Baltic Business Network Puolan markkinoille? - Katsaus Puolan talouteen ja liiketoimintaympäristöön Pan-Eurooppa Instituutti Kesäkuu 2004 Hannu Pirilä
Sisällysluettelo 1 Johdanto...6 1.1 Selvityksen tausta Baltic Business Network... 6 1.2 Raportin sisältö... 6 2 Puola peruskuvaus ja alueet...8 2.1 Perustiedot... 8 2.2 Puolan alueet... 9 3 Katsaus Puolan talouteen...15 3.1 Makrotalouden kehitys viime vuosina... 16 3.2 Puolan talouspolitiikan tavoitteista... 24 4 Toimialojen viimeaikainen kehitys...26 4.1 Puolan yksityistämisprosessista... 26 4.2 Yritystoiminnan tila... 27 4.3 Teollisuus ja rakentaminen... 30 4.4 Puolan ulkomaankaupan rakenne... 31 5 Ulkomaisten yritysten toiminta Puolassa...34 5.1 Suorat ulkomaiset sijoitukset... 34 5.2 Puolan liiketoimintaympäristön erityispiirteitä... 38 5.3 Ulkomaisen yrityksen etabloituminen ja investointituet... 39 6 Suomalaisten yritysten toiminta Puolassa...42 6.1 Suomen kauppa uusien EU-maiden kanssa... 42 6.2 Suomen ja Puolan välinen kauppa... 43 6.3 Suorat investoinnit... 43 7 Näkökulmia Puolan mahdollisuuksiin...45 7.1 Kasvavat markkinat jäykkä liiketoimintaympäristö... 45 7.2 EU:n itälaajentumisen vaikutukset yritysten toimintaan... 46 7.3 Millä aloilla on suomalaisille yrityksille potentiaalia... 49 Lähteet ja linkit...50 3
Kuviot ja taulukot Taulukko 1. Perustiedot Puolasta...8 Kuvio 1. Puolan sijainti ja suurimmat kaupungit...9 Kuvio 2. Asukasluku maakunnittain ja työttömyysaste vuoden 2003 lopussa...10 Kuvio 3. Puolan maakuntajako ja erityistalousalueet...10 Kuvio 4. Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnittain...11 Taulukko 2. Uusien EU-maiden vauraimmat ja köyhimmät alueet (NUTS-2) vuonna 2001...12 Kuvio 5. Tuotannon lisäarvo sektoreittain vuonna 2001...12 Kuvio 6. Teollisuustuotannon ja rakentamisen myynnin arvo, Q1/2004...13 Kuvio 7. Keskipalkat alueittain teollisuudessa ja rakentamisessa, Q1/2004...13 Kuvio 8. Puolan talous suhteessa vanhoihin ja uusiin EU-maihin vuonna 2002; ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote ja hintataso, talouden rakenne...15 Taulukko 3. Puolan talouden avainluvut...16 Kuvio 9. BKT:n reaalinen kasvu ja ennusteet...18 Kuvio 10. Yksityisen kulutuksen, investointien ja teollisuustuotannon kasvu...18 Kuvio 11. Kuluttajahintojen muutos (CPI), Puolan arvo kauden lopussa; uusien EU-maiden harmonisoitu vuoden keskiarvo...19 Kuvio 12. Zlotyn vaihtokurssi suhteessa euroon ja dollariin...19 Kuvio 13. Työttömyysaste, Puolan arvo kauden lopussa, uudet-10 keskimääräinen vuosiarvo...20 Kuvio 14. Työvoiman työllisyysaste...20 Kuvio 15. Viennin ja tuonnin euromääräinen kehitys...21 Kuvio 16. Puolan vaihtotaseen alijäämä...21 Taulukko 4. Joitain elintason mittareita...22 Kuvio 17. Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne Puolassa ja EU-15-maissa vuonna 2002...23 Kuvio 18. Suhteellinen palkkataso talouden eri sektoreilla vuosina 1995 ja 200223 Kuvio 19. Voittoa tuottavien yritysten osuus...28 Kuvio 20. Yritysten työllistävyyden kehitys, muutos edellisvuodesta...28 Kuvio 21. Yritysten myynnin kasvu, muutos edellisestä vuodesta...29 Kuvio 22. WIG indeksin arvon kehitys, toukokuu 2003 toukokuu 2004...29 Taulukko 5. Teollisuuden työvoimarakenne vuonna 2002...30 Taulukko 6. Puolan ulkomaankaupan rakenne...32 Kuvio 23. Puolan viennin ja tuonnin rakenne tuoteryhmittäin vuonna 2003...33 Kuvio 24. Suorien ulkomaisten sijoitusten (FDI) nettovirta uusiin EU-maihin ja kumulatiivinen FDI/asukas 1990-2003...34 Taulukko 7. Suorien ulkomaisten sijoitusten kohdentuminen sektoreittain, kumulatiivinen arvo 31.12.2003...35 Taulukko 8. Suorien ulkomaisten sijoitusten lukumäärä maakunnittain, kesäkuussa 2003...36 Kuvio 25. Kaupallisten yritysten määrä ja ulkomaisella pääomalla toimivien yritysten osuus, maaliskuu 2004...36 Taulukko 9. Suorien ulkomaisten sijoitusten kumulatiivinen arvo 31.12.2003...37 4
Taulukko 10. 20 suurinta investointia Puolaan...38 Taulukko 11. Suomen ulkomaankauppa uusien EU-maiden kanssa...42 Kuvio 26. Suomen ja Puolan välisen kaupan rakenne tuoteryhmittäin vuonna 2003...43 Taulukko 12. Suomalaisten suorien sijoitusten kanta Puolassa 31.12.2003...44 Kuvio 27. Suomalaisten suorien sijoitusten kanta eräissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa...44 Kuvio 28. Liiketoimintaympäristö kansainvälisessä vertailussa...45 Kuvio 29. Suurimmat liiketoiminnan esteet ja hidasteet...46 5
1 Johdanto 1.1 Selvityksen tausta Baltic Business Network Baltic Business Network -hankkeessa (http://www.baltic-business-network.com) rakennetaan ja parannetaan eteläsuomalaisten ja baltialaisten pk-yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailuvalmiuksia Itämeren alueen kasvavilla markkinoilla. Yksi Baltic Business Network hankkeen tavoitteista on edistää hankkeen toiminnassa mukanaolevien eteläsuomalaisten ja virolaisten pk-yritysten yhteisiä markkinointiponnisteluja uusille Itämeren piirin markkina-alueille. Baltic Business Network -hankkeen käynnistyessä toteutettiin kysely, joka lähetettiin hankkeessa toimiville ja hankkeesta kiinnostuneille yrityksille. Kyselyn avulla selvitettiin, mitkä markkina-alueet ovat tällä hetkellä erityisen mielenkiintoisia yritysten näkökulmasta. Kaksi aluetta nousi selkeästi esiin Pietarin alue ja Puola. Pietarin markkinoita koskeva selvitys Pietarin kalansaalis? Pietarin markkinat suomalaisten ja virolaisten yritysten näkökulmasta julkaistiin marraskuussa 2003, ja on vapaasti saatavilla Internet-osoitteessa http://www.tukkk.fi/pei/. Tämä Puolan markkinoihin keskittyvä katsaus on tehty taustatiedoksi Puolan mahdollisuuksista kiinnostuneille, erityisesti Baltic Business Network -hankkeeseen osallistuville yrityksille. 1.2 Raportin sisältö Tämän raportin tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja analysoitua tietoa Puolan markkinoista, Puolan talouden viimeaikaisesta kehityksestä ja maan liiketoimintaympäristön erityispiirteistä. Raportissa ei paneuduta maan poliittiseen tilanteeseen tai sosiaalisiin ongelmiin muutamia sivuhuomautuksia lukuun ottamatta. Puola on vappuna 2004 Euroopan unioniin liittyneistä maista ylivoimaisesti suurin ja monella tapaa erityislaatuinen. Raportin ensimmäisessä varsinaisessa luvussa (luku 2) tarkastellaan aluksi Puolaa kokonaisuudessaan ja sen jälkeen maan eri alueita ja niiden ominaispiirteitä. Kolmannessa luvussa perehdytään Puolan makrotalouden viimeaikaiseen kehitykseen ja talouskasvun edellytyksiin sekä verrataan Puolan kehitystä suhteessa muihin uusiin EU-maihin. Neljännessä luvussa tarkastellaan eri elinkeinoelämän sektoreiden tilaa ja kehitystä ja tarkastellaan maan ulkomaankaupan rakennetta. Viidennessä osassa tarkastellaan miten ulkomaiset yritykset ovat investoineet Puolaan. Lisäksi luvussa käydään lyhyesti läpi Puolan liiketoimintaympäristöön ja lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä ja ulkomaisten yritysten asemaa. Kuudennessa luvussa tarkastellaan ensin miten suomalaisyritykset ovat panostaneet uusien EU-maiden markkinoille ja sen jälkeen suomalaisyritysten 6
vientiä ja etabloitumista Puolaan. Viimeisessä luvussa arvioidaan EU:n laajentumisen vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön ja hahmotellaan millä sektoreilla olisi potentiaalia suomalaisyrityksille. Raportin lähdemateriaalina on hyödynnetty käytettävissä olevaa tilastoaineistoa ja kirjallisuutta, Puolassa toimivien yhteistyökumppanien toimittamaa aineistoa ja Puolaa koskevaa Internet-aineistoa. Raportin lopussa on lähde- ja linkkilista tarkemman tiedon lähteille, joka sisältää Internet-osoitteet keskeisiin tietolähteisiin ja Puola-tietoutta tuottaviin organisaatioihin. Lähdemateriaalina on käytetty mahdollisimman luotettavia tahoja, Pan-Eurooppa Instituutti ei kuitenkaan vastaa käytetyn aineiston oikeellisuudesta. 7
2 Puola peruskuvaus ja alueet 2.1 Perustiedot Puola on pinta-alaltaan Euroopan yhdeksänneksi suurin valtio ja hieman Suomea pienempi. Pohjoisessa Puola rajautuu Itämereen, jonka rannalla sijaitsevat maan tärkeimmät satamakaupungit Gdansk, Gdynia ja Szczecin. Etelässä raja kulkee Karpaattien vuorilla, lännessä luonnollisena rajana ovat Oder ja Neisse -joet ja idässä osittain Bugjoki. Puolan rajanaapureita ovat Saksa, Tšekin tasavalta, Slovakia, Ukraina, Valko-Venäjä, Liettua ja Venäjän Kaliningradin alue. Puolassa on lähes 39 miljoonaa asukasta, minkä ansiosta se on itäisen Keski- Euroopan väkirikkain ja Euroopan seitsemänneksi väkirikkain maa. Pääkaupungissa Varsovassa on 1,6 miljoonaa asukasta. Noin 62 % puolalaisista asuu kaupungeissa. Puola on etnisesti hyvin homogeeninen, sillä asukkaista noin 97 % on kansallisuudeltaan puolalaisia. Suurimmat kansalliset vähemmistöt ovat valkovenäläiset, ukrainalaiset ja saksalaiset. Myös uskonnollisesti Puola on hyvin yhtenäinen. Noin 95 % sen asukkaista tunnustaa katolista uskontoa, vaikkakin aidosti uskonnollisten osuus on huomattavasti pienempi. Maan virallinen kieli on puola, joka kuuluu länsislaavilaisiin kieliin, ja sitä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Puolan kielen lähimmät sukukielet ovat slovakki ja tšekki. Taulukko 1. Perustiedot Puolasta Virallinen nimi Rzeczpospolita Polska (Puolan tasavalta) Hallinto Presidentti: Aleksander Kwasniewski (1995 lähtien) Pääministeri: Marek Belka (toukokuun alusta 2004) Hallituspuolueet: Demokraattinen vasemmistopuolue (SLD) ja Työn liitto (UP) Pinta-ala 312 685 m 2 Väestö 38,19 miljoonaa asukasta (31.12.2003) Rajanaapurit Valkovenäjä 407 km (yhteistä rajaa), Tšekin tasavalta 658 km, Saksa 456 km, Liettua 91 km, Venäjä (Kaliningradin alue) 206 km, Slovakia 444 km, Ukraina 526 km Aluehallinto Suurimmat kaupungit Luonnonvarat Kulttuuri Rahayksikkö 16 maakuntaa, 308 piirikuntaa, 65 kaupunkia, joilla piirikunnan oikeudet, 2489 kuntaa Varsova 1,6 milj. asukasta, Lodz 0,8 milj., Krakova 0,7 milj. Wroclaw 0,6 milj., Poznan 0,6 milj., Gdansk 0,5 milj. Kivihiiltä, ruskohiiltä, kuparia, liitua, sinkkiä, rikkiä, suolaa, hopeaa, rikkaat esiintymät korkealuokkaista kalkkia, paljon viljelysmaata Virallinen kieli: puola Uskonnot: roomalaiskatoliset 95% Etniset ryhmät: puolalaiset 97,6%, saksalaiset 1,3%, ukrainalaiset 0,6%, valkovenäläiset 0,5% Zloty (PLN) = 100 grosny (I-IV 2004: 1 EUR = 4,77 PLN, 1 USD = 3,86 PLN) Lähde: GUS (Puolan kansallinen tilastovirasto), CIA The World Factbook, Finpro 8
Puola on maastoltaan hyvin tasainen maa. Kolme neljännestä sen alueesta on alle 200 metriä merenpinnan yläpuolella ja yli 500 metriä merenpinnan ylle kohoavat vain Keski-Puolassa sijaitseva Pyhän Ristin vuorimaa (Góry Swietokrzyskie) sekä etelän vuoristot, jotka kuuluvat Karpaattien ja Sudeettien vuorijonoihin. Puolan pinta-alasta metsää on noin 28 % ja vesistöjä vajaa 3 %. Metsät ovat enimmäkseen havu- ja sekametsiä, mutta myös pyökki- ja tammimetsiä on paljon. Julkinen sektori omistaa suurimman osan metsäalasta. Puola solmi liitännäissopimuksen (nk. Eurooppa-sopimus) Euroopan unionin kanssa vuonna 1991, joka astui voimaan vuonna 1994. Vuonna 1993 allekirjoitettu EFTAsopimus poisti suurimman osan ulkomaankaupan esteistä ja rajoituksista Puolan ja EU-maiden välillä. Puola jätti EU-jäsenyyshakemuksensa vuonna 1994, aloitti jäsenneuvottelut ensimmäisessä aallossa vuonna 1998 ja liittyi unionin jäseneksi toukokuun alussa 2004. Puolasta tuli Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen vuonna 1995 ja OECD:n jäsen vuonna 1996. Naton jäseneksi Puola liittyi vuonna 1999. Kuvio 1. Puolan sijainti ja suurimmat kaupungit Germany Szczecin Poznan Russian Federation Lithuania SlawnoGdynia Koszalin Gdansk Miastko Bydgoszcz Poland War Lodz saw Bialystok Belarus Czech Republic Radom Wroclaw Breslau Lublin Czestochowa Gliwice Chorzow Katowice Krakow Rzeszow Ukraine Slovakia Lähde: Patrik Skogster, Turun kauppakorkeakoulu 2.2 Puolan alueet Puola koostuu 16 maakunnasta (puolaksi wojewodztwa, englanniksi voivodship), joiden asukasluku vaihtelee 1-5 miljoonan välillä. Puolan vauraimmat ja kansainvälistymiselle avoimimmat alueet ovat pääkaupunkialueen ympäröimä Masovia ja Etelä-Puolan teollistunut Sleesia. Muut kehittyneet alueet sijaitsevat lähellä Saksaa, ja vähiten kehittyneet lähellä Valkovenäjää ja Ukrainaa. 9
Kuvio 2. Asukasluku maakunnittain ja työttömyysaste vuoden 2003 lopussa 6 35 5 30 miljoonaa asukasta 4 3 2 1 25 20 15 10 5 työttömyysaste % 0 0 Mazowieckie Wielkopolskie Lubelskie Pomorskie Podkarpackie Kujawsko-pomorskie Zachodniopomorskie Podlaskie Opolskie Lubuskie asukasluku joista maaseudulla työttömyysaste Lähde: GUS Masovia (Mazowieckie) Varsovan ympärillä on Puolan tasaisinta, viljavinta ja vaurainta aluetta. Sen itäpuolella leviää Podlaskie, jossa asuu maan valkovenäläinen vähemmistö. Alueen pääkaupunki on Bialystok. Etelämpänä idässä, Valkovenäjään ja Ukrainaan rajautuen, sijaitsee Lubelskie, jonka keskus on Lublinin yliopistokaupunki. Suurpuola (Wielkopolskie) on yhtä tasaista seutua kuin Masoviakin. Sen pääkaupunki on messuistaan kuulu Poznan, jonka lähellä sijaitsee Gniezno, Puolan ensimmäinen pääkaupunki. Kuvio 3. Puolan maakuntajako ja erityistalousalueet Lähde: Polish Information & Foreign Investment Agency (PaIiIz) 10
Pommeri (Pomorskie) sijaitsee Itämeren rannikolla. Sen keskukset ovat vanha hansakaupunki Gdansk ja Szczecinin satamakaupunki Saksan rajan tuntumassa. Gdanskin länsipuolella asuu puolansukuista kieltä puhuvia kasubeja. Masurian maakunta (Warminsko-mazurskie) on Puolan kesämatkailun keskus. Työllisyystilanne on maan huonoin tällä Kaliningradiin rajoittuvalla alueella. Sleesia (Slaskie) maan lounaisosassa on tärkeä teollisuus- ja kaivosalue ja Puolan tiheimmin asuttu seutu. Sen suurimmat kaupungit ovat Wroclaw (Donolaskien maakunnassa) ja Katowice. Vähäpuola (Malopolskie) maan eteläosassa on Puolan vanhaa hallinnollista keskusta, ja sen keskus Krakova oli 1600-luvulle asti maan pääkaupunki. (Lähde: Puolan suurlähetystön Internet-sivut; Economic Trends) Maakuntien kehityserot Kehityserot Puolan maakuntien välillä ovat suuret. Bruttokansantuote asukasta kohden on Masoviassa noin puolitoistakertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Erot ovat vielä suuremmat, kun tarkastellaan pienalueita (subregion) maakuntien sisällä, ja erityisesti tarkasteltaessa kunkin maakunnan keskusta suhteessa reunaalueisiin. Vuonna 2001 Varsovan alueen BKT/asukas oli kolminkertainen maan keskiarvoon nähden. Kuitenkin on muistettava, että mittari bruttokansantuote asukasta kohden ei anna todellista kuvaa väestön vauraudesta, sillä tilastoissa ei näy omavaraistaloudessa elävien maatilojen tuotantoa, eikä harmaan talouden osuutta, joka on arvioitu olevan noin 15% BKT:sta. Harmaa talous muodostuu lähinnä kaupan, rakentamisen ja palvelujen pimitetyistä tuloista sekä kokonaan rekisteröimättömästä rikollisesta toiminnasta. Kuvio 4. Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnittain M AZOWIECKIE ŚLĄSKIE WIELKOPOLSKIE DOLNOŚLĄSKIE POM ORSKIE ZACHODNIOPOM ORSKIE KUJAWSKO-POM ORSKIE ŁÓDZKIE LUBUSKIE MAŁOPOLSKIE OPOLSKIE ŚWIĘTOKRZYSKIE PODLASKIE WA RM IŃSKO-M AZURSKIE PODKARPACKIE LUBELSKIE POLAND 2001 1998 Lähde: GUS, tekijän laskelmat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Puola = 100 11
Eurostat on vastikään laskenut laajentuneen unionin bruttokansantuotteen asukasta kohden NUTS-2 tasolla 1. Uuden EU:n kuusi köyhintä aluetta löytyvät kaikki Puolasta. Varsovan ympäröimä Masovia yltää 10 vauraimman listalle, mutta senkin ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote on vain 64 prosenttia keskimääräisestä EU-15 -tasosta. Taulukko 2. Uusien EU-maiden vauraimmat ja köyhimmät alueet (NUTS-2) vuonna 2001 10 vaurainta aluetta EU-15 = 100 10 köyhintä aluetta EU-15 = 100 Praha (Tsekki) 135 Lubeskie (Puola) 29 Bratislavský (Slovakia) 102 Podkarpackie (Puola) 29 Közép-Magyarország (Unkari) 81 Warminsko-Mazurskie (Puola) 30 Cypros 78 Podlaskie (Puola) 31 Malta 69 Swietokrzyskie (Puola) 31 Slovenia 68 Opolskie (Puola) 33 Mazowieckie (Puola) 64 Latvia 33 Jihozápad (Tsekki) 55 Eszag-Magyarorszag (Unkari) 34 Nyugat-Dunántúl (Unkari) 54 Vychodne Slovenskio (Slovakia) 34 Jihovýchod (Tsekki) 53 Eszag-Alföld (Unkari) 34 Lähde: Eurostat Puolan maakunnat eroavat myös tuotantorakenteeltaan varsin paljon. Niin maatalouden, teollisuuden kuin palvelujenkin osuudet vaihtelevat suuresti. Palvelusektorin osuus on suurin Masoviassa ja pienin Sleesiassa ja Opolskiessa. Palvelusektorin osuus on kuitenkin kasvanut Puolassa nopeasti. Kuten kuviosta 5 käy ilmi, palvelusektori vastaa jo lähes kaikissa maakunnissa yli 60% kokonais-tuotannosta. Kuvio 5. Tuotannon lisäarvo sektoreittain vuonna 2001 POLAND M AZOWIECKIE ŚLĄSKIE WIELKOPOLSKIE DOLNOŚLĄSKIE MAŁOPOLSKIE Maa- ja metsätalous, kalastus Teollisuus Rakentaminen Palvelut ŁÓDZKIE POM ORSKIE KUJAWSKO-POM ORSKIE ZACHODNIOPOM ORSKIE LUBELSKIE PODKARPACKIE WARM IŃSKO-M AZURSKIE ŚWIĘTOKRZYSKIE PODLASKIE LUBUSKIE OPOLSKIE Lähde: GUS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 Suomessa vastaavat tasot ovat Itä-Suomi, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa. Pienimmät maat kuten Baltian maat ovat kokonaisuudessaan NUTS-2 aluetta. 12
Alkuvuoden 2004 teollisuuden myyntiä ja rakentamista (absoluuttisin luvuin) on kuvattu kuviossa 6 ja näiden alojen palkkatasoa kuviossa 7. Kaksi vaurainta maakuntaa, Masovia ja Sleesia, erottuvat muista selvästi niin tuotannon määrässä kuin palkkatasossaan. Kun teollisuustyöntekijän keskipalkka on euromääräisenä noin 500 euroa, niin Masoviassa keskipalkka ylittää 600 euroa. Rakennusalalla ero on vielä huomattavasti suurempi. Myös suuralueiden sisällä erot ovat huomattavat. Kuvio 6. Teollisuustuotannon ja rakentamisen myynnin arvo, Q1/2004 Mazowieckie Śląskie Wielkopolskie Dolnośląskie Małopolskie Pomorskie Łódzkie Kujawsko-pomorskie Podkarpackie rakentaminen teollisuus Zachodniopomorskie Warmińsko-mazurskie Lubelskie Opolskie Lubuskie Świętokrzyskie Podlaskie 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 miljoonaa euroa (keskikurssi I-III/2004) Kuvio 7. Keskipalkat alueittain teollisuudessa ja rakentamisessa, Q1/2004 PUOLA keskimäärin M azowieckie Śląskie Dolnośląskie Pomorskie Małopolskie Opolskie Świętokrzyskie Wielkopolskie Zachodniopomorskie rakentaminen teollisuus Warmińsko-mazurskie Kujawsko-pomorskie Łódzkie Podlaskie Lubelskie Podkarpackie Lubuskie 0 100 200 300 400 500 600 700 euroa kuukaudessa (keskikurssi I-III/2004) Lähde: GUS 13
Puolalainen Gdanskissa toimiva Markkinatalouden tutkimuslaitos (IBnGR) on arvioinut Puolan alueita sijoituskohteena. Metodina on käytetty ulkomaankauppaan, innovaatiopotentiaaliin, ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, EU:n rakennerahastotukiin, maatalouteen ja työmarkkinoihin liittyviä indikaattoreita. Vertailussa houkuttelevimmiksi investointikohteiksi nousivat Masovia ja Sleesia, ja seuraavaan kategoriaan sijoittuivat Donoslaskie (Ala-Sleesia), Suur-Puola, Pommeri ja Länsi- Pommeri. Heikoimmin menestyivät maakunnat Itä-Puolassa, pohjoisesta etelään saakka. IBnGR on myös laatinut SWOT-analyysit kaikista maakunnista. 14
3 Katsaus Puolan talouteen Puola on vappuna 2004 Euroopan unioniin liittyneistä maista selvästi suurin. Puola yksistään on karkeasti ottaen saman kokoinen kuin kaikki muut uudet EU-maat yhteensä niin pinta-alaltaan, väestön määrältään, työvoimaltaan kuin talouden kooltaan. Näin ollen Puolan talouden kehitys on erityisen tärkeää koko laajentuneen unionin (EU-25) tulevaisuudelle. Vuoden 2002 luvuin Puolan bruttokansantuote vastasi 46 prosenttia kymmenen uuden EU-maan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Yksityisen kulutuksen osuus oli 50%, julkisen kulutuksen osuus 41%, ja investointien 40% uusien EUmaiden (Uudet-10) kokonaismäärästä. Toisaalta Puolan bruttokansantuote asukasta kosken laskettuna jää selvästi uusien EU-maiden keskiarvon alapuolelle, ja laskee näin ollen uusien jäsenmaiden painotettua keskiarvoa merkittävästi. Puolan ostovoimaan suhteutettu BKT oli 41% vanhan EU-alueen (EU-15) keskiarvosta, kun uusien EU-maiden (painotettu) keskiarvo oli 47. Kuvio 8. Puolan talous suhteessa vanhoihin ja uusiin EU-maihin vuonna 2002; ostovoimaan suhteutettu bruttokansantuote ja hintataso, talouden rakenne Kypros 76 Malta 69 Slovenia 69 Tsekki 62 Unkari 53 Hintataso BKT/asukas Slovakia 47 Puola 41 Viro 40 Liett ua 39 Lat via 35 Luxemburg 189 Irlant i 125 Tanska 113 Itävalt a 111 Alankomaat 111 Iso-Brit annia 107 Belgia 107 Ranska 105 Ruotsi 105 Suomi 102 Saksa 100 Italia 98 Espanja 86 Kreikka 71 Portugali 71 Uudet-10 47 EU-15 100 EU-25 91 0 50 100 150 200 Työvoima päätoimialoittain Puola Unkari Viro EU-15 Uudet-10 Maa- ja metsätalous, kalastus 26,8 6,2 6,8 4,0 17,0 Teollisuus, energiantuotanto 20,1 27,1 24,7 18,3 23,7 Rakentaminen 5,1 7,0 6,5 6,6 6,6 Kauppa, kuljetus, tietoliikenne 20,9 25,8 26,9 25,7 23,2 Liike-elämän palvelut, rahoitus 8,6 8,0 8,9 15,0 8,5 Muut palvelut, julkiset palvelut 18,4 25,9 26,1 30,3 21,8 Tuotannon lisäarvo päätoimialoittain Puola Unkari Viro EU-15 Uudet-10 Maa- ja metsätalous, kalastus 3,1 3,7 5,4 2,0 3,5 Teollisuus, energiantuotanto 23,5 25,2 22,8 21,4 25,2 Rakentaminen 6,5 5,5 6,6 5,6 6,2 Kauppa, kuljetus, tietoliikenne 29,9 21,6 31,5 21,5 27,8 Liike-elämän palvelut, rahoitus 16,1 20,7 15,8 27,4 17,2 Muut palvelut, julkiset palvelut 20,8 23,3 18,0 22,1 20,0 BKT menojen mukaan Puola Unkari Viro EU-15 Uudet-10 Yksityinen kulutus 66,5 53,8 57,3 58,3 60,6 Julkiset menot 18,0 23,1 19,7 20,6 19,9 Investoinnit (brutto) 19,0 23,0 28,5 19,4 21,7 Investointien muutos -0,1 2,4 2,9-0,1 1,1 Ulkoinen tasapaino -3,3-2,2-9,4 1,7-3,3 Lähde: Eurostat 2004 EU-15 = 100 15
Suhteutettuna laajentuneen unionin keskiarvoon, Puolan ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 46% EU-25 -maiden keskiarvosta vuoden 2003 luvuin. Puolan taakse Eurostatin vertailussa jäi vain Latvia, jonka BKT/asukas oli 42% unionin keskiarvosta. Viro ja Liettua ovat ohittaneet Puolan viime vuosina nopeamman talouskasvunsa ansiosta. Kuviossa 8 on vertailtu Puolan talouden rakennetta uusiin EU-maihin, Viroon, Unkariin ja vanhaan EU-alueeseen (EU-15). Selkein ero on maataloudesta elantonsa saavien määrässä. Vaikka Puola on muiden siirtymätalousmaiden tapaan läpikäynyt voimakkaan talouden rakennemuutoksen, Puola on edelleen hyvin maatalousvaltainen maa. Alkutuotannossa työskentelee noin neljännes työikäisistä, kun vastaava osuus EU-15 maissa on vain noin 4%. 3.1 Makrotalouden kehitys viime vuosina Taulukko 3. Puolan talouden avainluvut 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 viim. arvo Bruttokansantuote (reaalinen vuosikasvu, %) 4,8 4,1 4,0 1,0 1,4 3,7 1-12/2003 Teollisuustuotanto (reaalinen vuosikasvu) 3,5 3,6 6,7 0,6 1,1 8,7 19,1 1-3/2004 Inflaatio (KHI, kauden lopussa, %-muutos) 8,6 9,8 8,5 3,6 0,8 1,7 1,7 3/2004 Valtion budjettitasapaino (% BKT:sta) -2,4-2,0-2,2-4,3-5,0-4,5 1-12/2003 Bruttopalkka kuukaudessa (EUR) 314 401 472 557 544 492 Q4/2003 Työttömyysaste (LFS data, %) 10,6 15,3 16,0 18,5 19,7 19,3 Q4/2003 Vienti (EUR mrd., nim. hinnat, keskikurssi) 25,1 25,7 34,4 40,4 43,4 47,5 7,1 1-2/2004 Tuonti (EUR mrd., nim. hinnat, keskikurssi) 41,5 43,2 53,1 56,2 58,3 60,4 8,9 1-2/2004 Vaihtotase (% BKT:sta) -4,3-7,4-6,3-4,1-3,6-1,9 1-12/2003 Lähde: Baltic Rim Economies Bimonthly Review 2 2004, www.tukkk.fi/pei/bre Puolan talous 1990-luvulla Kuten kaikissa muissakin Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksissa, Puolan bruttokansantuote vajosi nopeasti, kun sosialistinen talousjärjestelmä murtui ja maa siirtyi markkinatalouteen. Kansantuotteen pudotus vuosina 1989-1991 oli noin 20%, mutta tuotanto kääntyi nopeasti nousuun jo 1990-alkuvuosina. Puolan talous kasvoi 1990- luvulla lähes nopeimmin Euroopan maista, noin 5-7 prosentin vuosivauhdilla. Puola oli myös ensimmäinen Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalousmaa, joka saavutti vuoden 1989 aikaisen tuotannon tasonsa jo 1990-luvun puolivälissä. 1990-luvun nopea kasvu perustui pääasiassa investointien hyvin nopeaan kasvuun. Vuosikymmenen loppupuolella niiden vuosittainen kasvu oli noin 15-20%. Näin ollen investoinnit kiinteään pääomaan lähes kaksinkertaistui vuosikymmenessä. Myös työn tuottavuus kasvoi tasaisesti ja puolitoistakertaistui vuosikymmenessä. Vastaavasti työvoimakustannukset alkoivat nousta nopeasti. 16
Talouskasvu pysähtyi 2000-luvun alkuvuosina Pitkään jatkunut nopea talouskasvu hidastui vuosituhannen taitteessa. Kun 1990- luvulla Puolan BKT:n kasvuvauhti ylitti selvästi vappuna 2004 EU:hun liittyneiden maiden keskimääräisen kasvun, niin vuoden 2000 lopulla Puola jäi ensimmäisen kerran tämän tason alapuolelle. Vuosina 2001 ja 2002 kasvu oli vaimeaa ja jäi jopa taantumasta kärsivän EU-alueen keskiarvon alapuolelle. Talouskasvun hidastumisen syyt löytyvät sekä maan sisäisistä että ulkopuolisista tekijöistä. Keskeinen ulkoinen tekijä oli EU-alueen ja sen sisällä erityisesti Saksan vaisu talouskasvu. Puolan talous on voimakkaasti kytköksissä EU-maiden kanssa, ja Saksa on Puolan ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Sen osuus maan viennistä on peräti noin kolmannes ja tuonnista noin neljännes. Vaikka Puolan vienti Saksaan väheni vuosina 2001 ja 2002, vienti oli ja on edelleen Puolan talouden veturi, sillä kotimainen kysyntä on kasvanut hitaasti ja investointien kasvu on pysähtynyt (ks. kuvio 10). Puolan teollisuustuotanto kasvoi vain 0,6% edellisvuodesta vuonna 2001 ja 1,1% vuonna 2002. Palvelusektori kasvoi hieman teollisuustuotantoa nopeammin. Yksityinen kulutus kasvoi hitaasti myös taantuman aikana, erityisesti vuoden 2002 loppupuolella, mutta investoinnit alenivat jyrkästi edellisten vuosien tasosta. Myös rakentaminen supistui voimakkaasti. Yksi keskeinen syy talouskasvun hiipumiseen oli maan korkeat reaalikorot. Puola kärsi 1990-luvulla kaksinumeroisesta inflaatiosta ja talouden tasapainottomuudesta. Tästä syystä Puolan keskuspankki harjoitti kireää rahapolitiikka, jolla pyrittiin hillitsemään maan budjettivajeen kasvua ja korkeaa inflaatiota. Inflaatio onkin saatu hyvin kuriin, mutta julkiset menot jatkavat kasvuaan. Talouskasvu kiihtyy jälleen Vuoden 2003 jälkimmäisellä puoliskolla Puolan talouskasvu jälleen kiihtyi. Keskuspankki on laskenut roimasti ohjauskorkoaan, kun inflaatio on painunut alas. Alustavien tietojen mukaan vuoden 2004 ensimmäisen neljänneksen kasvu oli lähes 7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja ylitti reilusti ennusteet. Talouskasvun odotetaan kiihtyvän 4,5-5,5 prosentin vuositasolle tämän ja ensi vuoden aikana. Teollisuustuotanto on myös kääntynyt viennin vetämänä reippaaseen kasvuun. Kuviossa 9 on kuvattu Puolan bruttokansantuotteen kehitystä suhteessa muuhun Eurooppaan. Kuviossa 10 tarkastellaan Puolan talouskasvun ja taantuman tekijöitä viime vuosina. 17
Kuvio 9. BKT:n reaalinen kasvu ja ennusteet 8 vuosikasvu % 6 4 2 Puola Uudet-10 EU-15 EU-25 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004* 2005* Lähde: GUS, Eurostat Kuvio 10. Yksityisen kulutuksen, investointien ja teollisuustuotannon kasvu 25 vuosikasvu % 20 15 10 5 0-5 -10-15 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Bruttokansantuote Yksityinen kulutus Investoinnit kiinteään pääomaan Teollisuustuotanto Lähde: GUS Inflaatio ja zlotyn ulkoinen arvo Hinnat nousivat Puolassa hyvin nopeasti 1990-luvulla. Kuluttajahinnat ovatkin noin 11 kertaistuneet vuoden 1990 hintoihin nähden. Hintojen nousu on kuitenkin hidastunut vuosi vuodelta, ja vuosittain muutos on painunut viime vuosina jopa alle 2 prosentin. Vastaavasti 12 kuukauden korko on pudonnut vuoden 2000 noin 15%:sta noin 3,5%:iin. Huhtikuussa 2004 kuluttajahinnat olivat keskimäärin 31 prosenttia korkeammat kuin vuonna 1998. Viime kuukausien aikana kuluttajahinnat ovat jälleen kääntyneet lievään nousuun EU-jäsenyyteen liittyvien tekijöiden (mm. korotukset joidenkin tuotteiden valmisteveroihin ja arvonlisäveroon) ja öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun myötä. Hinnat nousevat kuitenkin varsin maltillisesti esimerkiksi Unkariin, Slovakiaan ja Latviaan verrattuna. Viimeisen kahden vuoden aikana zlotyn ulkoinen arvo on heikentynyt voimakkaasti suhteessa euroon. Zlotyn heikkeneminen heijastaa sijoittajien epäluottamusta Puolan viime vuosien talouspolitiikkaan. Kurssin heikkeneminen on nostanut tuontitavaroiden hintaa, mikä on vaikuttanut negatiivisesti erityisesti investointien määrään. Toisaalta 18
euron vahvistuminen on parantanut Puolan teollisuuden suhteellista hintakilpailukykyä euroalueella ja sitä myötä tukenut maan viennin kasvua. Kuvio 11. Kuluttajahintojen muutos (CPI), Puolan arvo kauden lopussa; uusien EUmaiden harmonisoitu vuoden keskiarvo vuosimuutos % 14 12 10 8 6 4 2 0 Puola Uudet-10 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 3/2004 Lähde: GUS, Eurostat Kuvio 12. Zlotyn vaihtokurssi suhteessa euroon ja dollariin 5,00 4,80 4,60 EUR zlotys 4,40 4,20 4,00 3,80 3,60 USD 3,40 Jan 2002 M ar M ay Jul Sep Nov Jan 2003 M ar M ay Jul Sep Nov Jan 2004 Mar Lähde: National Bank of Poland Työttömyys Puola kärsii yhä pahenevasta työttömyydestä. Työttömyysaste on kivunnut viimeisen viiden vuoden aikana noin 10 prosentista peräti 20 prosenttiin, kun esimerkiksi Unkarissa, Tšekissä ja Sloveniassa työttömyysaste on vain 6-8 prosentin tasolla. Vielä vuonna 1997 Puolan työttömyysaste oli alle EU-maiden keskiarvon. Työttömyysongelma käsittää koko maan ja väestön alueesta ja sukupuolesta riippumatta, mutta heikommin kehittyneillä alueilla ongelma on suurin. Yleisesti ottaen työttömyysaste on hieman korkeammalla kaupungeissa kuin maaseudulla, tosin kaikkein suurimmissa kaupungeissa työttömyysaste on selvästi alhaisempi. Nopeasti paheneva työttömyysongelma on painanut Puolan työllisyysasteen alas. 19
Kuvio 13. Työttömyysaste, Puolan arvo kauden lopussa, uudet-10 keskimääräinen vuosiarvo % työvoimasta 25 20 15 10 5 Puola Uudet-10 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: GUS, Eurostat (molemmissa Labour Force Survey data) Työvoiman määrä on laskenut lähes kaikilla talouden sektoreilla. Yksityisellä sektorilla lasku on ollut voimakkainta rakentamisessa ja tehdasteollisuudessa, kun yritykset ovat pyrkineet parantamaan tuottavuuttaan. Vuosina 2000-2003 yrityssektorin työvoiman määrä on kasvanut vain kiinteistö- ja liike-elämän palveluissa. Kuvio 14. Työvoiman työllisyysaste % 75 70 65 60 55 Miehet Maalla asuvat Yhteensä Kaupungeissa asuvat Naiset 50 45 40 1992 1995 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: Warsaw School of Economics Ulkoinen tasapaino Puolan vaihtotase on ollut jatkuvasti alijäämäinen muiden Keski- ja Itä-Euroopan uusien EU-maiden tapaan. Viime vuosina ongelma on kuitenkin helpottunut, kun maan vienti on kasvanut tuontia nopeammin. Puolan vaihtotaseen alijäämä on myös huomattavasti pienempi kuin Baltian maissa. Vuonna 2003 Viron vaihtotaseen alijäämä oli 13,7, Latvian 9,2 ja Liettuan 6,6 maan bruttokansantuotteesta, kun Puolan alijäämä kapeni 1,9 prosenttiin BKT:sta. 20