Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 210/2013 vp Kiinteistöverorekisterin puutteellisten tietojen korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kuntaliiton vuonna 2011 tekemien laskelmien mukaan kunnat häviävät jopa 300 miljoonan euron verotulot vuodessa kiinteistöverorekisterissä olevien puutteellisten tietojen vuoksi. Kiinteistöverorekisterin tiedot kiinteistöistä ovat suurelta osin yli 30 vuotta vanhoja. Ongelma on tiedossa myös valtiovarainministeriössä, mutta rekisterin tietojen päivittämiseen ei ole ryhdytty. Puutteelliset ja virheelliset kiinteistötiedot supistavat siis kuntien verotuloja huomattavasti. Lukuisat kunnat ovat korottaneet kiinteistöveroprosenttejaan kohtuuttoman paljon kerralla, mikä on aiheuttanut erityisesti vähävaraisille omistajille ongelmia. Maksuunpannut kiinteistöverojen määrät ovat nousseet eräissä kunnissa jopa yli 70 % vuodessa. Verojen korotukset olisivat olleet korvattavissa kokonaan tai ainakin valtaosin oikeilla, todelliseen tilanteeseen perustuvilla kiinteistötiedoilla. Verotuksen tulisi ehdottomasti perustua faktoihin. Näin verojen keräys on tasapuolista ja oikeudenmukaista. Ei ole kenenkään etu, että veroja kerätään puutteellisin tiedoin, varsinkaan kun ongelma on tiedostettu jo vuosia. On kyseenalaista, että kiinteistöveroa joudutaan monessa paikassa nostamaan, kun pelkkä rekisterin päivittäminen riittäisi lisäämään verotuloja. Kiinteistöverojen tasausjärjestelmä poistui 1.1.2012. Tästä lähtien siis kunnat ovat saaneet pitää kaikki kiinteistöverotulonsa. Suurimpia uudistuksen häviäjiä ovat kunnat, joissa kiinteistöpohja on vanhaa ja sitä on vähän. Puutteelliset tiedot kohdistuvatkin juuri kyseisiin vanhoihin asuntoihin, ja näin ollen verotuloja uupuu entistä räikeämmin pienistä kunnista. Uudistus kuritti entisestään niitä kuntia, jotka jo vuonna 2005 menettivät metsien pinta-alaverotuksesta saadut tulot, kun metsien verotuksessa siirryttiin puun myyntituoton verottamiseen. Kiinteistöverorekisterin päivityksen tulisikin olla jatkuvaa ja asiantuntevaa. Veroa ei saa periä liikaa eikä liian vähän. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kiinteistöverorekisterin uudistamiseksi niin, että kiinteistöverotus perustuu oikeisiin tietoihin ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta jatkossa kiinteistöverorekisteri pysyy ajan tasalla? Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2013 Ville Vähämäki /ps Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Vähämäen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 210/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kiinteistöverorekisterin uudistamiseksi niin, että kiinteistöverotus perustuu oikeisiin tietoihin ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, jotta jatkossa kiinteistöverorekisteri pysyy ajan tasalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kiinteistöverotus toimitetaan Verohallinnon rekisterissä olevien, verovelvollisen antamien ja sivullisilta tiedonantovelvollisilta saatujen sekä asiassa saadun muun selvityksen perusteella. Kiinteistöverotuksen perusteena olevien tietojen toimittajia ovat kunnat, Maanmittauslaitos ja Väestörekisterikeskus. Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistötietojärjestelmästä Verohallinto saa tiedot kiinteistötoimituksista ja kuntajakomuutoksista sekä vuokraoikeuksien perustamisista ja siirroista. Lisäksi Verohallinto saa tiedot tehdyistä kiinteistökaupoista Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kauppahintarekisteristä. Rakennusten osalta Verohallinto saa tiedot keskitetysti Väestörekisterikeskuksen (VRK) ylläpitämästä rakennus- ja huoneistorekisteristä, johon kuntien on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ilmoitettava luvanvaraista rakennustoimintaa koskevat rakennushankkeet. Kiinteistöverolain ilmoittamis- ja toimittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä on muutettu lailla kiinteistöverolain muuttamisesta (253/2012). Lainmuutoksen myötä VRK:n rekisteristä saatavien rakennustietojen merkitys verotuksen perustietona kasvaa, kun verovelvollisen vastuulle jää ensisijaisesti tietojen oikeellisuuden tarkistaminen. Verotuksen tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta on keskeistä, että kiinteistöjä koskevat tiedot ovat totuudenmukaiset ja ovat ajan tasalla. Nykyisen lainsäädännön mukaan kunnan tulee ilmoittaa vain luvanvaraista rakennustoimintaa koskevat rakennushankkeet VRK:lle, jolloin osa verotuksen piiriin kuuluvista rakennustiedoista ei välity Verohallinnolle. Kiinteistöverolain mukaan kiinteistöveron piiriin kuuluvat kuitenkin kaikki rakennukset ja rakennelmat. Jotta tiedot saataisiin kaikilta kunnilta jatkossa kattavasti, selvitetään parhaillaan keinoja kuntien ilmoitusvelvollisuuden ja tietojen välittämisen kehittämiseksi. Voimassa olevan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain mukaan Verohallinto voi jo nykyisin antaa kunnan viranomaisille pyynnöstä tietoja kiinteistön verotusarvosta verovelvollista koskevine tunnistetietoineen. Kuntaliitto on lisäksi tehnyt valtiovarainministeriölle aloitteen 10.11.2011 laajennetun kiinteistöluettelon saamisesta tietojen tarkistamista varten. Asia on edennyt siten, että valtiovarainministeriössä on parasta aikaa valmisteilla lainmuutos, jonka tarkoituksena on laajentaa kuntien tiedonsaantioikeutta. Vastauksena kansanedustaja Vähämäen kysymykseen voidaan todeta, että kunnilla itsellään on entistä suurempi vastuu siitä, että kiinteistöverotuksen pohjana olevat tiedot ovat ajan tasalla edellä mainitun, jo voimaan tulleen kiinteistöverolain muutoksen (253/2012) myötä. Verovelvollisen vastuulla on puolestaan kiinteistötieto- 2

Ministerin vastaus KK 210/2013 vp Ville Vähämäki /ps jen oikeellisuuden tarkistaminen ja mahdollisten virheellisten tietojen korjaaminen. Lisäksi tietojen oikeellisuutta on tarkoitus parantaa kehittämällä kuntien ilmoitusvelvollisuutta ja tietojen välittämistä kunnilta Verohallinnolle sekä laajentamalla kuntien mahdollisuutta tarkistaa Verohallinnon rekisterissä olevien kiinteistötietojen oikeellisuus. Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 210/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Ville Vähämäki /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förnya fastighetsskatteregistret så att fastighetsbeskattningen baseras på korrekta fakta och ämnar regeringen vidta åtgärder för att fastighetsskatteregistret i fortsättningen ska hållas uppdaterat? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Skatteförvaltningen verkställer fastighetsbeskattningen utifrån de uppgifter som finns i Skatteförvaltningens register, de uppgifter som den skattskyldige lämnat och de uppgifter som fåtts av utomstående uppgiftsskyldiga samt utifrån annan utredning som fåtts i ärendet. De uppgifter som fastighetsbeskattningen baseras på kommer från kommunerna, Lantmäteriverket och Befolkningsregistercentralen. Från fastighetsdatasystemet som upprätthålls av Lantmäteriverket hämtar Skatteförvaltningen uppgifter om fastighetsförrättningar och ändringar i kommunindelningen samt om grundande och överföring av arrenderätter. Dessutom får Skatteförvaltningen uppgifter om fastighetstransaktioner från köpeskillingsregistret som också det upprätthålls av Lantmäteriverket. I fråga om byggnader får Skatteförvaltningen uppgifter centralt från det byggnads- och lägenhetsregister som Befolkningsregistercentralen upprätthåller och till vilket kommunerna enligt markanvändnings- och bygglagen ska anmäla tillståndspliktiga byggnadsprojekt. Fastighetsskattelagens bestämmelser om deklarationsskyldighet och skyldighet att lämna uppgifter har ändrats genom en lag om ändring av fastighetsskattelagen (253/2012). I och med lagändringen har de uppgifter som hämtas ur Befolkningsregistercentralens byggnadsregister fått en ökad betydelse, i och med att den skattskyldige i första hand endast ansvarar för att kontrollera att uppgifterna är korrekta. Med tanke på en opartisk och rättvis beskattning är det av central betydelse att uppgifterna om fastigheter är korrekta och uppdaterade. Enligt den gällande lagstiftningen ska kommunerna informera Befolkningsregistercentralen endast om tillståndspliktiga byggnadsprojekt, vilket innebär att en del av de uppgifterna om byggnader som omfattas av beskattningen inte förmedlas till Skatteförvaltningen. Enligt fastighetsskattelagen ska lagen dock tillämpas på alla typer av byggnader och konstruktioner. För att heltäckande uppgifter i fortsättningen ska fås från alla kommuner, utreds som bäst möjligheterna att utveckla kommunernas anmälningsskyldighet och uppgiftsförmedling. Enligt den gällande lagen om offentlighet och sekretess i fråga om beskattningsuppgifter kan Skatteförvaltningen redan nu på begäran lämna kommunala myndigheter uppgifter om fastigheters beskattningsvärden jämte identifieringsuppgifter om de skattskyldiga. Kommunförbundet har dessutom den 10 november 2011 gjort en framställning till finansministeriet om en utvidgad fastighetsförteckning för kontroll av uppgifterna. Ärendet har framskridit så långt att vid finansministeriet som bäst bereds en lagändring i 4

Ministerns svar KK 210/2013 vp Ville Vähämäki /ps syfte att utvidga kommunernas rätt att få uppgifter. Som svar på riksdagsledamot Vähämäkis spörsmål kan det konstateras att kommunerna själva nu har ett större ansvar för att de uppgifter som ligger till grund för fastighetsbeskattningen stämmer överens med den ändring (253/2012) av fastighetskattelagen som redan trätt i kraft. Den skattskyldige ansvarar för sin del för kontrollen av att fastighetsuppgifterna är korrekta och för korrigering av eventuellt felaktiga uppgifter. Avsikten är dessutom att minska felmöjligheterna genom att utveckla kommunernas anmälningsskyldighet och förmedlingen av uppgifter från kommunerna till Skatteförvaltningen samt genom att ge kommunerna bättre möjligheter att kontrollera fastighetsuppgifterna i Skatteförvaltningens register. Helsingfors den 9 april 2013 Finansminister Jutta Urpilainen 5