Teknologian käyttö ja asenteet vuotiailla

Hennariikka Intosalmi, Jaana Nykänen JA Lea Stenberg Teknologian käyttö ja asenteet 75 89-vuotiailla Raportti kyselytutkimuksesta

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Tutkimuksen toteuttaminen... 5 2.1 Huomioita kohderyhmästä... 5 2.2 Haastattelun aihepiirit... 6 3 Vastaajien tyytyväisyys omaan elämäänsä... 7 4 Teknologian käyttö ja asenteet... 11 4.1 Käytössä oleva teknologia... 11 4.1.1 Matkapuhelin... 12 4.1.2 Tietokone ja internet... 13 4.1.3 Tietokoneen käyttäminen... 14 4.2 Kiinnostus teknologiaa kohtaan... 15 4.2.1 Uuden teknologian hyödyllisyys... 15 4.2.2 Maksuhalukkuus arkea helpottavista välineistä... 17 5 Lopuksi... 18 6 Lähteet... 20 7 Liite : Puhelinhaastattelun runko... 21

1 Johdanto KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) www.ikateknologia.fi Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI Puh (09) 3508 600 www.vtkl.fi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Hämeentie 58 60 A 52 00500 HELSINKI Puh (09) 7745 900 www.valli.fi ISBN 978-951-806-185-7 (nid., Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN 978-952-9594-52-8 (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) ISBN 978-951-806-186-4 (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry) ISBN 978-952-9594-53-5 (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry) Teknologian käyttö ja asenteet 75 89-vuotiailla Raportti kyselytutkimuksesta Tekijät: Hennariikka Intosalmi, Jaana Nykänen ja Lea Stenberg Kannet ja taitto: Vitale Ay / Taina Leino Paino: Tyylipaino Oy, Helsinki 2013 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti käynnistyi tammikuussa 2010. Viisivuotisen RAY-rahoitteisen projektin tavoitteena on teknologian keinoin tukea ikäihmisten hyvää arkea ja kotona asumista sekä helpottaa ikäihmisten parissa työskentelevien työtä. Tietokoneiden ja teknologian käyttö on yleistynyt nopeasti. Tiedon ja palvelujen tuottaminen ja jakaminen tietoteknologisin keinoin on vahvasti kasvava trendi. Yhteiskunta ja yritykset tarjoavat yhä enemmän palveluja ja tietoa, joka on hyödynnettävissä ainoastaan tietokoneen ja internetin välityksellä. Tiedotteissa, lehtiartikkeleissa ja jopa tv-uutisissa ohjataan lukija tai katsoja usein etsimään lisätietoja internetistä. Internetistä on muodostumassa ensisijainen tiedonvälityskanava paitsi yksityisille palveluntarjoajille myös julkisille toimijoille kuten KELAlle tai Verohallinnolle. Tietoyhteiskunta kaikille ja esteettömien tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoamisen tavoitteet ovat poliittisesti hyväksytyt ja eri hallinnonalat työskentelevät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi (Liikenne- ja viestintäministeriö 2011). Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin) pyrkii tukemaan kotona asuvien ikäihmisten hyvää arkea. Yhtenä tavoitteena on olemassa olevan teknologian hyötyjen saaminen nykyistä paremmin ikäihmisten käyttöön. Tilastokeskuksen mukaan internetiä käyttää jo 89 % 16 74-vuotiaista (Suomen virallinen tilasto 2011). Kaikkein vanhimpien ikäihmisten tietokoneiden ja teknologian käytöstä sen sijaan on hyvin vähän tutkimustietoa. Tilastokeskus kerää tietoja tietotekniikan käytöstä toistaiseksi vain 74 ikävuoteen asti, samoin tekee Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat (Eurostat). Viestintäviraston selvitykset ulottuvat 79-vuotiaisiin asti, ja Finanssialan keskusliiton vuosittainen Senioritutkimus 85-vuotiaisiin asti. Iäkkäintä väestöä ei ylipäätään ole tutkittu kovin kattavasti. Tutkimusten otokset ovat pieniä tai näkökulmat suppeita. Usein iäkkäintä väestöryhmää kohdellaan yhtenäisenä ryhmänä eikä ryhmän monimuotoisuus käy ilmi. Niin sanottu ikädiversiteetti olisi otettava huomioon: esimerkiksi 80-vuotiaat eroavat toisistaan elämänkokemuksessa, terveydessä, tarpeissa ja toiveissa enemmän kuin 10-vuotiaat keskenään. Samanlaisia eroja on myös 75-vuotiaiden ja 90-vuotiaiden välillä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.) 3

KÄKÄTE-projekti selvitti keväällä 2010 tietokoneiden olemassaoloa ja käyttöä taustaorganisaatioidensa jäsenjärjestöissä. Kyselyyn vastasi noin 130 palvelutaloa, ja sen perusteella voitiin todeta, että puolessa oli asukkaiden yhteiskäytössä tietokone. Tietokoneen käyttö oli kuitenkin vähäistä. Yli 40 prosentissa taloista tietokonetta ei käytetty juuri lainkaan. Yli puolet koki, että tietokoneen käyttöä voisi tehostaa (Nordlund 2010). Lisäksi sekä ikäihmisiltä itseltään että työntekijöiltä saatu palaute tuki havaintoa siitä, että hyvin suuri osa ikäihmisistä ei käytä tietokonetta ja on siten mm. internetin tarjoamien palvelujen ja tiedon ulkopuolella. Vanhimmista ikäryhmistä on siis saatavilla hyvin vähän tietoa, ja alle 75-vuotiaista saatu tieto yleistetään usein koskemaan koko väestöä. Näistä syistä KÄKÄTE-projektissa haluttiin saada lisää systemaattista tietoa ikäihmisten tietoteknologiankäytöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusta suunniteltaessa päädyttiin taustamuuttujien lisäksi selvittämään asenteita teknologiaa kohtaan sekä vastaajien omaa maksuhalukkuutta. Tärkeäksi selvitettäväksi asiaksi nousivat ikäihmisten kokemukset vaikuttamismahdollisuuksistaan. Vaikuttamismahdollisuudella oman elämän asioihin ja siitä syntyvällä osallisuuden tunteella on tärkeä merkitys hyvän arjen osana. 2 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen kohderyhmä ovat 75 89-vuotiaat kotona asuvat ikäihmiset. Otos poimittiin Väestörekisteristä satunnaisotannalla siten, että se edustaa Suomen tämänikäistä väestöä lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä TNS Gallup -tutkimusyrityksen kanssa. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna kesä heinäkuussa 2011. Tutkimuksessa haastateltiin 802 henkilöä. Haastattelijat olivat TNS Gallupin haastattelijoita, ja heidät perehdytettiin erikseen tämän ikäryhmän haastattelemisessa huomioitaviin asioihin. Tämä perehdytys koettiin hyödylliseksi. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä oli 12 ja taustakysymyksiä viisi (ks. liite). Haastattelut kestivät keskimäärin 15 minuuttia, pisimmillään noin puoli tuntia. Tutkimusta suunniteltaessa kysymysten ja tutkittavien asioiden määrää rajattiin niin, että haastattelun kesto ei olisi liian pitkä. Tutkimuksen virhemarginaali vaihtelee tutkimuskysymyksen mukaan. Kaikkia vastaajia koskevissa kysymyksissä se vaihtelee 1,5 ja 3,5 prosentin välillä. Tässä raportissa mainitut prosenttiluvut ovat pääsääntöisesti tilastollisesti merkitseviä. 2.1 Huomioita kohderyhmästä Koska naiset elävät keskimäärin vanhemmiksi kuin miehet, heidän osuutensa tutkimuksen kohdejoukossa on miehiä suurempi. Kaikki haastatellut asuivat omissa kodeissaan ja olivat kykeneviä vastaamaan puhelimessa esitettyihin kysymyksiin, joista osa sisälsi useita vaihtoehtoja. Vastaajissa painottuivat vielä kohtuullisesti kotona pärjäävät ikäihmiset. Voidaan siis olettaa, että toimintakyvyltään ja kognitiivisilta valmiuksiltaan he ovat ikäryhmänsä parhaimmistoa. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät kaikki palvelutaloissa tai erilaisissa hoitolaitoksissa asuvat sekä henkilöt, jotka eivät enää kyenneet vastaamaan puhelimeen mutta asuvat silti omassa kodissaan. Luonnollisesti myös henkilöt, joilla ei ollut puhelinta, jäivät tutkimuksen ulottumattomiin. 4 5

Onnistuneita tutkimushaastatteluja tehtiin 802 kappaletta. Näiden lisäksi yhteensä 645 haastattelua jäi toteutumatta. Syyt haastattelujen toteutumattomuuteen olivat Sairaus 48 Kykenemättömyys vastaamaan 83 Haastattelu keskeytetty 32 Ei tavoitettavissa 36 Ei aikaa vastata 110 Ei suostu periaatteesta 147 Ei suostu aiheen takia 165 Joku muu kielsi haastattelun 24 2.2 Haastattelun aihepiirit Haastattelu sisälsi neljä eri teemakokonaisuutta, joiden avulla ikäryhmän suhtautumista teknologiaan ja teknisiin apuvälineisiin selvitettiin. Teemakokonaisuudet olivat: 1. Tyytyväisyys eri asioihin omassa elämässä. Selvitettäviin asioihin kuuluivat asumisolot, rahan riittävyys, oma terveys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Lisäksi selvitettiin luotettavien läheisten määrä sekä avun tarve arjen askareisiin. 2. Käytössä olevat tekniset välineet ja tietotekniset laitteet. Olemassa olevien laitteiden lisäksi selvitettiin, mihin vastaajat käyttävät tietotekniikkaa. 3. Henkilökohtaiset huolenaiheet. Vastausvaihtoehdoissa huolenaiheita olivat mm. terveys ja kunnon huononeminen, onnettomuuteen joutuminen, väkivallan uhriksi tai varkauden kohteeksi joutuminen sekä oman taloudellisen tilanteen huononeminen. 4. Kiinnostus teknologiaa kohtaan. Kiinnostusta selvitettiin kuuden asenneväittämän avulla. Liitteessä on haastattelijoiden käyttämä kyselylomake. 3 Vastaajien tyytyväisyys omaan elämäänsä Teknologian käyttöä ja asenteita teknologiaa kohtaan koskevien kysymysten taustaksi tutkimukseen osallistuneilta ikäihmisiltä kysyttiin tyytyväisyyttä eri asioihin omassa elämässä. Näitä tuloksia esitellään seuraavassa. Asuminen, rahan riittävyys, terveys ja palvelujen saatavuus Haastatelluista ikäihmisistä lähes kaikki olivat tyytyväisiä omiin asumisolosuhteisiinsa (96 %) ja rahan riittävyyteen (76 %). Tyytymättömimpiä rahan riittävyyteen olivat työntekijätaustaiset vastaajat, joista 22 % ilmoitti olevansa tyytymätön. Omaan terveyteensä tyytymättömiä oli 29 % vastaajista. Tyytymättömyys liittyi ammattitaustaan, sillä työntekijätaustaisista vastaajista lähes kolmannes (32 %) oli tyytymätön omaan terveyteen, kun taas johtavassa asemassa toimineista tyytymättömiä oli vain noin kuudennes vastaajista (17 %). Tyytymättömyys terveyteen lisääntyy iän myötä. Ikäryhmässä 75 79 vuotta reilu neljännes (26 %) vastaajista oli tyytymätön terveyteensä. Ikäryhmässä 85 89 vuotta tyytymättömiä oli 37 % vastaajista. Päivittäin ulkoilevat olivat selvästi tyytyväisempiä terveyteensä kuin tätä harvemmin ulkoilevat. Päivittäin ulkoilevista 62 % oli tyytyväinen terveyteensä, tätä harvemmin ulkoilevista tyytyväisiä oli 39 %. Kysyttäessä tyytyväisyydestä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen viidennes ilmoitti olevansa tyytymätön. Suurimmat erot tyytyväisten ja tyytymättömien välillä löytyvät läheisten määrän ja ammattitaustan perusteella. Läheiset Kotona hyvin pärjäävät ikäihmiset ovat tyytyväisiä asuinoloihinsa. Omaisten toivotaan usein auttavan erilaisissa asioissa, joissa ikäihmiset tarvitsevat apua. Omaisten odotetaan tuovan myös turvaa ikäihmisille. Uusia teknologisia ratkaisuja suunnitellaan esimerkiksi omaisen ja ikäihmisen yhteydenpidon parantajaksi tai turvapalvelun mahdollistajaksi. 6 7

Läheisiin kohdistuvien vaatimusten vuoksi tutkimuksessa tiedusteltiin, kuinka monta sellaista läheistä sukulaista tai ystävää vastaajalla on, joiden apuun hän voi luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Vastaajista 70 % ilmoitti, että heillä on 1 5 tällaista henkilöä. Kymmenen tai useampi läheistä oli kahdeksalla prosentilla vastaajista. Kuudella prosentilla vastaajista ei ollut yhtäkään läheistä, jonka apuun voisi turvautua. Suhteutettuna koko väestöön voidaan todeta, että Suomessa on tällä hetkellä noin 24 000 ikäihmistä, joilla ei ole yhtään läheistä. Naiset ilmoittavat miehiä useammin, että heillä ei ole yhtään luotettavaa läheistä (7 % ja 3 %). Keskimääräisistä luvuista poikkeavat myös alemmat toimihenkilöt, joista peräti joka kymmenes ilmoittaa, että heillä ei ole yhtään läheistä, joiden apuun voisi turvautua. Merkitsevä ero kävi ilmi myös asumismuodoista: kerrostalossa asuvista 8 % ilmoitti, ettei heillä ole yhtään läheistä, kun taas omakoti-, rivi- tai paritalossa asuvien joukossa osuus vaihteli 2 ja 4 prosentin välillä. Sellaisten ikäihmisten, joilla on yli 10 läheistä avun antajaa, määrä oli suurin ylempinä toimihenkilöinä toimineiden (16 %) ja johtavassa asemassa toimineiden (12 %) joukossa, kun taas maanviljelijätaustaisista ikäihmisistä vain yhdellä prosentilla on yli 10 läheistä. Vaikutusmahdollisuudet Suomessa 24 000 ikäihmistä on kokonaan vailla läheisiä. Hieman yli puolet ikäihmisistä kokee vaikuttamismahdollisuutensa oman elämänsä kysymyksiin hyviksi (55 %). Huonoksi vaikuttamismahdollisuutensa arvioi yksi kuudesta (17 %). Ammattitausta vaikutti selvästi mahdollisuuksien kokemiseen. Johtavassa asemassa tai toimihenkilöinä olleet kokivat vaikuttamismahdollisuutensa paremmiksi (64 65 %) kuin työntekijätaustaiset (47 %). Myös 63 % maanviljelijätaustaisista koki vaikuttamismahdollisuutensa omaa elämää koskevissa asioissa hyviksi. Henkilöitä, jotka arvioivat vaikutusmahdollisuutensa huonoiksi tai eivät huonoiksi eikä hyviksi, oli eniten työntekijätaustaisten henkilöiden sekä vain vähän läheisiä ilmoittaneiden joukossa. Läheisten ihmisten lukumäärä näyttäisi siis myös vaikuttavan vaikuttamismahdollisuuksien kokemiseen. Yli 10 läheistä ilmoittaneista jopa 70 % koki vaikuttamismahdollisuutensa hyviksi kun taas 1 2 läheistä ilmoittaneista vain 47 % ilmoitti tämän. Mahdollisuuksiinsa tyytyväisten määrä oli suoraan verrannollinen ilmoitettujen läheisten määrään: 3 5 läheistä ilmoittaneista 57 % koki vaikuttamismahdollisuutensa hyväksi ja 6 9 läheistä ilmoittaneista jo 66 %. Mitä enemmän läheisiä, sitä useammin vaikuttamisen mahdollisuudet koetaan hyviksi. Avun tarve Mitä useampia luotettavia läheisiä henkilöllä on, sitä paremmiksi hän kokee vaikutusmahdollisuutensa. Haastatelluista kolmannes kertoi saavansa apua arjen toiminnoissa. Useimmin apua saivat kaikkein iäkkäimmät. 75 79-vuotiaista apua ilmoitti saavansa viidennes, iäkkäimmistä 85 89-vuotiaista apua sai jo useampi kuin joka toinen (52 %). Miehistä apua ilmoitti saavansa vain joka viides kuin taas naisista useampi kuin joka kolmas sai apua (39 %). Apua saatiin yleisimmin raskaissa kotitöissä (82 %) ja asioilla käymisessä (42 %). Teknisten laitteiden käytössä apua sai reilu viidennes kaikista vastanneista (22 %), mutta ikäryhmittäiset erot olivat suuret: 75 79 vuoden ikäisistä jopa 43 % sai apua teknisten laitteiden käytössä, kun taas 85 89-vuotiaista vain 8 % sai apua samassa asiassa. Henkilöistä, jotka eivät tällä hetkellä saa apua hieman enemmän kuin joka kymmenes (12 %) ilmoitti, että tarvitsisi apua. Naiset ilmoittivat miehiä useammin tarvitsevansa apua (17 % ja 5 %). Apua tarvittaisiin eniten raskaissa kotitöissä (86 %) mutta myös pikkukorjausten tekemisessä (27 %), asioinnissa (24 %) ja kevyissä kotitöissä, kuten astioiden pesemisessä ja pyykinpesussa (17 %). Myös teknisten laitteiden käytössä kaivataan apua (13 %). Huolestuttavaa on, että niistä 85 89-vuotiaista, jotka eivät saa apua peräti viidennes (21 %) ilmoitti tarvitsevansa sitä. Suhteutettuna väestömäärään tämä tarkoittaa, että 75 89-vuotiaista noin 30 000 ei saa apua arjen askareissa, vaikka kokee tarvitsevansa sitä. 30 000 ikäihmistä ei saa apua vaikka tarvitsisi. Harvemmin kuin kerran viikossa ulkoilevat saavat useammin apua (54 %) kuin päivittäin ulkoilevat (28 %). Niistä harvoin ulkoilevista, jotka eivät saa ulkopuolista apua, jopa 32 % prosenttia ilmoittaa tarvitsevansa sitä. 8 9

Huolenaiheet Haastattelussa kysyttiin myös, mistä asioista ikäihmiset olivat huolissaan. Tutkimuksen mukaan 23 % heistä ei ollut huolissaan mistään. Suurimmat yksittäiset huolenaiheet olivat oma terveys ja oman kunnon huononeminen, joista hieman yli puolet vastaajista oli huolissaan. Naiset olivat hieman enemmän huolissaan näistä asioista kuin miehet. Vähän läheisiä ilmoittavat olivat huomattavasti useammin huolissaan terveydestään (60 %) kuin 10 tai yli läheistä ilmoittavat (35 %). Viidennes ikäihmisistä oli huolissaan onnettomuuteen joutumisesta, naiset selvästi useammin kuin miehet (23 % ja 15 %). Yksinäisyydestä huolta kantoi noin viidennes ikäihmisistä (18 %). Luonnollista on, että yksinäisyys huolettaa eniten yksin asuvia (24 %), vähän läheisiä ilmoittaneita (20 %), harvoin ulkoilevia (29 %) sekä kaikkein vanhimpia (28 %). Suhteutettuna tähän väestöryhmään tämä tarkoittaa, että Suomessa on 76 000 ikäihmistä, joille yksinäisyys on ongelma. Ulkoilu Yleisesti ottaen yli 75 vuoden ikäiset ulkoilivat usein. Heistä 85 % ilmoitti ulkoilevansa joka päivä tai lähes joka päivä. Voisi ajatella, että tämä on myös yksi sosiaalisten suhteiden mahdollistaja eristäytyneisyys ja yksinäisyys eivät saa yliotetta jos käy lähes päivittäin oman kodin ulkopuolella. Kuitenkin jopa 6 % kertoi ulkoilevansa kerran viikossa tai harvemmin. Tämä tarkoittaa koko väestömäärään suhteutettuna noin 17 000 ikäryhmään 75 89 vuotta kuuluvaa henkilöä. Otoksen iäkkäimmistä (85 89 v.) jopa 14 % kertoi ulkoilevansa noin kerran viikossa tai harvemmin. Harvoin ulkoilemiseen liittyy lisäksi muita asioita: Naiset ulkoilivat harvemmin kuin miehet. Kaupungissa ja kerrostalossa asuvat ulkoilivat harvemmin kuin maalla omakotitalossa asuvat. Yksinasuvat ulkoilivat harvemmin kuin puolison kanssa asuvat. Työntekijätaustaiset henkilöt ulkoilivat harvemmin kuin muihin ammattiryhmiin kuuluneet. 14 % iäkkäimmistä ulkoilee vain kerran viikossa tai harvemmin. 4 Teknologian käyttö ja asenteet Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin, mitä välineitä (esimerkiksi tietokone, matka- tai turvapuhelin) heillä on käytössään. Tietokoneen osalta tiedusteltiin, mihin sitä on käyttänyt. Tämän lisäksi selvitettiin vastaajan asenteita teknologiaa kohtaan esittämällä hänelle erilaisia väittämiä. Näitä tuloksia esitellään seuraavaksi. 4.1 Käytössä oleva teknologia Haastattelussa tiedusteltiin, mitä välineitä vastaajalla on käytössä ja lueteltiin seuraavat: matkapuhelin, tietokone, internet-yhteys, sähköposti, turvapuhelin tai muita laitteita. Matkapuhelin on näistä ainoa, jota iäkkäimmillä ikäihmisillä oli kohtalaisen yleisesti käytössä. Muut välineet olivat selvästi vain vähemmistön käytössä (kuvio 1). % 100 80 60 40 20 0 84 23 19 40 000:lla ei ole mitään teknologista välinettä käytössä, ei edes matkapuhelinta. 9 11 Matkapuhelin Tietokone Internetyhteys Turvapuhelin Ei mitään teknologiaa Kuvio 1. Käytössä oleva teknologia, 75 89-vuotiaat, n=802. 10 11

4.1.1 Matkapuhelin Kaikista vastaajista 84 %:lla oli matkapuhelin. Matkapuhelin oli jonkin verran yleisempi miehillä (92 %:lla oli matkapuhelin) kuin naisilla (80 %). Otoksen vanhemmilla oli harvemmin matkapuhelin käytössään kuin nuoremmilla (kuvio 2): vanhimmasta ryhmästä, 85 89-vuotiaista, reilulla kolmanneksella (36 %) ei ollut käytössään matkapuhelinta kun taas nuorimmista, 75 79-vuotiaista, matkapuhelinta ei ollut vain 7 %:lla. 40 30 % 20 10 0 16 Kuvio 2. Ikäryhmittäin ne, joilla ei ole matkapuhelinta. 7 Kaikki, n=802 75 79 v, n=393 80 84 v, n=268 85 89 v, n=141 Myös aikaisempi työhistoria näkyy siten, että aikaisemmin johtavassa asemassa olleista lähes kaikilla oli matkapuhelin (98 %), kun taas työntekijätaustaisilla se puuttui viidennekseltä (80 % on matkapuhelin). Puolison kanssa asuvista 91 %:lla oli matkapuhelin, yksinasuvista vain 78 %:lla. Tähän vaikuttanee myös se, että nuoremmilla ikäihmisillä on todennäköisemmin vielä puoliso elossa ja matkapuhelin on ylipäätään nuoremmilla vanhempia yleisempi. Tämän tutkimuksen mukaan vain joka kymmenennellä (9 %) 75 89-vuotiaista oli käytössään turvapuhelin. 70 % kertoi sen sijaan, että tunsivat olonsa turvallisemmaksi, kun matkapuhelin oli mukana. Tämä voi kertoa siitä, että matkapuhelinta käytetään turvapuhelimen omaisesti. Varsinkin nuorimmat, 75 84-vuotiaat, kokivat matkapuhelimen tuovan turvaa (74 %) verrattuna 18 36 85 89-vuotiaisiin, josta vain puolet (49 %) ilmoitti kokevansa näin. Erityisesti entiset johtajat ja yrittäjät sekä maaseudulla asuvat tunsivat olonsa turvallisemmaksi, jos puhelin oli mukana (82 ja 91 %). Toimihenkilötaustaisilla, työntekijä- ja maaviljelijätaustaisilla tämä luku vaihteli 65:n ja 70 %:n välillä. Vaikuttaa siis siltä, että ne henkilöt, jotka ehtivät työelämässään käyttää matkapuhelinta työvälineenä kokevat sen iäkkäämpänäkin myönteisenä, esimerkiksi luontevana turvan tuojana. On huomattava, että vanhimmissa ikäryhmissä ja työntekijätaustaisissa on suuri joukko niitä, joilta matkapuhelin puuttuu. Silloin se ei voi tuoda turvaakaan. 4.1.2 Tietokone ja internet Tämän tutkimuksen kiinnostavimmat ja merkittävimmät tulokset liittyvät tietokoneiden yleisyyteen sekä niiden käyttöön. Kuviosta 3 käy ilmi tietokoneen, internetin ja sähköpostin käyttö eri ikäryhmissä. Otoksen kaikista ikäihmisistä hieman yli viidenneksellä (23 %) oli tietokone käytössään. Käyttäjiä oli hieman enemmän nuoremman ikäryhmän edustajissa, joista noin kolmanneksella (30 %) oli tietokone käytössään. 80 84-vuotiaista noin joka viidennellä (19 %) oli tietokone käytössään, ja vanhimmalla ryhmällä 85 89-vuotiailla enää joka kymmenennellä (11 %). % 35 30 25 20 15 10 5 0 23 30 19 11 19 26 Tietokone Internetyhteys Sähköposti 15 Kuvio 3. Tietoteknologia, jota tutkimukseen osallistuneilla oli käytössään, ikäryhmittäinen jaottelu. 6 16 23 12 3 Kaikki, n=802 75 79 v, n=393 80 84 v, n=268 85 89 v, n=141 12 13

Internet-yhteys oli käytössä viidenneksellä (19 %) vastanneista, miehistä joka kolmannella (30 %) ja naisista joka kahdeksannella (12 %). Kahden nuoremman ryhmän osalta internet-yhteys oli lähestulkoon yhtä monelle kuin tietokonekin (26 % ja 300 000:lla yli 75-vuotiaalla suomalaisella ei ole tietokonetta. 15 %). Vanhimmalla ryhmällä kuitenkin vain kuusi prosenttia ilmoitti, että heillä on internet käytössään. Suhteutettuna koko väestöön voidaan todeta, että Suomessa on tällä hetkellä 300 000 yli 75 vuoden ikäistä, joilla ei ole tietokonetta käytössään. Haastateltujen aikaisempi työtausta ja asuinympäristö heijastuivat tietokoneen ja internet-yhteyden olemassaoloon. Johtavassa asemassa olleista 59 %:lla oli tietokone ja 53 %:lla internet-yhteys. Työntekijätaustaisilla vastaavat luvut olivat 10 % ja 8 %. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla asuvilla tietokone oli käytössä selvästi useammin (31 % ja 32 %) kuin maaseutumaisesti asuvilla (vain 14 %). Läheisten määrä näyttää selvästi vaikuttavan siihen, onko henkilöllä tietokone ja internet käytössään. 1 2 läheistä ilmoittaneilla tietokone tai internet oli käytössä vain harvoin (17 ja 13 %) kun taas yli 10 läheistä ilmoittaneilla tietokone ja internet olivat käytössä jopa kaksi kertaa useammin (39 ja 35 %). Myös harvoin ulkoilevilla oli harvemmin teknologiaa käytössään kun päivittäin ulkoilevilla: esimerkiksi internet-yhteyden yleisyys oli harvoin ulkoilevilla vain 9 %, mutta päivittäin ulkoilevilla 20 %. olivat käyttäneet sähköpostia useammin kuin naiset (26 % ja 8 %), hakeneet tietoa tai tutustuneet uusiin asioihin useammin kuin naiset (28 % ja 11 %) ja varanneet matkoja, matkalippuja tai hotelleja useammin kuin naiset (11 % ja 2 %). 4.2 Kiinnostus teknologiaa kohtaan Tutkimukseen osallistuneiden kiinnostusta ja asenteita teknologiaan selvitettiin erilaisten väittämien avulla. Väittämät koskivat henkilön kiinnostusta teknisiin apuvälineisiin kodin ja oman itsen turvana, halua pitää yhteyttä ystäviin uuden tekniikan avulla, uskoa tietokoneen hyödyllisyyteen tiedonhankinnassa, uskoa teknologian hyödyllisyyteen ja henkilön halukkuutta maksaa arkea helpottavasta teknologiasta. 4.2.1 Uuden teknologian hyödyllisyys Hieman yli puolet vastanneista (54 %) uskoi uuden tekniikan tai teknologian voivan olla heille hyödyllistä (kuvio 4). Uuden teknologian hyödyllisyyteen esimerkiksi arjen helpottajana uskoivat enemmän miehet kuin naiset (69 % ja 45 %) ja enemmän nuoremmat kuin vanhemmat (62 % nuorimmista 4.1.3 Tietokoneen käyttäminen Ikäihmiset, joilla on tietokone ja internet käytössään, ovat yleisimmin hakeneet tietoa ja tutustuneet erilaisiin asioihin. Tutkimuksen mukaan noin 17 % 75 89-vuotiaista on käyttänyt internetiä tiedonhakuun. Pankkiasioita on tietokoneella hoitanut keskimäärin 13 % koko ikäryhmästä mutta vain 2 % 85 89-vuotiaista. Noin 10 % on pelannut tietokoneella pelejä. Harva tästä ikäryhmästä kuitenkaan asioi verkkokaupoissa. Matkoja tai lippuja oli varannut noin 5 % ja muita ostoksia tehnyt noin 3 %. Miehillä on tietokone käytössään useammin kuin naisilla, ja he myös käyttävät sitä enemmän erilaisten asioiden tekemiseen kuin naiset. Miehet Kaikki, n=802 75 79 v., n=393 80 84 v., n=268 85 89 v., n=141 Uusi teknologia voi olla minulle hyödyllistä ja esimerkiksi helpottaa arkeani 14 15 41 50 54 62 0 20 40 60 80 100 Kuvio 4. Teknologian hyödyllisyyteen uskovien määrä ikäryhmittäin. 40 30 36 23 15 19 15 15 % Samaa mieltä Eri mieltä

Olen kiinnostunut uudesta teknologiasta pystyäkseni paremmin suojelemaan kotiani ja itseäni Näissä mielipiteissään vastaajat olivat varmoja, epävarmojen osuus oli vain muutamia prosentteja. Kaikki, n=802 75 79 v., n=393 80 84 v., n=268 34 31 39 57 56 54 11 13 8 Samaa mieltä Eri mieltä Ikäihmiset eivät olleet kovin kiinnostuneita teknisistä apuvälineistä kodin tai itsen suojelemisessa, vain 34 % oli kiinnostunut (kuvio 5). Miehet olivat kiinnostuneempia (40 %) kuin naiset (30 %). Yksinasuvia suojeleva tekniikka kiinnosti selvästi vähemmän kuin puolison kanssa asuvia (27 ja 42 %). On huomattava, että melko moni etenkin naisista, 85 89-vuotiaista sekä yksinasuvista ei osannut sanoa, onko kiinnostunut. 85 89 v., n=141 25 0 20 40 60 80 100 Kuvio 5. Kiinnostus teknisiin apuvälineisiin oman kodin ja itsen suojelemiseksi ikäryhmittäin. ikäihmisistä ja 41 % vanhimmista). Johtavassa asemassa, ylempänä toimihenkilönä toimineet sekä yrittäjät uskoivat muita useammin teknologian tuovan apua (70 72 % vs. keskiarvo 54 %). Selkeä ero on nähtävissä paljon ja vähän läheisiä ilmoittaneiden välillä. Yli 10 läheistä ilmoittaneista 65 % uskoi teknologian olevan heille hyödyllistä, kun taas 1 2 läheistä ilmoittaneista vain 46 % vastasi samalla tavalla. On huomattava, että niissä ryhmissä, joissa teknologian hyödyllisyyteen uskovien määrä oli pieni, En osaa sanoa vastausten lukumäärä oli usein hyvin suuri. Esimerkiksi vanhimmista ikäryhmistä, naisista, vähän läheisiä ilmoittaneista sekä harvoin ulkoilevista 18 24 % ei osannut sanoa, voisiko teknologia olla heille hyödyllistä. Vain alle puolet ikäihmisistä halusi olla yhteydessä ystäviinsä uuden tekniikan avulla (38 %). Innokkaimpia yhteydenpitäjiä olivat ikäjakauman nuorimmat, 75 79-vuotiaat (43 %) ja ylipäätään miehet (48 %). Myös johtavassa asemassa toimineet olivat muita kiinnostuneempia (53 %), kun taas alemmat toimihenkilöt ja työntekijätaustaiset olivat selvästi vähemmän kiinnostuneita tällaisista ratkaisuista (31 ja 33 %). Enemmistö ikäihmisistä suhtautui kuitenkin yhä varauksella tällaiseen yhteydenpitomuotoon, sillä 57 % ilmoitti, että ei halua hyödyntää uutta tekniikkaa yhteydenpidossa. 59 16 % 4.2.2 Maksuhalukkuus arkea helpottavista välineistä Hieman yli puolet (54 %) ikäihmisistä oli valmis maksamaan arkea helpottavasta teknologiasta (kuvio 6). Maksuhalukkuutta oli eniten johtavassa asemassa toimineilla (71 %) mutta myös puolet työntekijä- ja maanviljelijätaustaisista (49 ja 51 %) oli valmis maksamaan arkea helpottavista teknisistä apuvälineistä. Nuoremmat suhtautuivat positiivisimmin teknologiasta maksamiseen, mutta maksuhalukkuutta oli myös kaikkein iäkkäimmillä (48 %). Kaikki, n=802 75 79 v., n=393 80 84 v., n=268 85 89 v., n=141 Joka toinen ikäihminen on valmis maksamaan arkea helpottavasta teknologiasta. Olen valmis maksamaan arkea helpottavista teknisistä apuvälineistä 16 17 48 54 57 54 0 20 40 60 80 100 Kuvio 6. Maksuhalukkuus arkea helpottavasta teknologiasta ikäryhmittäin. 38 34 30 36 12 13 13 10 % Samaa mieltä Eri mieltä

5 Lopuksi Tämän päivän teknologian mahdollisuuksia ei hyödynnetä niin hyvin kuin olisi mahdollista. Jos lähdetään liikkeelle vääristä olettamuksista ja oletetaan esimerkiksi internetin käytön yleistyvän nopeasti kaikissa ikäryhmissä, suuri määrä kansalaisia jää palvelujen ulkopuolelle. Vanhimmat ikäryhmät eivät ole samalla tavalla osallisia tietoyhteiskunnan kehityksessä kuin nuoremmat. Ikääntyneistä puhutaan usein yhtenä kokonaisuutena, vaikka pitkän elämänhistoriansa vuoksi vanhat eroavat toisistaan huomattavasti enemmän kuin nuoret keskenään. Tutkimustietoa kerätään yleensä vain alle 75-vuotiaista, ja nuorempien ikäryhmien tulokset yleistetään koskemaan koko vanhusväestöä. Tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa selvitettiin yli 85-vuotiaiden teknologian käyttöä ja asenteita teknologiaa kohtaan. Lisäksi tutkimuksen otos yli 75-vuotiaista on laajempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkimus osoittaa selvästi, että vanhimpien ikäihmisten tilanne teknologian suhteen eroaa huomattavasti muista ikäryhmistä. Tietoteknologian käyttöä on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta useimmat niistä eivät kata vanhinta väestöä. Viestintäviraston selvi - tykset ulottuvat 79-vuotiaisiin asti. Viimeisimmän selvityksen mukaan 15 79-vuotiaista keskimäärin 88 % käyttää internetiä, mutta vanhim - massa ikäryhmässä, 65 79-vuotiaissa, osuus on selvästi pienempi, 53 %. (Viestintävirasto 2012.) Ruotsissa selvitettiin vuonna 2011 kansalaisten internetin käyttöä. Tutkimuksen mukaan 65 74 vuotiaista 71 % käyttää internetiä satunnaisesti ja 51 % päivittäin. 75-vuotiaissa tai sitä vanhemmissa satunnaisesti internetiä käyttäviä on 34 % ja päivittäin käyttäviä 22 % (Findahl 2011). Finanssialan keskusliiton vuosittainen Senioritutkimus ulottuu 85-vuo tiaisiin asti. Vuonna 2012 internetiä käytti tämän tutkimuksen mukaan 45 % kaikista 65 85-vuotiaista vastaajista (n=492), mutta vain 20 % 80 85- vuotiaista (n=100). (Finanssialan keskusliitto 2012.) Tässä tutkimuksessa todettiin, että suomalaisista 75 79-vuotiaista inter netiä käyttää 26 % (n=393), 80 84-vuotiaista 15 % (n=268), mutta 85 89-vuotiaista vain 6 % (n=141). On siis selvää, että vanhimpia on tutkittava omana ryhmänään ja otosten on oltava edustavia, muuten johtopäätökset eivät vastaa todellisuutta. Internetissä yleistyvä palvelutarjonta ja oletus tietotekniikan käytön vaivattomuudesta päivittäispalvelujen hoitamisessa asettaa uusia velvoitteita myös iäkkäiden läheisille. Jos iäkäs henkilö ei itse syystä tai toisesta pysty käyttämään tietokonetta tai sähköisiä palveluja, hän tarvitsee apua. Usein yhteiskunnan odotukset kohdistuvat tällöin läheisiin. Kaikilla ei läheisiä kuitenkaan ole. Suomessa on paljon ikäihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa apua esimerkiksi kotitöissä ja asioinnissa. Uusille menetelmille olisi siis kysyntää. Samoin monet ikäihmiset kokevat vaikuttamismahdollisuutensa huonoiksi. Tarvittaisiin uusia keinoja saada heidän äänensä kuuluviin. Joka viides ikäihminen on huolissaan yksinäisyydestä tai onnettomuuteen joutumisesta. Nämä ovat kaikki asioita, joihin teknologialla voitaisiin vaikuttaa. Ikäihmisille suunnatun teknologian on oltava helppokäyttöistä ja varmasti toimivaa, muuten se ei tuo turvaa tai helpotusta arkeen. Esimerkiksi matkapuhelimen koettiin lisäävän turvallisuudentunnetta vain silloin, jos se oli ennestään tuttu ja sen käyttö hallittiin. Tuloksista voidaan sanoa, että ikäihmiset ovat varmoja mielipiteistään ja tietävät, mitä haluavat, sillä En osaa sanoa -vastauksia oli pääasiassa verrattain vähän. Tiedonpuute ja epävarmuus näkyivät kuitenkin etenkin teknologian hyödyllisyyttä koskevissa kysymyksissä. Teknologiasta ei voi olla kiinnostunut, jos siitä ei tiedä riittävästi. Esimerkiksi turvateknologia voisi kiinnostaa ikäihmisiä enemmän, jos sen toiminnasta ja hyödyistä tiedettäisiin laajemmin. Tieto lisäisi todennäköisesti myös valmiutta maksaa arkea helpottavasta teknologiasta. Tietokoneesta ja sen sovelluksista sekä internetin tarjoamista mahdollisuuksista etsitään ja toivotaan virikettä sekä yhteydenpitomahdollisuutta juuri niille ikäihmisille, joilla on heikoimmat tukiverkostot ja huonoimmat mahdollisuudet kodin ulkopuoliseen virkistäytymiseen. Kuitenkin tutkimuksen mukaan teknologiaa on yleisimmin käytössä niillä, jotka ulkoilevat usein, asuvat puolison kanssa ja joilla on eniten läheisiä. Teknologiaa, sovelluksia ja laitteita tulisikin suunnitella nykyistä enemmän sellaisille kotona asuville ikäihmisille, joilla ei ole läheisiä tai jotka eivät voi luottaa läheisen apuun. 18 19

6 Lähteet Finanssialan keskusliitto. 2012. Senioritutkimus. Saatavissa verkkoversiona sivulta <http://www.fkl.fi/materiaalipankki/julkaisut/julkaisut/senioritutkimus_2012.pdf>. (Luettu 25.10.2012.) Eurostat. Information society database. Saatavissa verkkoversiona sivulta <http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/information_society/data/main_ tables>. (Luettu 24.10.2012) Findahl O. 2011. Svenskarna och Internet 2011..se/internetstatistik. Saatavissa verkkoversiona sivulta <https://www.iis.se/docs/soi2011.pdf>. (Luettu 10.9.2012.) Liikenne- ja viestintäministeriö. 2011. Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa. Toimenpideohjelma 2011 2015. Liikenne- ja viestintäministeriö, Ohjelmia ja strategioita 1/2011. Saatavissa verkkoversiona sivulta <http://www.lvm.fi/c/document_library/get_ file?folderid=1551287&name=dlfe-11766.pdf&title=ohjelmia%20ja%20 strategioita%201-2011_kohti%20esteetonta%20tietoyhteiskuntaa>. (Luettu 10.9.2012.) Nordlund M. 2010. Raportti jäsenyhteisöjen teknologiakyselyn tuloksista. KÄKÄTE-projekti. Saatavissa verkkoversiona sivulta http://www.ikateknologia.fi/julkaisuja/kaekaeteprojektin-julkaisuja.html. (Luettu 3.9.2012) Suomen virallinen tilasto (SVT). 2011. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö. ISSN=1799-3504. Tilastokeskus, Helsinki.<http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_ tie_001_fi.html >. (Luettu 10.9.2012.) Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan. Ikäaparaatti alueiden kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö, alueiden kehittämisyksikkö. Edita Prima Oy. Saatavissa verkkoversiona sivulta <http://www.uusijohtajuus.fi/sites/ uusijohtajuus.fi/files/attachment/loppuraportti.pdf>. (Luettu 3.9.2012.) Viestintävirasto. 2012. Kotitalouksien internetyhteydet. Markkinakatsaus 1/2012. Saatavissa verkkoversiona sivulta <http://www.ficora.fi/attachments/suomimq/65h1ajmvo/ Markkinakatsaus_1_2012.pdf>. (Luettu 25.10.2012.) 7 Liite Liite. Puhelinhaastattelun runko Hyvää %a. Olen Suomen Gallupin haastattelija %n. Teemme tänään 75 89 vuotta täyttäneiden ikäihmisten keskuudessa tutkimusta arjen sujumisesta ja arjen apuvälineistä. Saanko Tehdä Teille joitakin kysymyksiä? Tutkimus vie aikaa noin kymmenen minuuttia. Vastaajan sukupuoli Nainen Mies Mikä on asuinkuntanne? Minkä ikäinen olette? K1 K2 Oletteko tyytyväinen vai tyytymätön seuraaviin asioihin? Rahan riittävyys elämiseen Asumisolonne Oma terveytenne Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Tyytyväinen Tyytymätön Ei tyytyväinen mutta ei tyytymätön (SPONTAANI) Koetteko vaikutusmahdollisuutenne elämäänne koskevissa asioissa hyviksi vai huonoiksi? Hyviksi Huonoiksi Ei hyviksi eikä huonoiksi (SPONTAANI) K3 K4 Saatteko nykyisin ulkopuolista apua arjen toiminnoissa, kuten kotityöt, asioilla käyminen, pihatyöt, ruokailu, peseytyminen, teknisten laitteiden hallinta? Kyllä Ei (Jos saa apua:) Missä seuraavissa asioissa saatte apua arjen toiminnoissa? Raskaat kotityöt siivous, lumenluonti 20 21

K5 K6 K7 Kevyissä kotitöissä kuten tiskaaminen, pyykinpesu Asunnon pikkukorjaukset Ruoan valmistaminen Asioilla käyminen esim. kauppa, apteekki, lääkäri Ulkoileminen Pukeutuminen, peseytyminen Teknisten laitteiden käyttö Apuvälineiden käyttö Jossain muussa (Jos ei saa apua:) Entä tarvitsisitteko ulkopuolista apua arjen toiminnoissa, kuten kotityöt, asioilla käyminen, pihatyöt, ruokailu ja peseytyminen, teknisten laitteiden hallinta? Kyllä Ei (Jos tarvitsee apua:) Missä seuraavissa asioissa tarvitsisitte apua arjen toiminnoissa? Raskaat kotityöt siivous, lumenluonti Kevyissä kotitöissä kuten tiskaaminen, pyykinpesu Asunnon pikkukorjaukset Ruoan valmistaminen Asioilla käyminen esim. kauppa, apteekki, lääkäri Ulkoileminen Pukeutuminen, peseytyminen Teknisten laitteiden käyttö Apuvälineiden käyttö Jossain muussa Kuinka monta läheistä sukulaista tai ystävää Teillä on, joiden apuun voitte luottaa tilanteessa kuin tilanteessa? 1 2 3 5 6 9 10 tai yli Ei yhtään K9 K10 K11 Harvemmin Mitä kaikkia seuraavia välineitä Teillä on käytössänne? Matkapuhelin eli kännykkä Tietokone Internet-yhteys Sähköposti Turvapuhelin Ei mitään näistä Muita laitteita, mitä En osaa sanoa (Jos on käytössä tietokone tai internet-yhteys:) Mitä seuraavia asioita olette tehnyt tietokoneella? Käyttänyt sähköpostia Hakenut tietoa tai tutustunut asioihin Hoitanut pankkiasioita Tehnyt ostoksia Varannut matkoja, hotelleja tai matkalippuja Pelannut pelejä Kirjoittanut esimerkiksi kirjeitä tai muistelmia Ei mitään näistä Muuta, mitä? En osaa sanoa Mistä kaikista seuraavista asioista olette huolissanne henkilökohtaisesti? Terveytenne Onnettomuuteen joutuminen Väkivalta Varkaus Oman kunnon huononeminen Oma taloudellinen tilanne Yksinäisyys Ei mistään näistä Muuta mitä K8 Kuinka usein ulkoilette? Viikon jokaisena päivänä Lähes joka päivä Useampia kertoja viikossa Noin kerran viikossa K12 Luettelen seuraavaksi joukon väittämiä. Oletteko samaa vai eri mieltä väittämien kanssa? Samaa mieltä Eri mieltä 22 23

Olen kiinnostunut teknisistä apuvälineistä pystyäkseni paremmin suojelemaan kotia ja itseäni Haluan olla yhteydessä ystäviini uuden tekniikan avulla Tunnen oloni turvallisemmaksi jos minulla on puhelin mukanani Tietokoneen avulla saan tietoa asioista, joita on vaikea löytää muualta Uskon, että uusi tekniikka/teknologia voi olla minulle hyödyllistä (ja esimerkiksi helpottaa arkeani) Olen valmis maksamaan arkea helpottavista teknisistä apuvälineistä Lopuksi muutama kysymys tutkimusaineiston käsittelyä varten. T1 T2 T3 Mikä oli ammattinne kun olitte vielä mukana työelämässä? Johtavassa asemassa toisen palveluksessa Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä tai ammatinharjoittaja Maanviljelijä Joku muu Asutteko yksin, puolison kanssa vai jotenkin muuten esim. lastenne luona? Yksin Puolison kanssa Jotenkin muuten Ei halua sanoa Asutteko kerrostalossa, omakotitalossa, rivi- tai paritalossa tai jossain muussa asunnossa? Kerrostalossa Omakotitalossa Rivi- tai paritalossa Jotenkin muuten Ei halua sanoa Tässä kaikki kysymyksemme tällä kerralla. Oikein paljon kiitoksia vastauksistanne. Minun nimeni on %n ja tämä haastattelu tehtiin Suomen Gallupin puhelinhaastattelukeskuksesta. Hyvää jatkoa! 24