Jäteveden maaperäkäsittely ja järjestelmien toimintakunnon arviointi Erkki Santala, Hajaputsari ry
Jäteveden maahanimeyttämöt ja maasuodattamot Toimintaperiaatteet Rakenneratkaisuja Imeyttämö Suodattamo Erikoisratkaisuja Hoito ja huolto Puhdistusteho Toimintakunnon arviointi
Maahanimeyttämön periaate Maasuodattamon periaate Maaperäkäsittely perustuu biokerroksen toimintaan, edellyttää hapelliset olosuhteet -> imeytysputken tuuletus
Maahanimeyttämön pituusleikkaus
Maahanimeyttämön poikkileikkaus
Maasuodattamon pituusleikkaus
Maasuodattamon poikkileikkaus
Maaperäkäsittelyn toteutus- ja käyttötapoja Linjojen lukumäärä Imeytysojasto tai -kenttä Linjoille jakaminen Korkeusasema -> paineellinen tai paineeton Linjojen jaksottaiskäyttö Maapuhdistamo voidaan mitoittaa joko kaikille jätevesille tai vain harmaille jätevesille.
Menetelmän valintaan, mitoitukseen ja toteutusmahdollisuuksiin vaikuttavaa Pohjaveden korkeusasema eri vuodenaikoina Silmämääräinen arviointi (topografia, painanteet, vetisyys yms.) Maaperän laatu (näytteenotto eri paikoista ja syvyyksistä, rakeisuuskäyrän määrittely, imeytyskoe) Mitoitusohjeita mm. RT-kortissa RT 66-11133 ja hajavesihuolto-oppikirjassa Ohjeita myös CEN/TR 12566-2 (imeytysjärjestelmät) CEN/TR 12566-5 (maasuodattamot ja juurakkopuhdistamot)
Maapuhdistamojen erityisratkaisuja Imeytys ja maasuodatus maastollisesti ylempänä tai matalaan perustettuna Tehostetut ratkaisut (hieno/karkea maaperä) Biomodulit (In-drän yms.) Fosforinpoistomassojen käyttö Vaakavirtausmaasuodattamo Jäteveden kierrätys maasuodattamossa Monipuolistavat maapuhdistamon käyttömahdollisuutta merkittävästi, mutta vaativat usein maisemointia, mikä on helppoa uudisrakentamisen yhteydessä, mutta vaikeampaa vanhoilla kiinteistöillä
Fosforinpoistolla tehostettu maasuodatin
Maasuodattamo + fosforisuodinkaivo (Propipe + Nordkalk) Fosforinpoistoa voi tehostaa myös lisäämällä saostuskemikaalia jäteveteen siten että fosfori saostuu saostussäiliöön, tai erilliseen saostuskaivoon maasuodattamon jälkeen.
Tehdasvalmisteiset biomoduulit ja levitysalustat Biokerros muodostuu rakenteeseen, jossa on enemmän pintaalaa biokerroksen muodostumiseen kuin luonnolliseen maaperään imeytettäessä
Matalaan perustettu maahanimeyttämö tai maasuodattamo Osittain tai kokonaan alkuperäisen maanpinnan yläpuolelle pengerretty imeytyskenttä tai suodattamo. Mahdollistaa maaperäkäsittelyn mm. jos kallio ei salli kaivamista Rinnemaastossa mahdollista toteuttaa painovoimaisesti, mutta edellyttää usein pumppausta Näkyy tontilla usein kumpareena
Vaakavirtausmaasuodattamo Piirros: Katriina Kujala-Räty, SYKE
Juurakkopuhdistamo Piirros: Katriina Kujala-Räty, SYKE
Jäteveden purku maasuodattamosta Käsitellyn jäteveden purkujärjestelyt on otettava huomioon maasuodattamon suunnittelussa ja ne tulee tarkastaa toimintakuntoa arvioitaessa Toimivuuden tarkkailun ja jätevesinäytteenoton mahdollisuus selvitettävä Tarvitaanko käsitellyn jäteveden purkuun pumppausta, pumpun toimintakunto
Hoito ja huolto on tärkeää Yksinkertaisimpia järjestelmiä pystyvät asukkaat hoitamaan itse. Maapuhdistamoakin on tarkkailtava säännöllisesti Saostuskaivojen tyhjennyksen laiminlyönti pilaa systeemin Jakokaivoissa tarkkailtava padotusta Putkistojen huuhtelu voi olla tarpeen Tukkeutuneenkin maapuhdistamon voi ehkä elvyttää Poistettavat maamassat eivät yleensä ole ongelmajätettä (tutkittu MASU-projektissa) Huoltopalveluja on tarjolla, yritykset erikoistuvat. Lietehuolto on järjestettävä kunnolla!
Jätevesikuormituksen väheneminen maahanimeytyksessä ja maasuodatuksessa Happea kulkee myös maakerrosten läpi
Maapuhdistamon toimivuus Oikein suunniteltuna ja käytettynä maahanimeyttämö ja maasuodattamo ovat toimivia jätevedenkäsittelymenetelmiä Imeyttämössä ei ole mahdollista laskea tai tutkia reduktiota. Maasuodattamolla pääsee tyypillisesti lainsäädännön edellyttämään reduktioon BOD:n ja typen suhteen, fosforinpoisto edellyttää usein tehostettua poistoa. Vertailuartikkeli: http://www.mdpi.com/2073-4441/9/1/47/htm
Maapuhdistamon yleinen arviointi Menetelmän selvittäminen, mikä järjestelmä todella on kyseessä? Mitä kansia ja putkia on näkyvissä? Milloin järjestelmä on rakennettu? Saostussäiliöiden tyhjennys, kuinka usein on tehty?
Maahanimeyttämön toimintakunnon arviointi Imeytysjärjestelmää arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Yritettävä päätellä, onko kyseessä yksinkertainen imeytyskuoppa (kivipesä) vai oikea imeytyskenttä, jossa on yksi tai useampia imeytysputkia. Imeytyskentän tunnistaa yleensä siitä, että kentän loppupäässä näkyy tuuletusputkia. Ovatko tuuletusputkien yläpäät riittävän korkealla maan pinnasta? Voivatko tuuletusputket jäädä talvella kokonaan lumen alle? Jos kyseessä on imeytyskenttä tai imeytysojasto, onko siinä useampia imeytysputkia ja voiko niistä päätellä kentän pinta-alan? Mikä on vesitilanne imeytysputkissa, onko imeytysputkissa vettä? 22
Maahanimeyttämön toimintakunnon arviointi Onko järjestelmässä jakokaivoa ja jos on, niin miltä sen sisällä näyttää? Onko esimerkiksi lietettä pohjalla tai ulosvirtauksen tasaavissa V-aukoissa? Onko imeytyskentän pinta tasainen vai muotoiltu koholla olevaksi vai painunut kuopalle? Näkyykö jätevesivuotoja missään kentän reunoilla tai sen lähellä? Millainen on imeytyskentän maaperä? Jos kenttä on savisella tai muulla tiiviillä maalla, sen kapasiteetti on pieni ja toimintaikä todennäköisesti lyhyt. Toimintakunto voi silloin olla heikentynyt, vaikka ulkoisia merkkejä toimimattomuudesta ei vielä näy. Seisooko kentän kohdalla johonkin aikaan vuodesta vettä. Onko kentän lähellä muusta ympäristöstä poikkeavaa kasvillisuutta? Kostean paikan kasvit tai voimakas nokkoskasvusto voivat olla osoitus kentän vuodoista. 23
Maasuodattamon toimintakunnon arviointi Maasuodattamoa arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Näkyykö tuuletusputkia imeytysputkien päissä (siis kentän kaukaisemmassa reunassa saostuskaivosta katsottuna) ja kokoomaputkien päissä (lähellä saostuskaivoa)? Kuinka laaja maasuodattamo on? Pinta-alan voi yrittää hahmottaa tuuletusputkien välisistä etäisyyksistä. Jos maasuodattamo on tehty pengerrettynä osittain tai kokonaan alkuperäisen maanpinnan yläpuolelle, kannattaa etsiä mahdollisia vuotoja taitekohdasta. Kokoomakaivon vesitilanteen tarkastelu. Purkupaikan tarkastelu ja käsitellyn jäteveden aistinvarainen havainnointi. Muutoin samat tarkastuskohteet kuin imeytysjärjestelmässä.
Kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tietolähteitä www.ymparisto.fi/hajajatevesi (sisältää SYKEn puhdistamosivuston ja muuta jätevesien käsittelytietoutta) Haja-asutuksen jätevesien käsittely, RT 66-11133, Rakennustietosäätiö 2013 Haja-asutuksen jätevesien puhdistus - katsaus maaperäkäsittelyyn, Luoko ry, 2012 Pienet jäteveden maapuhdistamot, Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja B:1, 1990 (ks. Heldasta) Haja-asutusalueiden vesihuolto, oppikirja, julkaisijat HAMK ja SYKE, 2008 YM:n opasjulkaisu