Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Samankaltaiset tiedostot
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Mikkeli

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää?

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalakantojen tila vuonna 2016 sekä ennuste vuosille 2017 ja 2018

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Kalastus ja muikkukannat

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

Pohjanlahden lohikantojen tila

Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen

***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0149/

Kalakantojen tila vuonna 2011 sekä ennuste vuosille 2012 ja 2013

Kalakantojen tila vuonna 2012 sekä ennuste vuosille 2013 ja 2014

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Luke 1942/ /2018

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Itämeren lohen suojelu ja talous. Soile Kulmala. Erikoistutkija SYKE/LYNET-yhteistyö

Biologinen tieto palvelemaan tehokkaammin kalakantojen arviointia

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Tilasto- ja taloustiedon kansainvälinen käyttö ja vaikuttavuus

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Tulostavoiteraportti maa- ja metsätalousministeriölle. Kalakantojen tila vuonna 2006 sekä ennuste vuosille 2007 ja 2008

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en)

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2019

Uusi kalavesien hoito-opas

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus

KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 407. Jari Raitaniemi ja Kati Manninen (toim.) Kalavarat Helsinki 2007

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.

ECONOMICS AND CONSERVATION OF THE BALTIC SALMON ITÄMEREN LOHEN SUOJELU TALOUSTIETEEN NÄKÖKULMASTA. Soile Kulmala

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Pelagisen kalastuksen säätely ja toimijakohtaiset kiintiöt

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017

EUROOPAN PARLAMENTTI

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kuhan ala- ja ylämittasäätely kestävän kalastuksen välineenä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v istukaseristä

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Transkriptio:

Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014

Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto

Kalakanta Kutukanta, SSB poikasia tuottavat K yksilöt

Kasvu Kutukanta, SSB Kasvu Kasvu

Kutukanta, SSB

F ja M Lukuja, jotka ilmaisevat miten suuri osa kaloista kalastetaan (F) tai kuolee muista syistä (M) tietyn ajan (yleensä vuoden) kuluessa. Kun F on 1 ja M on 0, niin 63 % kaloista kalastetaan vuoden aikana Kun F on 0 ja M on 1, niin 63 % kaloista kuolee luonnollisen kuoleman Jos F on 1 ja M on 1 niin 126 % kaloista joko kalastetaan tai kuolee luonnollisen kuoleman??

F ja M F ja M vaikuttavat kalakantaan samanaikaisesti. Saalisyhtälö: Saalis = F/(F+M)*N*1-e (-F-M) Kannan koko: N 2014 = N 2013 *e (-F-M) Kaloja vuoden alussa F M saalis kuolee Kaloja ensi vuoden alussa 1000 1 0,1 606 61 333 1000 1 0,5 518 259 223 1000 1 1 432 432 136 1000 0,5 1 259 518 223 Yleensä luonnollinen kuolevuus arvioidaan kalastuksen kohteena olevissa ikäryhmissä aika alhaiseksi (0,2) ~ 18 %

Kalakantamallit ja kalastuksen säätely Kalakantamalliin syötetään tiedot kalakantanäytteistä Ikäjakauma Kasvu sukukypsyyskoko Ja tiedot kalastuksesta Saaliin määrä Kalastuksen määrä eli pyyntiponnistus Ja mahdollinen muu tieto Arvio rekrytoinnista Mahdollistet kalastuksesta riippumattomat tiedot, esim kaikuluotaus- ja koetroolaustulokset Arvio luonnollisesta kuolevuudesta Malli tuottaa arvion kutukannan koosta ja kalastuskuolevuuden tasosta Mallin tulosten perusteella voidaan laskea lyhyen ajan ennuste siitä, miten kalakanta kehittyy erilaisilla kalastusvaihtoehdoilla Kalastuksen säätelyssä pyritään mitoittamaan kalastus (kiintiö) sellaiseksi, että kalastuskuolevuuden taso ja kutukannan koko pysyvät halutulla tasolla tällä hetkellä se on MSY-taso

Maximum sustainable yield MSY Kestävä enimmäistuotto Asetettu tavoitteeksi mm. YK:n merilaissa (1982) Euroopan unionin yhteisessä kalastuspolitiikassa (2002, 2006) Meristrategiadirektiivissä (2008) Tarkoittaa suurinta mahdollista kalakannan tuottoa, joka voidaan saavuttaa heikentämättä tulevien vuosien tuotto-odotuksia Tarkastelu lajitasolla

Kalakannan tuotto MSY kestävä enimmäistuotto Kalakannan koko SSB Kuvan lähteenä ICES: Advice basis June 2013 http://www.ices.dk/sites/pub/publication%20reports/advice/2013/2013/1.2_general_context_of_ices_advice_2013_june.pdf

F (msy) Se F, jolla kalakanta pysyy tasapainossa kestävän enimmäistuoton tasolla. Ottaen huomioon arvioon liittyvä epävarmuus yhtä lajia kerrallaan tarkastellen Tasapainotilanteessa kalakannan tuotto kokonaisuudessaan kalastetaan F (msy) ei ole vakio. Muutokset ekosysteemissä tai entistä tarkempi tieto kalakannan dynamiikasta muuttavat F (msy) -arviota Uudelleenarviointia ei tehdä joka vuosi

F (msy) Saali Saalis s (tuotto) Kuvan lähteenä ICES: Advice basis June 2013 http://www.ices.dk/sites/pub/publication%20reports/advice/2013/2013/1.2_general_context_of_ices_advice_2013_june.pdf F

Pari esimerkkiä

Selkämeren silakka Kutukanta on ennätystasolla Poikastuotanto onnistunut hyvin useina viime vuosina F (msy) on 0,15 Kalastus on viime vuosina ollut vähäisempää kuin F (msy) -taso ja kanta on kasvanut edelleen Hyvältä näyttää, jos voimme olla varmoja siitä että hyvät poikastuotantovuodet ovat pysyvä ilmiö

F (msy)=0,15 Selkämeren silakka

Pohjois-Atlantin silli Maailman suurin sillikanta, 10 x Selkämeren silakka Vahvoja vuosiluokkia syntyy epäsäännöllisesti, edellinen lähes kymmenen vuotta sitten

Pohjois-Atlantin silli Kalastuskuolevuus lähellä Fmsy-tasoa

Pohjois-Atlantin silli Saaliita rajoitettu kiintiöllä tehokkaasti Silti kannan koko pienenee vielä useiden vuosien ajan vaikka kalastus lopetettaisiin Sillit rekrytoituvat kalastukseen n. 4-5 -vuotiaina

Pohjois-Atlantin silli Mitä pitäisi tehdä? Vaikkei kalastettaisi yhtään, luonnollinen kuolevuus pienentää kutukantaa Kun kalaa on kuitenkin vielä meressä 5 miljoonaa tonnia, kannattaisiko jatkaa kalastusta? Kalastus loppuu kannattamattomana itsestään, kun kanta on tarpeeksi harva

Pohjois-Atlantin silli - historia

KIITOS!