S e l v i t y s o s a : Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Toimialan toimintaympäristö Maa- ja metsätalousministeriön toimialan elinkeinot ja hallinnonalan tehtävät ovat suurten globaalien muutosten ja haasteiden edessä samalla kun toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Ilmastonmuutos, vesistöjen rehevöityminen sekä luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ovat esimerkkejä maailmanlaajuisista ympäristökysymyksistä. Toimialan menestyminen perustuu korkeatasoiseen ja laaja-alaiseen osaamiseen sekä innovaatioiden nopeaan hyödyntämiseen luonnonvarojen kestävässä käytössä mukaan lukien biotalouden ja vesivarat, uusiutuvan energian tarjoamissa mahdollisuuksissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään 20 prosentilla kasvihuonekaasujaan vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Suomen maataloussektorille asetetun tavoitteen mukaan kasvihuonepäästöjen tulee olla 13 % alhaisemmat vuonna 2020 kuin vuonna 2005. Metsien ja maankäytön merkitys ilmaston muutoksen hillinnässä on korostunut edelleen. Myös energian riittävyyden varmistaminen on haaste ja siihen liittyen energiatehokkuuden lisääminen ja energiasäästötoimet sekä uusiutuvan energian lisääminen. Euroopan unioni on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. EU:n energia- ja ilmastopakettiin sisältyy Suomelle velvoite lisätä uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä laskettuna vuoden 2005 tasolta 28,5 prosentista vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Uusiutuvan energian velvoitepaketin (2010) mukaan metsähakkeen energiakäyttötavoite on 13,5 milj. kuutiometriä vuonna 2020. Vuonna metsähaketta käytettiin energiaksi 7,5 milj. kuutiometriä. Ruoan hinnan nousu ja globaali ruoan kysynnän kasvu lisäävät mahdollisuutta päätyä uuteen ruokakriisiin. Ruokaketjun pidentyminen lisää mm. turvallisuusriskejä. Kuluttajat haluavat enemmän ja varmistettua tietoa ruoan alkuperästä ja tuotantotapojen vastuullisuudesta. Suurpedot ja vaelluskalat kiinnostavat kansalaisia aiempaa enemmän. Tietovarantojen ja niitä hyödyntävien tietojärjestelmien merkitys toimialalla vahvistuu. Muutokset vaikuttavat tavoitteisiin ja valintoihin maa-, metsä-, kala- ja vesitaloudessa. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan vaikuttaminen tapahtuu pitkälti EU-politiikkojen, säädösvalmistelun sekä tulosohjauksen ja kehittämistoimenpiteiden kautta. Vuonna muutoksia tapahtuu seuraavissa asiakokonaisuuksissa: Kaikki merkittävät maatalouden sekä kalatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet politiikkasektoreittain Lukuperusteluissa on kuvattu toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseksi. Maaseudun kehittäminen Maaseutu kehittyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä ja yritysten sijoituspaikkana harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehitys tasapainottuu, työllisyys paranee ja elinkeinotoiminta monipuolistuu. Tunnusluvut 2006 2007 2008 2009 2010 arvio Väkiluvun muutos (%) Harvaan asuttu maaseutu -1,25-1,29-1,35-1,06-1,10 Hidastuu Ydinmaaseutu -0,10-0,09-0,19-0,14-0,16 Hidastuu Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Maatalous Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen maatalouden kannattavuuden turvaaminen ja elintarvikeketjun kilpailukyvyn edistäminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tunnusluvut 2008 2009 2010 arvio tavoite 1. Maatalouden kannattavuuden turvaaminen Maatalouden yrittäjätulo (kokonaistasolla), milj. euroa 1) 584 478 797 655 nousee Kirjanpitotilojen yrittäjätulo euroa/tila 1) 17 500 14 200 22 000 19 400 nousee Kannattavuuskerroin 2) hyvät tilat 3) 0,84 0,71 0,83 0,83 nousee keskiarvo tilat 0,43 0,33 0,46 0,42 nousee heikot tilat 3) -0,18-0,24-0,01-0,13 nousee 2. Raaka-aineiden tuottaminen Omavaraisuus-% maito, neste 99 99 97 95 ennallaan naudanliha 85 86 83 83 ennallaan sianliha 116 112 109 103 ennallaan siipikarjanliha 110 102 99 103 ennallaan kananmunat 117 106 117 116 ennallaan Rukiin viljelyala, ha 23 800 16 400 25 200 27 100 kasvaa Rehuviljan (rehuohra/kaura/sekavilja) viljelyala, ha 843 600 814 600 691 500 728 000 ennallaan Valkuaiskasvien viljelyala, ha 6 300 9 300 19 600 23 600 kasvaa 3. Luomuruoka Luomuviljelty peltoala, % 6,6 7,2 7,5 8,1 nousee Luomukotieläintilojen lukumäärä (kpl) 511 548 574 >574 nousee 4. Ympäristökuormituksen vähentäminen Valtakunnallinen typpitase, kg N/ha 4) 50,8 38,0 55,5 47,7 laskee Valtakunnallinen fosforitase, kg P/ha 4) 5,0 2,4 4,7 3,4 laskee Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 5) 5,9 5,7 5,7 <5,7 alenee Maatalouden maankäyttösektorin kasvihuonepäästöt, milj. tonnia CO2/ekv 6) 6,3 6,5 6,5 <6,5 alenee 1) Maatalouden yrittäjätulo kokonaistasolla kuvaa kaikkien tilojen (runsaat 60 000 tilan) taloudellista asemaa ja muut kohdan 1 tunnusluvut kirjanpitotilojen (n. 38 000 suurimman tilan) taloudellista asemaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
2) Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuri osa oman työn palkkavaatimuksesta ja oman pääoman korkovaatimuksesta yrittäjätulo kattaa. Esim. MTT:n kannattavuustietojen perusteella tavoitteeksi asetettu oman työn palkkavaatimus oli 13,0 euroa vuonna 2008, 13,5 euroa vuonna 2009, 14,0 euroa vuonna 2010 ja 14,1 euroa vuonna. Oman pääoman korkovaatimus oli 5 % vuosina 2008 2009 ja keskimäärin 6,2 % vuosina 2010. 3) Kannattavuuskertoimen hyvät-ryhmä on muodostettu vuosittain kannattavuudeltaan parhaimmista tiloista siten, että paras 10 prosenttia painotetusta tila-aineistosta on jätetty pois ja seuraavaksi parhailta 20 prosentilta tiloista on laskettu keskimääräinen kannattavuuskerroin. Heikot-ryhmä on muodostettu samalla periaatteella heikoimmin kannattavista tiloista. 4) Typpi- ja fosforitase kuvaavat peltohehtaarille käytetyistä panoksista tulevien ja lopputuotteisiin sitoutuneiden ravinnemäärien erotusta (lukutiedot MTT). 5) Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöiksi luetaan metaanipäästöt kotieläinten ruuansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä dityppioksidipäästöt lannankäsittelystä ja viljelymaasta, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja luvut ovat arvioita. 6) Maatalouden maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) kasvihuonepäästöjä ovat maatalousmaasta, viljelemättömästä maatalousmaasta ja kalkituksesta syntyvät hiilidioksidipäästöt, lukutiedot MTT. Vuosien 2010 ja luvut ovat arvioita. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu Eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvoinnin korkeata tasoa ylläpidetään ja parannetaan elintarvikevälitteiset ja eläinten ja ihmisten välillä leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä hyvällä tasolla, ja alkuperä- ja tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia ja kuluttajien tiedonsaanti elintarvikkeista ja niiden ominaisuuksista paranee. Kala-, riista- ja porotalous Kala- ja riistakantoja hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti elinkeinokalatalous on kannattavaa vapaa-ajan kalastuksen suosio säilyy ja se tuottaa sosiaalista ja taloudellista hyötyä kalavarat säilytetään suunnitelmallisella hoidolla geneettisesti monimuotoisina ja tuottavina riistakannat säilyvät elinvoimaisina ja riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja ja konflikteja rajoitetaan metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista, ja porotalouden kannattavuus paranee ja poromäärät mitoitetaan laidunten kestävän käytön mukaan. Vesitalous Vesistöjen käytettävyys ja tila ovat hyvät tulva- ja patoriskit ovat hallinnassa, ja puhtaan veden riittävyys ja vesihuoltopalvelujen saatavuus on varmistettu. Metsätalous Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa metsätalouden kannattavuus paranee, ja metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla hallitusohjelman mukaisesti Kansallista metsäohjelmaa ja siihen liittyvää Etelä- Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO). Tunnusluvut 2009 2010 arvio tavoite 2015 tavoite 1) Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu Metsätalouden bruttotuotos, milj. euroa (vuoden rahanarvossa) 1) 4 085 4 173 4 271 4 950 5 000 5 615 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 6,1 6,9 7,5 9,0 9,5 10 122) 3) 2) Metsätalouden kannattavuus paranee Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
2009 2010 arvio tavoite 2015 tavoite Ainespuun hakkuukertymän nostaminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolle, milj. m³ 42,0 52,6 54,2 55,0 55,0 65 70 2) Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien pinta-alasta on laadultaan hyviä, % 23 25 25 27 30 40 2) Yksityismetsätalouden liiketulos, euroa/ha (vuoden rahanarvossa) 53,4 88,3 87,8 100 100 Vähintään 110 2) Nuoren metsän hoidon määrä, 1 000 ha/v 4) 257 230 235 240 245 280 2) Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,6 3,8 3,8 3,8 4,9 4,0 3) Metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset lisääntyvät METSO-ohjelman toimenpiteet yksityismetsissä, ha (kumulatiivinen) 18 904 23 089 34 785 41 285 45 000 82 000 173 000 2) 1) Toimialaluokituksen (TOL 2008:02) mukaisesti metsätalouden bruttotuotos ei sisällä puun kaukokuljetusta, metsäojitusta, metsäteiden rakentamista, metsäteiden perusparannusta ja Suomen metsäkeskuksen toimintaa. 2) Vuonna 2010 tarkistetun Kansallinen metsäohjelma 2015:n ja METSO-ohjelman tavoitteet. METSO-ohjelman tavoitteet asetettu vuodelle 2020. 3) Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän 20.4.2010 asettama tavoite on 13,5 m3 vuoteen 2020. 4) Sisältää taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat yhteiskunnan perustietovarantoina osaltaan yksityisen maanomistuksen ja luototus- ja vakuusjärjestelmän toimivuuden sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon hyvän hallinnan ja saatavuuden turvataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattujen tietojen luotettavuuden korkea taso ja palveluiden hyvä saatavuus kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ja tietopalvelut ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita, ja paikkatietoa keräävillä ja ylläpitävillä organisaatioilla on käytössään tukipalveluita, jotka edistävät tiedon tehokasta yhteiskäyttöä ja vähentävät tarpeetonta päällekkäistä tiedonkeruuta. Maa- ja metsätalousministeriön asettamat hallinnonalan toiminnallisen tuloksellisuuden alustavat tavoitteet vuodelle EU:n tulevan rahastokauden valmistelussa tavoitteena on tukijärjestelmien hallintotaakan vähentäminen sekä julkisessa hallinnossa että tuen saajan osalta. Hallinnonalan virastot osallistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sektoritutkimusta kohdennetaan yhteiskunnan ja päätöksenteon tarpeita laajasti vastaaviin tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Tutkimuslaitosten toimintoja kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymää (LYNET) hyödyntäen. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan tutkimuksen vahvistamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valmistaudutaan Luonnonvaratutkimuskeskuksen muodostamiseen. Valmistelun lähtökohtana on muodostaa yksi tutkimuskeskus nykyisistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta, Metsäntutkimuslaitoksesta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vuoteen 2016 mennessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousarvioesitys on laadittu tukemaan hallinnonalan virastojen ja laitosten tuottavuusohjelmien toteuttamista 4.4. hyväksytyn valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Varmistetaan, että valtion aluehallinnossa toimialan tehtävissä toteutetaan tuottavuustoimenpiteitä ja että tehtäviin kohdistetaan riittävät voimavarat. Sukupuolten välinen tasa-arvo Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan menoista noin 90 % on siirtomenoja, joilla tuetaan eri politiikkasektoreiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Pääsääntöisesti tukien myöntämisperusteena ei ole saajan sukupuoli. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallitusohjelmaan kirjattua hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on korvattu uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallitusohjelman mukaan mittaluokaltaan toimintojen tehokkuuden lisäämiselle asetetut tavoitteet säilytetään taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toteutetaan aiemmin päätettyjä tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna on 62 henkilötyövuotta (vastaava määrärahojen vähennys on -0,890 milj. euroa). Metsähallinnon valtionapuorganisaatioissa arvioidaan toteutuvan henkilöstövähennyksinä 50 henkilötyövuotta. Talousarvioesitykseen sisältyy tuottavuustoimenpiteiden määrärahavähennyksiin liittyvät, ministeriön käyttöön jääviä varoja vastaavat tuottavuushankkeisiin kohdistettavat kertaluonteiset henkilötyövuosi- ja määrärahaehdotukset (tuottavuussäästöjen käyttö yhteensä 8,208 milj. euroa, 20 henkilötyövuotta). Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Hyödynnetään valtiokonsernin palveluja mahdollisimman täysimääräisesti. Vuonna virastot ja laitokset valmistautuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoon. Hallinnonalan virastot ja laitokset jatkavat valtion yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä ottaen huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/) vaatimukset ja julkisen hallinnon IT-arkkitehtuuriperiaatteet. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 69,030 44,320 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 62,127 40,274 30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 518,000 42,000 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 520,900 140,800 30.20.44 Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) myöntämisvaltuus 1 600,000 10,000 30.20.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) korkotukivaltuus 300,000 250,000 30.60.44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 28,000 25,000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 102 527 96 779 101 009 4 230 4 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 006 28 461 31 012 2 551 9 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 5 970 6 412 6 089-323 -5 03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 24 461 25 507 27 487 1 980 8 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 871 873 895 22 3 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) 669 669 669 0 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 643 3 343 3 343 0 (23.) Hallinnolliset järjestelyt (siirtomääräraha 2 v) 0 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 26 338 28 000 28 000 0 (40.) Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v) 10 855 0 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 3 714 3 514 3 514 0 10. Maaseudun kehittäminen 127 948 164 620 171 140 6 520 4 50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 10 668 7 668 7 168-500 -7 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) 8 582 2 432 952-1 480-61 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) 5 020 4 520 4 320-200 -4 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) 51 123 77 000 80 500 3 500 5 62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha) 52 554 73 000 78 200 5 200 7 20. Maatalous 2 120 383 2 064 737 2 045 856-18 881-1 01. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 288 33 740 31 830-1 910-6 40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 554 665 544 000 511 000-33 000-6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 545 690 547 200 545 200-2 000 0 42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 3 400 3 400 0 43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 372 210 363 250 364 329 1 079 0 44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 422 673 422 673 0 45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v) 129 500 101 040 97 370-3 670-4 46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 781 5 861 4 861-1 000-17 47. Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 513 3 293 3 293 0 48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 1 610 1 800 2 000 200 11 49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 16 713 37 700 58 900 21 200 56 60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 780 1 000 220 28 (61.) Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 34 340 0 30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 49 324 52 715 52 961 246 0 01. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 40 039 40 937 41 783 846 2 20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha) 3 522 4 830 4 730-100 -2 41. Eräät korvaukset (siirtomääräraha 2 v) 5 763 6 948 6 448-500 -7 40. Kala-, riista- ja porotalous 65 096 61 936 63 474 1 538 2 01. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 17 303 16 926 17 298 372 2 20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v) 2 300 2 300 2 400 100 4 41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 3 823 5 400 5 400 0 42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) 4 300 4 300 4 300 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 1 821 1 721 1 764 43 2 50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 9 234 9 261 10 187 926 10 51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 6 303 6 165 5 887-278 -5 52. Kalastuslupamaksujen palautukset ja saimaannorpan suojeluun liittyvät sopimuspalkkiot (arviomääräraha) 3 477 3 560 3 592 32 1 62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 15 778 11 546 11 889 343 3 77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) 757 757 757 0 50. Vesitalous 32 738 26 837 23 848-2 989-11 20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v) 11 545 11 568 12 508 940 8 31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 20 158 14 008 10 079-3 929-28 43. Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset (arviomääräraha) 194 420 420 0 48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 841 841 841 0 60. Metsätalous 197 560 171 879 178 920 7 041 4 01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 43 032 43 365 44 302 937 2 41. Metsäpuiden siemenhuolto (siirtomääräraha 2 v) 621 400 600 200 50 42. Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v) 49 319 47 666 45 458-2 208-5 43. Eräät korvaukset (arviomääräraha) 94 100 100 0 44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha) 82 263 62 230 61 480-750 -1 45. Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 325 8 325 6 527-1 798-22 47. Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v) 9 750 7 250 18 000 10 750 148 50. Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v) 1 106 2 443 2 443 0 83. Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v) 50 100 10-90 -90 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 63. Metsähallitus 5 815 5 731 6 373 642 11 50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 5 815 5 731 6 373 642 11 70. Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuuri 65 371 63 050 61 680-1 370-2 01. Maanmittauslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 586 53 127 51 052-2 075-4 02. Geodeettisen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 785 5 423 5 628 205 4 40. Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat menot (arviomääräraha) 7 000 4 500 5 000 500 11 Yhteensä 2 766 762 2 708 284 2 705 261-3 023 0 Henkilöstön kokonaismäärä 1) 5 170 5 165 5 103 1) Lisäksi pääluokan 30 määrärahoja (mom. 30.10.61 ja 62, 30.20.43 ja 47, 30.40.41, 42, 50, 51, 62 ja 77, 30.50.20 ja 31, 30.63.50 ja 30.70.40) voidaan käyttää 574 henkilötyövuotta vastaavasti tilapäisluonteisiin tehtäviin palkattavien määräaikaisten henkilöiden palkkaamiseen valtion virastoihin tai laitoksiin. Lisäksi hallinnonalan tehtäviä hoitaa toisten pääluokkien henkilöstömäärissä: TEM: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset noin 790 htv EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä ja noin 200 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, YM: 27 htv vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä, VM: Aluehallintovirastot: 55 htv eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä ja noin 50 htv tullilaitoksessa tarkastustehtävissä sekä UM: 6 erityisasiantuntijaa. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto-luvussa budjetoidut virastot ja muu toiminta tukevat. Tässä luvussa on budjetoitu maa- ja metsätalousministeriön toimialan hallinnosta maa- ja metsätalousministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) ja Maaseutuviraston (Mavi) sekä valituslautakuntien menot. Virastot hankkivat talous- ja henkilöstöhallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelut Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta ja palveluja Valtion IT-palvelukeskukselta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia tehtäviä hoidetaan valtion aluehallinnossa (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja aluehallintovirastoissa), joiden määrärahoja ei ole budjetoitu tässä pääluokassa. Maatalous- ja maaseutupolitiikan, kalastuspolitiikan sekä maa- ja metsätalousministeriön toimialan vesitalouden toimeenpanotehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. ELY-keskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluviin tehtäviin kohdistui vuonna yhteensä noin 990 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö, josta EU:n maatalous-, maaseutu- ja kalastuspolitiikan toimeenpanotehtävissä noin 790 henkilötyövuotta ja vesivarojen käyttö- ja hoitotehtävissä noin 200 henkilötyövuotta. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden valvonnan tehtäviä valtion aluehallinnossa hoitavat aluehallintovirastot. Niiden toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan, missä vuonna toimi noin 55 henkilötyövuotta vastaava henkilöstö eläinlääkintähuollon ja elintarvikevalvonnan tehtävissä. Vesitalouden tehtäviin käytetään edelleen myös pääluokassa 35 budjetoituja ympäristöhallinnon voimavaroja. Lisäksi tullilaitos suorittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan edellyttämiä tarkastustehtäviä (toimintamenot momentilta 28.10.02). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 012 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen sekä kalastuslain (286/1982) 14 :n mukaisten korvausten sekä eläinkoelautakunnan menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriö tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa toiminnalleen vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Ministeriön toimintatapoja kehitetään ja tuottavuutta parannetaan. Taloudellisuus Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenojen ja henkilöstön jakautuminen tehtävittäin htv milj. htv milj. htv milj. Maaseudun kehittäminen ja maatalous 89 6,3 85 6,3 85 6,8 Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 53 3,8 54 4,1 54 4,4 Kala-, riista- ja porotalous 35 3,9 34 4,1 34 5,1 Vesitalous ja maanmittaus 25 1,8 25 2,2 25 2,1 Metsätalous 29 2,3 28 2,3 27 2,2 Keskitetyt tukitehtävät 52 7,9 55 9,5 56 10,4 Yhteensä 283 26,0 281 28,5 281 31,0 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 31 423 31 061 33 612 Bruttotulot 3 118 2 600 2 600 Nettomenot 28 305 28 461 31 012 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 183 siirtynyt seuraavalle vuodelle 884 Kalastuksen valvonnan menot ovat yhteensä 1 560 000 euroa. Vastaavat EU-osuuksien tuloutukset on otettu huomioon momentilla 12.30.04. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon 135 000 euroa. Tenojoen kalastuslupatuloista vuonna kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41. Määrärahasta käytetään edelleen 1 100 000 euroa Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin IT-palveluihin. Hallitusohjelmaan perustuen perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka. Tasomuutos 1 831 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -1 011 Hallinnon tilatehokkuus (HO) -700 Palkkausten tarkistukset 794 Siirto momentilta 30.30.20 100 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -12 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 570 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Siirto momentilta 30.30.01 1 000 Siirto momentilta 30.01.03 781 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -802 Yhteensä 2 551 talousarvio 31 012 000 II lisätalousarvio 438 000 talousarvio 28 461 000 tilinpäätös 26 006 000 02. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 089 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike) on palveluyksikkö, joka huolehtii sille laissa määrätyistä tilasto-, rekisteri- ja tietohallintotehtävistä sekä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tukitehtäviä sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt. Tike tukee vuodelle maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaperusteluissa esitettyjen toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla luotettavaa ja ajankohtaista tietoa maatalouden, maaseudun ja maaseutuympäristön tilasta ja muutoksista sekä tarjoamalla hallinnon käyttöön tehokkaita ja luotettavia tietojärjestelmäpalveluita. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen tietopalvelukeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toimintamenot palvelukokonaisuuksittain tilinpäätös Menot 1 000 Htv Tulot 1 000 varsinainen talousarvio Menot 1 000 Htv esitys Tulot 1 000 Menot 1 000 Htv Tulot 1 000 Tilastoviranomaistehtävät 2 377 30-2 142 24-2 000 24 - IT-palvelut 1) 7 285 103 7 519 7 510 106 7 025 7 500 106 7 125 Muut palvelut 1 708 30-1 343 30-1 400 29 146 Maksullinen toiminta 168 1 168 200 2 300 450 4 450 Yleishallinto 2 806 32 14 2 605 28 63 2 500 26 40 Yhteensä 14 344 196 7 701 13 800 190 7 388 13 850 189 7 761 1) Perustuvat Tiken ja MMM:n hallinnonalan virastojen ja laitosten välisiin palvelusopimuksiin. 2) Tiken maksuasetuksen mukaisten suoritteiden tuottaminen. Tuottavuuden tunnuslukuja Tuottavuus arvio tavoite Tietojärjestelmien tuotantoympäristön toimenpidepyynnöt, kpl 5 235 5 500 5 700 Tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämispalveluiden toimenpidepyynnöt, kpl 5 685 5 900 6 000 Tietojärjestelmämuutosten tuotantoonviennit, kpl 311 330 350 Painettujen tilastojulkaisujen levikki, kpl 1 122 1 300 850 Sähköisten tilastojulkaisujen levikki, lataukset 7 233 3 500 3 800 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 14 344 13 800 13 850 Bruttotulot 7 701 7 388 7 761 Palvelusopimuksiin perustuen 7 519 7 025 7 125 Maa- ja metsätalousministeriö 1 100 1 100 1 100 Maaseutuvirasto 4 200 3 900 3 900 Elintarviketurvallisuusvirasto 1 600 1 600 1 600 Muut virastot ja laitokset 619 425 525 Maksuasetukseen perustuen 168 300 450 Muut tulot 14 63 186 Nettomenot 6 643 6 412 6 089 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 375 siirtynyt seuraavalle vuodelle 702 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot 7 647 7 325 7 575 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 3 340 5 973 5 500 osuus yhteiskustannuksista 4 840 1 406 2 000 Kustannukset yhteensä 8 180 7 379 7 500 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -533-54 75 Kustannusvastaavuus, % 93 99 101 Bruttomenoissa ja bruttotuloissa on otettu huomioon lisäyksenä 100 000 euroa palvelusopimuksiin perustuvan toiminnan johdosta ja 273 000 euroa muun maksullisen toiminnan kasvusta. Tuottavuustoimenpiteiden johdosta vähennetään yhtä henkilötyövuotta vastaava henkilöstö, vähennyksestä ei aiheudu muutoksia määrärahaan. Palkkausten tarkistukset 323 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (1 htv) 70 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-1 htv) -716 Yhteensä -323 talousarvio 6 089 000 II lisätalousarvio 181 000 talousarvio 6 412 000 tilinpäätös 5 970 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 27 487 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetussa laissa (1336/1992) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnalle. S e l v i t y s o s a : Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät. Mavi tukee osaltaan pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Suorittamalla tukijärjestelmien ja muiden toimenpiteiden suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtäviä. Toimeenpanemalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman täysimääräisesti. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Maville seuraavat tulostavoitteet: Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen toteuttamalla uudistuksesta johtuvat tukijärjestelmämuutokset. Valmistaudutaan ohjelmakauden 2007 sulkemiseen aikataulusuunnitelman mukaisesti sekä valmistaudutaan uuden ohjelmakauden toimeenpanon vaatimiin muutoksiin ja uudistuksiin. Varmistetaan tulosohjauksen keinoin ELY-keskusten vastuulla olevien ohjelman toimeenpanoon liittyvien toimien toteuttaminen menestyksellisesti. Mavi kehittää sähköisiä palveluitaan painopisteen siirtyessä yhä enemmän hallinnon prosessien sähköistämiseen. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Toimintamenot ja henkilötyövuodet toiminnoittain Kustannukset Toiminnot 1 000 Htv 1) arvio Kustannukset 1 000 Htv 1) esitys Kustannukset 1 000 Htv 1) Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi 7 048 75 6 838 75 6 828 75 Hakemusten käsittely 1 300 13 1 226 13 1 229 13 Tukimaksujen käsittely 2 010 20 1 859 21 1 912 21 Tukien valvonta ja tarkastukset 2 167 24 2 279 25 2 185 25 Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta 866 10 797 10 819 10 Yhteistyö ja kehittäminen 1 466 16 1 403 16 1 366 15 Sisäinen tarkastus ja valvonta 460 5 417 5 410 5 Tietotekniikka ja -hallinto 13 638 48 13 078 47 12 738 46 Yhteensä 28 955 211 27 897 212 27 487 210 1) Htv- ja kulujakaumat on laadittu työajanseurantajärjestelmän tietojen perusteella. Htv-määrät sisältävät myös teknisellä avulla palkatut, joiden htv-kertymä ei ole tuottavuustoimien eikä kiintiöksi asetetun henkilötyövuosien enimmäismäärän piirissä. Teknisellä avulla palkattujen htv-kertymä oli vuonna noin 8 htv, tason arvioidaan säilyvän samana vuosina ja. Tuotokset ja laadunhallinta Mavi laajentaa sähköisiä palveluitaan mm. sähköistämällä hallinnon prosesseja. Mavi tukee, ohjeistaa, kouluttaa, neuvoo ja ohjaa ELY-keskuksia, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia ja toimintaryhmiä. Asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset ja muu palaute otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa. Virasto kehittää tukijärjestelmien toimeenpanossa käytettäviä tietojärjestelmiä. Henkilötyövuosissa on otettu huomioon 1 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien johdosta. Mitoituksessa on otettu huomioon 1 henkilötyövuoden lisäys FLEGT-lisätoimiasetuksen (Puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattavien toimijoiden vahvistamisesta annettu EU:n parlamentin ja neuvoston asetus N:ro 995/2010) mukaisten toimeenpanotehtävien johdosta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 29 647 26 082 28 152 Bruttotulot 692 575 665 Nettomenot 28 955 25 507 27 487 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 519 siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 025 Määrärahasta käytetään 3 900 000 euroa Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta hankittaviin tietotekniikkapalveluihin. Tasomuutos 2 000 Palkkausten tarkistukset 491 Julkisen hallinnon atk-menosäästö (HO) -50 Muu toiminnan supistuminen -297 FLEGT-toimeenpanotehtävät (siirto momentilta 30.60.42) 100 Tukisovelluksen uudistaminen (siirto momentilta 28.70.20) 1 300 Sähköinen pinta-alatukien haku (momentilta 28.70.20 siirretyn lisäyksen poistaminen) -200 Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö (9 htv) 2 298 Tuottavuussäästöjen kertaluonteisen käytön poistaminen (-10 htv) -2 881 Siirto momentille 30.01.01-781 Yhteensä 1 980 Ahvenanmaan kunnille maksetaan korvauksia niistä tehtävistä, joita ne hoitavat maa- ja metsätalousministeriön ja muiden maaseutuelinkeinoviranomaisten, valtion ja Euroopan unionin varoista myöntämiin ja maksamiin avustuksiin, korvauksiin, palkkioihin ja muihin tukiin liittyen. Korvausten maksaminen on Maaseutuviraston tehtävä. Korvaukset suoritetaan valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. talousarvio 27 487 000 II lisätalousarvio 375 000 talousarvio 25 507 000 tilinpäätös 24 461 000 04. Lautakuntien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 895 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan ja eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan menoihin. S e l v i t y s o s a : Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee muutoksenhakuviranomaisena maaseutuelinkeinohallinnon, lähinnä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen riistakeskuksen sekä kalastusalueiden päätöksistä tehtyjä valituksia ja ns. prosessuaalisia kanteluja. Valituslautakunta on antanut päätöksiä seuraavasti: 354 kpl v. 2008, 348 kpl v. 2009, 246 kpl v. 2010 ja 266 kpl v.. Valitusasian keskimääräinen käsittelyaika valituslautakunnassa 2000-luvulla on ollut noin 6,1 kk. Valitusten keskimääräinen käsittelyaika v. oli noin 6,9 kk. Tavoitteena on jatkossa pitää käsittelyaika enintään noin 6 kuukaudessa. EU:n ja kansallisten maatalousoikeudellisten säädösten määrällä ja moniportaisuudella sekä tiheällä muuttuvuudella on kuitenkin vaikutuksensa valitusasioiden vaikeusasteeseen ja käsittelyaikaan. Valituslautakunnan päätöksistä voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, kuitenkin tukiasioissa yleensä vain valitusluvalla. Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan tehtävänä on antaa asiantuntijalausuntoja eläinlääkintään liittyvissä hoitovirhekysymyksissä. Arviolautakunta antoi vuonna yhteensä 25 lausuntoa ja niiden käsittely kesti keskimäärin noin 6,5 kk. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta 835 000 Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta 60 000 Yhteensä 895 000 Palkkausten tarkistukset 22 Yhteensä 22 talousarvio 895 000 II lisätalousarvio 13 000 talousarvio 873 000 tilinpäätös 871 000 21. Kansainvälinen yhteistyö (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 669 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden kulutusmenojen maksamiseen, jotka aiheutuvat yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen puitteissa solmituista kansainvälisistä ja valtioiden välisistä sopimuksista ja muusta alan kansainvälisestä yhteistyöstä 2) maa- ja metsätalousministeriön toimialan lähialueyhteistyöhankkeisiin ja niiden valmistelusta ja hallinnoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä kansainvälisen taloudellis-teknologisen yhteistyön edistämiseen tähtäävien soveltuvuustutkimusten yms. selvitysten hankkimiseen 3) kansainväliseen toimintaan liittyviin valtionapuihin. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. talousarvio 669 000 talousarvio 669 000 tilinpäätös 669 000 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 3 343 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eri virastoilta, laitoksilta tai muilta organisaatioilta hankittavista, maa- ja metsätalousministeriön toimialan strategista ohjaamista ja kehittämistä tukevista tutkimuksista, selvityksistä sekä arvioinneista aiheutuviin menoihin ja palkkioihin 2) valtionapujen myöntämiseen. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 61 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Nettobudjetoinnissa on otettu huomioon valtion virastojen ja laitosten osuudet yhteistutkimushankkeisiin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla hankitaan tutkimustietoa pääluokkaperusteluissa todettuja vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita tukevan päätöksenteon tueksi. Määrärahalla rahoitetaan sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän mukaisia, valtioneuvoston määrittämien aihepiirien tutkimusohjelmia. Määrärahalla rahoitetaan EU:n ERA-NET -ohjelmiin liittyviä kansallisia tutkimushankkeita ja muiden EU:n strategioiden ja toimintasuunnitelmien toimeenpanoon liittyvien tutkimushankkeiden kansallisia osuuksia. Muiden valtion virastojen ja laitosten rahoitusosuudet tästä määrärahasta rahoitettaviin maa- ja metsätalousministeriön kokonaisvastuulla oleviin yhteistutkimushankkeisiin tuloutetaan tälle momentille. Tulokertymäksi arvioidaan 300 000 euroa. talousarvio 3 343 000 talousarvio 3 343 000 tilinpäätös 3 643 000 29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 28 000 000 euroa. talousarvio 28 000 000 talousarvio 28 000 000 tilinpäätös 26 338 207 66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 514 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvien jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen muissa maissa ja Suomessa toimiville kansainvälisille organisaatioille sekä muihin kansainvälisistä sitoumuksista aiheutuviin maksuihin. talousarvio 3 514 000 talousarvio 3 514 000 tilinpäätös 3 714 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
10. Maaseudun kehittäminen S e l v i t y s o s a : Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut. Mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Kehityssuunnan arvioidaan jatkuvan. Toimintaympäristön muutosta kuvaavat tunnusluvut Maaseudun väestön osuus koko maan väestöstä 1) 2006 2007 2008 2009 2010 arvio Harvaan asuttu maaseutu 9,6 9,4 9,2 9,1 9,0-0,2 Ydinmaaseutu 13,2 13,1 13,0 13,0 12,9-0,1 Kaupunkien läheinen maaseutu 13,3 13,4 13,4 13,5 13,5 +0,2 Maaseutu yhteensä 36,1 35,9 35,6 35,6 35,4-0,1 1) Lähde: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattoripalvelu. Ensisijaisena tavoitteena on maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Erityinen haaste on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottuminen, työllisyyden paraneminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistuminen. Tähän vaikutetaan kehittämällä maaseutua kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Maaseudun säilymistä asuttuna ja elinvoimaisena tuetaan maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla muun muassa maaseudun yritys-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Voimavaroja suunnataan erityisesti harvaan asutulle ja ydinmaaseudulle. Lisäksi maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen antamia mahdollisuuksia hyödynnetään. Keskeisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti maaseudun kehittämisen politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä tarkentavat toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet: ohjelmakaudella 2007 luodaan vähintään 4 000 uutta yritystä, vähintään 10 000 uutta työpaikkaa ja koulutetaan vähintään 165 000 henkilöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään kaudella 2007 maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen ja niiden monipuolistamiseen, muun yritystoiminnan kehittämiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiin vaikutetaan myös osallistumalla laajakaistainfrastruktuurin parantamista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Ohjelman tuloksia seurataan jatkuvalla arvioinnilla. Ohjelman toimintalinjojen 1, 3 ja 4 toimenpiteet sekä tekninen apu rahoitetaan pääosin tämän luvun määrärahoin ja toimintalinjan 2 toimenpiteet luvun 30.20 määrärahoin. Neuvontajärjestöt tukevat maaseutuyritysten toimintaa lisäämällä liiketoiminta- ja markkinaosaamista, innovatiivisuutta sekä tuottavuutta ja edistävät sukupolven- ja muita omistajanvaihdoksia. Neuvonnalla vaikutetaan lisäksi ympäristön tilan paranemiseen, maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, maatalousperäisten energialähteiden tuotannon ja käytön lisäämiseen sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Kansallisilla totopelivaroilla edistetään hevostaloutta, erityisesti kotimaista hevoskasvatusta. 4H-toiminnalla lisätään nuorten käytännön taitoja, omatoimisuutta, työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä muun muassa kurssien, harjoittelun ja työllistämisen avulla. Järjestö työllistää lisäksi itse markkinaehtoisesti suuren joukon nuoria ja toiminta nuorten työllistymisen suhteen on varsin vaikuttavaa. Lisäksi 4H-toiminnalla vahvistetaan maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 7 168 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti yleisavustuksena neuvontaan ja tutkimukseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen lähinnä valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville rekisteröidyille yhdistyksille ja muille yhteisöille. Erikseen haettaessa määrärahaa saadaan myöntää myös erityisavustuksena. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien elintarvikeketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja uusien innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Suomessa on hyödynnettävä aikaisempaa tehokkaammin koko tiedonsiirtoketjua biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Maatalouden harjoittajan toimintaympäristön nopea muutos edellyttää uutta tietoa ja sen nopeaa välittymistä viljelijöille mm. laajenevien tilojen johtamisesta ja riskienhallinnasta. Lisäksi maaseudun peruselinkeinojen säilymistä ja niiden monipuolistamista vahvistetaan lisäämällä innovaatioihin ja yhteistyöverkostoihin liittyvää neuvontaa. Valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Alueellinen neuvontajärjestö tavoittaa vuosittain yli 40 % maatiloista (laskutettujen asiakkaiden määrä). Valtionavun käytön alustavat tavoitteet biotalouden edistämiseksi: 1. Tuotannon määrä, kannattavuus ja kilpailukyky Maatalouden ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen sekä tuotannon jatkuminen koko Suomessa kiinnittämällä huomiota yrityksen johtamiseen, toiminnan jatkuvuuteen (omistajanvaihdokset ja investoinnit) sekä yrittäjän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Neuvonnan erityisenä painopisteenä on parantaa kannattavan maatalouden edellytyksiä lisäämällä maatilayritysten markkinaja liiketoimintaosaamista, jotta maatalouden kannattavuutta voidaan parantaa markkinaehtoisesti. 2. Ympäristö Maataloustuotannon ravinnekuormituksen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Energiatehokkuuden (sisältäen sekä energiansäästön että -tuotannon) lisääminen. 3. Ruokapolitiikka Kotimaisen elintarvikeketjun tarvitsemien laadukkaiden raaka-aineiden ja kuluttajien odotuksia vastaavien tuotteiden tuottaminen. Vastuullisuuden ja jäljitettävyyden lisääminen elintarvikeketjussa. Luomu- ja lähiruoan osuuden kasvattaminen. Määrärahan käyttöön liittyvät tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Kertaluonteinen poisto (EK) -500 Yhteensä -500 talousarvio 7 168 000 talousarvio 7 668 000 tilinpäätös 10 668 000 54. Hevostalouden edistäminen totopeleistä valtion osuutena kertyvillä varoilla (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 952 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) arpajaislain (1047/2001) 18 :ssä tarkoitetusta valtion osuudesta suoritettavien avustusten maksamiseen, totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain (1055/2001) mukaisesti 2) hevostalousneuvottelukunnan menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Totopeleistä arvioidaan valtion osuutena kertyvän 1 120 000 euroa, jota vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.20. Vähennys 1 480 000 euroa johtuu siitä, että valtion osuutta totopelien tuotosta vähennetään. Kun valtion osuudesta käytetään momentilla 30.20.01 myönnettäviä määrärahoja vastaavasti Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostalouden tutkimukseen 168 000 euroa, valtion osuudesta jää tälle momentille 952 000 euroa käytettäväksi hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. talousarvio 952 000 talousarvio 2 432 000 tilinpäätös 8 582 000 55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 4 320 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (244/2002) mukaisesti 4H-toiminnan tukemiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
S e l v i t y s o s a : 4H-toiminta edistää maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä tarjoamalla monipuolista harrastus- ja palvelutoimintaa, työllistämällä nuoria ja tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen omalla kotiseudulla. Erityisenä haasteena on nuorten kasvava työttömyys, johon 4H-yhdistysten painopisteet, työelämävalmiudet ja työllistäminen sekä nuorten yritykset osaltaan vastaavat. 4H-järjestö on valtakunnan suurin nuorisojärjestö, jossa on yhteensä yli 290 valtionavustusta saavaa yhdistystä ja joiden toiminta kattaa noin 90 % Suomen kunnista. 4H-yhdistykset toimivat työantajina tuhansille nuorille turvaten samalla osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. Nuoret perustavat myös omia yrityksiä 4H-toiminnan kautta. Toiminnan keskeisiä teemoja ovat ruoka, metsä, luonto, ympäristö, kotieläimet, käden taidot sekä kansainvälisyys. Jäseniä yhdistyksissä on n. 70 000. Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksessa. Kertaluonteinen poisto (EK) -200 Yhteensä -200 talousarvio 4 320 000 talousarvio 4 520 000 tilinpäätös 5 020 000 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 80 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden 2007 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden ja sen toteutukseen liittyvän teknisen avun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen 2) yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.10.62 määrärahojen kanssa maaseuturahaston rahoitusosuutena enintään 204 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta teknisellä avulla palkattavien osuus on enintään 110 henkilötyövuotta 3) ohjelmien toteuttamisen kannalta muiden välttämättömien kulutusmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Valtuus Vuonna saa tehdä ohjelmakauteen 2007 kohdistuvia myöntämispäätöksiä 44 320 000 eurolla. Mikäli ohjelmakauteen 2007 kohdistuvia vuoden myöntämisvaltuuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna. S e l v i t y s o s a : Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteutetaan Suomen maaseudun kehittämisstrategian 2007 mukaisesti. Strategiassa on määritelty maaseudun kehittämiselle seuraavat kolme painopistealuetta: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Painopistealueita edistetään tämän momentin varoin yritystukina sekä paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä, valtakunnallisina ja myös Leader-toimintaryhmien välisinä kansainvälisinä hankkeina. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa) 2014 2015 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 76,000 72,500 44,180 192,680 Vuoden sitoumukset 4,500 17,500 22,320 44,320 Menot yhteensä 80,500 90,000 66,500 237,000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18