KIRJALLINEN KYSYMYS 396/2011 vp Aravalainojen korot Eduskunnan puhemiehelle 6.9.2011 päivätyssä kirjallisessa kysymyksessä kysyin seuraavaa: "Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, että aravalainoitettujen vuokratalojen lainojen korkotaso on kohtuullinen ja mitä ministeriö aikoo tehdä poistaakseen perusteluissa kuvatun sosiaalisen asuntotuotannon lainakorkojen alueita eriarvoistavan kehityksen?" Ministeri Kiurun vastaukseen sisältyi mm. seuraava tieto: "Ympäristöministeriö tulee syksyn kuluessa selvittämään eräiden vuosimaksulainojen korkeiden korkojen mahdollisesti vaatimia toimenpiteitä." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä aravalainojen korkeiden korkojen mahdollisesti vaatimien toimenpiteiden selvittämiseksi? Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2011 Kaj Turunen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kaj Turusen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 396/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä aravalainojen korkeiden korkojen mahdollisesti vaatimien toimenpiteiden selvittämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen on keskeinen keino paitsi kansalaisten asuinolojen ja asumisviihtyvyyden myös yleisesti elinkeinoelämän ja työllisyyden edellytysten turvaamiseksi. Valtion tarkoituksena onkin lainoin ja takauksin tukea ihmisten mahdollisuutta löytää itselleen sopiva asumismuoto kohtuullisin kustannuksin. Valtio rahoittaa sosiaalista asuntotuotantoa arava- ja korkotukilainoin. Kuten aiemmassa asiaa koskevassa vastauksessa on todettu, nykyisestä markkinakorkojen kehityksestä johtuen korot joissakin aravalainoitetuissa kohteissa ovat korkeita markkinoilla vallitseviin korkoihin verrattuna. Aravavuokratalojen korot määräytyvät joko vuosimaksujärjestelmän mukaisesti tai kiinteäehtoisesti. Kiinteäehtoisilla lainoilla on korkokatto samoin kuin pääosalla vuosimaksujärjestelmään kuuluvista aravalainoista. Joillakin aravalainoilla ei kuitenkaan ole korkokattoa ja näiden lainojen korot tulevatkin muodostumaan korkeimmiksi ensi vuonna. Ympäristöministeriössä on kuluneen syksyn aikana selvitetty virkatyönä aravalainojen korkeiden korkojen mahdollisesti vaatimia toimenpiteitä. Selvitystyö jatkuu edelleen. Selvitystä on tehty muun muassa joidenkin perusparannusvuosimaksulainojen ja vanhojen aravalainojen, joihin on yhdistetty perusparannuslaina, sekä vuosimaksujärjestelmään siirrettyjen lainojen osalta. Kuten todettu, on selvää, että aravalainajärjestelmän yksinkertaistamiseen on edelleen tarvetta ja ministeriössä pyritään tekemään tarvittavia toimenpiteitä järjestelmän selkeyttämiseksi. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämiseksi ympäristöministeriö on juuri toteuttanut hallitusohjelman kirjauksen uusien vuokra-asuntojen korkotukilainojen omavastuukoron puolittamisesta. Tätä koskeva asetus tuli voimaan 15.10.2011 ja se on voimassa 31.12.2014 saakka. Sitä sovelletaan lainoihin, jotka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt korkotukilainoiksi 1.10.2011 alkaen 31.12.2014 asti. Tämän muutoksen avulla on mahdollista vähentää vuokrien nostamiseen kohdistuvia paineita yhteisöjen vuokrien tasauksen piiriin kuuluvassa vuokra-asuntokannassa. Keskeistä asuntopolitiikan kokonaisuuden kannalta on, että ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpideohjelman kuluvalle hallituskaudelle eli vuosille 2012 2015. Työryhmän toimikausi on 7.10.2011 31.1.2012. Asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa tullaan linjaamaan tarkemmat suuntaviivat asuntopolitiikalle hallitusohjelman pohjalta. Asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa täsmennetään muun muassa väestöltään vähenevien alueiden asumisen kehittämistä koskevia toimenpiteitä painottaen kustannustehokkuutta sekä määritetään muita mahdollisia lähivuosina toteutettavia hankkeita. 2
Ministerin vastaus KK 396/2011 vp Kaj Turunen /ps Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 396/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Kaj Turunen /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att utreda vilka åtgärder de höga räntorna på aravalån eventuellt förutsätter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Att möjliggöra boende till rimliga priser är viktigt inte bara med tanke på medborgarnas boendeförhållanden och trivsel utan också allmänt med tanke på tryggandet av förutsättningarna när det gäller näringslivet och sysselsättningen. Därför är statens avsikt att med lån och garantier stödja människors möjligheter att med rimliga kostnader hitta en boendeform som passar dem själva. Staten finansierar den sociala bostadsproduktionen med arava- och räntestödslån. Såsom det konstaterats i ett tidigare svar i samma ärende har den nuvarande marknadsränteutvecklingen lett till att räntorna på vissa objekt som finansierats med aravalån är höga i jämförelse med de rådande räntorna på marknaden. Räntorna i fråga om aravahyreshus fastställs antingen enligt ett annuitetssystem eller med fasta villkor. Lån med fasta villkor har ett räntetak precis som största delen av de aravalån som hör till annuitetssystemet. Vissa aravalån har dock inget räntetak, och räntorna på dessa lån kommer att stiga nästa år. Under den gångna hösten har man vid miljöministeriet som tjänsteuppdrag utrett vilka åtgärder de höga räntorna på aravalån eventuellt förutsätter. Arbetet fortgår. Man har bl.a. utrett läget när det gäller vissa annuitetslån för renovering och gamla aravalån som kombinerats med ett renoveringslån samt lån som överförts till annuitetssystemet. Som det konstaterats är det uppenbart att det fortsättningsvis finns behov av att förenkla aravalånesystemet, och vid ministeriet strävar man efter att vidta behövliga åtgärder för att göra systemet klarare. För att främja produktionen av hyresbostäder till rimliga priser har miljöministeriet nyligen drivit igenom en halvering av självriskräntan på räntestödslån för nya hyresbostäder, något som nämns i regeringsprogrammet. En förordning om detta trädde i kraft den 15 oktober 2011, och förordningen gäller till den 31 december 2014. Den tillämpas på lån som Finansierings- och utvecklingscentralen för boendet har godkänt som räntestödslån från den 1 oktober 2011 till den 31 december 2014. Tack vare denna ändring är det möjligt att minska trycket på att höja hyrorna i den del av samfundens hyresbostadsbestånd som omfattas av utjämningen. En central åtgärd med tanke på bostadspolitiken som helhet är att miljöministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att utarbeta statsrådets bostadspolitiska handlingsprogram för den pågående regeringsperioden, dvs. för åren 2012 2015. Arbetsgruppens mandatperiod är 7.10.2011 31.1.2012. I det bostadspolitiska handlingsprogrammet kommer man utifrån regeringsprogrammet att ange närmare riktlinjer för bostadspolitiken. I handlingsprogrammet ska det bl.a. preciseras vilka åtgärder som krävs för att utveckla boendet på områden med minskande befolkning, detta med betoningen på kostnadseffektivitet, samt vilka andra eventuella projekt som ska genomföras de närmaste åren. 4
Ministerns svar KK 396/2011 vp Kaj Turunen /ps Helsingfors den 21 december 2011 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 5