TE-toimiston ja järjestöjen yhteistyö Pohjois-Karjalassa Lyhyt yhteinen historia 90- luvun laman jälkeen: Yhdistelmätuki v. 1998 3. sektori paikkasi hyvinvointivaltion palvelujärjestelmän aukkoja erityisesti hyvinvointipalveluja Välityömarkkinoiden syntyminen: siirtymä välityömarkkinat ja välittävät välityömarkkinat Jostivan aloitti 2006-2007 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2002 Kansalaisyhteiskunta ja vapaaehtoistyö - Julkisen sektorin kumppani, TE-toimiston kannalta työttömien työllistäminen, yhdistelmätuella, korkeimmalla korotetulla ja nyt 100% tuki Siirrytty työllistämisestä jatkopoluille ohjaamiseen 5% koko kansantaloudessa tehdyistä henkilötyövuosien määrästä 3. sektorin työssä 2011 Palkkatyön kasvuun vaikuttanut erityisesti projektitoiminnan ja palvelutuotannon kasvu ESR v. 1995 1. rakennerahastokausi, Veikkaus, RAY, kansallinen työllisyyspoliittinen hankerahoitus
TE-toimiston ja järjestöjen yhteistyö Pohjois-Karjalassa Tarve työtilaisuuksiin on, ohjaaminen ei ole helppoa osa-aikaiseen työhön: - Suomessa on tuhottomasti työttömiä työllistäviä yhdistyksiä joiden todellinen tarkoitus on itse yhdistyksen pyörittäminen. Työttömiä tässä kuviossa tarvitaan vain siksi että itse yhdistystä pyörittävät oikeat työntekijät saisi itselleen työpaikan. Keksitään ensin hienolta kuulostava nimi projektille, tehdään sekava esite jossa on viivoja ristiin rastiin ja hienolta kuulostavia termejä ja yhdistysten nimiä. - Itse olin "puuseppänä" verstaalla jossa kukaan ei tehnyt juuri yhtään mitään. Joka ainoa päivä työntekijät istuivat noin 5 tuntia kahvihuoneessa. Palkka kyllä juoksi. Mitään tekemistä ei ollut, pelkkää askartelua itselleen jos sitä keksi. Tätä "työntekoa" kestin kolme viikkoa kunnes sanoin itseni irti. Sen jälkeen olenkin täytellyt vuosien ajan toimeentulotukihakemuksia, koska työttömyyskorvauksiin en enää ole oikeutettu. Nyt minua yritetään kuntouttaa, mutta kun kysyn minkä olisi tarkoitus kuntoutua eli tulla paremmaksi, he eivät osaa siihen vastata muuta kuin "Laki vaatii". - Taloudellinen tilanne ei muutu, jää vain työn ilo! - Pertti Koistinen: Ilman kysyntää aktivointi on voimatonta. Koulutus vaikuttaa positiivisesti kaikissa ryhmissä. - Tavoite on lisätä työllisyyspoliittisiin hankkeisiin koulutusta, osaamisen kehittämistä. Pitkäaikaistyöttömästä tulee vastavalmistunut. - Osa työttömistä tarvitsee vain työtä. Ohjaamisen ongelma on, että nämä henkilöt ovat yleensä yli 50 v ja hankkeiden tavoitteena on saada mahdollisimman moni työhön avoimille markkinoille. - Muutos parempaan nähty yhdistelmätuesta nykyiseen: soviteltu päiväraha mahdollinen, työssäoloehto - Vapaaehtoistyö-palkkatukityö-kuntouttava työtoiminta - Työ antaa muutakin kuin palkan.
Työelämä 2020 -hanke: Suomen työelämästä Euroopan paras Visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Työelämän ja yhteiskunnan myönteinen kehittyminen pohjautuvat viime kädessä korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. - Kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja. - Julkisella sektorilla menestyksestä kertoo vaikuttavuus niin yhteiskunnassa kuin kansalaisten kokemana. Tulevaisuudessa menestyminen julkisella sektorilla edellyttää hyvää muutoksen hallintaa. Työelämäämme pitää kehittää joustavin uudistuksin siihen suuntaan, että vahvistetaan mahdollisimman monen ihmisen halua ja kykyä jatkaa työelämässä riittävän kauan motivoituneina. Se tarkoittaa luottamuksen ja yhteistyön syventämistä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamista, osaavan työvoiman sekä ihmisten ja työyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista.
Työurien pidentämistavoitteen kannalta on tärkeää, että työttömyysjaksot lyhenevät ja erityisryhmien, kuten maahan muuttaneiden, osatyökykyisten ja vajaatyöllistettyjen mahdollisuudet olla mukana työelämässä varmistetaan. Tämä on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää. 28.1.2013 Filatov esitti pitkäaikaistyöttömien palveluvastuun siirtämistä kunnille Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien, järjestöjen ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä. Säädetään laki valtakunnallisesta työvoiman palvelukeskusverkostosta ja kunnallistetaan palvelukeskukset. Siirretään palvelukeskuksille ja kunnille kokonaisvastuu sosiaalipoliittisen työvoimapolitiikan järjestämisestä. Organisoidaan alueelliset hankkeet, jossa kartoitetaan julkiset palvelut, joita voidaan täydentää välityömarkkinoiden avulla. Ositetaan osa työstä välityömarkkinoille. Tehdään työn uudelleen organisointi järjestelmällisesti ja työntekijäjärjestöjen kanssa neuvotellen.
Filatov Satunnaisten töiden tekemisen kannustavuudenparantaminen rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Erikoistoimenpiteitä yli 58-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille. Raportoidaan työmarkkinatuen kuntaosuuksiin liittyvä aktivointiosuus reaaliajassa ja lisätään kuntien osaamista kustannusten arvioimisessa. Arvioidaan samalla, onko nykyinen valtio/ kuntakustannusten jako enää nykytilanteessa kannustava. Siirrytään pirstaleisesta hankerahoituksesta pääsääntöisesti pysyvämpiin rahoitusmalleihin. Siirrytään lisäbudjettivetoisesta työvoimapolitiikasta kestävämpiin ja pitkäjänteisempiin rahoituskäytäntöihin, jotta tukipolitiikka ei vaihtele alkuvuodesta ja loppuvuodesta. Tehdään selvitys ELY-keskusten, TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten omista palkkatukipäätöksiä koskevista kriteereistä. Tehdään kansantajuiset Mitä saat, mitä sinulta vaaditaan -ohjeet tukipolitiikasta työttömille, yrityksille ja välityömarkkinatoimijoille. (vrt. Kelan etuudet pähkinänkuoressa). Parannetaan tukipäätösten perustelua.
Filatov Siirretään työllisyyshankkeiden tukipäätökset lähemmäs toimijoita ELY-keskuksista TE-toimistoihin. Rakennetaan työssäkäyntialueittain oma välityömarkkinastrategia ja verkosto. Järjestetään tilaisuuksia, joissa työhönottajat ja työttömät kohtaavat. Koordinoidaan yritysten kanssa yhdessä mahdollisia alihankintatöitä. Vahvistetaan välityömarkkinoilla olevien työnvälitystä ja luodaan tulospalkkioon perustuva järjestelmä. Ostetaan tehostetut työnhakupalvelut yksityisiltä toimijoilta tai välityömarkkinoilta. Luodaan työnantajalle palvelu, jossa saa palauttaa, jos ei pelitä, helpottamalla palkkatuetun työntekijän vuokraamista ja edelleen sijoittamista, tehdään se taloudellisesti kannustavammaksi välityömarkkinatoimijoille. - Vahvistetaan työpankkien ja työpoolien roolia. - Tehdään sirpaleisista edelleen sijoittamisista kannattavaa välityömarkkinatoimijalle. - Luodaan sähköinen porttaali, joka esittelee välityömarkkinoiden työtä, palveluja ja työvoimaa. - Luodaan pitkään työttömänä olleille työnhakijoille nuorten Sanssi -kortin kaltainen työllistymisseteli.duunikortti
TE-hallinnon ja kolmannen sektorin yhteistyöstä Rakennetaan te-hallinnolle ja välityömarkkinatoimijoille kumppanuusmalli, joka perustuu selkeään työnjakoon. Parannetaan te-hallinnon ja välityömarkkinatoimijoiden yhteistyötä. Varmistetaan, että jokaisen TE-toimiston alueella on välityömarkkinakoordinaattori. Vahvistetaan välityömarkkinatoimijoiden koulutusta erityisesti lainsäädännön ja työvoimapolitiikan muutostilanteissa (mm. uusi työvoimapalvelulaki). Siirretään osa hanketoiminnan rahoituksesta laatukriteerit täyttävien välityömarkkinoiden ammattitaitoisen ohjaavan henkilökunnan pysyvään palkkaukseen. Tiedotetaan ohjaavan henkilöstön pidemmästä palkkatuesta välityömarkkinatoimijoille ja kannustetaan sen käyttämiseen. Käytetään työhönohjaajia! Pidetään huolta, että välityömarkkinoiden luotsit ja vastaavat saavat tarvitsemansa tiedon. Selvitetään, voisiko osa välityömarkkinatoimijoista saada mahdollisuuden hyödyntää te-hallinnon URAjärjestelmässä olevia tietoja.
Segmentoidaan toimijat siirtymätyötä tarjoaviin ja välityömarkkinatoimijoihin Asiakkaan siirtyessä välityömarkkinoille tehdään triangelisuunnitelma, jossa asiakas, te-hallinto ja välityömarkkinatoimija sopivat yhdessä oikeuksista ja velvollisuuksista. Luodaan kolmikantamalli, jossa välityömarkkinatoimijan edustaja voi asiakkaan niin halutessa olla mukana, kun asiakkaalle hänen työttömäksi työnhakijaksi palatessaan laaditaan TE-toimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa työllistymissuunnitelma Jatketaan ELMA-mallia, jolla selvitetään työkyvyttömyyttä. Valmistellaan yli viisi vuotta työmarkkinatuella olleille yli 58-vuotiaille kertaluonteinen eläkeratkaisu.