LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto

LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto

2

Sisällys 1. LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 4 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 4 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 5 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 5 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 5 1.9 LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 5 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 6 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 7 LEVY- JA TERÄSRAKENNETYÖN YLEISTAIDOT... 7 HITSAUSTYÖT... 9 OHUTLEVYTYÖT... 11 PAKSULEVYTYÖT... 12 TERÄSRAKENNETYÖT... 13 KOKOONPANOHITSAUSTYÖT... 14 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 15 3

4 1. LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Levytekniikan ammattitutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm 30.7.2007, Dno 20/011/2007 ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 26.2.2014. Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa levytekniikan ammattitutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Pääsyvaatimuksena on kone- ja metallialan peruskoulutus tai työelämässä hankittua metallialan osaamista. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Ammattitutkinnossa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja kohtuullinen työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Ammattitutkintojen nimellislaajuutta ei määritellä opintoviikkoina. Levytekniikan ammattitutkinnon voi suorittaa ammatillisena lisäkoulutuksena, työvoimakoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

5 Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Levyseppähitsaajan työnkuva on hyvin monipuolinen. Ammatti edellyttää levyntyöstö- ja liitosmenetelmien kuten hitsauksen hallintaa sekä materiaalien tuntemusta. Työtehtävät edellyttävät koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttötaitoja. Levyseppähitsaajan on osattava lukea työpiirustuksia sekä hallittava mittaustyöt. Ammatissa on tunnettava laatuvaatimukset sekä hitsausalan standardit. Työn jäljen on aina täytettävä standardissa asetetut laatuvaatimukset. Työssä on hallittava raaka-aineiden ja tarvikkeiden taloudellinen käyttö. Ammatissa on kyettävä hahmottamaan hyvin kappaleiden avaruudellisia muotoja. Työntekijältä vaaditaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn, huolellisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötaitoja. Käsihitsaus edellyttää hyvää silmän ja käden yhteistoimintaa sekä pitkäjännitteisyyttä. Kielitaitoa tarvitaan yhä useammin vieraskielisten teknisten selvitysten ja työohjeiden ymmärtämiseksi. Työturvallisuustekijöiden noudattaminen on tärkeää. Työympäristö voi olla kylmä, kuuma tai meluisa ja hitsauskaasut voivat ärsyttää hengityselimiä, joten suojainten käyttö on tarpeen. Hyvä näkökyky ja fyysinen kunto ovat tarpeen. Usein työskennellään vaikeissa työasennoissa, kumartuneena tai polvillaan. 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Levyseppähitsaajan työtehtävissä käytetään erilaisia metallialan koneita ja laitteita, joilla tehdään teräspalkkien, -profiilien ja -putkien sekä teräslevyntyöstö- ja liitosmenetelmiä. Levyseppähitsaajat leikkaavat, muovaavat, hiovat, särmäävät, pyöristävät, taivuttavat ja poraavat metallilevyjä erilaisten koneiden ja laitteiden avulla. Esimerkiksi levyntyöstössä voidaan käyttää numeerisesti ohjattavia NC -työstökoneita. Levyseppähitsaajia työskentelee esimerkiksi kone- ja metallipajoilla, erilaisilla verstailla ja telakoilla. Ammatissa tarvitaan metallin työstötekniikoiden hallinnan ja materiaalituntemuksen lisäksi mm. työpiirustusten lukutaitoa, laatutietoisuutta ja yhteistyötaitoja. Levyseppä-hitsaaja tekee myös yleensä itsenäisesti kaikki työvaiheet valiten kuhunkin työhön sopivan hitsausmenetelmän ja -laitteet sekä tarvittavat raaka-aineet. Uusia tuotteita valmistettaessa ne kootaan yhteen piirustusten mukaan. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Levyseppähitsaaja toimii teollisuuden palveluksessa ja rakennuksilla, erilaisissa valmistustehtävissä, tuotantolaitosten asennus- ja kunnossapitotehtävissä, ohut- ja vahvalevyrakenteita sekä teräsrakenteita valmistavissa yrityksissä tai itsenäisenä yrittäjänä. 1.9 LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Ammattitaito voidaan osoittaa todellisissa työtehtävissä, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien tutkintotilaisuuksien yhteydessä.

6 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet Levytekniikan ammattitutkinto muodostuu 2 pakollisesta ja 2 valinnaisesta tutkinnon osasta. LEVYTEKNIIKAN AMMATTITUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (60 OV) PAKOLLINEN/PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Levy- ja teräsrakennetyön yleistaidot Levy- ja teräsrakennetyön yleistaidot 12 ov Hitsaustyöt Hitsaustyöt 24 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT TAI OSAAMISALA (* VALITTAVA TOINEN NÄISTÄ) Ohutlevytyöt * Ohutlevytyöt 12 ov Paksulevytyöt * Paksulevytyöt 12 ov Teräsrakennetyöt Teräsrakennetyöt 12 ov Kokoonpanohitsaustyöt Kokoonpanohitsaustyöt 12 ov

7 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN LEVY- JA TERÄSRAKENNETYÖN YLEISTAIDOT 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Työyhteisövalmiudet Työympäristövalmiudet Valmiudet taloudelliseen työskentelyyn Laatuvaatimukset ja laadun hallinta Henkilökohtainen työturvallisuus Turvallisuusmääräysten tuntemus ja toimintavalmiudet Tiedonkäsittelyjärjestelmien hallinta Työpiirustusten lukutaito Materiaalien tuntemus Mittaustyöt Aihiomittojen laskenta ja piirrotustyöt Levitystyöt Nosto- ja siirtotyöt Sahaustyöt Putken taivuttaminen Hiontatyöt Poraustyöt Kierteitystyöt Ruuviliitostyöt Korroosionesto TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Suoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty. Tutkinnon suorittajalle tulee antaa mahdollisuus ennen arviointia perustella oma työsuorituksensa. Arvioijien on hyvä antaa tutkinnon suorittajalle selvitys siitä, miksi suoritus esitetään hylättäväksi. Ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksyttäväksi esitettävästä suorituksesta on hyvä antaa palaute. Suoritus hyväksytään, jos tutkinnon suorittaja osaa, mitä vaatimuksissa edellytetään ja tutkinnon suorittajan toiminta on muutoin seuraavan kuvauksen mukaista: Tutkinnon suorittaja hallitsee kokonaisuuksia. Työn suoritus on suunnitelmallista ja etenee johdonmukaisesti. Tutkinnon suorittaja valitsee oikeat työmenetelmät ja -välineet sekä käyttää niitä oikein. Hänellä on työssä tarvittavat tiedot, ja hän kykenee käyttämään työssä tarvittavia teknisiä asiapapereita ja lähdeaineistoja sekä mittalaitteita ja koneita. Hän valitsee oikeat materiaalit ja tarvikkeet ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän on kustannustietoinen ja ottaa huomioon toiminnan kokonaistaloudellisuuden. Hän on yhteistyökykyinen. Hän osaa palvella asiakkaita hyvin. Hän noudattaa turvallisuutta työn suorituksessa ja työympäristön järjestyksessä. Hän osaa tarvittaessa arvioida omaa työsuoritustaan ja perustella tekemänsä ratkaisut. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Levy- ja teräsrakennetyön osan yleistaidot suoritus edellyttää yleisten perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi levy- ja teräsrakennetyön yleistaidot osoittamista erilaisilla asiakas- ja harjoitustehtävillä. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Tutkinnon suorittajan ammattitaitovaatimukset arviointi kuvataan tarkemmin tutkinnon osien perusteissa.

8 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Ammattitaito voidaan osoittaa todellisissa työtehtävissä, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien tutkintotilaisuuksien yhteydessä. http://www.oph.fi/download/111020_levytekniikka_ammattitutkinto.pdf

9 HITSAUSTYÖT 24 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Hitsaajien pätevöittäminen Hitsausohjeiden luenta Sähkön käyttö hitsauksessa Perusaineen hitsattavuus ja lämmön käyttö hitsauksessa Hitsausjärjestys ja muodonmuutokset Hitsauskiinnittimet Silloittaminen Monipalkohitsaus Juuren avaus Hitsausvirheet, laatuvaatimusten tunteminen ja laadun hallinta Puikkohitsaus (111) MAG-umpilankahitsaus (135), MAG-täytelankahitsaus (136) ja/tai MAG-metallitäytelankahitsaus (138) MIG-hitsaus (131) TIG-hitsaus (141) Jauhekaarihitsaus (121) Plasmahitsaus (15) Vastushitsaukset; pistehitsaus (21), kiekkohitsaus (22) ja käsnähitsaus (23) TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Koulutuksen opiskelu ja oppiminen tapahtuu vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja oppimistilanteissa: työelämässä, oppilaitoksessa, verkossa tietotekniikkaa hyödyntäen jne. Opiskeluun voi sisältyä lähi-, etä- ja työssä oppimista. Opiskelua tapahtuu niin ryhmässä kuin itsenäisenä tiedonhankintana. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Hitsaustyöt osan suoritus edellyttää hitsauksen yleisten perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi hitsaustaidon osoittamista eri hitsausprosesseilla. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Tutkinnon suorittajan ammattitaitovaatimukset arviointi kuvataan tarkemmin tutkinnon osien perusteissa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti.

10 Ammattitaidon näytöissä käytetään IIW:n (International Institute of Welding) tutkintoja ja koulutusohjelmia. Niitä voivat toteuttaa ainoastaan SHY ry:n (Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry) hyväksymät koulutuksen järjestäjät. Kansainväliset hitsaajatutkinnot (IW = International Welder) porrastuvat tasollisesti siten, että alin on pienahitsaaja (IFW = International Fillet Welder), seuraava levyhitsaaja (IPW = International Plate Welder) ja ylin putkihitsaaja (ITW = International Tube Welder). Ylemmän tason suoritus edellyttää myös sitä alempien tasojen hitsauskokeiden suoritusta SHY ry:n (Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys) ohjeiden ja hyväksilukusääntöjen mukaisesti. Alemman tason kokeita ei tarvitse suorittaa, jos hitsaajalla on voimassa oleva vastaava, standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukainen pätevyystodistus (mikäli tutkinnon suorittaja ei halua kyseistä alemman tason todistusta). Ylimmän tavoiteltavan tason harjoitukset ja pätevyyskokeet (esim. levytasolla hitsausprosessilla 111 harjoitukset E4 ja pätevyyskokeet E3 ja E4) on aina suoritettava ja pätevyyskokeet on tarkastettava standardin SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 edellyttämässä laajuudessa. Tutkinnon suorittajalta edellytetään kansainväliseltä levyhitsaajalta vaadittava hitsaustaito yhdellä seuraavista hitsausprosesseista: Puikkohitsaus (111) MAG-hitsaus (135) MAG-täytelankahitsaus (136) MAG-metallitäytelankahitsaus (138) MIG-hitsaus (131) TIG-hitsaus (141) ja kansainväliseltä pienahitsaajalta vaadittava hitsaustaito jollakin toisella em. hitsausprosesseista sekä kansainväliseltä pienahitsaajalta vaadittava hitsaustaito jollakin kolmannella em. hitsausprosesseista tai vastaavan vaatimustason täyttävät kokeet yhdellä seuraavista prosesseista: Jauhekaarilankahitsaus (121) Plasmahitsaus (15) Pistehitsaus (21), kiekkohitsaus (22) tai käsnähitsaus (23). HUOM! Hitsaajatutkintojen suorittaminen edellyttää lisäksi tietopuolisen kokeen hyväksyttyä suoritusta. Näyttö annetaan suorittamalla SHY:n kansainvälisen hitsaajan koulutusohjelman pohjalta (teoriamoduulit A, B, C, SA, SM, ST, PSS ja PAL) laatima hitsaajan teoriakoe. Kyseisten moduulien osaamisvaatimukset on esitetty hitsaajan ammattitutkinnossa (osa Hitsaajan ammattitekniikka). Mikäli henkilö on suorittanut vastaavan tasoiset eurooppalaiset hitsaajatutkinnot (European Fillet Welder, European Plate Welder) esim. hitsaajan ammattitutkinnossa, ne hyväksytään täysin hitsaustaidon näytöksi myös levytekniikan ammattitutkinnossa. Tutkintoon sisällytettävien hitsausprosessien valinnassa otetaan huomioon prosessin soveltuvuus käytettävälle materiaalille ja sen käytettävyys työkohteessa. Ammattitaidon näytöissä käytettävien materiaalien osalta otetaan huomioon seuraavat periaatteet: Levytyö- ja hitsaustaidon näytöt voidaan antaa käyttäen ryhmän 1, 2, 3 tai 11 materiaaleja. Erikoistuttaessa ruostumattomien terästuotteiden valmistukseen käytetään levytyö- ja hitsaustaidon näytöissä ryhmän 8 tai 10 materiaaleja. Erikoistuttaessa alumiinituotteiden valmistukseen käytetään levytyö- ja hitsaustaidon näytöissä ensisijaisesti ryhmän 21, 22 tai 23 materiaaleja. Erikoistuminen ruostumattomien terästen tai alumiinien käyttöön valmistettavissa tuotteissa korvaa ryhmien 1, 2, 3 tai 11 materiaalit näytöissä. Hitsauskokeiden suoritukseen on suositeltavaa valita materiaali, joka antaa työtehtävissä laajan pätevyysalueen. Katso liite 2, Hitsauskokeiden koekappaleiden perusaineen pätevyysalue. Kun ammattitaidon näytöt annetaan tuotannollisia tehtäviä suorittaen, käytetään tuotesuunnittelun tuotteelle valitsemia materiaaleja. Näyttötehtävien valinnassa otetaan huomioon materiaalikohtaiset vaatimukset. Hitsaustaidon näytöissä käytettäviä hitsausprosesseja tai hitsattavia perusaineita ei saa vaihtaa siirryttäessä pätevyystasolta toiselle. Puikko-, MIG/MAG- ja TIG-hitsausmoduuleissa 2 ja 4 suoritettavat pätevyyskokeet valvoo opetuksesta riippumaton SHY:n valtuuttama henkilö. Moduuleissa 1 ja 3 suoritettavat pätevyyskokeet, joissa on vaatimuksena silmämääräinen tarkastus, saa valvoa myös hitsausopettaja tai vastaava. HITSAUS- JA LIITOSTYÖT -OSAN SUORITTAMINEN Tämän osan suoritus edellyttää hitsauksen osalta hitsauksen yleisten perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi hitsaustaidon osoittamista kolmella hitsausprosessilla seuraavasti: TIG-hitsaus (141) ja MAG-hitsaus (135) tai MIG-hitsaus (131) sekä Pistehitsaus (21), kiekkohitsaus (22) tai käsnähitsaus (23). Näytöissä käytettävän materiaalin voi tutkinnon suorittaja valita TIG-hitsauksessa ryhmästä 1, 2, 3, 8, 10, 11, 21, 22 tai 23 MAG-hitsauksessa ryhmästä 1, 2, 3, 8, 10 tai 11 MIG-hitsauksessa ryhmästä 21, 22 tai 23. http://www.oph.fi/download/111020_levytekniikka_ammattitutkinto.pdf

11 OHUTLEVYTYÖT 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Leikkaaminen kaarisaksilla Leikkaaminen suuntaisleikkureilla Leikkaaminen kuvioleikkureilla ja nakertajilla Leikkaaminen levysaksilla Pyöristäminen pyöristyskoneella Kulmaaminen kulmauskoneella Särmääminen särmäyspuristimella Vaottaminen Saumaaminen Ohutlevyrakenteiden kokoonpano Levyjen ja levyrakenteiden oikaisu Levyrakenteiden viimeistely TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Koulutuksen opiskelu ja oppiminen tapahtuu vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja oppimistilanteissa: työelämässä, oppilaitoksessa, verkossa tietotekniikkaa hyödyntäen jne. Opiskeluun voi sisältyä lähi-, etä- ja työssäoppimista. Opiskelua tapahtuu niin ryhmässä kuin itsenäisenä tiedonhankintana. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Ohutlevytyön osan suoritus edellyttää perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi ohutlevytyön osoittamista erilaisilla asiakastyö- ja harjoitustehtävillä. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi kuvattu tarkemmin liiteosassa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Ammattitaito voidaan osoittaa todellisissa työtehtävissä, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien tutkintotilaisuuksien yhteydessä. http://www.oph.fi/download/111020_levytekniikka_ammattitutkinto.pdf

12 PAKSULEVYTYÖT 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Leikkaaminen suuntaisleikkureilla Käsivarainen polttoleikkaus Koneellinen polttoleikkaus Pyöristäminen pyöristyskoneella Särmääminen särmäyspuristimella Levyrakenteiden osien muotoilu hydraulisella puristimella Teräsrakenteet paksulevytöissä Hitsausrailojen valmistus Levyjen ja levyrakenteiden oikaisu Levyrakenteiden kokoonpanohitsaukset Levyrakenteiden viimeistely TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Koulutuksen opiskelu ja oppiminen tapahtuu vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja oppimistilanteissa: työelämässä, oppilaitoksessa, verkossa tietotekniikkaa hyödyntäen jne. Opiskeluun voi sisältyä lähi-, etä- ja työssä oppimista. Opiskelua tapahtuu niin ryhmässä kuin itsenäisenä tiedonhankintana. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Paksulevytyön osan suoritus edellyttää perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi paksulevytyön osoittamista erilaisilla asiakastyö- ja harjoitustehtävillä. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Tutkinnon suorittajan ammattitaitovaatimukset arviointi kuvataan tarkemmin tutkinnon osien perusteissa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Ammattitaito voidaan osoittaa todellisissa työtehtävissä, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien tutkintotilaisuuksien yhteydessä. http://www.oph.fi/download/111020_levytekniikka_ammattitutkinto.pdf

13 TERÄSRAKENNETYÖT 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Teräsrakenteiden lujuusopilliset perustiedot Materiaalit ja niiden mitoitus Teräsrakenteiden liitosmuodot Työn suunnittelu Muototerästen katkaisu Muototerästen muotoilu Railonvalmistus muototerästöissä Teräsrakenteiden liitososien valmistus Teräsrakenteiden kokoonpano ja asennus Teräsrakenteiden viimeistelytyöt TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Koulutuksen aikana opiskelu ja oppiminen tapahtuu vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja oppimistilanteissa: työelämässä, oppilaitoksessa, verkossa tietotekniikkaa hyödyntäen jne. Opiskeluun voi sisältyä lähi-, etä- ja työssä oppimista. Opiskelua tapahtuu niin ryhmässä kuin itsenäisenä tiedonhankintana. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Teräsrakennetyön osan suoritus edellyttää perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi paksulevytyön osoittamista erilaisilla asiakastyö- ja harjoitustehtävillä. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Tutkinnon suorittajan ammattitaitovaatimukset arviointi kuvataan tarkemmin tutkinnon osien perusteissa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Ammattitaito voidaan osoittaa todellisissa työtehtävissä, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien tutkintotilaisuuksien yhteydessä. http://www.oph.fi/download/111020_levytekniikka_ammattitutkinto.pdf

14 KOKOONPANOHITSAUSTYÖT 12 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Kokoonpanohitsaustyön suunnittelu Kiinnitystekniikka ja kiinnittimet Kokoonpanohitsaus käsihitsauksena Hitsauksen mekanisointi Hitsauksen automatisointi Robottihitsaus Kokoonpanohitsauksen laadunhallinta TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Koulutuksen aikana opiskelu ja oppiminen tapahtuu vaihtelevissa oppimisympäristöissä ja oppimistilanteissa: työelämässä, oppilaitoksessa, verkossa tietotekniikkaa hyödyntäen jne. Opiskeluun voi sisältyä lähi-, etä- ja työssä oppimista. Opiskelua tapahtuu niin ryhmässä kuin itsenäisenä tiedonhankintana. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Kokoonpanohitsaustyöt osan suoritus edellyttää perustietojen ja -taitojen hallinnan lisäksi paksulevytyön osoittamista erilaisilla asiakastyö- ja harjoitustehtävillä. OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Tutkinnon suorittajan ammattitaitovaatimukset arviointi kuvataan tarkemmin tutkinnon osien perusteissa. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Ammattitaito voidaan osoittaa todellisissa työtehtävissä, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien tutkintotilaisuuksien yhteydessä. http://www.oph.fi/download/111020_levytekniikka_ammattitutkinto.pdf

15 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta

16 selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.