Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka paljon alkoholi maksaa? Nuorisoasemakäynti 50 Katkaisuhoito 125 / vrk = 46 000 / v Tukiasuminen 60 / vrk = 20 000 / v Huostaan otetun lapsen laitoshoito 70 000-110 000 / v Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1 200 000 65 vuoden ikään mennessä Työterveyshuollon varhainen puuttuminen alkoholin käyttöön 84-241 Ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin palkkaaminen 40 000 / v Perhehoito 16 000 / v Lähde: Matti. Alkoholiohjelma 2008-2011 ja THL.. 4
Terveydenhuollon suorista kustannuksista selittävät seuraavat sairausryhmät noin puolet Työpanosmenetyksistä kolme neljännestä selittyy seuraavilla sairausryhmillä sydän- ja verisuonitaudit 17 % mielenterveyshäiriöt 13 % hengityselinsairaudet 11 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11 % mielenterveyshäiriöt 26 % tuki- ja liikuntaelinsairaudet 21 % vammat ja myrkytykset 16 % sydän- ja verisuonitaudit 14 %
10.9.2014 L Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on poikkihallinnollista yhteistyötä johon kuuluvat Hyvinvointia ja terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka Hyvinvointia ja terveyttä tukevat ympäristöt Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevan toiminnan vahvistaminen Yksilöllisten tietojen ja taitojen kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen Mukailtuna WHOn Ottawan konferenssin terveyden edistämisen julkilausuman pohjalta
Terveydenhuoltolaki 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen 11 vaikutusten ennakkoarviointi Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa 12 tavoitteet ja toimenpiteet seuranta ja raportointi, hyvinvointikertomus vastuut ja yhteistyö kun sote-palvelut yhteistoimintana Terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen alueellisesti 36 Työvälineitä: TEAviisari vertailutietojärjestelmä Avoin verkkopalvelu: www.thl.fi/teaviisari Tarkastelee terveyden edistämisen aktiivisuutta eri toimialoilla Perusterveydenhuolto Opetustoimi Liikuntatoimi Kuntajohto Tulossa: sosiaalitoimi ja ikäihmisten palvelut Mahdollistaa vertailun muihin kuntiin ja alueisiin
TEAviisarin tuloksia käsitelty Kunnan johtoryhmässä 38 % Kunnanhallituksessa 24 % Kunnanvaltuustossa 28 % Alueellisena yhteistyönä 36 % Kunnan toimialoilla 50 % Terveys- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarviointi Päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon päätösten vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin Terveydenhuoltolaki 11 Menetelmänä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) Ennakkoarvioinnin käsikirja: www.thl.fi/iva Kuntaliiton Yleiskirje 8.6.2011 8/80/2011 ja opas Suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa
Voiko tulevaisuuteen vaikuttaa? Miksi pitäisi? Mitä on vaikutusten ennakkoarviointi? Arvioidaan ennakkoon päätösvaihtoehtojen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Kokonaisvaikutus kohdentuminen väestöryhmiin Välittäjinä terveyden määrittäjät (determinantit), joista yksi on terveydenhuoltojärjestelmä Sovelletaan kaikilla hallinnonaloilla ja tasoilla Osallistuminen: kansalaiset sidosryhmät Tiedon rinnalla arvot (talouden rinnalle hyvinvointi) Vaikutukset näkyviksi vaikeampi sivuuttaa päätöksenteossa Vaikutusten ennakkoarviointi suunnitelmallisesti käytössä 2013 Suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa Lautakuntapäätösten valmistelussa Kuntastrategian valmistelussa Itsenäinen 47 % 48 % 28 % Kuntayhtymän jäsenkunta 35 % 30 % 31 % Isäntäkunta 52 % 52 % 41 % Sotejärjestämisvastuun siirtänyt kunta 36 % 36 % 27 %
Lautakuntapäätösten valmistelussa tarkasteltu vaikutusten kohdistumista Lapsiin 39 % Ikääntyneisiin 39 % Työikäisiin 36 % Terveydentilan mukaan 30 % Yrityksiin 30 % Eri sukupuoliin 29 % Ympäristön mukaan 29 % Asuinalueen mukaan 26 % Sosioekonomisen aseman mukaan 23 % Kulttuuritaustan mukaan 22 % Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Kunnan on strategisessa suunnittelussa asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia Terveydenhuoltolaki 12
Luottamushenkilöhallinnossa hyväksytty toimeenpanosuunnitelma Päihteet ja mielenterveys Liikunta Väkivalta ja turvallisuus Savuttomuus 71 70 67 64 Ympäristö ja ilmasto Tapaturmat Ravitsemus 55 54 59 Seksuaaliterveys 33 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Luottamushenkilöhallinnossa hyväksytty toimeenpanosuunnitelma Lapset ja nuoret 81 Ikääntyneet 77 Vammaiset 67 Työikäiset 62 Työttömät 61 Maahanmuuttajat 58 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 %
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja raportointi Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin raportoitava näistä valtuustolle vuosittain ja valmisteltava hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa Terveydenhuoltolaki 12 www.thl.fi/hyvinvointikertomus www.hyvinvointikertomus.fi Hyvinvointikertomus - työväline hyvinvointijohtamiseen ja päätöksentekoon Kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima, tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin Hyödyntää kansallista indikaattoritietoa väestöryhmittäin Täsmentää väestön hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa ja voimavaroja suhteessa tarpeisiin Päätöksenteon sekä toiminnan suunnittelun ja seurannan apuväline kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille 22
Mihin kysymyksiin hyvinvointikertomuksen tulisi vastata? 1. Miten kuntalaiset voivat? 2. Mitkä ovat keskeisimmät hyvinvointi- ja terveysongelmat ja vahvuudet? 3. Miten palvelujärjestelmä vastaa tällä hetkellä hyvinvointitarpeisiin? 4. Taloudellinen arviointi 5. Yhteenveto ja johtopäätökset, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painotukset tulevaisuudessa 23 Hyvinvointikertomuksen laadintaprosessi Valmistelun eteneminen Tammi-helmikuu Helmi-kesäkuu Elo-marraskuu Joulukuu 1. Tausta ja tarkoitus: käsitteet ja käsittelyt Valtuuston päätös kertomuksen laadinnasta, laatijat ja vastuutaho 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa (sitten kun prosessi on käyty läpi) 3. Kunnan hyvinvointipolitiikan kuvaus: strategiat, ohjelmat, tavoitteet tällä hetkellä 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus: indikaattorit 5. Yhteenveto kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta: indikaattorit; Yhteenveto osana kunnan toiminta- ja taloussuunnitelman osavuosikatsauksia 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpideesitykset; vahvuudet, kehittämiskohteet, toimialojen toimenpideehdotukset ja resurssit kehittämiskohteisiin -> kirjataan osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelua 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana toiminta- ja taloussuunnitelman vahvistamista: KV päättämät kehittämiskohteet, tavoitteet ja resurssit kirjataan toimialojen suunnitelmiin seuraavalle vuodelle
Hyvinvointikertomustyön toteutuminen kunnissa 2013 Hyvinvointikertomus laadittu 70 (33 %) kunnassa Hyvinvointikertomus valmisteilla 117 (55 %) kunnassa Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan ja raportoinnin sisältöalueet (%) Sairastavuus 0 20 40 60 80 100 50 52 % Elinympäristön terveys 44 63 Elinolot Elintavat 46 52 67 80 Raportoitu valtuustolle Johtoryhmä seuraa Elämänhallinta 33 44 Väestöryhmien väliset tervyserot Kunnan palveluissa toteutetut toimenpiteet 33 39 79 79
Kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen avoimesti kunnan verkkosivuilla Painopistealueet Kehittämiskohteet Tavoitteet 0% 20% 40% 60% 80% 100% 36% 67% 46% 50% 33% 54% 43% 48% 39% 62% 45% 56% Sotejärjestämisvastu un siirtänyt kunta Isäntäkunta Kuntayhtymän jäsenkunta Itsenäinen Vastuut ja yhteistyö Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa Terveydenhuoltolaki 12
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaava johtoryhmä Kunnan johtoryhmä 45 % Laajennettu kunnan johtoryhmä 13 % Muu poikkihallinnollinen johtoryhmä 17 % Terveydenhuollon asiantuntijoista koostuva johtoryhmä 5 % Muu ryhmä 11 % HYTE-ryhmä, hyvinvointiryhmä, terveyden edistämisen työryhmä Perusturvalautakunta, perusturvan johtoryhmä, vapaa-aikatoimi Sote-kuntayhtymän johtoryhmä, yhteistoiminta-alueen johtoryhmä Ei terveyden edistämisen johtoryhmää 8 % Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmät Terveyden edistämisen johtoryhmän lisäksi Kunnan oma terveyden edistämisen työryhmä 63 % Alueellinen työryhmä 38 % Sote-palvelut siirtäneistä kunnista 61 prosentilla oli alueellinen tai kunnan oma työryhmä
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmien kokoonpano (%) Terveystoimi Sosiaalitoimi Opetustoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Tekninen toimi Keskushallinto Kulttuuri ja vapaa-aika Ympäristötoimi Kolmas sektori Seurakunta Poliisi Pelastustoimi AMK tai yo 0 20 40 60 80 100 96 95 92 82 79 79 78 75 48 31 19 14 1 1 % Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu
Uudistuksen jatkovalmistelu, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnissa, vastuukunnissa ja kuntayhtymissä vastuu ja yhteistyösuhteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ovat selkeitä Toiminta perustuu ajankohtaiseen tietoon väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutoksista Työvälineet käytössä (mm. hyvinvointikertomus) Ennakoivan työn oltava mahdollista Eri tahoilla, missä asiakkaita kohdataan, varhain tunnistettuihin tuen tarpeisiin on mahdollista tarttua ajoissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen kunnassa
Kiitos!