JALOKIVIJAHTI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Jalokivijahdissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä tietotimantteja eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia. Niitä löytyy karttaan timantilla merkityiltä rasteilta. Suurin osa niistä on näyttelykohteita, muutama jalokivi voi löytyä myös näyttelyssä olevista teksteistä. Rasteja on yhteensä 8. Voit kiertää rastit missä järjestyksessä haluat. Ennen pelin aloittamista tutustu vielä alla oleviin peliohjeisiin. PELIOHJEET 1. Valitse rasti, josta haluat aloittaa ja etsi se näyttelystä. Voit käyttää apunasi näyttelyn pohjakarttaa. 2. Tutki näyttelykohteen opastetekstiä ja vastaa ensimmäiseen kysymykseen. Jos vastasit oikein, olet varmasti oikeassa paikassa ja saat kolme tietotimanttia eli pistettä. 3. Käytä näyttelykohdetta. 4. Vastaa monivalintakysymyksiin. Rastista riippuen niitä on yksi tai useampia. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saat yhden pisteen eli jalokiven. 5. Laske lopuksi jalokivisaaliisi pisteet ja katso, minkä timanttiesineen niillä tienasit. Onnea matkaan! RASTIT TAIVU KIVEKSI Mistä kivilajit koostuvat? (Mineraaleista) Käytä näyttelykohdetta ja kokeile kuinka moneksi kivilajiksi taivut! Missä kivilajissa on viittä mineraalia? Graniitissa (Oho! Oikea vastaus on ryoliitti.) Basaltissa (Oho! Oikea vastaus on ryoliitti.) Ryoliitissa (Aivan oikein!) HEKON KEITTIÖSSÄ Lähes kaikissa arjen esineissä ja materiaaleissa on käytetty uusiutumattomia (luonnonvaroja). Katso Hekon keittiössä -kokkausohjelma! Ohjelman formaatti meni uusiksi, koska kaikki ruoka-aineet olivat teollisesti valmistettuja. (Ei sentään. Mutta kaikissa astioissa ja välineissä oli kaivannaisia eli kaivoksista peräisin olevia materiaaleja.) kaikki astiat oli tehty uusiutuvista luonnonvaroista. (Pahus. Päinvastoin, niissä kaikissa oli käytetty kaivannaisia eli kaivoksista peräisin olevia materiaaleja.) kaikki astiat ja välineet sisälsivät kaivoksista peräisin olevia aineita. (Jep. Päivittäinen elämämme perustuu siis pitkälti kaivosten tuotteille.) Keittiömme kuten koko kotimme ja elinympäristömme on täynnä kaivoksista peräisin olevia materiaaleja. Esimerkiksi kiviainesta kuluu rakennuksiin, teihin ja muuhun ympärillämme olevaan infrastruktuuriin. Etsi luolan seinältä kuva vauvasta. Paljonko me länsimaissa elämämme aikana kulutamme kiviainesta? 5 500 kg (Harmi, nyt tuli huti. Oikea vastaus on sata kertaa enemmän eli lähes 550 000 kg.) 55 000 kg (Harmi, nyt tuli huti. Oikea vastaus on kymmenen kertaa enemmän eli lähes 550 000 kg.) Lähes 550 000 kg (Jep. Eli saman verran kuin noin 888 Mini Morris -merkkistä henkilöautoa painaa.)
Metallien louhiminen vie paljon energiaa ja rasittaa näin ympäristöä. Siksi metalleja kannattaa välttää. (Oho. Ihminen on käyttänyt metalleja jo tuhansia vuosia ja nykyään niitä käytetään enemmän kuin koskaan ennen, eli niiden käytön välttäminen on käytännössä mahdotonta. Sen sijaan metallien kierrättäminen on mahdollista ja jopa melko helppoa.) kannattaa kierrättää. (Totta! Hyvin menee! Muistathan siis viedä metalliroskat aina metallinkeräysastiaan!) ei nykyään enää louhita. (Oho. Ihminen on käyttänyt metalleja jo tuhansia vuosia ja nykyään niitä käytetään enemmän kuin koskaan ennen, joten niiden louhimista ei näillä näkymin olla lopettamassa. Mutta metallien kierrättäminen on mahdollista ja jopa helppoa.) KIVILÖYDÖSTÄ KAIVOKSEKSI /1p. Mineraaliesiintymää, jonka hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa, kutsutaan (malmiksi) Käytä näyttelykohdetta ja tunnista malmikiviä. Kiven kovuuden määrittämisessä käytetään yleensä apuna... sulaketta. (Pahus, nyt tuli huti. Kiven kovuutta voi tutkia raaputtamalla sitä naulalla tai kynnellä. Sulakkeella tutkitaan kivestä lähtevän jauheen väriä, joka myös auttaa tunnistamaan kivilajeja.) magneettia. (Pahus, nyt tuli huti. Kiven kovuutta voi tutkia raaputtamalla sitä naulalla tai kynnellä. Magneetilla tutkitaan kiven magneettisuutta, joka myös auttaa tunnistamaan kivilajeja.) naulaa. (Aivan! Kiven kovuutta voi siis tutkia ihan kotikonstein.) Kuinka moni kivistä on magneettinen? 1 (Aivan oikein. Vain magnetiitti on magneettinen) 2 (Ei sentään. Vain magnetiitti on magneettinen) 3 (Ei sentään. Vain magnetiitti on magneettinen) Tutki, miten kivinäytettä analysoidaan. Polarisaatiomikroskoopilla tutkitaan kivestä leikattuja 0,03 millimetrin paksuisia näytteitä eli... ohuthileitä (Oho. Oikea vastaus on ohuthieitä. Niistä tunnistetaan mineraalit ja lasketaan, kuinka paljon kutakin mineraalia kivileike sisältää. Tämän pohjalta nimetään näytteen kivilaji.) ohuthieitä (Oikein! Ohuthieestä tunnistetaan mineraalit ja lasketaan, kuinka paljon kutakin mineraalia kivileike sisältää. Tämän pohjalta nimetään näytteen kivilaji.) ohutkiteitä (Oho. Oikea vastaus on ohuthieitä. Niistä tunnistetaan mineraalit ja lasketaan, kuinka paljon kutakin mineraalia kivileike sisältää. Tämän pohjalta nimetään näytteen kivilaji.) Ultraviolettivalo saa osan laatikossa olevista kivinäytteistä loistamaan, sillä niissä on... kvartsia (Ei, vaan scheeliittiä. Se hohtaa ultraviolettivalossa vaaleansinisenä. Ilmiötä kutsutaan fluoresenssiksi.) maasälpää (Ei, vaan scheeliittiä. Se hohtaa ultraviolettivalossa vaaleansinisenä. Ilmiötä kutsutaan fluoresenssiksi.) scheeliittiä (Oikein meni. Tavallisessa valossa volframia sisältävää scheeliittiä on vaikea erottaa kvartsista. Lyhytaaltoisessa ultraviolettivalossa scheeliitti kuitenkin hohtaa vaaleansinisenä. Ilmiötä kutsutaan fluoresenssiksi.) Tutki kairasydämiä. Kuinka monessa niistä malmin määrä on niin suuri, että alueelle kannattaa perustaa kaivos? 1 (Kyllä. Kyseinen näyte on peräisin Pyhäsalmen kaivoksen alueelta.) 2 (Nyt meni väärin. Kahdessa näytteessä tosin on rikkikiisua ja kuparia, mutta vain toisessa niin paljon, että sinne on kannattanut perustaa kaivos. Kyseinen näyte on peräisin Pyhäsalmen kaivoksen alueelta.) 4 (Nyt meni väärin. Kahdessa näytteessä on kyllä rikkikiisua ja kuparia, mutta vain toisessa niin paljon, että sinne on kannattanut perustaa kaivos. Kyseinen näyte on peräisin Pyhäsalmen kaivoksen alueelta.)
MITÄ KALLIOLEIKKAUS KERTOO Geologi voi kallioleikkausta tutkimalla kertoa kallion syntytavan ja (iän) Tutki seinällä olevaa kallioleikkauksen kuvaa ja kurkista, mitä luukuista löytyy. Kallioleikkausseinän pääkivilaji on yksi Suomen yleisimmistä kivilajeista, eli graniitti (Hyvä! Oikein meni! Kyseessä on sulasta magmasta äärimmäisen hitaasti syvällä maankuoressa kiteytynyt kivilaji. Graniitti on siis magmakiviin kuuluva syväkivi.) kalkkikivi (Harmi. Oikea vastaus on graniitti, joka on sulasta magmasta hyvin hitaasti syvällä maankuoressa kiteytynyt kivilaji. Graniitti on siis magmakiviin kuuluva syväkivi.) marmori (Harmi. Oikea vastaus on graniitti, joka on sulasta magmasta hyvin hitaasti syvällä maankuoressa kiteytynyt kivilaji. Graniitti on siis magmakiviin kuuluva syväkivi.) Tumma, noin 1900 miljoonaa vuotta vanha, alun perin laavasta syntynyt amfiboliitti on magmakivi. (Pahus, nyt meni pieleen. Alun perin amfiboliitti on tosin ollut magmakivi, mutta aikojen saatossa se on syvällä maan uumenissa metamorfoitunut ja siitä on tullut metamorfinen kivi.) sedimenttikivi (Pahus, nyt meni pieleen. Amfiboliitti on metamorfinen kivi. Alun perin se on tosin ollut magmakivi, mutta aikojen saatossa se on metamorfoitunut syvällä maan uumenissa.) metamorfinen kivi (Hyvä, oikein meni! Alun perin se on ollut magmakivi, mutta aikojen saatossa se on syvällä maan uumenissa metamorfoitunut.) Kallioleikkauksen xenoliitit eli niin sanotut outokivet ovat peräisin maan ytimestä. (Ei sentään. Maan ydin koostuu metalleista, pääasiassa raudasta ja nikkelistä. Nämä xenoliitit eli outokivet taas ovat peräisin muinaiselta maan pinnalta, josta ne ovat aikoinaan vuorijonojen muodostuessa päätyneet maankuoren sisälle sulan graniitin uumeniin.) muinaiselta maan pinnalta. (Aivan. Eli ne ovat pääkiveä vanhempaa kivilajia. Ne ovat aikoinaan vuorijonojen muodostuessa päätyneet maan pinnalta maankuoren sisälle sulan graniitin uumeniin. Xenoliitit voivat olla myös syvällä syntyneitä magmakiviä (esim. gabro ja graniitti), mutta ovat aina isäntäkiveään vanhempia, eli jo aiemmin kiteytyneitä.) avaruudesta. (Ei sentään. Avaruudesta peräisin olevia kiviä kutsutaan meteoriiteiksi. Nämä xenoliitit ovat peräisin muinaiselta maan pinnalta, josta ne ovat aikoinaan vuorijonojen muodostuessa päätyneet maankuoren sisälle sulan graniitin uumeniin.) KAIVOSKAUPUNGIN KASVOT 3 p. Varsinais-Suomessa Paraisten kaupungin keskustassa on vuodesta 1898 lähtien toiminut (kalkkikaivos) Kurkkaa kaappeihin ja tutustu kaivoskaupungin asukkaiden kertomuksiin. Mitä Jarno Svegin kertoo kaivostyöstä? On rankkaa, kun joutuu lajittelemaan jopa puolimetrisiä kalkkikiviä, jotka tulevat kovaa vauhtia liikkuvalta hihnalta. (Pahus, nyt meni pieleen. Tämäkin muisto tosin löytyy erään kaupunkilaisen tarinasta. Löydätkö kenen?) Joskus iso murskain pysähtyy ja se joudutaan tyhjentämään lapiotyönä käsivoimin. (Jep, oikein meni! Muutkin vaihtoehdot ovat peräisin kaupunkilaisten tarinoista. Löydätkö kenen?) Raskasta on etenkin silloin, kun täytyy tehdä viikonloppuna ylitöitä ja ajaa kovassa metelissä kaivosdumpperilla. (Pahus, nyt meni pieleen. Tämäkin muisto tosin löytyy erään kaupunkilaisen tarinasta. Löydätkö kenen?) Tutustu kohteen vierestä löytyvään tekstitauluun, jossa kerrotaan malminrikastuksen ympäristövaikutuksista. Suuri ja melko tuntematon riskitekijä on... metallinjalostuksen aiheuttama ympäristönkuormitus. (Oho, nyt meni väärin. Sen sijaan haitallisten aineiden yhteisvaikutukset ovat vielä melko tuntemattomia.) haitallisten aineiden yhteisvaikutus. (Aivan oikein!) malmiesiintymän myrkyllisyys. (Oho, nyt meni väärin. Sen sijaan haitallisten aineiden yhteisvaikutukset ovat vielä melko tuntemattomia.)
Suomessa käytetään seitsemässä vuodessa saman verran sähköenergiaa kuin koko maailmassa vuosittain alumiinin rikastamiseen ja valmistamiseen. (Totta! Alumiinia käytetään paljon muun muassa kulkuneuvoissa, pakkauksissa, rakentamisessa, sähkölaitteissa ja koneissa. Alumiini materiaalina löydettiin noin 160 vuotta sitten ja sen tuotantoa on ollut vasta noin 100 vuotta. Kasvu on ollut räjähdysmäistä ja nykyisin alumiinia tuotetaan jo enemmän kuin muita rautametalleihin kuulumattomia metalleja yhteensä.) kaivosten valaisemiseen. (Ei sentään, vaan alumiinin rikastamiseen ja valmistamiseen. Alumiinia käytetään paljon muun muassa kulkuneuvoissa, pakkauksissa, rakentamisessa, sähkölaitteissa ja koneissa. Alumiini materiaalina löydettiin noin 160 vuotta sitten ja sen tuotantoa on ollut vasta noin 100 vuotta. Kasvu on ollut räjähdysmäistä ja nykyisin alumiinia tuotetaan jo enemmän kuin muita rautametalleihin kuulumattomia metalleja yhteensä.) kaivostunneleiden tekemiseen. (Ei sentään, vaan alumiinin rikastamiseen ja valmistamiseen. Alumiinia käytetään paljon muun muassa kulkuneuvoissa, pakkauksissa, rakentamisessa, sähkölaitteissa ja koneissa. Alumiini materiaalina löydettiin noin 160 vuotta sitten ja sen tuotantoa on ollut vasta noin 100 vuotta. Kasvu on ollut räjähdysmäistä ja nykyisin alumiinia tuotetaan jo enemmän kuin muita rautametalleihin kuulumattomia metalleja yhteensä.) MAANALAISET MYYTIT Kuka on kaivosmiesten suojelupyhimys? (Pyhä Barbara) Tutustu Kaivosjuoru-lehden taruihin ja faktoihin. Aikoinaan Euroopan suurin kuparikaivos sijaitsi Keski-Ruotsissa Falunissa. Se toimi lähes 100 vuotta (Nolla lisää, eli kaivos toimi lähes 1000 vuotta. Kaivostoiminta alkoi Falunissa vuoden 1000 tienoilla ja jatkui vuoteen 1992.) 500 vuotta (Toinen mokoma lisää, eli kaivos toimi lähes 1000 vuotta. Kaivostoiminta alkoi Falunissa vuoden 1000 tienoilla ja jatkui vuoteen 1992.) 1000 vuotta (Kyllä, kaivostoiminta alkoi Falunissa vuoden 1000 tienoilla ja jatkui vuoteen 1992.) Mistä alkuaine volframi on saanut nimensä? suden kuolasta (Aivan oikein. Alkuaine on nimetty saksan kielen suden kuolaa tarkoittavan sanan wolf rahm mukaan, sillä sitä sisältävä scheeliittimalmi näyttää rapautuessaan hieman kivettyneeltä suden kuolalta.) kivettyneestä kermasta (Ei ihan. Vaikka tarinan kaivosmiehet luulivatkin scheeliittiä kivettyneeksi kermaksi, sen sisältämä alkuaine volframi on nimetty saksan kielen suden kuolaa tarkoittavan sanan wolf rahm mukaan.) scheeliittimalmista (Ei, vaan se on nimetty saksan kielen suden kuolaa tarkoittavan sanan wolf rahm mukaan.) Naisten uskottiin tuovan huonoa onnea kaivoksiin. Vasta Janet Bonneman käynnistämän oikeustaiston jälkeen naiset saivat mahdollisuuden tehdä maanalaisia työtehtäviä Coloradossa vuonna... 1872 (Ei sentään. Oikea vastaus on 1972. Suomessa vastaava lakimuutos tapahtui vasta 1980-luvulla.) 1972 (Hyvä! Suomessa vastaava lakimuutos tapahtui vasta 1980-luvulla.) 2002 (Ei sentään. Oikea vastaus on 1972. Suomessa vastaava lakimuutos tapahtui vasta 1980-luvulla.) SUUNNITTELUTOIMISTO KALLIO & TILA Mitä maan alle on tarkoitus rakentaa? (uimahalli) Ja ei kun pelaamaan! Maanalainen rakentaminen kannattaa koska se ei aiheuta melua. (Harmin paikka, nyt tuli huti. Maan alle rakennettaessa esimerkiksi räjäytykset aiheuttavat melua, mutta sen etuna on, että maanpäällinen tila jää muuhun käyttöön.) se on helppoa. (Harmin paikka, nyt tuli huti. Maanalainen rakentaminen on melko hankalaa, mutta sen etuna on, että maanpäällinen tila jää muuhun käyttöön.) se jättää maanpäällisen tilan muuhun käyttöön. (Totta. Hyvin menee!)
Tutustu pelin vierestä seinältä löytyvään tietoon jätevedenpuhdistamosta. Suunnittelit äsken uimahallin rakentamista maan alle. Myös jätevedenpuhdistamoja rakennetaan usein maan alle. Mitä etuja tähän liittyy? Rakennusaikana on vähemmän meteliä ja pölyä. (Pahus. Niitä aiheutuu tavallista enemmän maan alle rakennettaessa. Sen sijaan jäteveden hajuhaitat ja laitoksen kunnossapito hoituvat maan alla helpommin.) Jäteveden hajuhaittoja ja laitoksen kunnossapitoa on maan alla helpompi hoitaa. (Hyvä, oikein meni!) Rakentaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen on helpompaa maan alla. (Pahus. Maanalainen rakentaminen on hankalaa ja turvallisuudesta huolehtiminen vaativaa, mutta jäteveden hajuhaitat ja laitoksen kunnossapito hoituvat maan alla helpommin.) Maailman toiseksi pisin yhtenäinen kalliotunneli tuo vettä pääkaupunkiseudulle Pielisestä. (Harmi, nyt tuli huti! Oikea vastaus on Päijänteestä.Ykkössijan vie 137 kilometriä pitkä Delawaren vesitunneli, joka tuo vettä New York Cityyn.) Päijänteestä. (Hurraa! Ykkössijan vie 137 kilometriä pitkä Delawaren vesitunneli, joka tuo vettä New York Cityyn.) Saimaasta. (Harmi, nyt tuli huti! Oikea vastaus on Päijänteestä.Ykkössijan vie 137 kilometriä pitkä Delawaren vesitunneli, joka tuo vettä New York Cityyn.) KAIVOS Kuinka monta toimivaa kaivosta Suomessa oli vuonna 2013? (46) Tutki kaivoksen maanpäällistä puolta ja etsi rikastettavat metallit, kupari ja sinkki. Näitä metalleja rikastetaan pienoismallin muistuttamassa kaivoksessa, joka sijaitsee Pyhäsalmella. (Jihuu, oikein meni! Hyvin löydetty!) Paraisilla. (Oho. Oikea vastaus on Pyhäsalmella. Paraisillakin sijaitsee kaivos, mutta siellä louhitaan kalkkia.) Mustavaarassa. (Oho. Oikea vastaus on Pyhäsalmella. Mustavaarassakin sijaitsee kaivos, mutta siellä rikastetaan rautaa ja ferrovanadiinia.) Tutki, mitä tiloja kaivoksen sisältä löytyy. Tämä pienoismalli muistuttaa edellä mainittua suomalaista kaivosta, joka on 1 400 metriä syvä. Se on syvimpiä tunnettuja paikkoja Euroopassa. Arvaatko, mitä sieltä löytyy? Maailman syvimmällä sijaitseva kuntosali (Oho, oikea vastaus on sauna. Tietoa ei löydy näyttelykohteesta, joten ihan hyvä veikkaus!) Maailman syvimmällä sijaitseva uima-allas (Oho, oikea vastaus on sauna. Tietoa ei löydy näyttelykohteesta, joten ihan hyvä veikkaus!) Maailman syvimmällä sijaitseva sauna (Jep! Hyvin arvattu, sillä tätä tietoa ei löydy näyttelykohteesta.) Tutki kaivoksen pienoismallin vierestä löytyvää tietoa kaivoksista ja ympäristöstä. Päästöt vesistöihin ja maaperään ovat vähäisimmät kaivoksen rakennusvaiheessa. (Totta! Kaivoksen rakennusvaiheessa päästöt vesistöihin ja maaperään ovat vähäisimmät, koska rikastusta ei ole aloitettu eikä haitallisia aineita ole vielä käytössä.) toiminnan aikana. (Harmi, nyt tuli huti. Kaivoksen rakennusvaiheessa päästöt vesistöihin ja maaperään ovat vähäisimmät, koska rikastusta ei ole aloitettu eikä haitallisia aineita ole vielä käytössä.) sulkemisen ja jälkihoidon yhteydessä. (Harmi, nyt tuli huti. Kaivoksen rakennusvaiheessa päästöt vesistöihin ja maaperään ovat vähäisimmät, koska rikastusta ei ole aloitettu eikä haitallisia aineita ole vielä käytössä.) PISTEET 13 24 jalokiveä 34 43 jalokiveä 25 33 jalokiveä 44 48 jalokiveä