Laatoitukset. Tessellations. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Monikulmiot 1/5 Sisältö ESITIEDOT: kolmio

Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedian laboratorio T Tietokonegrafiikan seminaari.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Johdatus matematiikkaan

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

SYMMETRIA JA LAATOITUS SciFest-tapahtuman yhteydessä. Matematiikan havainnollistamiskurssin loppuraportti

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

10 %. Kuinka monta prosenttia arvo nousi yhteensä näiden muutosten jälkeen?

Matematiikan tehtävät

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla

14 Monikulmiot 1. Nimeä monikulmio. a) b) c) Laske monikulmion piiri. a) 30,8 cm 18,2 cm. Laske sivun x pituus, kun monikulmion piiri on 25,0 cm.

20 mm kivipuristelaatan asennustuet tekninen kuvasto

MATEMATIIKKA JA TAIDE I

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Kenguru 2013 Student sivu 1 / 7 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

4. Varastossa on 24, 23, 17 ja 16 kg:n säkkejä. Miten voidaan toimittaa täsmälleen 100 kg:n tilaus avaamatta yhtään säkkiä?

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

1.2 Kulma. Kulmien luokittelua. Paralleeliaksiooma

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) Luento 2: Usean muuttujan funktiot

I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien

Symmetrisistä ryhmistä symmetriaryhmiin

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

Dihedraalinen ryhmä Pro gradu Elisa Sonntag Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto 2013

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Matematiikkaa tiedekerhoihin II Kiehtovaa geometriaa

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

mlvektori 1. Muista, että Jacobin matriisi koostuu vektori- tai skalaariarvoisen funktion F ensimmäisistä

Pituus- ja pinta-alayksiköt. m dm cm mm. km hm dam m. a) neljän pienen kohteen pituus millimetreiksi, senttimetreiksi ja desimetreiksi

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset

Silja Karesto. Säännöllisesti toistuvan kuvion toteutus vektorigrafiikkaohjelmalla ja ohjelmoimalla

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Lukuteoria. Eukleides Aleksandrialainen (n. 300 eaa)

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

Platonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.

Aloitustunti MAA22 Starttikurssi pitkän matematiikan opiskeluun

Kartio ja pyramidi

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

Suihku: -Laatoitus seinät/lattia sekä nurkkaan tulevan kulmahyllykön teko ja laatoitus. Laattojen toimitus.

Sisältö. Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus. Sporadisten ja jaksottomien ajoitus Kellopohjainen ajoitus jaksollisilla

Materiaalivalintalomakkeen sekä tarjouspyynnön viimeinen palautuspäivä. V1: 2, 4, V20: 117, 119, 121,

Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus

1 Perusasioita joukoista

Esimerkki kaikkialla jatkuvasta muttei missään derivoituvasta funktiosta

MATEMATIIKKA JA TAIDE II

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

2 Funktion derivaatta

Fraktaalit. Fractals. Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. 1 / 8 R. Kangaslampi Fraktaalit

Fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan kilpailu lukiolaisille

Matematiikka 1. luokka

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja tai perusteluja näkyviin, ellei muuta ole mainittu.

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Desimaaliluvut, mitä ne oikeastaan ovat?

Lataa Geometriaa laatoittamalla? - Sirkku Korkatti. Lataa

Laskuharjoitus 2A ( ) Aihepiiri: Raja-arvot etc. Adams & Essex, 8th Edition, Chapter 12. z = f(x, 0) = x2 a z = f(0, y) = 02 a 2 + y2

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

811120P Diskreetit rakenteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Matriisihajotelmat. MS-A0007 Matriisilaskenta. 5.1 Diagonalisointi. 5.1 Diagonalisointi

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Tasokuvioita. Monikulmio: Umpinainen eli suljettu, itseään leikkaamaton murtoviivan rajaama tason osa on monikulmio. B

LAATOITUSOHJE. Laatoituksen aloitus. Seinät

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Transkriptio:

Laatoitukset Tessellations Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.-7.10.2012 1 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset Matematiikassa laatoitus tarkoittaa äärettömän tason peittämistä aukottomasti joukolla monikulmioita, jotka eivät mene päällekkäin. Kuva: Kaksi laatoitusta 2 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset Matematiikassa laatoitus tarkoittaa äärettömän tason peittämistä aukottomasti joukolla monikulmioita, jotka eivät mene päällekkäin. Kuva: Kaksi laatoitusta Säännöllinen laatoitus muodostuu toistamalla yhtä säännöllistä monikulmiota. 2 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset Matematiikassa laatoitus tarkoittaa äärettömän tason peittämistä aukottomasti joukolla monikulmioita, jotka eivät mene päällekkäin. Kuva: Kaksi laatoitusta Säännöllinen laatoitus muodostuu toistamalla yhtä säännöllistä monikulmiota. Tehtävä: Etsi kaikki tason säännölliset laatoitukset. Find all regular tessellations of the plane. 2 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset Puolisäännöllinen laatoitus muodostuu kahdesta tai useammasta eri monikulmiosta siten, että kuvio on jokaisessa kärkipisteessä sama. 3 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset Puolisäännöllinen laatoitus muodostuu kahdesta tai useammasta eri monikulmiosta siten, että kuvio on jokaisessa kärkipisteessä sama. Tarkastellaan yhtä kärkipistettä laatoituksessa. Säännölliset ja puolisäännölliset laatoitukset voidaan nimetä luettelemalla kärkipisteessä kohtaavien monikulmioiden sivujen lukumäärät. Luettelu aloitetaan vähäsivuisimmasta monikulmiosta. Kuva: Mehiläiskenno on 6.6.6-laatoitus 3 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset Puolisäännöllinen laatoitus muodostuu kahdesta tai useammasta eri monikulmiosta siten, että kuvio on jokaisessa kärkipisteessä sama. Tarkastellaan yhtä kärkipistettä laatoituksessa. Säännölliset ja puolisäännölliset laatoitukset voidaan nimetä luettelemalla kärkipisteessä kohtaavien monikulmioiden sivujen lukumäärät. Luettelu aloitetaan vähäsivuisimmasta monikulmiosta. Kuva: Mehiläiskenno on 6.6.6-laatoitus Tehtävä: Etsi puolisäännöllisiä laatoituksia ja nimeä ne. Find semi-regular tessellations. 3 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Jaksottomat laatoitukset Tähän mennessä tarkastellut laatoitukset ovat kaikki ns. siirtosymmetrisia. Niitä kutsutaan jaksollisiksi laatoituksiksi. 4 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Jaksottomat laatoitukset Tähän mennessä tarkastellut laatoitukset ovat kaikki ns. siirtosymmetrisia. Niitä kutsutaan jaksollisiksi laatoituksiksi. Laatoitus on jaksoton, jos sillä ei ole siirtosymmetriaa. Kuva: Roger Penrosen alkuperäinen jaksoton laatoitus 4 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Jaksottomat laatoitukset Vuonna 1961 Wang väitti, että kaikki laatoitukset voidaan uudelleenjärjestää niin, että laatoituksesta tulee jaksollinen. Tämän väitteen todisti vääräksi Berger v. 1966 (vastaesimerkissä 20426 erilaista laattaa). 5 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Jaksottomat laatoitukset Vuonna 1961 Wang väitti, että kaikki laatoitukset voidaan uudelleenjärjestää niin, että laatoituksesta tulee jaksollinen. Tämän väitteen todisti vääräksi Berger v. 1966 (vastaesimerkissä 20426 erilaista laattaa). Sittemmin saatiin esimerkkejä pienemmällä laattamäärällä. Viimeisin on Roger Penrosen jaksoton laatoitus, jota ei voida uudelleenjärjestää jaksolliseksi, vain kahdella erilaisella laatalla! 5 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Jaksottomat laatoitukset Kuva: Roger Penrosen laatoitus leija- ja nuolilaatoilla Keskuskadulla 6 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Jaksottomat laatoitukset Kuva: Roger Penrosen laatoitus leija- ja nuolilaatoilla Keskuskadulla Tehtävä: Etsi jaksoton laatoitus. Find an aperiodic tiling. 6 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Laatoitukset ja M.C. Escher Katsotaan Mrs. Heiserin slide-show hienoine kuvineen. 7 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset

Taidelaatoitusten piirtäminen www.tessellations.org 8 / 9 R. Kangaslampi Laatoitukset