Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu
1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset: Millaisia kokemuksia on tavoitteista ja niiden priorisoinnista? Millaisia kokemuksia on hankkeen toiminnasta ja prosessin ohjauksesta? Millaisia kokemuksia jo saavutetuista tuloksista ja kehittämistyön jatkuvuudesta 2 Keneltä tietoa kerättiin ja miten? Projektihenkilöstöltä ja johtoryhmältä osallistavan arvioinnin tiedonkeruu (kaksi keskustelua, viisi sivua per keskustelu) Partnereilta kyselyllä (partner s assessment, 13 kpl)
Johtoryhmän ja projektihenkilöstön kokemuksista voidaan tiivistää neljä keskeistä tavoitetta: 1) lisätä ja tuottaa tietoa liikunnasta, urheilusta, erityisliikunnasta, liikuntakulttuurista ja urheilun organisoinnista 2) vahvistaa hankkeen kohderyhmien parissa työskentelevien henkilöiden osaamista järjestämällä koulutuksia, tapaamisia ja seminaareja sekä tuottamalla koulutusmateriaaleja 3) mahdollistaa asiantuntijoiden kokemusten jakamista ja yhteistyön kehittämistä verkostojen avulla 4) edistää lasten, nuorten ja ikääntyneiden fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia esimerkiksi leiritoiminnan avulla (vrt. viralliset tavoitteet/ vrt. tulokset)
käsitteiden selkeyttäminen koska puhumme vähän samoista asioista eri tavoin.. se yhteistyöverkko on.. aluilla mutta se on niin kuin se lopputavoite.. Voimme oppia toinen toisiltamme ja meillä on tärkeää saada mahdollisuudet Karjalan Tasavallan asukkaille hyötyä tästä kokemusten, asiantuntijoiden vaihdosta. se ensimmäinen tavoite on se että saamme lapset ja nuoret ja ikääntyneiden ryhmän urheilutoimintaan, urheiluun ja liikuntaan..
3 Toiminta Hankkeen toiminta oli edennyt niin partnereiden kuin hankehenkilöstön ja johtoryhmän näkökulmasta odotusten ja suunnitelmien mukaisesti: verkostoja on kehitetty, tapahtumia ja vierailuja on organisoitu, tiedottamista ja tiedon tuotantoa ja vaihtoa on tehty. hanke on pystynyt nopealla aikataululla keskittymään avainkysymyksiin ja löytämään muotoja vastata niihin Projektihenkilöstö ja johtoryhmä näkivät projektin toteutuksessa paljon onnistumisia. Onnistumisten edellytyksenä on ollut: A hyvä suunnittelu, B jatkuva toimijoiden välinen vuoropuhelu ja aikataulussa eteneminen, C alkuvaiheen syvällinen pohjatyö (alkukartoitus jne), D monipuoliset seminaarit (toimivat sisällöt ja oikean kohderyhmä) sekä E toimivat partnerivalinnat... ollaan aikataulussa ensimmäisenä vuonna pitikin olla kaksi seminaaria ja muutama koulutus.. ja sitä kautta tämä tiedon jakaminen ja asiantuntijoiden verkostoituminen on lähtenyt käyntiin
Koulutukset, seminaarit, asiantuntijavaihdot ja opetuskäynnit olivat projektihenkilöstön, johtoryhmän ja partnereiden näkökulmasta toimineet hyvin. Tapahtumista nostettiin aloitusseminaari, Joensuun että Sortavalan seminaarit sekä Joensuun ja Jyväskylän opetuskäynnit. Johtoryhmä toi esimerkiksi esiin että aloitusseminaari toi hyvin esiin nuorisokulttuurin yhteiskunnallisen muutoksen merkityksen. Tapahtumien toimivuutta perusteltiin: 1 sisällöllisillä tekijöillä: tilaisuuksien käytännönläheisellä otteella tai asiantuntijatiedon tasolla 2 osaamisen ja kokemusten vaihdon vastavuoroisuudella, 3 oikean kohderyhmän ja partnereiden valinnalla, 4 saaduilla palautteilla sekä seminaarien jatkopoluilla 5 hyvällä organisoinnilla ja suunnittelulla
Projektin seminaarit ja muu toiminta antoivat mahdollisuuden esitellä sekä tutustua kollegoiden toimintaa ja saada verkostosuhteita.. Joensuun eritysliikuntaseminaari, sitä ajattelen sitä kautta se mielestäni sen tuloksena ikään kuin tuli Jyväskylän vierailu, kesäkongressin tietyt tapahtumat.. Jyväskylän ja Joensuun opetuskäynti.. hyvin suunniteltu ryhmä osallistujia eli juuri ne henkilöt jotka tekevät päätöksiä, ovat käytännön työssä eli juuri ne ihmiset joiden piti olla siellä matkalla.. Sisällöiltään hyvin mietitty järjestäjien puolelta.. Ihmisten odotukset ja se mitä ohjelma tarjosi ne vastasivat toisiaan.... Sortavalan seminaarissa.. venäläiset osallistujat ovat aika harvinaisessa tilanteessa koska venäjällä ei yleensä eri alojen ihmiset kokoonnu mutta täällä oli mahdollista
3 Tulokset ja jatkotoimet Tähän mennessä hankkeen konkreettisiksi tuloksia olivat projektihenkilöstön ja johtoryhmän näkökulmasta: 1) Yhteinen toiminnan suunta 2) Tiedon tuotanto (esimerkiksi alkukartoitus, materiaalia oppaisiin, tietoa liikuntatoimijoiden organisoitumisesta) 3) Asiantuntijoiden verkostoituminen ( kokemusten vaihto ja tutustuminen esimerkiksi erityisliikunnasta) 4) Asiantuntijoiden osaamisen vahvistaminen (koulutusten, vaihtojen kautta), esimerkiksi soveltavan liikunnan osaaminen
Projekti on partnereiden näkökulmasta kokonaisuudessaan hyvä alku, sen myötä on synty monia tulevaisuuteen suuntaavia ideoita, verkostoja ja kumppanuuksia kansainväliseen yhteistyöhön; on luotu hyvä pohja Suomen ja Venäjän asiantuntijayhteistyölle. Partnereiden näkökulmasta loppuaikana olisi hyvä huomioida: 1 julkaisutoiminta ja tiedottaminen (esimerkiksi seminaarimateriaalin julkistamiseen sekä kuinka asioista saataisiin valtamediassa läpi) 2 asiantuntijatiedon jalkauttaminen (esimerkiksi vapaaehtoistyöhön) 3 projektin osallistujamäärän laajentamiseen (esimerkiksi vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta)
Projektihenkilöstön ja johtoryhmän näkökulmasta hankkeen loppuaikana tulisi 1) jatkaa yhdessä tekemisen tiellä, 2) arvioida viimeisen projektivuoden toimintasuunnitelmaa, 3) jatkaa ja laajentaa asiantuntijaverkostojen toimintaa, 4) keksittyä paikallisten koulutusten järjestämiseen (esimerkiksi ikääntyneiden näkökulmasta) ja muutoinkin vuoropuheluun alueen toimijoiden kanssa (paikalliset lajit, seurat jne), 5) keskittyä aineistojen ja oppaiden tuottamiseen, 6) vahvistaa tiedottamisen kehittämistä, erityisesti ulkoisen tiedottamista, 7) sopia konkreettisista jatkotoimista (yhteinen strategia, uudet yhteistyömuodot tai yhteistyökomitea) ja 8) muistaa myös lopettaa ajoissa.
Kokonaisuudessaan hankkeen loppuvaiheessa 1 Tiedon tuotannon eteenpäin viemiseksi voisi vahvistaa tiedottamisen suunnitelmallisuutta, asiantuntijatiedon jalkauttamista ja julkaisutoimintaa. 2 Osaamisen vahvistamiseksi voisi rikastaa vuoropuhelua paikallisten toimijoiden (esimerkiksi seurojen) kanssa ja keskittyä paikallisten tapahtumien organisointiin. 3 Verkosto- ja yhteistyörakenteiden vahvistamiseksi tulisi saada tulevaisuuden yhteistyö sopimukselliselle tasolle ja arvioida verkostotoiminnan tulevaisuutta. 4 Hyvinvoinnin edistämiseksi voisi järjestää konkreettista toimintaa kohderyhmän parissa ja arvioida olisiko tärkeää osallistaa myös kohderyhmää kehittämistyöhön.