Tavoiteohjelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Joukkoliikenne, Opiskeluterveydenhuolto, Opiskelijat kaupunkilaisina.



Samankaltaiset tiedostot
Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä

OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne

[2]

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Puh

RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Kunnallispoliittinen ohjelma

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija Oulun korkekoululiikunta / Oamk

OPISKELIJA JKL KUNTAPOLIITTINEN OHJELMA JYY

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 20/ (4) Kaupunginhallitus Asia/ Pöytäkirjanote tarkastamaton

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA

UUSI LIPPU- JA TARIFFIJÄRJESTELMÄ WALTTI 2015

LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENNE ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO 2014

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

YTHS on opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden tukena.

PALVELUSOPIMUS 2018 SODANKYLÄNTIEN ALUELAUTAKUNTA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Toimintasuunnitelma 2011

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

ISYY:n järjestökoulutus Kuopion korkeakoululiikunta

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

IMATRAN PAIKALLISLIIKENNE

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä

Pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Yliopistoliikunta. Järjestökoulutus

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari , Eduskuntatalo

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys Anne Korhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö.

ICPC johdon työkaluna johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte :

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

4.3 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

Henkilöstökyselyn tulokset

Taksavyöhykkeiden määrittely ja lippujen hinnoittelu (Päivitetty )

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut

Brändikirja. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Opiskeluterveydenhoito

KORKEAKOULULIIKUNNAN BAROMETRI

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

LAHDEN NUORISOVALTUUSTON KÄRKIHANKELISTA 2013 NUORTEN VERSIO

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

KUNTASTRATEGIA

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

JYY Liikuntavastaavien koulutus Hallitusvastaava Hanna Huumonen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

OPISKELIJAN KUOPIO. Kehitysideoita opiskelijanäkökulmasta Mikko Luoto Kesäharjoittelija

LAPPEENRANNAN ALUEEN MAASEUTULIIKENTEEN WALTTI -KÄYTTÖÖNOTTO

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät

Mikä tekee Mikkelin mallista mainion

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Monialainen yhteistyö

SOPIMUSLUONNOS

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Transkriptio:

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Joukkoliikenne... 3 2.1 Hinnoittelu ja liput... 3 2.2 Vuorot ja reitit... 5 3. Opiskeluterveydenhuolto... 5 3.1 Opiskelijoiden terveydenhuolto Imatralla nyt... 5 3.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä... 6 3.3 Uusi kunnallinen malli opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi... 7 4. Opiskelijat kaupunkilaisina... 9 4.1 Vapaa-aika ja harrastemahdollisuudet... 9 4.2 Opiskelijoiden tukeminen ja kuunteleminen... 10 Lähteet... 11

1. Johdanto Saimaan ammattikorkeakoululla on kaksi kampusta Imatralla, Linnalan kampus ja Itä-Vuoksen kampus. Imatralla opiskelee noin 550 korkeakouluopiskelijaa, jotka ovat huomattava voimavara koko Imatran kaupunkiyhteisölle. Korkeakoulutettujen osaamisen pitäminen Imatralla on ensiarvoisen tärkeää ja siihen tulee panostaa. Tämän lisäksi Imatralla on yhteensä noin 1 000 yli 18-vuotiasta toisen asteen oppilasta. Heille tärkeät asiat nuorina aikuisina ovat hyvin lähellä korkeakouluopiskelijoille tärkeitä asioita. Nämä oppilaat ovat myös iso osa Imatran tulevaisuutta. He ovat myös mahdollisia tulevia paikallisia korkeakouluopiskelijoita ja sen jälkeen vakituisia Imatran kaupunkilaisia. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta esittää tässä kunnallispoliittisessa tavoiteohjelmassa konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joiden avulla kaupunki voi parantaa opiskelijoille ja nuorille aikuisille tärkeitä asioita. Tavoiteohjelmassa tuodaan esille niitä epäkohtia, jotka nähdään esteenä vaihtaa kotikunnaksi Imatra ja jäädä kaupunkiin opintojen päätyttyä. Kaikki tavoiteohjelmassa esitetyt parannukset hyödyttävät kaikkia kaupunkilaisia ja lisäävät Imatran houkuttelevuutta kotikuntana ja pitkäaikaisena asuinpaikkana. Tavoiteohjelma on jaettu kolmeen osa-alueeseen: Joukkoliikenne, Opiskeluterveydenhuolto, Opiskelijat kaupunkilaisina. 2. Joukkoliikenne 2.1 Hinnoittelu ja liput Paikallisliikenteellä kulkeminen on liian kallista opiskelijoille Imatran paikallisliikenteessä ei ole tällä hetkellä käytössä ollenkaan opiskelijahintaisia lipputuotteita. Paikallisliikenteessä on käytössä 23,50 euron hintainen 10 matkan kortti, 50 euron hintainen 30 päivän kaupunkikortti ja 340 euron hintainen vuosilippu. Näiden lipputuotteiden hinnat ovat kaikille samat eivätkä ne ota millään tapaa huomioon opiskelijoiden taloudellisia realiteetteja. Imatran asutus ja palvelut ovat levittäytyneet laajalle alueelle. Puhutaan niin sanotusta kolmen keskustan kaupungista, jonka keskustat ovat Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. Suurin osa opiskelija-asunnoista sekä ammattikorkeakoulun Linnalan kampus sijoittuvat Mansikkalan alueelle. Opiskelijat joutuvat kuitenkin palveluiden, harjoitteluiden, töiden ja asuntojen takia matkustamaan julkisella liikenteellä säännöllisesti. Kampukseen nähden kauempana sijaitsevissa kaupunginosissa on tarjolla paljon yksityisten vuokranantajien asuntoja. Nämä vuokra-asunnot ovat yleensä hintatasoltaan erittäin houkuttelevia opiskelijoille, mutta paikallisliikenteen lippujen hinnat ovat esteenä näiden asuntojen hyödyntämiselle. Opiskelijoiden toimeentulo muodostuu yleensä pääasiassa opintotuesta ja epäsäännöllisistä töistä joko opiskeluiden ohella tai loma-aikoina. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Maksimissaan

ammattikorkeakouluopiskelijan opintoraha ja asumislisä ovat yhteensä 499,60 euroa kuukaudessa, mistä vähennetään vielä verot. Tämän lisäksi opintotukeen kuuluu opintolainan osuus, joka on 300 euroa kuukaudessa. Opintolainan laskeminen mukaan opiskelijan kuukausituloihin on kyseenalaista, sillä lainarahalla eläminen ei ole toivottavaa. Koska opiskelijoiden tulot ovat niin pienet, esimerkiksi 50 euron hintainen paikallisliikenteen kaupunkikortti on heille liian kallis. Uusilla lipputuotteilla paikallisliikenteen käyttäminen kannattavaksi kaikille opiskelijoille Opiskelijoille tulisi tarjota lippuja opiskelijahintaan. Lipputuotteet voisivat tyypiltään olla nykyiset, mutta 10 matkan korttiin sekä 30 päivän kaupunkikorttiin tulee laatia oma hinnoitteluryhmä opiskelijoille. Opiskelijakunta esittää 50 prosentin alennusta 30 päivän kaupunkikorttiin sekä 30 prosentin alennusta 10 matkan korttiin. Näillä alennusprosenteilla lipputuotteista saataisiin sellaisia, että 30 päivän kaupunkikortti palvelisi säännöllisesti paikallisliikennettä käyttäviä ja 10 matkan kortti ajoittain esimerkiksi harrastusten takia liikkuvia opiskelijoita. Opiskelijahintaisten lipputuotteiden myyntiehtoihin tulee kirjata, että alennetun hinnan saamiseksi on oltava todistettavasti kirjoilla Imatralla. Monessa Suomen korkeakoulukaupungissa opiskelijahintaisen 30 päivän kaupunkikortin hinta on huomattavasti halvempi kuin Imatralla. Tällaisia kaupunkeja ovat muun muassa Kajaani, Pori, Kuopio, Rovaniemi, Vaasa ja Seinäjoki. Alennusluokkien luominen opiskelijoille ei suoraan tarkoita suurempaa menoerää kaupungin paikallisliikennebudjettiin. Huomattavasti houkuttelevammat lipputuotteet kannustaisivat opiskelijoita matkustamaan ja lisäisivät näin sekä matkojen että ostettujen matkakorttien määrää. Opiskelijahintaisten lipputuotteiden hinnanalennuksen kulujen kattamiseen kaupunki voi saada valtionapua enintään 48 prosenttia hyväksyttävistä kuluista. Toimiva ja opiskelijalle edullinen paikallisliikenne on myös erittäin iso vetovoimatekijä kaupungille. Opiskelupaikkakunta koetaan yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä opiskelupaikkaa etsittäessä, joten Imatran kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen korkeakoulukaupunkina on kaikin tavoin suotavaa. Kansainvälisille opiskelijoille on tarjottava yhdenvertainen mahdollisuus opiskelijahintaisiin lippuihin Uusia opiskelijahintaisia lipputuotteita luotaessa on muistettava myös kansainväliset opiskelijat. Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran kampuksilla opiskelee merkittävä määrä kansainvälisiä opiskelijoita, jotka ovat myös potentiaalisia paikallisliikenteen käyttäjiä. Kaikilla kansainvälisillä opiskelijoilla ei ole kotikuntaoikeutta opiskeluiden lyhyen keston takia ja osa saa kotikuntaoikeuden vasta opiskeltuaan esimerkiksi vuoden. Nämä eivät saa olla esteenä ostettaessa paikallisliikenteen opiskelijahintaista lipputuotetta. Paikallisliikenteen opiskelijahintaisten lippujen myyntiehdoissa tulee mahdollistaa kansainvälisten opiskelijoiden matkustaminen opiskelijahinnoilla. Näin tehdään esimerkiksi Rovaniemellä. Kansainvälisille opiskelijoille tulee taata yhdenvertainen asema suomalaisten opiskelijoiden rinnalla paikallisliikenteen käyttäjinä. Opiskelijoiden julkisen liikenteen lippuhinnat on suhteutettava opintotuen tasoon ja sillä tavoin opiskelijoiden tuloihin.

Opiskelijoille on tarjottava 30 päivän kaupunkikorttia 50 prosentin ja 10 matkan korttia 30 prosentin alennuksella. Opiskelijahintaisten lipputuotteiden luominen ei merkitse pelkkää lisämenoa kaupungille, koska matkustajamäärien voi olettaa kasvavan. Lipputuotteiden hinnanalennuksiin voi myös hakea valtionapua. Kansainvälisillä opiskelijoilla on oltava mahdollisuus opiskelijahintaisiin lipputuotteisiin, mikäli heidän asuinpaikkansa on Imatra. 2.2 Vuorot ja reitit Järkevällä reittisuunnittelulla ja sopivilla vuoroväleillä tehdään paikallisliikenteestä sujuvaa kaikille Imatran paikallisliikenteen reittiverkosto kattaa hyvin kaikki tärkeät alueet huolimatta kaupungin hajanaisuudesta. Opiskelijoille tärkeimmät reitit ovat 1 ja 3. Nämä reitit kulkevat kampusten, opiskelija-asuntojen, tärkeimpien palveluiden sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksien läheisyydeltä. Tulevaisuudessa reittejä suunniteltaessa tulee pitää mielessä opiskelijoille tärkeiden asioiden sijainti. Vuorot Imatran paikallisliikenteessä ovat tyydyttävät. Tiettyinä aikoina vuorovälit ovat liian pitkiä. Ruuhka-aikoina aamuisin ja iltapäivisin harvat vuorovälit aiheuttavat tungosta linja-autoihin. Kaupungin tulisi paikallisliikenteen sujuvoittamiseksi lisätä kapasiteettia ruuhka-aikojen vuoroille. Paikallisliikenteen reittien ja vuorojen tulee olla kattavia ja palvella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti käyttäjiä. Ruuhka-aikojen vuoroille tulee lisätä kapasiteettia matkustamisen sujuvoittamiseksi. 3. Opiskeluterveydenhuolto 3.1 Opiskelijoiden terveydenhuolto Imatralla nyt Toimiva terveydenhuolto on jokaisen opiskelijan oikeus Jokainen opiskelija on oikeutettu kattavaan ja toimivaan terveydenhuoltoon. Opiskeluterveydenhuollon järjestäminen on lain mukaan opiskelupaikkakunnan vastuulla opiskelijan kotikunnasta riippumatta. Opiskelupaikkakunnan tulee taata opiskelijoille terveys- ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveys- ja päihdetyöpalvelut, seksuaaliterveyden palvelut sekä suun terveydenhuolto. Imatralla opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä kunnallinen palvelu. Opiskeluterveydenhuolto on organisoitu järjestämällä terveydenhuolto erillisellä opiskeluterveydenhuollon toimipisteellä. Opiskeluterveydenhuolto on yhteinen ammattiopiston oppilaiden kanssa, jolloin sillä on yli 1 000 käyttäjää. Vastaanotto on arkiaamuisin auki kaksi tuntia, jona aikana voi tavata terveydenhoitajaa ilman ajanvarausta. Kaikki muut palvelut on järjestetty terveyskeskuspalveluina samalla tavalla kuin kaikilla kuntalaisilla.

Suun- ja mielenterveyden palvelut opiskelijoille ovat myös kunnallisesti järjestettyjä. Suunterveyden jonotilanne Imatralla on kohtuullinen. Mielenterveyden palvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Psykologin tai kuraattorin vastaanotolle pääsee yleislääkärin lähetteellä, kun on ensin päässyt yleislääkärille terveydenhoitajan lähettämänä. Mielenterveyden palvelut eivät myöskään ole riittävän nopeasti saavutettavissa, mikä voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia opiskelijalle. Muut kuin Imatralla kirjoilla olevat opiskelijat eivät saa mielenterveyspalveluita käyttöönsä ilman kotikuntansa maksusitoumusta, vaikka opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuuseen kuuluvat myös mielenterveyden palvelut. Yleisesti opiskeluterveydenhuollon palvelut Imatralla ovat vaikeasti saavutettavissa ja palveluketju on monimutkainen. Tällä hetkellä ei tarjota helposti löydettäviä ja kattavia niin sanottuja yhden luukun palveluita. Myös kattava tiedonsaanti nykyisistä palveluista on erittäin hankalaa. Opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu on terveydenhoitolain mukaan opiskelupaikkakunnalla. Opiskelijoiden terveydenhuolto on tällä hetkellä Imatralla järjestetty kunnallisena palveluna. Ainut opiskelijoita varten olemassa oleva palvelu on ammattiopiston oppilaiden kanssa yhteinen terveydenhoitajan vastaanotto arkiaamuisin. Nykyinen opiskeluterveydenhuolto on vaikeasti saavutettavissa ja palveluketju on monimutkainen. Kattava tiedonsaanti opiskeluterveydenhuollosta on vaikeaa. 3.2 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä YTHS - ylivertainen opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätio YTHS on ainoastaan korkeakouluopiskelijoille terveydenhuollon palveluita tarjoava taho. YTHS on alun perin perustettu yliopisto-opiskelijoiden terveyspalvelujen tuottajaksi, mutta vuonna 2011 alkaneen pilotoinnin myötä myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa sekä Saimaan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa opiskelevat ovat olleet oikeutettuja käyttämään YTHS:n palveluita. Pilotointi on kolmevuotinen ja loppuu vuonna 2014. Tämän jälkeen arvioidaan, onko YTHS se taho, joka järjestää terveydenhuollon palvelut myös kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. YTHS tarjoaa palveluitaan tällä hetkellä noin 135 000 opiskelijalle ympäri maata 16 eri terveysasemalla. Tarjottavat palvelut jakaantuvat kolmeen eri osaan: yleisterveys, suunterveys ja mielenterveys. Opiskelija saa palvelut käyttöönsä maksamalla lukuvuosittain terveydenhoitomaksun, joka lukuvuonna 2011 2012 oli 42 euroa. Terveydenhoitomaksu on pakollinen yliopisto-opiskelijoille, mutta toistaiseksi vapaaehtoinen pilotissa mukana oleville ammattikorkeakouluopiskelijoille. Yleisterveyden palvelut ovat opiskelijoiden käytettävissä pelkällä terveydenhoitomaksulla ja osasta muita palveluita maksetaan keskimäärin 4-10 euron suuruisia käyntimaksuja.

YTHS on ratkaisu opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisongelmiin Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla eli kunnallisesti järjestetty palvelu ei ole ainut vaihtoehto kattavien terveydenhuollon palveluiden tarjoamiseksi jokaiselle opiskelijalle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä on tarvittavat resurssit ja erittäin kattava asiantuntemus opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseen. Parhaana ratkaisuna Imatran opiskeluterveydenhuollon ongelmiin opiskelijakunta esittää Imatralla opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtämistä YTHS:n palveluiden piiriin. Imatran kaupunki suhtautuu ammattikorkeakouluopiskelijoiden siirtämiseen YTHS:n palveluiden piiriin pääosin erittäin myönteisesti. Kunnan maksuosuutta varten on varattu vuoden 2012 talousarvioon rahaa siirtämistä ajatellen. Imatran kaupungin tulee ottaa entistä aktiivisempi ote neuvotteluissa YTHS:n kanssa. Ensisijaisena tavoitteena on saada ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon palveluiden järjestäjäksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Tulevaisuuden taloussuunnittelussa on myös otettava edelleen huomioon kunnan maksuosuus YTHS:n palveluiden järjestämiseksi. Samalla rahalla, jolla kunta rahoittaisi vuosittain YTHS:ää, ei pystytä kunnallisena palveluna pelkästään opiskelijoille järjestämään läheskään yhtä kattavia palveluita. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS tarjoaa 135 000 korkeakouluopiskelijalle terveydenhuollon palveluita ympäri Suomea 16 eri terveysasemalla. Kunta voi siirtää opiskeluterveydenhuollon järjestämisen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymälle taholle, kuten YTHS:lle. Toimivien terveyspalveluiden takaamiseksi jokaiselle ammattikorkeakouluopiskelijalle tulee opiskeluterveydenhuollon Imatralla olla YTHS:n järjestämä. Imatran kaupungin on otettava entistä aktiivisempi ote neuvotteluissa YTHS:n kanssa ja varattava tulevaisuudessakin varat talousarvioon kunnan maksuosuutta varten. 3.3 Uusi kunnallinen malli opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi Uudelleenjärjestelyillä toimivuutta kunnalliseen opiskeluterveydenhuoltoon Opiskeluterveydenhuollon palvelut voidaan järjestää myös kunnallisena palveluna, mutta se vaatii isoja muutoksia Imatralla. Nykyinen palveluketjun monimutkaisuus ja palveluiden hajanaisuus on korjattava ensi tilassa. Opiskelijoille on tarjottava kattavat terveydenhuoltopalvelut kotikunnasta riippumatta ja palveluista on oltava riittävät tiedot helposti saatavilla suomeksi ja englanniksi. Yleisterveyspalveluiden päivystysluonteisuus ja muiden palveluiden nopea saavutettavuus on taattava. Opiskelijakunta esittää, että nykyinen erillinen opiskeluterveydenhuollon yksikkö ammattiopiston vieressä lopetetaan. Erillisen yksikön sijasta opiskeluterveydenhuollon palvelut tulee siirtää Mansikkalan terveysasemalle. Yksi terveydenhoitaja saa ensisijaisesti vastuulleen opiskelijat aamuvastaanoton ajaksi ja he menevät muiden asiakkaiden

ohi. Mikäli opiskelijoita ei ole asioimassa, voi terveydenhoitaja palvella muita kaupunkilaisia. Terveystarkastukset ja muut ajanvarausta vaativat palvelut hoidetaan myös Mansikkalan terveysasemalla. Edellä mainittu ratkaisu siirtäisi opiskelijoiden tarvitsemat palvelut pääosin samaan osoitteeseen, helpottaisi palveluketjun toimintaa ja selkeyttäisi palveluiden kokonaisuutta. Matka Linnalan kampukselta tai kampuksen läheisyydessä sijaitsevista opiskelija-asunnoista Mansikkalan terveysasemalle ei kasva entiseen opiskeluterveyden vastaanoton sijaintiin nähden kuin noin 400 metriä. Tällä ratkaisulla myös tehostetaan opiskeluterveydenhoitoon keskittyneiden terveydenhoitajien resurssien käyttöä. Mielenterveyspalveluille on kysyntää ja niiden tarjontaan on panostettava Mielenterveyspalveluiden tarve opiskelijoiden keskuudessa kasvaa jatkuvasti. Noin kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kokee kärsivänsä psyykkisistä vaikeuksista. Mielenterveysongelmien vuoksi eläkkeelle siirtyneiden 16 29-vuotiaiden nuorten määrä yli kaksinkertaistui vuosien 2000 ja 2008 välillä. Iso ongelma nykyisin on myös se, että kolmasosa korkeakouluopiskelijoista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Sosiaalisen syrjäytymisen riski on siis aito uhka korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Mielenterveyden palveluiden käytön lisääntymiseen on monta vaikuttavaa tekijää. Suurimmat näistä ovat parantunut kyky havaita ongelmia, pienempi kynnys hakeutua hoitoon ja ihmisten nykyinen asennoituminen mielenterveysongelmiin, mikä antaa jokaiselle mahdollisuuden hakeutua hoitoon ilman leimautumisen pelkoa. Imatralla tarve toimiville ja kattaville mielenterveyspalveluille ei ole yhtään pienempi kuin valtakunnallisella tasolla. Tästä syystä mielenterveyspalvelut on saatava jokaisen opiskelijan ulottuville ja hoitoon ohjautumista on helpotettava huomattavasti. On ensiarvoisen tärkeää, että mielenterveysoireiden ilmetessä hoitoon pääsee nopeasti. Palveluketjun on oltava selkeä ja mielenterveyshuollon sekä yleisterveyshuollon yhteistyö saumatonta. Hyvällä yhteistyöllä parannetaan erilaisten oireiden havaitsemismahdollisuutta ja helpotetaan hoidon saamista. Imatran tulee huolehtia terveydenhuoltolain määräämistä mielenterveyspalveluista jokaiselle Imatralla opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle. Opiskeluterveydenhuollon palvelut tulee järjestää Mansikkalan terveysasemalla. Opiskeluterveydenhuollon palvelut pitää taata kattavina jokaiselle Imatralla opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle. Opiskeluterveydenhuollon palveluista tulee olla riittävät tiedot jokaisen opiskelijan saatavilla suomeksi ja englanniksi. Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja kasvaneeseen tarpeeseen tulee pystyä vastaamaan tarjoamalla terveydenhuoltolain mukaiset mielenterveyspalvelut jokaiselle Imatralla opiskelevalle korkeakouluopiskelijalle.

4. Opiskelijat kaupunkilaisina 4.1 Vapaa-aika ja harrastemahdollisuudet Opiskelijoissa on paljon potentiaalia kaupungin vapaa-ajan palveluiden käyttäjiksi Imatralla on runsaasti mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa. Suurin yksittäinen ryhmä on erilaiset liikuntamahdollisuudet. Ainoastaan urheilutalon ja uimahallin palvelut ovat korkeakouluopiskelijoiden kannalta sijainniltaan hyviä ja näin ollen tunnetuimpia opiskelijoiden keskuudessa. Osassa kaupungin palveluista on erillinen hintaluokka opiskelijoille. Esimerkiksi uimahallin kertalipusta opiskelija saa noin 22 prosentin alennuksen ja urheilutalon kuntosalikäynnistä noin 14 prosentin alennuksen. Imatran kaupungin tulee kannustaa korkeakouluopiskelijoita enemmän vapaa-ajanpalveluidensa käyttäjiksi. Ensimmäinen askel on palveluiden tunnettuuden lisääminen. Erilaiset palvelut on koottava selkeästi yhteen paikkaan ja tuotava potentiaalisten käyttäjien tietoon. Erilaiset ilmaiset kokeilukäynnit madaltavat kynnystä aloittaa palveluiden käyttö. Opiskelijoiden kannalta tärkein houkuttelevuustekijä on kuitenkin palveluiden hinta. Opiskelijakunta esittää, että kaikkiin kaupungin tarjoamiin vapaa-ajanpalveluihin kulttuurista liikuntaan, luodaan oma hintaluokka opiskelijoille. Sen hintataso on suhteutettava opiskelijoiden toimeentulon tasoon tarjoamalla normaalihinnasta 50 prosentin alennus Houkuttelevammat hinnat voivat lisätä palveluiden käyttäjämääriä. Myönteiset kokemukset kaupungista opiskeluaikana lisäävät myös houkuttelevuutta jäädä Imatralle asumaan opintojen päätyttyä. Korkeakoululiikunnan tukeminen on nähtävä panostuksena opiskelijoiden hyvinvointiin Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta liikunnalla on tutkitusti terveyttä edistäviä ja ylläpitäviä vaikutuksia. Imatralla opiskelevilla Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ei ole tällä hetkellä järjestettyä korkeakoululiikuntaa lukuunottamatta hinta-alennuksia uimahalliin ja urheilutalolle. Korkeakoululiikunnan suositusten mukaan korkeakouluopiskelijoille tulee järjestää perusliikuntapalvelut ja mahdollisuudet niin sanottujen perusliikuntatilojen käyttöön. Opiskelijakunnan järjestämän liikuntakyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä Imatralla opiskelevasta korkeakouluopiskelijasta käyttäisi korkeakoululiikunnan palveluita. Tällä hetkellä Lappeenrannassa toimiva Saimaan korkeakoululiikunta SaLUT on valmis laajentamaan toimintaansa myös Imatralle. Perusideana on tarjota opiskelijoille erilaisia liikuntapalveluja, esimerkiksi palloilulajeja ja ryhmäliikuntatunteja. Imatran kaupungin tulee tukea Saimaan korkeakoululiikuntaa tarjoamalla kaupungin liikuntatiloja veloituksetta SaLUTin käyttöön viikoittain lukuvuoden ajan. Näin kaupunki edistää opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia ja sitä kautta hyvinvointia. Ohjaamattomaan ajanviettoon ja yhteiseen oleskeluun oltava mahdollisuus Yhteisöllisyys on tärkeä asia opiskelijoille.. Yhteisöllisyyden edistämisessä tärkeinä tekijöinä ovat yhteinen ajanvietto ja sosiaalinen kanssakäyminen opiskelijoiden kesken. Imatralla on paljon kansainvälisiä opiskelijoita suhteessa koko opiskelijamäärään. Näiden opiskelijoiden integroiminen yhteisöön sekä tutustuttaminen kotimaisten opiskelijoiden

kanssa on erittäin tärkeää. Vapaa-aikaa halutaan viettää ystävien kanssa myös ilman alkoholia, muun muassa erilaisten illanviettojen kuten lautapeli- ja ruokailtojen merkeissä. Yhdessäoloon ja ajanviettoon ei kaupungilla ole tällä hetkellä tarjolla opiskelijoita palvelevia ratkaisuja. Imatran kaupungin tulisi ottaa aktiivinen ote opiskelijoiden yhteisöllisyyden edistäjänä ja terveellisten vapaaajanviettomahdollisuuksien tarjoana. Kaupungin tulee tarjota erilaisia oleskelu- tai kerhotiloja myös pelkästään nuorille aikuisille lähellä kampusta ja opiskelija-asuntoja. Opiskelijoille on luotava oma hintaluokka kaikkiin kaupungin tarjoamiin vapaa-ajanpalveluihin (50 prosentin alennus normaalihinnasta). Korkeakoululiikunnan edistäminen on nähtävä positiivisena asiana ja siihen on panostettava tarjoamalla SaLUTin käyttöön kaupungin liikuntatiloja veloituksetta. Pelkästään nuorille aikuisille tarjottavat oleskelu- ja kerhotilat on nähtävä tärkeänä asiana ja mahdollistettava tällaisten tilojen käyttäminen. 4.2 Opiskelijoiden tukeminen ja kuunteleminen Opiskelijakunta on opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntija Kaupungin päätöksenteon piirissä on erittäin paljon asioita, jotka koskettavat joko suoraan tai vähintään välillisesti opiskelijoita. Näitä asioita ovat muun muassa kaikki julkiseen liikenteeseen, terveydenhuoltoon, vapaaajanviettomahdollisuuksiin ja sosiaalietuuksiin liittyvät kysymykset. Kaupungissa tehdään tällä hetkellä paljon päätöksiä, joiden valmistelussa ei kuulla niitä ryhmiä, joita kyseiset päätökset koskevat. Opiskelijakunnalla on lain määrittelemä tehtävä toimia oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijoiden edunvalvojana. Tämän tehtävän toteuttaminen on yhdessä osaavien toimijoiden kanssa antanut opiskelijakunnalle valmiudet toimia opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntijana. Opiskelijakunta edustaa virallisesti oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijoiden mielipidettä ja on näin ollen erittäin halukas sekä kykenevä antamaan lausuntonsa tai mielipiteensä kaikkiin opiskelijoihin liittyviin asioihin. Kaupunkiorganisaation pitää päätöksiä tehdessään muistaa niiden vaikutukset kaikkiin eri ryhmiin, myös opiskelijoihin. Päätettäessä asioista, jotka koskettavat opiskelijoita, tulee mielipidettä asiaan kysyä opiskelijoilta. Opiskelijakunta on se kanava, johon kaupunkiorganisaation tulee tukeutua, kun se tarvitsee opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntijaa. Kaupungin tuki on iso osoitus positiivisesta suhtautumisesta opiskelijoihin Opiskelijakunta, opiskelijayhdistykset ja yksittäiset opiskelijat tai heistä koostuvat ryhmät järjestävät vuosittain paljon erilaisia tapahtumia ja palveluita opiskelijoille. Opiskelijakunta keskittyy työssään opiskelijoiden edunvalvontaan ja jäsenetuihin. Erilaisia niin hyvinvointia kuin yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia pyritään järjestämään entistä enemmän, koska ne nähdään tärkeänä apuna opiskelijoiden jaksamisen edistämisessä.

Vuoden 2012 aikana tullaan avaamaan Opiskelijan Imatra -palvelu, joka kokoaa kaikki Imatralla opiskeleville tärkeät tiedot yhteen paikkaan. Palvelu on käytännössä opiskelijakunnan ylläpitämä internet-sivusto. Palvelu sisältää jäsenedut, tapahtumakalenterin, kaupunki-infon sekä mahdollisesti myös asunnon- ja työnvälityksen. Palveluun otetaan mukaan korkeakouluopiskelijoille tärkeiden asioiden lisäksi myös toisen asteen oppilaita kiinnostavat osa-alueet. Imatran kaupunki voi omalla tuellaan ja panoksellaan edistää opiskelijoiden viihtyisyyttä ja näin selkeästi edistää positiivisen kaupunkikuvan muodostumista ja Imatran vetovoiman kasvua. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä silloin, kun opiskelija miettii sijoittumistaan opiskeluiden päätyttyä. Kaupungin tulee tukea Opiskelijan Imatran kaltaisia hankkeita vuosittain. Tämä korostaa Imatran asemaa opiskelijamyönteisenä kaupunkina. Tukimuotoja ovat tilanteesta riippuen tilojen maksuton käyttö tai suora rahallinen tuki. Opiskelijakunta on opiskelun ja opiskelijoiden asioiden asiantuntija. Kaupungin tulee päättäessään opiskelijoita koskettavia asioita kysyä mielipidettä opiskelijoilta. Opiskelijoita edustaa opiskelijakunta. Imatran kaupungin pitää omalla panoksellaan edistää kaupungin viihtyisyyden ja vetovoiman lisäämistä opiskelijoiden silmissä. Kaupungin rahallinen tai tiloja koskeva tuki Opiskelijan Imatran kaltaisille hankkeille on ensiarvoisen tärkeää. Lähteet Finlex, Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326, 17 Opiskeluterveydenhuolto Finlex, Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 ja internet-sivut (www.yths.fi) Kansaneläkelaitos, teemakatsaus, Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys edelleen kasvussa Opiskelijoiden liikuntaliitto ry, Korkeakoululiikunnan suositukset Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta, Imatran liikuntakysely 2012 Saimaan ammattikorkeakoulu, opintohallinto Imatran alueen lukioiden ja Etelä-Karjalan ammattiopiston kansliat Imatran kaupunki, toimialat ja internet-sivut (www.imatra.fi) Tässä ohjelmassa mainitut tiedot kaupunkien joukkoliikenteestä on poimittu joko kaupungin tai sen joukkoliikennettä hoitavan liikennöitsijän internet-sivuilta maaliskuussa 2012