PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2005 Dnro 1297Y0001-121 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA. Ristijärven kunta Aholantie 19 88400 RISTIJÄRVI LUPAVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupaa on haettava kaatopaikalle tai muuhun jäteasetuksen (1390/1993) liitteissä 5 tai 6 määriteltyyn jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista. Luvan saaneen toiminnan olennainen muutos tai luvan myöntämisen jälkeen olosuhteissa tapahtuva olennainen muutos käsitellään myös lupa-asiana. Ristijärven kunnan Kukkarovaaran kaatopaikan toimintaan on myönnetty aiemmin (21.5.1999) ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Kunta hakee nyt lupaa kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä koskeville toimenpiteille. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan kaatopaikkaa koskeva lupa-asia ratkaistaan alueellisessa ympäristökeskuksessa. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA JA SEN MUUTTAMINEN Yleistä Ristijärven kunta on hakenut 7.12.2004 lupaa kaatopaikan sulkemista ja jälkihoitotöitä koskeville toimenpiteille. Hakemukseen on liitetty 29.10.2003 päivätty kaatopaikan sulkemissuunnitelma. Kaatopaikka sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Ristijärven kirkonkylästä luoteeseen. Kaatopaikka on perustettu vuonna 1988. Se on ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, jolla on käsitelty pääasiassa yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä rakennus- ja purkujätettä Ristijärven kunnan alueelta. Yleis- tai rakennuskaavoja ei alueelle ole laadittu. Kaatopaikan ympäristö on metsämaata. Lähin asututtu kiinteistö sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä kaatopaikasta.
2 Alueen maaperä ja pohja- ja pintavesiolosuhteet Kaatopaikka-alueen maaperä on pääosin silttistä hiekkamoreenia. Pohjavesi on täyttöalueen koillispuolella lähellä maanpintaa, lounaispuolella selvästi syvemmällä. Pohjaveden virtaussuunta on itäkoilliseen. Kaatopaikka ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella, eikä lähistöllä ole pohjavedenottamoita tai yksityisiä kaivoja. Kaatopaikan toiminta ja täyttötilavuus Kukkarovaaran kaatopaikka on ns. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, jolla on käsitelty Ristijärven kunnan alueella syntyneitä jätteitä pääasiassa asumisessa syntynyttä jätettä ja ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen verrattavaa jätettä. Ongelmajätteille on kaatopaikalla ollut vastaanottopiste. Kaatopaikalle on tuotu ajoittain myös jätevesilietettä erillisiin altaisiin, josta kuivunut liete on osittain sekoitettu turpeeseen ja sijoitettu täyttöalueelle. Jätteiden tuonti Kukkarovaaran kaatopaikalle on lopetettu vuonna 2002. Kaatopaikalle on tuotu vuosina 2002 2003 Ristijärven kunnan aiemmin lakkautetuilta Syrjän ja Yrttikorven kaatopaikoilta jätettä ja peittomaita yhteensä 23 208 m 3 itd. Täyttöalueen pinta-ala on noin 0,7 hehtaaria. Jätetäytön lakiosan korkeus on ylimmillään noin 7 8 metriä maanpinnasta. Täyttöalueen pinta-alan ja jätekerroksen keskipaksuuden ( 5 m) arvoilla saadaan täyttötilavuudeksi noin 35 000 m 3. Kaatopaikka-alueen vesijärjestelyt Kaatopaikka-alueella muodostuvat vedet johdetaan koillispuoliselle Luokkisuolle, josta ne virtaavat edelleen Möykkysenjokeen, joka puolestaan laskee Ristijärveen. Ulkopuolisten pintavesien pääsy jätealueelle on estetty ojituksin. Kaatopaikka-alueelta valuvat suoto- ja valumavedet johdetaan haaroitetun ojaston kautta kaatopaikan koillispuoliseen maastoon suoimeytykseen ja edelleen avo-ojien ja Luokkipuron kautta Möykkysenjokeen. Kaatopaikkavesiä arvioidaan avoimella täyttöalueella muodostuvan 50 % vuosisadannasta. Vesimäärä on suurimmillaan keväällä heti lumen sulamisen aikaan, jolloin se on moninkertainen keskimääräiseen nähden. Ristijärven vuosisadanta on noin 600 mm, joten kaatopaikkavesiä arvioidaan täyttöalueella muodostuvan noin 2100 m 3 /v eli keskimäärin 5,8 m 3 /d. Kaatopaikalta johdettavien vesien aiheuttama kuormitus on ollut havaittavissa lähinnä mittapadolta otetuissa näytteissä lievänä sähkönjohtavuuden arvon, kloridipitoisuuden ja ravinnepitoisuuden kohoamisena. Alapuolisessa vesistössä vaikutus on ollut hyvin vähäinen tai sitä ei ole ollut havaittavissa.
3 Kaatopaikkakaasun käsittely Kukkarovaaran kaatopaikalla metaanin osuus kaatopaikkakaasusta on ollut enimmillään noin 50 %. Kaasun tuottoa ei ole mitattu. Jätteen hajoaminen on tarkkailutulosten perusteella pääosin anaerobista. Kaatopaikan pienuuden tähden kaasupotentiaali on kuitenkin vähäinen, eikä lähistöllä ole laitosta, joka voisi hyödyntää kaasua. Kaatopaikan sulkemissuunnitelma Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen liitteenä 29.10.2003 päivätyn kaatopaikan sulkemissuunnitelman. Sulkemissuunnitelman mukaan kaatopaikalta poistetaan siellä oleva käyttökelpoinen jäte (metalliromu, puu jne.) ja toimitetaan hyödyntämiskohteeseensa. Kaatopaikka-alueella sijaitsevat tarpeettomat rakennukset ja rakenteet poistetaan tai puretaan viimeistään pintarakenteen valmistuttua. Ennen kaatopaikan sulkemistoimenpiteisiin ryhtymistä (jätetäytön muotoilu, tiivistäminen, esipeitto jne.) tulee varmistua siitä, ettei haittaeläimistä (rotista) aiheudu ongelmaa ympäristölle. Kaatopaikan pinta tulee muotoilla siten, että valumavedet voidaan johtaa pois, eikä alueelle muodostu vettä kerääviä painanteita. Luiskakaltevuus tulee valita sellaiseksi, että pinnalla voidaan työskennellä. Sillä on myös oltava riittävä vakavuus luiskan sortumia ajatellen. Jätetäyttö tiivistetään ennen pintakerrosten rakentamista. Kaatopaikkapyörillä varustetun tiivistyskoneen massan tulee olla yli 25 tonnia. Tiivistystyössä tiivistyskoneen yliajokertojen määrä niillä alueilla, joilla jätetäytön paksuus ylittää kaksi metriä, on oltava vähintään kuusi, muilla alueilla vähintään neljä kertaa. Jätepenger muotoillaan loiventamalla jäteluiskia ja tekemällä täyttöalueelle esipeitto. Pengerluiskan kaltevuuden tulee olla 1:4 tai loivempi. Lakialueen kaltevuuden tulee olla vähintään 1:15. Lakitason korkeudeksi tulee noin +205.00 (N60). Muotoilu tehdään puskemalla jätettä luiskaan tai siirtämällä jätettä luiskasta keskemmälle, ja tiivistämällä jäte samanaikaisesti kaatopaikkakoneella. Tiivistetyn jätteen pinnalle levitetään noin 0,2 metrin kerros maata, jonka avulla pinta lopullisesti muotoillaan. Tarkoitukseen voidaan käyttää ylijäämämaata. Kaatopaikka-alueen rakenneratkaisujen tarkoituksena on ympäristöhaittojen minimointi, muodostuvien suotovesien määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä ja alueen maisemointi. Kaatopaikan suunniteltu pintarakenne on seuraava: Kerros Materiaali Paksuus Vedenläpäisevyys Pintakerros - ravinnekerros kompostimulta, humus 0,3 m - peittokerros moreeni 0,2 m
4 Kuivatuskerros sora, hiekka 0,3 m K > 1 x 10-4 m/s Tiivistyskerros moreeni(> 100 mm kivet on poistettava ) 0,5 m K < 1 x 10-8 m/s Kaasunkeräys- louhe, murskattu betoni, kanavat ja kaivo tiili ym. Esipeittokerros moreeni 0,2 m Jätetäytön päälle esipeittokerrokseen rakennetaan kaasunkeräyskanavat, joiden tehtävänä on varmistaa kaatopaikkakaasujen kerääminen ja poisjohtaminen hallitusti. Kaasunkeräyskanavat tehdään alueelta saatavasta louheesta tai vastaavasta karkeasta materiaalista. Säteittäiset kanavat liitetään kaasunpoistokaivoon, joka rakennetaan täyttöalueen korkeimmalle kohdalle. Kaasunkeräyskanavien ja esipeittokerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 m:n paksuinen tiivistyskerros moreenista. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden (K-arvo) suositellaan olevan pienempi kuin 1 x 10-8 m/s eli vaadittava moreeni on käytännössä raekoostumukseltaan vähintään silttistä hiekkamoreenia tai sitä hienompaa (SiMr, SaMr). Suurimmat, yli 100 mm halkaisijaltaan olevat kivet poistetaan. Tiivistyskerros on rakennettava mahdollisimman tiiviiksi. Tiivistysmateriaali voidaan myös korvata teollisuudesta saatavalla kuitusavella. Kerrospaksuus tarkastetaan saven ominaisuuksien mukaan. Kuivatuskerroksen rakentaminen varmistaa kaatopaikkavesien poistumisen rakenteista hallitusti ennen sadevesien pääsyä jätetäyttöön sekä estää veden kerääntymisen hydraulisen eristyskerroksen päälle. Kuivatuskerros (vähintään 0,3 m) tehdään sorasta ja hiekasta, joiden vedenläpäisevyys ( K > 1 x 10-4 m/s) ja muutkin ominaisuudet soveltuvat kuivatuskerrokseen. Pintakerros koostuu peittokerroksesta (moreeni > 0,2 m) ja kasvukerroksesta (kompostoitua multaa tai humusmaata > 0,3 m). Pintakerroksen tarkoituksena on toimia kasvualustana nurmelle sekä luontaisesti kasvaville peittoalueen kasveille. Kasvukerroksen nurmettamisella tehostetaan haihtumista ja täten vähennetään kaatopaikkavesistä aiheutuvaa kuormitusta sekä estetään maan rapautumista. Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikkakaasu johdetaan ilmaan pintarakenteeseen tehtävän kaivon kautta. Kaivon yhteyteen rakennetaan kompostimullasta biosuodin, jossa mikroorganismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä. Vesiensuojelutoimenpiteet Jätetäytön sisäinen vesipinta on täytön alapuolella, joten jätetäytön kuivattamiseen ei ole tarvetta. Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua sadevesien pääsy jätetäyttöön vähenee murto-osaan nykyisestä, eikä vettä tule myöskään uuden jätteen mukana, joten tulevaisuudessakaan jätetäyttöön ei tule
5 kertymään vettä. Kaatopaikan sulkemistöiden yhteydessä imeytysojat puhdistetaan ja kunnostetaan. Muut toimenpiteet Kaatopaikka-alueella olevat lietealtaat tulee tyhjentää ja täyttää sen jälkeen esimerkiksi ylijäämämailla. Metalliromun ja ongelmajätteiden vastaanottoalue siistitään sulkemistoimenpiteiden yhteydessä. Kaatopaikan ympäristöön mahdollisesti levinnyt kevyt jäte (muovit yms.) poistetaan. Maisemoinnin jälkeen lopetettu kaatopaikka jää maa- ja metsätalouskäyttöön. Liikenne kaatopaikka-alueelle katkaistaan. Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa Kaatopaikan tarkkailu jälkihoitovaiheessa ehdotetaan sulkemissuunnitelmassa toteutettavaksi nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti seuraavin muutoksin: - vesistötarkkailua suoritetaan kerran vuodessa touko/kesäkuussa (tarkkailupisteinä kaatopaikan mittapato, Luokkipuro 1, Möykkysenjoki 4, Möykkysenjoki 1) - pohjavesiä tarkkaillaan kerran vuodessa (pohjaveden tarkkailupisteet PP 1, PP 2 ja PP 3) - kaatopaikan sisäisen veden korkeuden seurantaa suoritetaan kerran vuodessa touko-kesäkuussa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta pohjavesiputkesta - kaatopaikkakaasua tarkkaillaan viiden vuoden välein yhdestä pisteestä (yhdistetty kaatopaikan sisäisen veden ja kaasun tarkkailuputki) Mahdollisesti tuhoutuneet pohjavesiputket uusitaan. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden yhteydessä täyttöalueelle asennetaan yhdistetty kaatopaikan sisäisen veden ja kaasun tarkkailuputki. Sulkemisaikataulu Hakijan ilmoituksen mukaan kaatopaikka maisemoidaan vuonna 2005. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi ympäristökeskukseen 7.12.2004. Hakemuksen vireilläoloa koskeva kuulutus on ollut Kainuun ympäristökeskuksen ja Ristijärven kunnan ilmoitustauluilla 17.12. 17.1. 2004 välisen ajan, ja se on julkaistu Koti-Kajaani lehdessä 17.12.2004. Kuulutus on lisäksi lähetetty tiedoksi kaatopaikka-alueen lähiympäristön maanomistajille. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävänä Ristijärven kunnanviraston teknisessä toimistossa.
6 Muistutukset Lausunnot Tarkastukset Hakemuksen johdosta ei ole saapunut muistutuksia. Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: - Kaatopaikan jälkikäyttö on toteutettava siten, ettei hankkeesta aiheudu haitallisia terveysvaikutuksia. Kaatopaikkaa tai sen vaikutuspiirissä olevaa aluetta ei saa sulkemisen jälkeen ottaa asuin- tai muuhun sellaiseen käyttöön, josta voi aiheutua terveyshaittaa. - Luvan haltijan tulee estää asiattomien pääsy kaatopaikalle, ja huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda luvattomasti jätteitä, ja että alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. - Tulee harkita myös sitä, että tulisiko luvanhakijalle asettaa velvoite kaatopaikka-alueelta tulevien vesien ja niiden vaikutuspiirissä olleen maaperän pintakerrosten sekä alueen pohjaveden tutkimisesta vähintäänkin kertaluonteisesti raskasmetallien ja mahdollisesti myös orgaanisten ja epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksien osalta. Kaatopaikalla on suoritettu sulkemissuunnitelmaan liittyvä tarkastus 4.5.2005, jolloin ympäristökeskus on myös neuvotellut hakemuksen johdosta Ristijärven kunnan edustajien kanssa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Kysymyksessä on kaatopaikkatoiminnan lopettaminen. Hankkeesta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava. MUUT TOIMINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kainuun ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 21.5.1999. Lupapäätös on ollut voimassa toistaiseksi. Kainuun ympäristökeskuksen 4.4.2000 hyväksymä määräaikainen (vuoden 2003 loppuun) kaatopaikan tarkkailuohjelma, joka on 27.4.2004 hyväksytty noudatettavaksi toistaiseksi. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kainuun ympäristökeskus myöntää Ristijärven kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan sulkemiseen ja jälkihoitotöihin. Lupa myönnetään hakemuksen ja siihen liitettyjen suunnitelmien ja selvitysten mukaisesti seuraavin lupamääräyksin.
7 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Kaatopaikalle ei saa tuoda minkäänlaisia jätteitä maisemoinnissa ja kaatopaikan pintarakenteissa käytettäviä ylijäämämaita tai muita vastaavia materiaaleja lukuunottamatta. 2. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksen liitteenä esitetyn sulkemissuunnitelman (Jaakko Pöyry Infra / PSV-Maa ja Vesi 9M031445, 29.10.2003) mukaisesti vuoden 2009 loppuun mennessä. Rakenteissa käytettävien materiaalien tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettava ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Tiivistys- ja muissa rakennekerroksissa voidaan käyttää myös sulkemissuunnitelman rakennekuvauksesta poikkeavia materiaaleja edellyttäen, että niiden tiivistysominaisuudet ym. käyttökelpoisuus on varmistettu ennen niiden käyttöä kaatopaikan rakenteisiin. Rakennustyöseloste sekä selvitys käytettävistä materiaaleista ja niiden tiivistys- ym. ominaisuuksista on toimitettava ennen kaatopaikan sulkemistyön aloittamista Kainuun ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Sulkemistyön toteutuksesta on tehtävä laadunvalvontaraportti, joka on työn päätyttyä toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle lupamääräyksestä 12. ilmenevällä tavalla. ( YSL 43, YSL 45, YSA 20 ). 3. Ennen kaatopaikan sulkemistöihin ryhtymistä jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. ( YSL 43, YSL 45, YSA 20 ) 4. Kaatopaikalla olevat metalliromun ja muiden hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanottopaikat ja rakennelmat on purettava ja niiden sijaintipaikat siistittävä. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines on vastaanottopaikkojen maaperästä poistettava ja käsiteltävä asianmukaisesti ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemistoimia. Kaatopaikan lietealtaat on tyhjennettävä lietteestä ja täytettävä sen jälkeen maa-aineksella. ( YSL 7, YSL 45, JäteA 9 ) 5. Mikäli jätteenkäsittelyalueelta sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiset käsittelyluvat omaavaan käsittelylaitokseen. Kaikki jätteenkäsittelyalueelle erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali (metalliromu, romurenkaat yms.) on toimitettava hyötykäyttöön ennen jätteenkäsittelyalueen sulkemista. ( YSL 45, JäteL 6 ) 6. Kaatopaikkavedet on kerättävä yhteen ympärysojilla ja johdettava
8 tasausaltaaseen. Ulkopuolisten valumavesien pääsy alueelle tulee estää rakenteellisin keinoin. Kaatopaikalta purkautuvien vesien tarkkailua jatketaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen lupamääräyksestä 8 ja päätöksen liitteestä ilmenevällä tavalla. ( YSL 45, YSA 20 ) 7. Jätteenkäsittelyalueen rakenteet ja laitteet on pidettävä kunnossa. Jätepenkereen vakautta ja pintaeroosiota tulee tarkkailla silmämääräisesti kerran vuodessa. Jätepenkereen perusvaaitus tulee tehdä vähintään kolmesta vakiopisteestä heti pintakerroksen valmistuttua ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Mittaustulokset tulee esittää Kainuun ympäristökeskukselle kaatopaikan muiden tarkkailutulosten yhteydessä. ( YSA 20 ) 8. Jätteenkäsittelyalueen pohjavesiä, kaatopaikkavesiä, kaatopaikkakaasuja ja kaatopaikan ylä- ja alapuolisia vesiä on tarkkailtava 27.4.2004 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti siihen saakka, kunnes kaatopaikan pintarakenteet on saatu valmiiksi ja hyväksytty katselmuksessa. Kaatopaikan pintarakenteiden valmistumisen jälkeen tarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutulokset raportoidaan vuosittaisessa yhteenvetoraportissa, joka toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kainuun ympäristökeskukselle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jos analyysituloksissa on tavallisuudesta poikkeavia pitoisuuksia, niistä tulee kuitenkin tiedottaa välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla. ( YSL 46, YSA 20 ). 9. Jätteenkäsittelyalueen muotoilu ja kasvittaminen tulee toteuttaa niin, että käsittelyalue kokonaisuudessaan sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon ja maisemaan. Kaatopaikan pintarakenteita vaurioittavan puuston kasvu jätetäytön päälle on kuitenkin estettävä. ( YSA 20 ) 10. Suljetun jätteenkäsittelyalueen sisäänmenotielle on asetettava opaste, jossa kerrotaan jätteenkäsittelyalueen sulkemisesta ja jätteiden toimituspaikoista. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue ja sen ympäristö pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. ( YSL 45, JäteA 9 ) 11. Jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen mahdollisesti sattuviin poikkeuksellisiin tilanteisiin (turvallisuuden seurantaan, siisteyteen, haittaeläinten torjuntaan yms.) on varauduttava, ne on kirjattava ja niistä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ympäristökeskukselle.
9 ( YSA 20 ) 12. Jätteenkäsittelyalue on maisemoitava vuoden 2009 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä Kainuun ympäristökeskukselle kunnostustoimenpiteiden päätyttyä hankkeesta loppuraportti, johon sisältyy kaatopaikan pintarakenteiden rakentamistyöstä laadittu laadunvalvontaraportti. Raportti tulee toimittaa Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua kunnostustoimenpiteiden päättymisestä. ( YSA 20 ) 13. Hakijan on nimettävä kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja tämän päätöksen toteutuksesta vastaava henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Ristijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen sulkemistöiden aloittamista. (JA 10 ) 14. Jätteenkäsittelytoiminnan päätyttyä toiminnanharjoittajan tulee varmistua siitä, ettei alueesta vähintään 30 vuoden aikana sulkemisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. ( YSA 20, VNp 861/97 ) 15. Mikäli aluetta tullaan sulkemisen jälkeen käyttämään maankaatopaikkana taikka rakennus- tai muun jätteen vastaanotto-, varastointi- ja käsittelyalueena, se edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. ( YSL 28 ) Vastine Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöterveydenhuollon lausuntoon: Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon lausunnossa esitetyt näkökohdat on pääosin otettu lupamääräyksissä huomioon (määräykset 3, 4, 5, 6 ja 8, 12 ja 15). Kaatopaikan vaikutuspiirissä olevan alueen ottamista asuin- tai muuhun sellaiseen käyttöön, josta voi aiheutua terveyshaittaa, ei voida suoranaisesti säännellä tällä ympäristöluvalla, vaan se on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa ja rakentamista koskevissa luparatkaisuissa. Kaatopaikkaalueelta tulevien vesien ja niiden vaikutuspiirissä olevien pohjavesien raskasmetallipitoisuuksia on tarkkailtu voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaisesti viiden vuoden välein vuodesta 2000 alkaen. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Kaatopaikka on sen toiminnan loputtua poistettava käytöstä siten, että sen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman vähäiset. Kun otetaan huomioon käsittelyalueen ympäristöstä ja sulkemis- ja viimeistelytoimista
10 saatu selvitys sekä edellä annetut lupamääräykset, ei kaatopaikan hallitusta sulkemisesta ja lopetetusta jätteenkäsittelyalueesta aiheudu terveydellistä haittaa. Käsittelyalueen sulkemisen jälkeen toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille pysyvää kohtuutonta rasitusta. Kunnostustoiminta on sopusoinnussa ympäristönsuojelulain ja jätelain keskeisten periaatteiden kanssa. Ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on käytettävissään sellainen asiantuntemus, jota kyseinen toiminta edellyttää. Suljetun jätteenkäsittelyalueen on oltava aidattu ja liikenteen estetty siten, että asiaton jätteiden toimittaminen alueelle ei ole mahdollista. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan lopettamisesta kertovassa opasteessa on selvitettävä jätteiden uudet sijoituspaikat sekä niiden aukioloajat. Näistä toimenpiteistä huolimatta voi alueen ympäristöön ilmestyä sinne kuulumattomia jätteitä, jotka toiminnanharjoittajan tulee poistaa. Mikäli hyöty-, öljy- tai muiden ongelmajätteiden vastaanottopaikan maaperä on pilaantunut, tulee maa-aines poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn ympäristöja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Suljettavan kaatopaikan tiiviillä pintaeristyksellä estetään sade- ja sulamisvesien imeytyminen jätemassaan sekä siitä seuraava likaantuneen kaatopaikkaveden muodostuminen ja haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön. Tiiviin pintarakenteen avulla tehostetaan kaasun hallittua keräämistä ja vähennetään jätteenkäsittelyalueen haju-, pöly-, lintu- ja maisemahaittoja. Kaatopaikkavesien määrän pitämiseksi pienenä ja niiden laadun kontrolloimisen helpottamiseksi jätteenkäsittelyalueelle ei saa päästää ulkopuolisia pintavesiä. Viranomaisvalvonta edellyttää myös suljetun jätteenkäsittelyalueen tarkkailua, jolla voidaan seurata alueen ympäristökuormitusta ja sitä kautta kunnostustoimien vaikutusta ja toimivuutta. Ympäristönsuojelulain mukainen viranomaisvalvonta edellyttää kaatopaikkavesien, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun tarkkailua. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman avulla saadaan tietoa vesien laadusta ja pystytään tarvittaessa tehostamaan vesienkäsittelyä tai muiden kaatopaikkarakenteiden hoitoa. Hakijan pyyntöön vesistötarkkailun harventamisesta on katsottu voitavan suostua kaatopaikan sulkemisen jälkeen, koska kaatopaikan vesistövaikutukset ovat olleet vähäiset kaatopaikan käyttöaikanakin. Kaasun hallittu keräily ja johtaminen jätteestä vähentää hallitsemattomien kaatopaikkapalojen ja räjähdysten vaaraa. Hallitsemattomasti jätepenkereen alta purkautuva kaatopaikkakaasu heikentää kasvillisuuden menestymistä ja siten haittaa alueen maisemointia. Jätteen vastaanoton lakattua käsittelyalueella on se saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteenkäsittelypaikan maisemointi vähentää kaatopaikkavesien määrää ja jätevesikuormitusta ympäristöön. Peittäminen estää roskaantumisen ja vähentää hajuhaittoja. Rottien hävittämisellä ennen käsittelyalueen kunnostusta varmistetaan se, etteivät ne hakeudu asutuksen liepeille ja maatiloille.
11 Jätteenkäsittelyalueen painumisen seurannan tarkoituksena on tuottaa mittaamiseen ja näköhavaintoihin perustuvaa tietoa sekä jätetäytön tiivistymistä kokonaisuutena että pienipiirteisemmin pinnan muodonmuutoksista. Pinnan muodonmuutokset voivat aiheuttaa vettä keräävien painanteiden syntymistä sekä vettä jätetäyttöön johtavien ja toisaalta täytöstä kaasuja purkavien halkeamien syntymistä. Epätasainen painuminen saattaa myös vaurioittaa kaasujen keräilyrakenteita. Jätteenkäsittelyalueen käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on kaatopaikanpitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö, jolla on oltava riittävä koulutus ja ammattitaito tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Näin varmistetaan, että käsittelypaikan käyttöä, seurantaa ja sulkemiseen liittyviä lupaehtoja kyetään noudattamaan. Ajallinen jälkihoitovastuu on annettu, koska päästöt jatkuvat pitkään vielä käsittelyalueen sulkemisen jälkeen. Valvonnalla ja loppuraportoinnilla varmistetaan se, että kunnostustoimenpiteet ovat olleet asianmukaisia kunnostuksen kaikissa vaiheissa ja että kunnostus on toteutettu suunnitelman mukaisesti sekä se, ettei alueesta myöhemminkään aiheudu vaaraa ympäristölle. Suljettavan kaatopaikan pintarakenteiden ja niissä käytettävien materiaalien merkitys ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeinen. Rakennustyön ja - materiaalien laadunvalvonnalla varmistetaan myös ulkopuolisten urakoijien sitoutuminen sulkemissuunnitelmaan ja tämän päätöksen mukaiseen toteutukseen. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO VAKUUS Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Jos jätteenkäsittelyalueen sulkemisen jälkeen aluetta edelleen käytetään ylijäämämaiden läjityspaikkana taikka hyöty- tai ongelmajätteiden vastaanotto-, varastointi- ja käsittelypaikkana, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tällä päätöksellä kumotaan 21.5.1999 (Dnro1297 Y 0001-121) annettu ympäristölupapäätös. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan saajan tule antaa 100 000 euron vakuus tai esittää muu vastaava järjestely, esimerkiksi kunnan omavelkainen takaus, tämän ympäristöluvan mukaisen toiminnan järjestämiseksi. Vakuus tulee luovuttaa tai muu vastaava järjestely esittää Kainuun ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus voi tarkistaa vakuuden suuruuden tarvittaessa. Perustelu: Vakuutta määrättäessä on otettu huomioon kaatopaikan sulkemiseen liittyvien toimien luonne ja lupapäätöksessä annetut määräykset. Vakuussumman perusteena on sulkemissuunnitelmassa esitetty kaatopaikan pintarakenteiden ja maisemoinnin
12 kustannusarvio sekä valvonnan aiheuttamat kustannukset. Vakuuden suuruutta voidaan tarkistaa, jos vakuuden perusteissa tapahtuu muutoksia. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 3, 4, 5, 7, 12, 28, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 96, 97, 98, 100 ja 105 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8, 9, 10, 12, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 23, 29 ja 37 :t Jätelaki (1072/93) 2, 3, 4, 6, 13, 15, 19, 20, 51, 52, 66 ja 72 :t Jäteasetus(1390/93) 3, 6, 8, 9, 10 ja 23 :t Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/97) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 8 ja 11 b PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JA JAKELU Kuulutus Päätöksen antamisesta tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti kuuluttamalla ympäristökeskuksen ja Ristijärven kunnan ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Koti-Kajaanissa. Lupapäätös pidetään kuulutusajan nähtävänä Ristijärven kunnanvirastossa ja Kainuun ympäristökeskuksen kirjaamossa. Jakelu Päätös lähetetään hakijalle. Jäljennös päätöksestä lähetetään seuraaville: Ristijärven rakentamislautakunta Kainuun maakunta kuntayhtymä / ympäristöterveydenhuolto Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Suomen ympäristökeskus Päätöstä koskeva kuulutus lähetetään: MAKSU Maksu on 3855 EUR. Maksu on määrätty ympäristöministeriön päätöksen (1237/2003) liitteenä olevan alueellisten ympäristökeskusten maksullisia suoritteita koskevan maksutaulukon mukaisesti (toiminnan olennainen muuttaminen).
13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja päätöksen käsittelystä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö ympäristölakimies Saara Ylisirniö Ylitarkastaja Unto Ritvanen LIITTEET Ristijärven kaatopaikan tarkkailuohjelma valitusosoitus Liite ympäristölupapäätökseen DNRo 1297 Y 0001 121, 11.05.2005 Ristijärven Kukkarovaaran kaatopaikan tarkkailuohjelma Ristijärven kaatopaikan tarkkailussa noudatetaan kaatopaikan sulkemisen jälkeen, sitten kun pintarakenteiden valmistuminen on hyväksytty ympäristökeskuksen katselmuksessa, seuraavaa
14 tarkkailuohjelmaa. Pohjavesiä tarkkaillaan vuosittain kolmesta, pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan ylä- ja alapuolelle asennetusta pohjavesiputkesta. Pohjavesinäytteet otetaan syys/lokakuussa. Näytteistä määritetään happi, ph, sähkönjohtavuus, kloridit, kok. P, kok. N, NH4-N ja NO3-N. Joka viides vuosi pohjavesinäytteistä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Näytteenoton yhteydessä mitataan myös pohjaveden pinnankorkeus. Kaatopaikan sisäisen vesipinnan korkeutta tarkkaillaan kerran vuodessa syys/lokakuussa täyttöalueen korkeimmalle kohdalle asennetusta, pohjamaahan saakka ulottuvasta pohjavesiputkesta. Kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan mittapadolta kerran vuodessa touko- /kesäkuussa. Vesinäytteestä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODCr, kok.p, kok. N, NH4-N sekä koliformiset bakteerit. Joka viides vuosi näytteestä määritetään edellisten lisäksi Fe, Mn, As, Cd, Cr, Cu, Ni, Zn, Pb ja Hg. Kuormituksen laskemista varten näytteenoton yhteydessä tulee mitata tai muuten luotettavasti määrittää virtaama. Kaatopaikkavesien vaikutusta alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan ottamalla pintavesinäytteet Luokkipurosta (piste Lu1) ja Möykkysenjoesta (pisteet Mö 4, Mö1) kerran vuodessa touko-/kesäkuussa. Vesinäytteistä määritetään happi, ph, kiintoaine, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kloridit, CODMn, kok. P, PO4-P, kok. N, NH4-N, NO3-N sekä koliformiset bakteerit. Kaatopaikkakaasun ja jätteen hajoamistilan tarkkailua varten otetaan kaasunäyte viiden vuoden välein kaasunpoistokaivon läheisyydessä olevasta tarkkailuputkesta. Kaasunäytteestä määritetään CH 4, CO 2 ja O 2 sekä kaasun paine. Tarkkailuohjelman muuttaminen Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa Kainuun ympäristökeskuksen ja luvanhaltijan hyväksymällä tavalla.