KUSTANNUSLASKENTA JA MARKKINAPERUSTEISEN HINNOITTELUN PROBLEMATIIKKA Teemu Malmi Professori
SIDONNAISUUDET 2017 Hallituksen puheenjohtaja terveydenhuollon johtamiskoulutusta tarjoavassa Aalto Executive Education Oy:ssä ja hallituksen jäsen NHG Oy:ssä Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA:n johtoryhmän jäsen Vaimo erikoislääkärinä HUS:ssa, hänellä yksityisvastaanotot Terveystalossa ja Mehiläisessä Oman yrityksen ja AEE:n kautta useampia toimeksiantoja julkisen ja yksityisen terveydenhuollon puolelta viime vuosina
OHJELMA Hinnoittelun problematiikka KKV:n suuntaviivat markkinaperusteisesta hinnoittelusta (2017) Johtopäätöksiä Kysymyksiä?
VAPAILLA MARKKINOILLA KUST. = HINTA
HINNOITTELUN PROBLEMATIIKKA Kysymystä voidaan pohtia ehdotetun sotelainsäädännön valossa, jolloin kyse on siitä, miten määritetään ns. kapitaatiokorvaus asiakkaaksi listautuneesta Tässä kyse ei ole markkinaperusteisesta hinnoittelusta, vaan hallinnollisesti määritetystä hinnasta, jolla toimijat joko ovat valmiita palveluja tuottamaan tai sitten ei Toki on todella haastava tehtävä löytää yhteiskunnan näkökulmasta oikea hintataso, jos tällä mallilla edetään
HINNOITTELUN PROBLEMATIIKKA Onko hinnoitteluvapautta? Julkisella ei, sillä hintojen on periaatteessa pitänyt olla kustannusvastaavia Käytännössä usein on, sillä osa kustannuksista on suoritteille yhteisiä ja siten niiden kohdistusperusteista riippuu kunkin palvelun / suoritteen hintalappu Markkinoilla toimivilla yrityksillä / organisaatioilla voi olla ja osalla ei - riippuu markkinoilla toimivien organisaatioiden määrästä, palveluiden luonteesta, kilpailuedusta, oman organisaation kustannustasosta, rahoitusasemasta, jne.
HINNOITTELUN PROBLEMATIIKKA Mitä tavoitellaan? Mahdollisimman hyvää kannattavuutta (lyhyellä vai pitkällä tähtäimellä), markkinaosuutta, vai jotain muuta Usein hinta vapailla markkinoilla vaikuttaa kysyntään (perinteisesti: kauppa käy kun hintaa lasketaan) Hinta luo myös mielikuvaa laadusta Asiakkaan sitomista palveluiden käyttöön joku osa myydään erittäin halvalla ja tulos yritetään tehdä muiden osien katteilla Ohjaamaan asiakkaan käyttäytymistä Mitä hinnoitellaan? Palvelupaketteja, hoitokokonaisuuksia, välisuoritteita,
HINNOITTELUN PROBLEMATIIKKA Voidaanko hintoja nostaa jos ne kerran asetetaan jollekin tasolle? Minkälaiset alennuskäytännöt alalla on / käytetäänkö alennuksia kilpailukeinona? Jne. => Hinnoittelu on markkinataloudessa kaikkea muuta kuin helppo rasti ja siitä johtuen myös sen arviointi, onko jokin hinnoittelu markkinaperusteista, ei ole helppoa
OHJELMA Hinnoittelun problematiikka KKV:n suuntaviivat markkinaperusteisesta hinnoittelusta (2017) Johtopäätöksiä Kysymyksiä?
KKV:N SUUNTAVIIVAT Pyritään takaamaan kilpailuneutraliteetti, eli sekä julkisella että yksityisellä toimijalla tulisi olla samat edellytykset toimia markkinoilla Kilpailuneutraliteetti säädökset koskevat valtion, kuntien, kuntayhtymien tai niiden määräysvallassa olevien yksiköiden harjoittamaa taloudellista toimintaa Jatkossa myös maakuntien taloudellinen toiminta Taloudellisen toiminnan käsite sama kuin EUkilpailuoikeudessa Kilpailulaki (948/2011) 4 a luku, myös kuntalaissa kilpailuneutraliteettia koskevia säännöksiä
ONGELMIA VOI AIHEUTTAA ESIM: rahoituksen saatavuus ja sen ehtojen edullisuus pääoman tuottovaateen puuttuminen edullinen verokohtelu ja konkurssisuoja liiketoimintariskien vähäisyys erilaiset yksinoikeudet sellaisten markkinoita koskevien tietojen hallinta jotka eivät ole muiden toimijoiden käytössä
MARKKINAPERUSTEINEN HINNOITTELU Markkinaperusteisella hinnoittelulla tarkoitetaan sitä hintatasoa, jonka suuruiseksi vastaava yksityinen toimija hinnoittelisi palvelut Eli periaatteessa julkisyhteisöillä on markkinatilanteissa hinnoitteluvapaus, mutta tätä rajoittaa markkinaperusteisuuden vaatimus Pyritään siis estämään se, että julkisyhteisöt eivät alihinnoittele palveluitaan
MARKKINAPERUSTEINEN HINNOITTELU Edellytetään taloudellisen toiminnan kirjanpidollista eriyttämistä Lisäksi jos toimitaan useammalla markkinalla (tuote tai maantieteellisellä), toimintaa ja hinnoittelua tulee tarkastella erikseen kullakin markkinalla Markkinaperusteisuudesta varmistumiseen ei riitä, että verrataan kilpailijoiden hintoihin Toisaalta voidaan hinnoitella myös alle kilpailijoiden hintojen, kunhan kustannukset ja pääoman tuottovaade katetaan
MITEN KKV TULEE SITTEN ARVIOIMAAN HINNOITTELUA? Tarkastellaan toiminnan tuottoja ja kustannuksia Laajuus: Onko kaikki toimintaan liittyvät kustannukset, ml. investointien poistot ja rahoituskulut laskettu mukaan Kohdentaminen: onko välillisiä-, investointi- ja rahoituskustannuksia kohdennettu aiheuttamisperiaatteella eri toiminnoille Onko sisäisesti hankitut tuotannontekijät hinnoiteltu markkinaperusteisesti taloudelliseen toimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa Vaikka toiminta olisi määritetty voittoa tavoittelemattomaksi, kilpailuneutraliteetti edellyttää kohtuullista tuottovaadetta
MITEN KKV TULEE SITTEN ARVIOIMAAN HINNOITTELUA? Jos kilpailullinen toiminta hyödyntää julkisen toiminnan vapaata kapasiteettia, tämän tulee näkyä hinnoissa, vaikka tästä ei aitoa lisäkustannusta syntyisikään KKV puhuu myös yhteiskustannuksista (joint cost) ja niiden kohdentamisesta suoritteille KKV katsoo, että toimintolaskenta välillisten kustannusten kohdentamismenetelmänä takaa parhaiten kilpailuneutraliteetin Myös toimintolaskentamallit voidaan rakentaa monella eri tavalla ja kaikki eri mallintamistavat johtavat erilaisiin kustannuksiin- > aiheuttamisperiaate!
MITEN KKV TULEE SITTEN ARVIOIMAAN HINNOITTELUA? Myös ns. pro-rata kohdentamiset sallittuja (esim. palkanlaskenta henkilöstömäärän suhteessa), jos aiheuttamisperiaatetta ei voida noudattaa KKV näkisi mieluummin käytettävän tulospohjaisia (output) kuin resurssipohjaisia (input) jakoperusteita, mutta aina tämä ei ole mahdollista -> tässä taustalla ajatus resurssipohjaisten mahdollisesta vääristävästä vaikutuksesta, koska kilpailun ajatellaan tehostavan toimintaa suhteessa julkiseen toimintaan Tarkastellaan erityisesti voiko noudatettu jakoperuste suosia taloudellista toimintaa ei-taloudellisen kustannuksella
MITEN KKV TULEE SITTEN ARVIOIMAAN HINNOITTELUA? Kun KKV on tarkastellut mitä kustannuksia kilpailulliseen toimintaan on laskettu mukaan ja miten välilliset on jaettu kilpailullisen ja ei-kilpailullisen välillä, se arvioi kustannusvastaavuutta (= onko toiminta ollut kannattavaa) Tarkastelu tehdään lähtökohtaisesti kolmen vuoden ajalta KKV suosittelee laatimaan Valtiokonttorin ohjeen mukaisen kustannusvastaavuuslaskelman vuosittain itsearvioinnin tueksi
PÄÄOMAN TUOTON ARVIOINTI Ensin määritellään vertailuarvo Esim. 10 vuoden valtion obligaation korko + riskilisä Riskitasot: matala, keskiverto, korkea Lisän kullekin riskitasolle KKV määrittelee erikseen Tässä todennäköisesti rahoitusteorian mukainen WACC laskenta lähtökohtana, josta vähennetään riskitön korko Jos määrittely vaikeaa, esim. vähäriskisenä pidetyltä energiasektorilta referenssiarvoksi 4-5 % riskilisä Toteutuneen tuoton määrittely ja vertailu Lähtökohtaisesti tuotto ei saa olla alle vertailuarvon kun asiaa tarkastellaan useamman (3) vuoden ajalta
PÄÄOMAN TUOTON ARVIOINTI Toiminnan liikevoitto (EBIT) suhteutetaan taseessa oleviin pääomiin Lähtökohtaisesti kuluvan ja edellisen tilikauden taseen keskiarvo Tase-erien arvostus? Palveluliiketoiminnassa, joka ei sido varoja taseeseen, voidaan käyttää myös tuloslaskelmapohjaista arviota kannattavuudesta Liikevoittoprosentin vertailu vastaavien yksityisten toimijoiden lukuihin
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Jos toimitaan kilpailluilla markkinoilla, laskennan kehittämiseen kannattaa panostaa Huono laskentaosaaminen ja tietämättömyys ei pelasta kilpailurikkomustilanteessa Palveluiden erilainen paketointi / tuotteistaminen tekee hintojen vertailun vaikeammaksi Pyrkikää noudattamaan aiheuttamisperiaatetta niin pitkälle kuin mahdollista ja perustelkaa pro-rata tyyppiset kohdistukset hyvin Pääoman tuotto arvioitava ja sisällytettävä hintoihin Jos markkinatilanne sallii, hintaa kannattaa pyytää enemmän kuin mitä oma kustannuslaskenta kertoo
KYSYMYKSIÄ?