi lapsen lähityöntekijän kanssa työstää mm. äitiyteen/isyyteen ja vanhemmuuteen liittyviä tunteita ja ajatuksia, vanhemman ja vauvan väliseen suhteeseen ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita sekä sitä, miten lapsi on osa äidin/isän elämää. Video-ohjauksen avulla äitiä kannustetaan näkemään omat vahvuutensa ja
onnistumisen hetkensä vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Videoilta katsotaan yhdessä niitä hetkiä, joissa yhdessäolo tuo iloa ja nautintoa molemmille, mutta videolta opetellaan myös ymmärtämään niitä asioita, jotka vuorovaikutuksessa voivat olla hankalia ja vaativat vanhemmalta itseltään uusien asioiden opettelua. Videointi tapahtuu säännöllisesti ja nauhoitus katsotaan yhdessä. Kotiutuessaan äiti ja vauva saavat koosteen nauhoituksista muistoksi vauvan ensimmäisistä kuukausista. Lasten ja vanhempien yhteiset laulu- ja musiikkihetket (joissakin yksiköissä vauvamus-kari tai vanhempi-lapsi -musiikkiterapia) tukevat myös varhaista vuorovaikutusta. Musiikin, laulun, loruttelun, liikkeen, toiminnan ja rytmin kautta pyritään tuottamaan lapselle ja vanhemmille hetkiä, joissa he löytävät yhdessä jaetun ilon. Yksikössä käytetään varhaisen vuorovaikutuksen tukena myös Theraplay - menetelmää. Se on vuorovaikutusterapiaa, jossa äiti ja lapsi saavat vuorovaikutuksesta intensiivisiä, iloa ja mielihyvää tuottavia kokemuksia. Pikku Portaat - Kasvamaan: Varhaiskasvatus- ja varhaiskuntoutusmalli syntymästä kolmevuotiaaksi mallin tavoitteena on auttaa sekä työntekijöitä että vanhempia löytämään keinoja herättää ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välisiä myönteisiä vuorovaikutustilanteita sekä auttaa muuttamaan perheelle haastavia vuorovaikutustapoja toimiviksi. Pikku-Portaita käytetään soveltaen ja esimerkiksi johonkin tiettyyn kehitysvaiheeseen keskittyen. Vanhemmuuden roolikartan tavoitteena on selkeyttää ja jäsentää äitien ja isien vanhemmuuden eri tehtäviä. Roolikartassa vanhemmuus esitetään eri rooleissa visuaalisena kokonaisuutena. Sen avulla vanhemmat voivat tarkastella omia vahvuuksiaan ja kehityshaasteitaan vanhempana. Työntekijä ottaa huomioon, että vanhemmuuden rooli on aina vuorovaikutteinen ja kehittyy yhdessä lapsen kanssa. Riittävän vanhemmuuden arviointi: vanhemmuuden osalta tavoitteena on, että äiti hoitaa lasta riittävän hyvin ja selviää lapsen kanssa arjessa kuntoutusjakson jälkeen. Vanhemmuutta on myös lapsen psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastaaminen. Näiden asioiden sujuminen näkyy siinä, että äidin ja vauvan suhde tuottaa molemmille tyytyväisyyttä ja iloa. Riittävä vanhemmuus on sellaista, jossa äiti ja vauva voivat hyvin, mutta se sallii myös epätietoisuutta ja hakemista jokaisella on omat vahvuutensa ja omat kehittämistä vaativat alueensa vanhemmuuden haasteissa. Riittävää vanhemmuutta koskevia kysymyksiä on koottu mm. rva lomakkeeseen. Koulunkäynti Sosiaalinen verkosto ja tuki Vertaistuki Paikkakunnan koulunkäyntimahdollisuudet Asiakkaana olevien perheiden ympärillä on monenlaisia verkostoja. Perheiden asioissa ovat mukana monet eri viranomaiset, joiden tehtävänä on tukea, auttaa ja kontrolloida perhettä. Viranomaisverkostojen lisäksi mukana ovat perheiden läheisverkostot. Läheisverkostojen suhteen tilanne on ongelmallinen silloin kun verkostoissa on päihteidenkäyttöä suosivia jäseniä ja niistä on irtauduttava harjoiteltaessa päihteetöntä vauvaperheen elämää. Perheellä ei välttämättä ole lainkaan päihteettömyyttä tukevaa sosiaalista verkostoa ja sitä on lähdettävä rakentamaan. Päihteettömyyden vahvistuessa perheet ovat voineet uudelleen luona suhteita niihin läheisiinsä, joilla ei ole päihteidenkäyttöä ja joista he ovat etääntyneet päihdekeskeisen elämänvaiheensa aikana. Vertaistuen merkitys yhteisössä on monin tavoin suuri. Asiakkaiden antamassa palaut-teessa vertaistuen merkitys omalle kuntoutumiselle nousee kerta toisensa jälkeen tär-keimmäksi kuntoutuksessa koetuksi tueksi. Asukkaat opettelevat antamaan toisilleen palautetta, arvioimaan omaansa ja toisten toimintaa sekä toimimaan toisilleen niin sanottuna lähikehityksen vyöhykkeenä. Yhteisökuntoutuksessa tavoitteena on, että asukkaat voivat harjoitella uudenlaisia toimintataipumuksia ja saada vahvistusta motivaatiolleen ja kehittymiselleen. Samastumisen kohteena (lähikehityksen vyöhykkeenä) toimivan henkilön pitää olla riittävän samanlainen, jotta samastuminen olisi mahdollista. Kuntoutuksessa pidemmälle edistyneet asukkaat voivat toimia mallina ja samastumisen kohteena. Henkilökunta on liian kaukainen samastumisen kohde.
Lääkäri- /psykoterapiapalvelut Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Harrastus-mahdollisuudet Loma-ajat ja vierailut Yksikön säännöt Asiakkaan rajoittaminen ja eristäminen Ateriapalvelut Käytetään paikkakunnan terveyskeskus- ja erikoissairaanhoitopalveluja Yksikössä otetaan valvotusti pikaseuloja, jotka tarvittaessa lähetetään laboratoriotutkimuksiin. Positiivisista seuloista ilmoitetaan aina lastensuojeluun ja asia käsitellään yhteisökokouksessa. Alkometripuhallutukset ovat käytösssä. Mahdollisuus kuntosalin ja uima-altaan käyttöön viikko-ohjkelman puitteissa, mahdollisuus kuntonyrkkeilyyn, tenniksen tai lentopallon pelaamiseen ja ulkoiluun maaseutuympäristössä. Elokuvaretkiä ym. Kotiharjoittelut ovat osa kuntoutusta. Kotiharjoittelut suunnitellaan etukäteen tarkasti, pohditaan miten kotiharjoittelu tukee kuntoutusta ja miten harjoittelun pitäisi sujua. Keitä ihmisiä harjoittelun aikana tavataan, miten riskitilanteissa toimitaan ja millainen varasuunnitelma on, mikäli riski päihteidenkäyttöön retkahtamiselle kasvaa liian suureksi. Kuntoutusjakso on jaettu vaiheisiin, joihin edetään vähitellen kuntoutumisen edetessä. Tällöin kotiharjoittelut sijoittuvat vaiheisiin, joissa kuntoutuminen on jo melko pitkällä. Joka tapauksessa ensimmäistä kotiharjoittelua edeltää aina kotikäynti. Ensikodissa asiakkaan läheiset voivat vierailla ilman vierailuaikoja ja tarvittaessa yöpyäkin. Yhteisö luo kaiken aikaa sääntöjään. Tulosopimuksessa asiakas sitoutuu päihteettömyyteen ja pidättäytymään kaikenlaisesta väkivaltaisesta käyttäytymisestä. Sääntörikkomukset käsitellään yhteisökokouksessa. Uloskirjoittaminen toteutetaan olemalla yhteydessä kotikunnan lastensuojeluun ja tekemällä yhdessä jatkosuunnitelma. Ei rajoittamispäätöksiä. Ensikoti ei ole laitos Asiakkaat ja työntekijät valmistavat ateriat. Kaksi lämmintä ateriaa päivässä JATKOHOITO Jatkohoito Palaute hoitoon lähettävälle taholle ja jatkohoidon toteuttajataholle Ennen kuntoutuksen päättymistä laaditaan niin aikuis- kuin lapsiasiakkaalle oma jatkohoitosuunnitelmansa yhteistyössä asiakkaan ja kunnan lastensuojelun sekä muun verkoston kanssa. Asiakkuus vaihdetaan saattaen. Tiivis yhteistyö ja säännöllisin väliajoin toteutettavat yhteiset palaverit. Aina ennen yhteisiä asiakassuunnitelmapalavereita ja kuntoutuksen päättyessä laaditaan kirjallinen yhteenveto asiakkaan kuntoutumisesta ja sen vaiheista. Asiakas saa ja lukee yhteenvedon ennen sen toimittamista muille. Henkilökunta HENKILÖKUNTA Henkilökunnan jäsenten nimi, virkanimike ja ammatillinen perus- ja erityiskoulutus, päihdealan työkokemus sekä muu sosiaali- tai terveydenhuollon työkokemus (vastataan erillisellä liitteellä, liite 1) henkilökunnan lukumäärä sosiaalialan koulutuksen saaneet 8 terveydenhuollon koulutuksen saaneet 3 muu hoitohenkilökunta tukipalveluhenkilökunta henkilöstö yhteensä 11 yksikön paikkaluku 11 Henkilökunnan vaihtuvuus 3/11 Rekrytoinnin tulevaisuuden suunnitelmat henkilötyövuodet Opiskelijoiden ja sijaisten käyttö Resursointi työvuoroissa Yksikkö toimii harjoittelupaikkana (n. 4 opiskelijaa/vuosi). Sijaisia palkataan lyhyisiinkin työntekijävajeisiin. Uusille työntekijöille nimetään perehdyttjätyöpari. Käytössä on myös perehdytyskansio Öisin ja viikonloppuisin 1 työtekijä vuorossaan. Kaikki kahdeksan kolmivuorotyötä tekevää ohjaaja tekevät yövuoroja
HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA HYVINVOINTI Henkilöstön käynnissä oleva menetelmäkoulutus Yksikön koulutussuunnitelma Täydennyskoulutus Työnohjaus Konsultointi Kehityskeskustelu Työterveyshuolto Työsuojelu Yksi työntekijä kaksivuotisessa yhteisöhoidon koulutuksessa, jonka monet jo käyneet. Vuosittain tehdään kirjallinen koulutusuunnitelma. osa koulutuksesta tulee Pidä kiinni -hoitojärjestelmän valtakunnalliselta koordinaatiolta. Määrärahaa 410 /v/ttjä paikallisesti järjestettäviin/ostettaviin koulutuksiin Koulutusta keskimäärin 13 pvää/ttjä/v Työyhteisötyönohjaus noin neljän viikon välein. Lisäksi mahdollisuus ahjoittaiseen yksilötyönohjaukseen. Ulkopuolinen ohjaaja Konsultaatiota yhteisöhoitoon säännöllisesti koko työryhmälle. Muuta konsultaatiota mahdollisuus ostaa tarvittaessa. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa. Lakisääteinen työterveyshuolto ostetaan työterveyspalveluja tuottavalta yritykseltä. Yhdistyksellä on työsuojelutoimikunta ja ensikodilla oma työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Vuosittain sovitaan painopistealueet. Yhdistyksessä toteutetaan ulkopuoliselta ostettavia työhyvin vointimittauksia, joiden tulokset käsitellään yhdessä ja sovitaan tarvittavat toimet.. TOIMINNAN ARVIOINTI JA SEURANTA Toiminnan arviointi Arvioinnin tulokset Toiminnan kehittäminen Asiakaspalaute Asiakaspalautteen käsittely ja huomioiminen Seuranta Osallistuminen huumehoidon tietojärjestelmään Pidä kiinni - hoitojärjestelmällä on oma laatujärjestelmänsä. Asiakkaat osallistruvat säännöllisesti arviointiin. Laatuauditointi joka toinen vuosi. Ensikoti Pihla on edellisessä auditoinnissa saanut laatusertifikaatin. Vuosittain annetaan tietyt laatulupaukset ja laaditaan toiminta- ja kehittämissuunnitelma Yksikössä asuvilta saadaan ja kerätään palautetta, samoin maksaja-asiakkailta (kunnat) asiakkuuden päättyessä. Kunnan edustaja mukana myös laatuauditoinnissa Käsitellään yhdessä asiakkaiden kanssa ja mietitään asiassa etenemissuunnitelma. Tehtyjä päätöksiä tarkastellaan sovitun ajan kuluttua. Kaikille kuntoutuksessa olleille tehdään jälkiarviohaastattelut ½ vuoden ja 1 vuoden kuluttua asiakkuuden päättymisestä. Vuosittain järjestetään kesäjuhla, johon myös entisiä asiakkaita kutsutaan ja tuolloin saadaan tietoa heidän elämäntilanteestaan joko juhlassa tai heidän ottaessaan muuten yhteyttä ensikotiin. Osallistuuko yksikkö Stakesin koordinoimaan huumehoidon tietojärjestelmään Kyllä Ei TALOUS Hoitovuorokausi-maksu(t) Hoitovuorokausi-maksun kattamat palvelut Muut maksut (jotka eivät sisälly hoitovuorokausimaksuun) Ostopalvelu- ja puitesopimukset Kelan korvaus (päihdehoitoyksiköt) 140 euroa/vuorokausi/henkilö - Ei sisällä lääkkeitä, vaatteita, henkilökohtaiseen hygieniaan tarvittavia tuotteita eikä lapsen vaippoja. Kuopion kaupungin kanssa ostopalvelusopimus kahdesta kahdesta äiti-lapsipaikasta Ei
Ulkopuolinen rahoitus RAY Tilintarkastuslausunto Vakuutukset Tarvittavat vakkutukset, henkilökunnalla vastuuvakuutus. TOIMITILAT Huonetilat Yksityisyyden suoja Yleiset tilat Esteettömyys ja saavutettavuus Paloturvallisuus ja terveystarkastukset Kuntokartoitus Huoneet 3 kpl 26,5, m2, 1 kpl 17,5 m2 ja 1kpl 12,5 m2. Kussakin huoneessa yksi perhe (1-3 henkilö), pienin huone varattu raskaana olevan käyttöön. Asiakkaiden huoneissa on lavuaarit, muut pesutilat yhteiset. Asiakkailla on huoneissaan lukittavat kaapit ja huoneen ovi on mahdollisuus lukita. Yhteiset tilat ovat avarat ja toimivat, yhteisöllisyyttä edistävät. Tilat ovat esteettömät ja pyörätuolimitoitetut. Käytössä iso hissi, joka välttämätön myös lastevaunujen ja -rattaiden takia. On olemassa hyväksytty turvallisuussuunnitelma. Palotarkastus tehty 23.11.2009, terveystarkastus/elintarvikehygieenisen tason arviointi 27.1.2010, terveystarkastus/ympäristöterveysvalvonta 9.5.2007, Vuosittain tarkistetaan tilojen kunto yhdessä vuokranantajan kanssa ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.