KIRJALLINEN KYSYMYS 632/2010 vp Viestiliikenteen yleispalveluvelvoitteen toteutuminen maaseudulla Eduskunnan puhemiehelle Tänään 1.7.2010 on tullut voimaan yleispalveluvelvoite, jonka mukaan jokaiselle suomalaiselle pitää pystyä tarjoamaan vähintään yhden megatavun laajakaistayhteys. Valitettavasti tämän tavoitteen toteutumisessa on ongelmia. Asiaan olisi hyvin yksinkertainen ratkaisu: palautetaan maaseudulle lankapuhelinlinjat. On edullista, kun korjataan vain vanhoja ja saadaan näin ainoa toimiva järjestelmä. Kuparilla saadaan uudella tekniikalla jopa 300 megatavun nopeus, mikä on parempi kuin suunnitelluilla valokaapeleilla. Myös hinta on vain murto-osa valokaapelin hinnasta. Valitettavasti hyvin toimivaa lankaverkkoa on annettu tuhota. On lupailtu @450-tekniikalla toimivaa verkkoa. Ongelmana on se, että Digita on ilmoittanut luopuvansa 450-verkosta. Tämä aiheuttaa ongelmia laajoilla maaseutualueilla. Ongelmia ei ole vain haja-asutuksen piirissä, vaan ongelmat koskevat myös junaliikenteen asiakkaille luvattuja tietoliikenneyhteyksiä, jotka on suunniteltu 450-verkon varaan Suomen rataverkolle. Jos 450-verkosta luovutaan, VR:n tekemät investoinnit ja junamatkustajille annetut lupaukset eivät tuota tulosta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin ryhdytään, että 450-tietoliikenneverkko tulee toimimaan aiemmin luvatuilla toimialueillaan ennalta ilmoitetuilla tavoilla ja että lankapuhelinverkkojen purkamiset keskeytetään? Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2010 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 632/2010 vp: Mihin toimiin ryhdytään, että 450-tietoliikenneverkko tulee toimimaan aiemmin luvatuilla toimialueillaan ennalta ilmoitetuilla tavoilla ja että lankapuhelinverkkojen purkamiset keskeytetään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto myönsi 22.6.2005 Digita Oy:lle (Digita) toimiluvan verkkopalvelun tarjoamiseksi Flash-OFDM-tekniikalla rakennetussa digitaalisessa laajakaistaisessa matkaviestinverkossa. Valtioneuvoston julistaessa haettavaksi kyseisen toimiluvan tavoitteena oli nimenomaisesti edistää nopeiden datayhteyksien tarjontaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla, syrjäseuduilla, saaristossa, vapaa-ajan asunnoissa ja muilla vastaavilla alueilla, joihin kiinteän verkon laajakaistatarjonta ei ulotu sekä lisätä käyttäjän sijaintipaikasta riippumattomien nopeiden datayhteyksien tarjontaa. Myös viestintämarkkinalain (393/2003) yleispalvelua koskevan sääntelyn keskeisenä tavoitteena on turvata vähimmäispalvelut koko maassa. Viestintävirasto on asettanut joulukuussa 2009 Digitalle yleispalveluvelvoitteen. Digitan luopumisella 450-verkosta voi olla merkitystä Viestintäviraston yleispalvelualuepäätöksiin. Tätä koskevan arvion Viestintävirasto tekee kuitenkin vasta sen jälkeen, kun lopulliset ratkaisut verkon jatkomahdollisuuksista on tehty. Viestintävirasto asetti yleispalveluvelvoitteen usealla maantieteellisellä alueella Digitalle verkko-operaattorina ja TeliaSonera Finlandille palveluoperaattorina yhteisvastuullisesti. Viestintämarkkinalain (393/2003) yleispalvelua koskevaa sääntelyä uudistettiin 15 helmikuuta 2007 voimaan tulleella viestintämarkkinalain muutoksella (70/2007). Yleispalvelun käsitettä muutettiin teknologianeutraalimmaksi. Yleispalvelun tarjonta ei ole enää sidottu yksinomaan kiinteään verkkoon, vaan palvelua voidaan tarjota tekniikasta riippumatta minkä tahansa viestintäverkon välityksellä. Maaliskuussa 2008 liikenne- ja viestintäministeriölle toimitetussa TeliaSonera Oyj:n kirjeessä yhtiö on sitoutunut siihen, että sen kaikilla nykyisillä asiakkailla säilyvät käytössä olevat puhepalvelut ja laajakaistayhteydet siihen saakka kunnes korvaava langaton ratkaisu on saatavilla. Liikenne- ja viestintäministeriön lähtökohtana on koko ajan ollut, että kenellekään ei saa pysyvässä asuin- tai toimipaikassa aiheutua oikeudenmenetyksiä siirryttäessä tekniikasta toiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö on edellyttänyt useita ehtoja, jotka tulee toteuttaa, ennen kuin lankaverkkopalvelut korvataan muilla tekniikoilla. Nämä ehdot koskevat mm. matkapuhelinverkon peittoa sekä laajakaistapalveluiden saantia nimenomaan haja-asutusalueilla. Tällä tavalla turvataan palveluiden teknologiariippumattomuus eli palvelun tarjoaminen minkä tahansa viestintäverkon välityksellä. TeliaSoneran kannalta on myös huomioitava, että sen kolmannen sukupolven matkaviestintoimilupaa muutettiin lankaverkkovetäytymishankkeen yhteydessä. Toimiluvan mukaan yhtiön tulee tarjota kolmannen sukupolven matkaviestinverkolla yhden Mbit/s-yhteys vetäytymisalueillaan, jos se ei tee sitä muulla tekniikalla eli käytännössä Digitan 450-verkolla. 2
Ministerin vastaus KK 632/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Digita on 1.6.2010 ilmoittanut, että se selvittää 450-laajakaistaliiketoiminnan jatkomahdollisuuksia ja todennut samalla, ettei se itse enää jatka 450-laajakaistaliiketoimintaa. Yhtiö on lisäksi ilmoittanut, että se kartoittaa eri vaihtoehtoja alan toimijoiden kanssa yhteistyössä ja katsoo, löytyykö liiketoiminnalle jatkajaa. Joka tapauksessa Digita on varautunut jatkamaan 450 -palvelua vähintään kevääseen 2011 asti. Ministeriö on seurannut syntynyttä tilannetta yhdessä Viestintäviraston kanssa. Asiasta on keskusteltu sekä Digitan ja palveluoperaattoreiden kanssa. Lähtökohtana on ollut, että niin sanotulla kauneuskilpailulla myönnetyn toimiluvan haltijan on toimittava tällaisissa tilanteissa vastuullisesti. Vastuullisuuden tulee ulottua sekä verkossa toimiviin palveluoperaattoreihin että asiakkaisiin. Vastuullinen toimiluvan haltija ei jätä käyttäjiään pulaan toimiluvastaan luopuessaankaan. Ensisijaisena tavoitteena on, että Digita pääsee sopimukseen liiketoiminnan luovutuksesta ja pyytää valtioneuvostolta lupaa liiketoimintakaupalle. Tällöin laajakaistayhteyksien saatavuus myös harvaanasutuilla alueilla sekä verkon muu yhteiskunnallisesti merkittävä käyttö, kuten viranomaistoiminta, voidaan jatkossakin turvata 450-verkolla. Digita voi myös luopua toimiluvastaan ja valtioneuvosto voi silloin julistaa toimiluvan uudelleen haettavaksi. Heinäkuun alusta lukien yleispalveluyritysten tarjoamiin internet-yhteyksiin sovelletaan liikenne- ja viestintäministeriön asetusta, jonka mukaan yleispalveluyrityksen on tarjottava vähintään yhden megabitin laajakaistayhteys käyttäjän vakinaisessa asuinpaikassa asuinpaikasta riippumatta. Digitan ratkaisut 450-verkon jatkamisesta, eivät vaikuta tähän. Kaikille kansalaisille tulee säädösten mukaan taata kohtuuhintainen vähintään yhden Mbit/s-yhteys täyttäen viestintämarkkinalain tavoitteet niin tekniikasta kuin laadustakin. Yleispalveluvelvoitteen lisäksi nopean laajakaistaverkon (100 Mbit/s) rakentamista tullaan tukemaan valtion, kuntien ja EU:n varoilla harvaan asutuilla alueilla vuosina 2010 2015. Ensimmäisten hankkeiden rakentaminen on aloitettu kesällä 2010. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2010 Viestintäministeri Suvi Lindén 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 632/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder kommer man att vidta för att datakommunikationsnätet 450 ska fungera inom de tidigare utlovade områdena på utlovat sätt och för att indragningen av fast telefoni ska avbrytas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den 22 juni 2005 beviljade statsrådet Digita Oy (Digita) koncession att tillhandahålla nättjänster i det digitala mobila bredbandsnätet som är uppbyggt med Flash-OFDM-tekniken. När statsrådet utlyste koncessionen var det uttalade målet att förbättra utbudet på snabba dataförbindelser, särskilt i glesbygden, perifera områden, skärgården, fritidshus och andra liknade områden där fast bredband inte tillhandahålls och att ge användarna bättre utbud på snabba dataförbindelser oberoende av var de bor. Också i bestämmelserna om samhällsomfattande tjänster enligt kommunikationsmarknadslagen (393/2003) är det centrala målet att trygga minimitjänster i hela landet. I december 2009 ålade Kommunikationsverket Digita skyldighet att tillhandahålla samhällsomfattande tjänster. När Digita avstår från 450-nätet, kan det ha en viss betydelse för Kommunikationsverkets beslut om samhällsomfattande tjänster. Men verket kommer att göra en bedömning av detta först när det slutligt har avgjorts om nätet har möjligheter att fortsätta eller inte. Skyldigheten att tillhandahålla samhällsomfattande tjänster gäller solidariskt för Digita som nätoperatör och Telia Sonera Finland som tjänsteoperatör och omfattar ett flertal geografiska områden. Regleringen av samhällsomfattande tjänster i kommunikationsmarknadslagen (393/2003) förnyades genom ändring av kommunikationsmarknadslagen (70/2007), vilken trädde i kraft den 15 februari 2007. Begreppet samhällsomfattande tjänst gavs en teknologineutralare innebörd. Erbjudandet av den samhällsomfattande tjänsten är inte längre enbart bundet till det fasta nätet, utan tjänsten kan förmedlas oberoende av teknik i valfritt kommunikationsnät. I ett brev som Telia Sonera Abp lämnade till kommunikationsministeriet i mars 2008 åtar sig företaget att se till att alla nuvarande kunder får behålla sina telefontjänster och bredbandsuppkopplingar till dess att tjänsterna kan ersättas med trådlösa lösningar. Som kommunikationsministeriets utgångspunkt har hela tiden varit att ingen i sin fasta bostad eller på sitt fasta verksamhetsställe vid övergången från en teknik till en annan får lida förlust av rättigheter. Kommunikationsministeriet har förutsatt många villkor som måste vara uppfyllda när tjänster i ett fast nät ersätts med hjälp av annan teknik. Dessa villkor gäller bland annat det mobila telefonnätets täckning och tillgången till bredbandstjänster, i synnerhet i glesbygden. På detta vis garanteras tjänsternas teknologineutralitet dvs. erbjudande av tjänsten med valfritt kommunikationsnät. Beträffande Telia Sonera bör man också observera att koncessionen för tredje generationens mobiltelefoni ändrades i samband med projektet att dra in det fasta nätet. Enligt koncessionen ska företaget i tredje generationens mobila nät tillhandahålla förbindelser på 1 Mbit/s i de områden där det fasta nätet dras in, om det inte gör det med 4
Ministerns svar KK 632/2010 vp Lauri Oinonen /kesk någon annan teknik, det vill säga i praktiken med Digitas 450-nät. Den 1 juni 2010 meddelade Digita att företaget undersöker möjligheterna att fortsätta med 450-bredbandsverksamheten och uppger samtidigt att företaget självt inte kommer att fortsätta med verksamheten. Dessutom har bolaget uppgett att det kartlägger olika möjligheter i samarbete med andra aktörer och undersöker om det finns någon annan som kan fortsätta med verksamheten. I vilket fall som helst räknar Digita med att fortsätta med 450-tjänsten fram till våren 2011. Ministeriet har följt upp läget tillsammans med Kommunikationsverket och frågan har diskuterats med både Digita och tjänsteoperatörerna. Utgångspunkten har varit att den som har fått koncession så att säga genom en skönhetstävling är skyldig att handla ansvarsfullt i den uppkomna situationen. Ansvaret måste sträcka sig till både tjänsteoperatörerna i nätet och kunderna. En ansvarsfull koncessionsinnehavare lämnar inte sina användare i sticket ens när den avstår från sin koncession. Det primära målet är att Digita ska kunna överlåta sin företagsverksamhet och anhåller om tillstånd av statsrådet för överlåtelsen. Då kan också bredbandstillgången i glesbygden och all annan samhälleligt viktig användning av nätet, exempelvis myndighetsverksamhet, säkerställas genom 450-nätet. En annan möjlighet är att Digita avstår från sin koncession. Då kan statsrådet utlysa koncessionen på nytt. Från och med juli tillämpas en förordning av kommunikationsministeriet på Internetuppkopplingar från företag som tillhandahåller samhällsomfattande tjänster och den föreskriver att företagen är skyldiga att tillhandahålla bredband om minst 1 Mbit/s på användarens fasta bostadsort oberoende av var den finns. Detta påverkas inte av hur Digita kommer att avgöra frågan om 450- nätet. Enligt författningarna ska alla medborgare garanteras tillgång till förbindelser om minst 1 Mbit/s till ett rimligt pris uppfyllande kommunikationsmarknadslagens mål gällande såväl teknik som kvalitet. Vid sidan av satsningen på skyldigheten att tillhandahålla samhällsomfattande tjänster kommer utbyggnaden av ett snabbt bredbandsnät (100 Mbit/s) i glesbygden att stödjas ekonomiskt av staten, kommunerna och EU 2010 2015. De första projekten har startat i sommar. Helsingfors den 14 juli 2010 Kommunikationsminister Suvi Lindén 5