Puolivuosikatsaus Tammi kesäkuu 2017 Ari Lehtoranta, Toimitusjohtaja Martti Ala-Härkönen, Talousjohtaja 20.7.2017
Sisältö Konsernin kehitys Kassavirta ja rahoitus Markkinanäkymät ja tulosohjeistus vuodelle 2017
Toimintaympäristö 1-6/2017 Palveluliiketoiminnan liiketoiminnan osuus kasvoi 51 prosenttiin (46 %) Palvelut (Tekninen huolto ja kunnossapito sekä Managed Services) Kysyntä jatkui vahvana. Kiinnostus julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön (PPP-malli) ja muihin elinkaariratkaisuihin oli hyvä Pohjoismaissa, vaikka tämäntyyppisten sopimusmallien osuus on edelleen suhteellisen pieni muilla markkinoilla. Liikevaihdon jakauma 1 6/2017 (1 6/2016) Projektit (Tekninen asennus ja Suuret projektit) Markkinat olivat positiiviset. Hintakilpailu pysyi tiukkana Teknisen asennuksen projekteissa. Suurten projektien markkinoilla tarjoustoiminta lisääntyi säilyi hyvällä tasolla etenkin julkisella sektorilla, infrastruktuurihankkeissa ja teollisuudessa. Talotekniikan Suunnittelua ja toteutusta sisältävien kokonaistoimitusten kysyntä kehittyi suotuisasti suurissa ja teknisesti vaativissa projekteissa. Tekninen asennus 32 % (33 %) Suuret projektit 18 % (21 %) Tekninen huolto ja kunnossapito 36 % (33 %) Managed Services 14 % (13 %) 3
Yhteenveto Q2/2017: Käännevaihe etenee Muutaman vanhemman projektin loppuun saattaminen rasitti kannattavuutta ja kassavirtaa Tilauskanta Tilauskanta laski hieman edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 512,7 milj. euroa. Tiukempi projektien tarjouslupaprosessi otettiin käyttöön Q2/2016 lähtien. Liikevaihto Liikevaihto laski 8,2 % viime vuodesta 565,1 (615,5) milj. euroon. Liikevaihto kasvoi 3,1 % Palveluissa ja laski 17,7 % Projekteissa. Valuuttakursseilla, työpäivien pienemmällä määrällä, alaskirjauksilla ja valikoivammalla tarjoustoiminnalla vaikutusta Käyttökate Käyttökate oli -13,0 (-14,4) milj. euroa. Projektien alaskirjauksista 12,6 (15,0) milj. euron vaikutus, erityisesti Teollisuuden ratkaisuissa ja Saksassa, ja uudelleenjärjestelyistä 7,0 (7,5) milj. euron vaikutus. Käyttöpääoma ja vapaa kassavirta Käyttöpääomaa sitoutui riskiprojekteihin ja se oli 31,0 (15,3) milj. euroa. Vapaa kassavirta oli -28,2 (-32,6) milj. euroa. Osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos oli -0,13 (-0,13) euroa osakkeelta. 4
Tilauskannan kehitys Kesäkuun lopun tilauskanta oli 1 512,7 milj. euroa, laskua 2,0 % maaliskuun 2017 lopusta (1 543,5 milj. euroa). Tilauskanta laski 2,7 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta (2,1 % vertailukelpoisin valuuttakurssein). Tilauskanta milj. euroa Q1 Q2 Q3 Q4 1 544 1 554 1 513 Tiukempi projektien tarjouslupaprosessi otettiin käyttöön Q2/2016 lähtien. 12 13 14 15 16 17 12 13 14 15 16 17 12 13 14 15 16 12 13 14 15 16 Vertailuluvut ovat carve-out-lukuja osittaisjakautumisen voimaantulopäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta. 5
Esimerkkejä viimeaikaisista sopimuksistamme (4-6/2017) Managed Services Palvelujen johtaminen Saksan avaruusjärjestö, Stuttgartin kiinteistöt, Saksa Arvo: n. 2,3 milj. euroa Suuret projektit FIRA Oy, Ylen Ison Pajan peruskorjaus, Helsinki Suomi Arvo: 11,7 milj. euroa Suuret projektit 5E-BYG, Aabenraan sairaalan laajennus, Tanska Arvo: n. 14 milj. euroa 6
Liikevaihdon kehitys Konsernin liikevaihto milj. e 2015: 2 443 2016: 2 364 H1/2017: 1 147 563 227 638 Liikevaihto maittain milj. e 574 668 247 257 243 231 226 561 184 Tanska-Norja Ruotsi Saksa Teollisuuden ratkaisut 616 180 156 158 1-6/2016 1-6/2017 582 606 71 73 582 565 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 +7 % -6 % -12 % -2 % +2 % +2 % +4 % 36 37 Suomi Itävalta Itä-Eurooppa Liikevaihto oli 1 147,4 (1 176,1) milj. euroa tammi-kesäkuussa. Projektien alaskirjaukset vaikuttaneet edelleen liikevaihtoon. Palvelut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 7,2 %, kun taas Projektitliiketoiminnassa liikevaihto laski 10,7 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna eniten Tanska- Norjassa ja Itä-Euroopassa. 7
Kannattavuuteen vaikuttivat olennaisesti projektien alaskirjaukset ja saneeraustoimet Käyttökate: -13,0 (-14,4) milj. euroa Q2/2017 Käyttökate ilman uudelleenjärjestelykuluja oli Käyttökate, milj. e Käyttökateprosentti, % -6,0 (-6,8) milj. euroa Q2/2017 0,8 (6,6) milj. euroa H1/2017 1 12/15: 91,5 (3,7 %) 34,0 1 12/16: -11,4 (-0,5 %) H1/2017: -6,2 (-0,5 %) Uudelleenjärjestelykulut olivat: 7,0 (7,5) milj. euroa Q2/2017 7,0 (9,5) milj. euroa H1/2017 Eivät sisälly uudelleenjärjestelykuluihin, mutta heikentävät käyttökatetta: Projektien alaskirjaukset, jotka heikensivät käyttökatetta 12,6 (15,0) milj. euroa Q2/2017 ja 18,3 (15,0) milj. euroa H1/2017 Negatiivisia ennustemuutoksia ja kustannusylityksiä aikaisemmin tunnistettuihin riskiprojekteihin pääosin Teollisuuden ratkaisujen ja Saksan divisioonissa 22,0 21,3 5,1 14,2 13,8 3,4 3,7 11,5 2,5 2,0 2,4 6,8 1,2-2,3-2,3-14,4-3,7-13,0-22,2 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 8
Projektien suoritusriskien kehittyminen H1/2017 aikana Alaskirjausten ja jäljellä olevien projektien suoritusriskien kasvu H1/2017 aikana aiheutunut lähes yksinomaan Teollisuuden ratkaisujen biotuotetehdasprojekteista Suomessa Milj. euroa Pääosa suoritusriskien kasvusta Teollisuuden ratkaisujen toimittamista biotuotetehdasprojekteista ~19 11.2 7.1 0.8 0.0 ~20 ~20 Projektien suoritusriskit (joulukuu 2016) Suoritusriskien kasvu vuoden 2016 lopun riskilistan projekteissa Biotuotetehdasprojekteihin liittyvät alaskirjaukset H1/2017 aikana Muut projektialaskirjaukset H1/2017 aikana Riskilistalta poistetut toteutumattomat projektiriskit Uudet tunnistetut projektiriskit Projektien suoritusriskit (kesäkuu 2017) 9
Toimenpiteitä jatkettu Projektit-liiketoiminnan parantamiseksi Yhtään uutta projektia ei lisätty riskilistalle Toteutetut toimenpiteet H1/2017 Edelleen vahvistettu divisioonatason projektiyksikköjen (PMO) osaamista Vahvistettu tarjousmenettelyä ja ohjausta Korkeampi valikoivuus laskenut, mutta tervehdyttänyt tilauskertymää Uusi kuukausittainen ohjausmalli käytössä kaikilla organisaatiotasoilla Suurissa projekteissa yli 100 tarjoushyväksyntää konsernitasolla Konsernitasolla pidetty 60 ohjausryhmätapaamista Lisää toimenpiteitä H2/2017 Uusi projektien kategorisointimalli käyttöön Päivitetyt ennustamisen periaatteet käyttöön ja integrointi projektijohto-ohjeistukseen Vahvistetun ohjauksen, riskienhallinnan ja tulosjohtamisen jatkuva kehittäminen Suorituskyvyn mittarit (KPI), ennustaminen ja aikaisen varoituksen menetelmät painopiste-alueina Pakollisen projektipäällikköjen koulutusohjelma 10
Kulusäästöt ensimmäisellä vuosipuoliskolla Henkilöstökulut, milj. euroa Liiketoiminnan muut kulut, milj. euroa 520 500 480-3,7 % 160 140-4,4 % 460 440 420 508,3 489,3 120 139,4 133,2 400 H1/2016 H1/2017 100 H1/2016 H1/2017 Henkilöstökulusäästöjä toteutunut suunnitelman mukaan 18,9 milj. euroa (-3,7 %) Muissa kuluissa säästöjä toteutunut suunnitelman mukaan 6,2 milj. euroa (-4,4 %) 11
Henkilöstömäärän kehitys divisioonittain Yhteensä 914 henkilön vähennys kesäkuun 2016 lopusta 17 664 16 750 6/2016 Ruotsi -469 HC Tanska- Norja -221 HC Teollisuuden ratkaisut -241 HC Suomi 55 HC Kons.palv. -39 HC Itä-Eurooppa -18 HC Itävalta 3 HC Saksa 16 HC 6/2017 12
16 750 työntekijää kesäkuun lopussa Kilpailukyvyn kehittämistä henkilöstön kautta Erityispanostuksia projektijohtamisen kyvykkyyksien kehittämiseen Ruotsissa suorituksen ja käyttöasteen parantamista jatkettiin sekä teollisuuden ja talotekniikan toimintojen yhdistäminen toteutettiin. Henkilöstömäärä (kauden lopussa) 17 664 17 499 17 399 17 281 Henkilöstö divisioonittain 6/2017 Caverionin yhtenäisten työtapojen kehittämistä jatkettiin Työturvallisuutta, työhyvinvointia ja eettisiä liiketoimintaperiaatteita priorisoidaan jatkuvasti. Vahvan perustan aikaansaaminen avainosaaja- ja seuraajasuunnittelulla, sekä yhteisen tehtävärakenteen ja perushenkilöstöprosessien käyttöönotolla 16 913 16 750 16 679 Q4/15Q1/16Q2/16Q3/16Q4/16Q1/17Q2/17 Tanska-Norja 20 % Ruotsi 18 % Saksa 15 % Teollisuuden ratkaisut 16 % Suomi 15 % Itävalta 5 % Itä-Eurooppa 11 % Konsernipalvelut 1 % 13
Tilannearvio merkittävistä riskialueista vuodelle 2017 Loppuvuodelle 2017 jäljellä olevat projektien suoritusriskit noin 20 milj. euroa Projektien alaskirjaukset yhteensä 18,3 milj. euroa pääosin Teollisuuden ratkaisujen ja Saksan divisioonissa H1/2017 aikana Jäljellä olevien projektien suoritusriskien kasvu aiheutunut lähes yksinomaan Teollisuuden ratkaisujen biotuotetehdasprojektista Suomessa. Riskit erääntyneisiin myyntisaamisiin liittyen hieman aikaisempaa, enintään 10 milj. euron arviota matalampi Caverion onnistui perimään tiettyjä vanhoja saamisia ilman suurempaa vaikutusta kannattavuuteen. Käyttöasteriskien ei pitäisi ylittää aikaisemmin arvioitua, enintään 10 milj. euron tasoa Toimenpiteitä Ruotsin ja Teollisuuden ratkaisujen divisioonissa tuloksen ja käyttöasteen parantamiseksi Q2/2017 Uudelleenjärjestelykulut noin 6,3 milj. euroa ja arvioidut säästövaikutukset noin 2,7 milj. euroa vuonna 2017 ja 5,5 milj. euroa vuonna 2018. Tämän lisäksi 0,7 milj. euroa muita uudelleenjärjestelykuluja Teollisuuden ratkaisuissa. Valmis toteuttamaan lisää kulusäästöjä vuonna 2017, mikäli välttämätöntä 14
Kassavirta ja rahoitus
Käyttöpääomaa edelleen sitoutunut riskiprojekteihin Käyttöpääoma oli 31,0 (15,3) milj. euroa kesäkuun lopussa. Osatuloutussaamisten määrä oli kesäkuun lopussa 297,3 (6/2016: 292,8) milj. euroa. Myyntisaamisten määrä oli kesäkuun lopussa 315,6 (6/2016: 334,1) milj. euroa. Käyttöpääoma, milj. e Käyttöpääoma suhteessa liikevaihtoon, % (viim. 12 kk) 2013 2014 2015 2016 2017 120 100 4 % 5 % 44 63 47 48 2 % 2 % 2 % 2 % 6 0 % -21-15 -1 % -1 % 34 1 % -15-1 % 56 2 % 31 16 15 17 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2-3 16
Käyttöpääoman kehitys divisioonissa Suomen, Ruotsin ja Tanska-Norjan kehitys myönteistä: käyttöpääoma negatiivinen ja parantunut Riskiprojektit sitoivat käyttöpääomaa Teollisuuden ratkaisuissa ja Saksassa Käyttöpääoman jakauma divisioonissa Milj. euroa 80 Heikentynyt 60 40 20 Parantunut Vakaa 15,3 31,0 0-20 -40 Suomi Ruotsi Tanska- Norja Itävalta Itä-Eurooppa Saksa Teollisuuden ratkaisut Konserni Q2/2016 Q2/2017 17
Kassavirta ja investoinnit Vapaa kassavirta oli negatiivinen H1/2017, vaikka se paranikin 14,6 milj. euroa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vapaa kassavirta oli -46,7 (-61,3) milj. euroa H1/2017 ja 28,2 (32,6) milj. euroa Q2/2017. Vapaata kassavirtaa paransivat osaltaan investointien matalampi taso viime vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuusinvestoinnit (ml. yritysostot) olivat 7,9 (24,4) milj. euroa H1/2017. IT-investoinnit: 5,8 (16,0) milj. euroa. Muut investoinnit, ml. yritysostot: 2,1 (8,4) milj. euroa. Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja, milj. euroa -11,1 4,1-15,8-7,1 20,5 100,0 9,8 1,8-8,9 Vapaa kassavirta, milj. euroa Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 3,1 5,2 4,3 10,8 7,3 5,5 5,0 87,6 14,4 0,8-6,3-14,2 83,1 9,0 7,1 73,6-18,8-12,3-26,6 17,3-28,8-32,6-38,8 35,2 7,6 6,1 5,0 2,9 28,0-12,1-25,9 Q1/14 Q2/14 Q3/14 Q4/14 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16 Q2/16 Q3/16 Q4/16 Q1/17 Q2/17-18,5 28,2 Q1/14 Q2/14 Q3/14 Q4/14 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16 Q2/16 Q3/16 Q4/16 Q1/17 Q2/17 Vapaa kassavirta = Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut verot Investointien rahavirta (netto, sisältäen yrityskaupat). 18
Velkarakenne 30.6.2017 Velkojen erääntyminen milj. euroa 29 30 2017 2018 2019 2020 Rahan lähteet velkasalkussa Pankit 67% Yritystodistukset 13% Vakuutusyhtiöt 17% Muut 3% 29 31 Korkotyyppi (suojausten jälkeen) Kiinteä korko 20% Vaihtuva korko 80% 100 miljoonan euron hybridilainan laskettiin liikkeeseen 9.6.2017 Kerätystä pääomasta 40 miljoonaa euroa käytettiin olemassa olevan pankkirahoituksen takaisinmaksuun ja loput käytetään yleisiin liiketaloudellisiin tarpeisiin. Transaktion yhteydessä olemassa olevat pankkilainat (80 milj. euroa kesäkuun lopussa) yhdistettiin yhdeksi lainasopimukseksi, jonka viimeinen eräpäivä on toukokuussa 2020. Velkasalkun arvo yhteensä 118.4 milj. euroa ja korolliset nettovelat yhteensä 98,6 (3/2017: 164,9) milj. euroa kesäkuun 2017 lopussa. Keskikorko (suojausten jälkeen) 2,3% kesäkuun lopussa (3/2017: 2,1%). Nettorahoituskulut -2,8 (H1/2016: -0,7) milj. euroa tammi-kesäkuussa 2017. 19
Maksuvalmius ja velkaantuneisuus 30.6.2017 104 1.5x Nettovelka (Milj. e) 143 132 2.4x 2.3x 50 50 0.7x 0.7x Nettovelka/Käyttökate (rullaava 12kk) 85 102 0.9x 1.1x 30 0.3x 59 0.7x 131 2.1x 170 146 2.8x 2.8x 165 3.7x 3.4x Q1/14 Q2/14 Q3/14 Q4/14 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Q1/16* Q2/16* Q3/16* Q4/16** Q1/17** Q2/17** * Nettovelka/Käyttökate laskettu ilman uudelleenjärjestelykuluja Q1-Q3/2016. ** Nettovelat/Käyttökate Q4/2016 Q2/2017 on laskettu lainapankkien kanssa vahvistettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti Nettovelan rakenne Milj. e 73 45 Pitkäaikaiset lainat Lyhytaikaiset lainat Rahavarat Nettovelka 20 99 99 6.0x Taloudellinen kovenantti (Nettovelka/Käyttökate): 5.0x Kesäkuun lopussa 3,4x vahvistettujen 4.0x laskentaperiaatteiden mukaisesti. 3.0x Hybridilainan liikkeeseen laskun yhteydessä 2.0x Caverion sopi lainapankkien kanssa taloudellisen kovenantin maksimitasoksi 5,0x seuraaville 1.0x kvartaaleille Q2/2017 ja Q3/2017. 0.0x Q1/2017 maksimi oli sovittu myös tasolle 5,0x. Kovenantin maksimitaso palautuu alkuperäiselle tasolle 3,5x Q4/2017 lähtien. Maksuvalmiusreservi: 139 milj. euroa kesäkuun 2017 lopussa, Milj. e 119 Nostamattomat luottolimiitit Rahavarat 20 20
Vakavaraisuuden avaintunnusluvut 100 milj. euron hybriditransaktion jälkeen Transaktio luo pohjan liiketoiminnan edelleen kehittämiselle Liikkeeseen laskettu hybridilaina vahvisti Caverionin pääomarakennetta ja rahoitusasemaa. 100 milj. euron hybridilainan noston jälkeen: Omavaraisuusaste nousi 28,1 prosenttiin (Q1/2017: 19,2 prosenttia). Velkaantumisaste parani 37,2 prosenttiin (Q1/2017: 90,1 prosenttia). Transaktio luo pohjan liiketoiminnan edelleen kehittämiselle. Omavaraisuusaste, % 26,4 % 28,1 % 18,7 % 19,2 % 2015 2016 Q1/2017 Q2/2017 Velkaantumisaste, % 90,1 % 78,7 % 37,2 % 11,7 % 2015 2016 Q1/2017 Q2/2017 21
Markkinanäkymät ja tulosohjeistus vuodelle 2017
Luottamusindikaattorit paranivat Caverionin päämaissa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla YLEISTALOUDELLINEN LUOTTAMUS (1/2007 6/2017) RAKENTAMISEN LUOTTAMUS (1/2007 6/2017) Yleistaloudellinen luottamusindik. (1/2007-6/2017) 130 120 110 100 90 80 70 60 Pitkän aikavälin keskiarvo Suomi Saksa Itävalta Ruotsi Tanska Rakentamisen luottamusindik. (1/2007-6/2017) 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Suomi Saksa Itävalta Ruotsi Tanska 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 07/2009 01/2010 07/2010 01/2011 07/2011 01/2012 07/2012 01/2013 07/2013 01/2014 01/2007 07/2007 01/2008 07/2008 01/2009 07/2009 01/2010 07/2010 01/2011 07/2011 01/2012 07/2012 01/2013 07/2013 01/2014 07/2014 01/2015 07/2015 01/2016 07/2016 01/2017 07/2014 01/2015 07/2015 01/2016 07/2016 01/2017 Pitkän aikavälin keskiarvo Keskiarvokorjattuja lukuja Lähde: Euroopan komissio, heinäkuu 2017 23
Rakentamisen ja BKT:n kasvuennusteet Caverionin päämaissa Uudisrakentamisen ennakoidaan kasvavan vahvasti erityisesti Skandinaviassa 2017-18, korjaamisen odotetaan jatkavan tasaista ~1.5% kasvuaan Caverionin päämarkkina-alueilla TOIMITILOJEN UUDISTAKENTAMINEN TOIMITILOJEN KORJAUSRAKENTAMINEN ASUNTOJEN UUDISRAKENTAMINEN ASUNTOJEN KORJAUSRAKENTAMINEN BRUTTOKANSANTUOTE CAGR 17-18 CAGR 17-18 CAGR 17-18 CAGR 17-18 CAGR 17-18 11.4% 10.3% 6.3% 6.1% 5.1% Painotettu keskiarvo* 3.1% 5.5% 3.3% 1.8% 0.7% 0.4% 2.5% 2.0% 1.8% 1.5% 1.5% 3.2% 1.6% 1.8% 2.6% 1.4% 2.3% 2.0% 1.9% 1.6% 1.7% 1.7% 1.7% 1.4% 1.6% 1.4% 1.5% 0.9% 0.5% -0.5% Ruotsi Norja Tanska Itävalta Saksa Suomi Ruotsi Tanska Itävalta Norja Suomi Saksa Tanska Ruotsi Saksa Norja Itävalta Suomi Norja Tanska Suomi Ruotsi Itävalta Saksa Ruotsi Itävalta Tanska Norja Suomi Saksa Lähde: Euroconstruct, kesäkuu 2017 * Painotettu keskimääräinen CAGR laskettu Caverionin liikevaihdon maantieteellisen jakauman perusteella 24
Toimitilojen uudisrakentamisen kasvuennusteet 2017-18 Vuosien 2017-18 kasvuennusteet korkeita erityisesti terveys- ja hoitoalan rakennuksissa sekä toimisto- ja liiketiloissa TOIMITILOJEN UUDISRAKENTAMINEN TALOTYYPEITTÄIN (CAGR 17-18) 30% 25% 46.5% TERVEYS- JA HOITOALAN RAKENNUKSET (CAGR 17-18) TOIMISTORAKENNUKSET (CAGR 17-18) MUUT TOIMITILARAKENTAMISEN SEKTORIT (CAGR 17-18) 20% 15% 10% 5% 0% TOT. 6.3% 6.1% 3.3% 1.8% 0.7% 0.4% -5% -10% -15% Terveys- ja hoitoala Toimistot Liikerakennukset Opetusala Varastot Maatalous Muut Teollisuus Terveys- ja hoitoala Toimistot Liikerakennukset Opetusala Muut Teollisuus Maatalous Varastot Teollisuus Liikerakennukset Toimistot Varastot Terveys- ja hoitoala Maatalous Opetusala Muut Teollisuus Liikerakennukset Opetusala Varastot Maatalous Terveys- ja hoitoala Toimistot Muut Terveys- ja hoitoala Opetusala Toimistot Maatalous Muut Varastot Teollisuus Liikerakennukset Toimistot Liikerakennukset Varastot Muut Terveys- ja hoitoala Maatalous Teollisuus Opetusala Ruotsi. Norja. Tanska. Itävalta. Saksa. Suomi Lähde: Euroconstruct, kesäkuu 2017 25
Tulosohjeistus ennallaan vuodelle 2017 Liikevaihto Caverion arvioi, että konsernin liikevaihto säilyy edellisvuoden tasolla vuonna 2017 (2016: 2 364 milj. euroa). Käyttökate ilman uudelleenjärjestelykuluja Caverion arvioi, että konsernin käyttökate ilman uudelleenjärjestelykuluja yli kaksinkertaistuu vuonna 2017 (2016: 15,6 milj. euroa). 26
Tervetuloa Caverionin pääomamarkkinapäivälle Helsinkiin 7.11.2017! www.caverion.fi/sijoittajat Sähköposti: IR@caverion.com
Lisäkalvoja
Avainlukuja Milj. e Q2/17 Q2/16 Muutos H1/17 H1/16 Muutos 2016 Tilauskanta 1 512,7 1 554,2-2,7 % 1 512,7 1 554,2-2,7 % 1 408,1 Liikevaihto 565,1 615,5-8,2 % 1 147,4 1 176,1-2,4 % 2 364,1 Käyttökate (EBITDA) ilman uudelleenjärjestelykuluja Käyttökateprosentti ilman uudelleenjärjestelykuluja, % -6,0-6,8 12,4 % 0,8 6,6-88,2 % 15,6-1,1-1,1 0,1 0,6 0,7 Käyttökate (EBITDA) -13,0-14,4 9,8 % -6,2-2,9-113,3 % -11,4 Käyttökateprosentti, % -2,3-2,3-0,5-0,2-0,5 Liikevoitto -20,5-21,5 4,6 % -21,3-16,7-28,1 % -40,8 Liikevoittoprosentti, % -3,6-3,5-1,9-1,4-1,7 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e -0,13-0,13-4,1 % -0,15-0,10-49,7 % -0,25 Käyttöpääoma 31,0 15,3 102,5 % 31,0 15,3 102,5 % -2,6 Vapaa kassavirta -28,2-32,6 13,3 % -46,7-61,3 23,8 % -72,1 Korollinen nettovelka 98,6 130,6-24,5 % 98,6 130,6-24,5 % 145,5 Velkaantumisaste, % 37,2 63,6 37,2 63,6 78,7 Henkilöstö kauden lopussa 16 750 17 664-5,2 % 16 750 17 664-5,2 % 16 913 29
Osakkeenomistajat 30.6.2017 Suurimmat osakkeenomistajat Osakkeet, kpl % osakepääomasta jälkeen, Muutos 3/2017 kpl Muutos 3/2017 jälkeen, % 1 Herlin Antti 17 690 180 14,08 650 000 3,81 2 Structor S.A. (Ehrnroothin perhe) 17 565 000 13,99 0 0,00 3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 5 488 946 4,37 0 0,00 4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 155 706 3,31 0 0,00 5 Fondita-rahastot 3 465 000 2,76 0 0,00 6 Mandatum yhtiöt 3 111 211 2,48 20 464 0,66 7 Valtion Eläkerahasto 1 850 000 1,47 0 0,00 8 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 611 089 1,28 0 0,00 9 Aktia-rahastot 1 518 860 1,21 0 0,00 10 Nordea-rahastot 1 324 902 1,05-1 115 423-45,71 11 Säästöpankki-rahastot 1 054 658 0,84 0 0,00 12 Brotherus Ilkka 1 048 265 0,83 0 0,00 13 Odin-rahastot 891 797 0,71 0 0,00 14 Evli-rahastot 743 213 0,59-4 000-0,54 15 Ari Lehtorannan omistukset* 553 323 0,44 0 0,00 16 Caverion Oyj 512 328 0,41 0 0,00 17 Alandia yhtiöt 505 430 0,40-45 300-8,23 18 Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne 412 000 0,33 0 0,00 19 OP-rahastot 361 538 0,29-495 324-57,81 20 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 356 285 0,28 0 0,00 20 suurinta yhteensä 64 219 731 51,1 Kaikki osakkeet 125 596 092 100 *) sis. Voluntas Investment Oy:n omistukset, suorat omistukset sekä lähipiiriin kuuluvien henkilöiden omistukset. Sektorijakauma (6/2017) 29 250 omistajaa Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat 35,6 % (31.3.: 34,7 %)* Kotitaloudet 19,5 % (19,5 %) Julkisyhteisöt 11,3 % (11,3 %) Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 9.3 % (10,6 %) Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4,6 % (4,7 %) Yritykset ja asuntoyhteisöt 19,7 % (19,2 %) *) Solero Luxco S.A.R.L (Triton) omistaa hallintarekisteröityjä osakkeita huhtikuusta 2017 lähtien. Heidän viimeisin suoraan rekisteröity omistus 31.3.2017 oli 9 716 223 osaketta (7,74%). 30