Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2014

Maastotarkastusohje Suomen metsäkeskus 2014 Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen työryhmä: Jarkko Partanen, puheenjohtaja Aki Hostikka, Veikko Kaikkonen, Juha Niskanen ja Juha Pykäläinen Ohje on hyväksytty yt ty käyttöön 21.5.2014 Anna Rakemaa, metsäjohtaja 1

Suomen metsäkeskuksen maastotarkastusohje 2014... 1 1 Yleistä... 5 2 Kohdevalinta... 5 2.1 Kohdevalinnan suorittaminen... 5 2.2 Perusjoukot... 6 2.3 Tarkastusten ajoittaminen... 7 2.4 Laadunvalvonta... 8 2.4.1 Virtaan tallennetut tiedot... 8 2.4.2 Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadun valvonta... 8 3 Maastotarkastusten yleisohjeet... 8 3.1 Käytettävät mittausvälineet ja tallennin... 8 3.2 Tarkastusmenettely ja mittaukset kohteella... 8 3.3 Arvosteluasteikko... 9 3.4 Määrän tarkastaminen ja jakaminen osiin... 9 3.5 Koealojen mittaus... 10 3.5.1 Tasaikäisrakenteiset hakkuut ja kemera... 10 3.5.2 Eri ikäishakkuu... 12 3.6 Arvokkaat elinympäristöt... 12 3.7 Dokumentointi ja raportointi... 13 3.8 Metsävaratietokantaan kerättävä tieto... 13 4 Metsälain tarkastukset... 14 4.1 Metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun tarkastus... 14 4.1.1 Metsänkäyttöilmoitusten, uudistushakkuiden ja tasaikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset... 14 4.1.1.1 Maankäyttömuodon muutoshakkuut... 16 4.1.1.2 Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien tarkastukset... 16 4.1.2. Eri ikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset... 16 4.2 Korjuujäljen laadunseuranta... 17 4.2.1 Tasaikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden tarkastus... 17 4.2.2 Eri ikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden korjuujäljen tarkastus... 25 4.3 Metsän uudistaminen ja uuden puuston aikaansaaminen... 25 5 Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten suunnitelmien ja toteutusten tarkastus... 30 5.1 Kemera töiden tarkastusten yleisohjeet... 30 5.2 Tositteiden tarkastus: tarkastettavat asiakirjat ja todelliset kustannukset... 31 5.2.1 Tositetarkastuksen tarkoitus... 31 2

3 5.2.2 Tarkastettavia asiakirjoja... 31 5.2.3 Tositetarkastuksen suorittaminen... 31 5.2.3.1 Toteutusselvitysten ja/tai toteutusilmoitusten perusteella tarkastettavat tositteet... 32 5.2.3.2 Tarkastettavat hankelajit... 32 5.3 Hoito ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastus... 33 5.4 Nuoren metsän hoito... 34 5.5 Pystypuiden karsinta... 36 5.6 Metsän uudistaminen... 37 5.6.1 Suunnitelman tarkastus... 37 5.6.2 Toteutuksen tarkastus... 37 5.7 Energiapuun korjuu... 38 5.8 Juurikäävän torjunta... 38 5.9 Metsän terveyslannoitus... 40 5.10 Kulotus... 42 5.11 Ympäristötuki... 43 5.12 Metsäluonnon hoitohanke... 43 5.13 Kunnostusojitushankkeiden laadun tarkastus... 43 5.13.1 Suunnitelman tarkastus... 43 5.13.2 Toteutuksen tarkastus... 44 1/3 Yleisarvio kunnostusojituksen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta... 44 2/3 Vesiensuojelu... 45 3/3 Kunnostusojituksen työn laadun arviointi... 46 5.14 Tiehankkeiden laadun arviointi... 47 5.14.1 Suunnitelman tarkastus... 47 5.14.2 Toteutuksen tarkastus... 48 1/5 Toteutuksen laatu ja kustannukset... 49 2/5 Tien rakentaminen... 49 3/5. Tien mitoitus ja liikennetekniikka... 52 4/5. Liikenneturvallisuus... 56 5/5. Yleisarvio hankkeen toteutuksesta ja taloudellisuudesta... 57 6 Metsätuholain noudattamisen tarkastukset... 57 6.1 Metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta annetun lain noudattamisen tarkastukset... 57 6.2 Uusien kirjanpainajatuhojen kartoitus ja tarkastus... 58 6.3 Hyönteistuhohakkuista annettavien metsänkäyttöilmoitusten seuranta... 59 7 Metsänhoitoyhdistyslain valvonta... 59

4 7.1 Metsänhoitoyhdistyslain valvonnan toteuttamisesta tiedottaminen... 59 7.2 Valvonnan toteuttaminen... 60 I Metsänhoitomaksuvarojen käytön valvonta... 60 II Puukauppa ja korjuupalvelut (energiapuuta ja pienyrityksille toimitettavaa puuta lukuun ottamatta). 61 III Metsänhoitoyhdistyksen tarkoitus ja yleistehtävä... 61 IV Metsänhoitoyhdistyksen osakkuudet, jäsenyydet sekä sijoitukset... 62 V Hallituksen jäsenten esteellisyys... 62 LIITE 1... 63 LIITE 2... 65 LIITE 3... 66 Arvostelun syykoodit... 66 LIITE 4... 70 1 Tarkastusten pikaohje 2014... 70 2 Tallennuksen perustunnisteet... 71 2.1 Metsälain tarkastukset... 71 2.2 Kemera suunnitelmien ja toteutusten tarkastus... 71 2.3 Hoito ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastus... 71 2.4 Nuoren metsän hoidon tarkastukset... 71 2.5 Harvennushakkuiden korjuujäljen tarkastukset... 73 2.6 Perustamisilmoitusten tarkastukset... 75 3 Metsävaratiedon päivittämistä varten kerättävät erilliset tiedot!... 76 LIITE 5... 77 Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pinta alavähennys... 77 LIITE 6... 78 LIITE 7... 79 LÄHTEET... 81 Metsälaki... 81 Rahoituslaki... 81 Muut lait... 81 Tarkastusmääräys ja suunnitelma... 81 Tukimateriaali, johon viitataan säädöksissä... 82 Muu tukimateriaali... 82

5 1 Yleistä Tämä on maa- ja metsätalousministeriön tarkastusmääräyksessä nro 2/14 ja 3/14 (14.2.2014) tarkoitettu tekninen tarkastusohje, jonka ministeriö on hyväksynyt. Ohje sisältää metsälain, kestävän metsätalouden rahoituslain (jäljempänä rahoituslaki, Kemera-laki tai KMRahL), metsätuhojen torjunnasta annetun lain (jäljempänä metsätuholaki) ja metsänhoitoyhdistyslain edellyttämät tarkastukset. Tarkastusten tarkoituksena on todeta, täyttävätkö kohteilla tehdyt toimenpiteet Metsäkeskuksen valvomien lakien sekä niiden noudattamisesta annettujen alempien säädösten asettamat vaatimukset. Lisäksi selvitetään, täyttävätkö toimenpiteet metsänhoitosuositusten tms. ohjeiden asettamat työ- ja laatuvaatimukset. Jäljempänä esitetään tarkastuksia koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueyksikkö voi erityistapauksissa käyttää tarkastusohjeesta poikkeavia mittausmenetelmiä. 2 Kohdevalinta 2.1 Kohdevalinnan suorittaminen Maastossa tarkastettavat kohteet valitaan joko satunnaisotannan tai harkinnan perusteella. Perusjoukoissa käytettäviä tarkastusprosentteja määritettäessä on otettava huomioon tarkastusmääräyksen ja -suunnitelman vaatimukset. Rahoituslain tarkastuksissa Metsäkeskus ja sen alueyksiköt voivat poiketa tarkastusten perusjoukottaisista vähimmäismääristä, mikäli harkinnan perusteella tarkastuksia on kohdistettava joihinkin työlajeihin selvästi vähimmäismäärää enemmän ja kaikkien perusjoukkojen yhteenlaskettu tarkastusmäärä ylittää tarkastussuunnitelmassa määrätyn tarkastusprosentin. Perusjoukottaisesta vähimmäismäärästä poikkeaminen ei koske nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun tarkastuksia. HARKINNAN KRITEERIT Harkintatarkastusten kohdistamisessa otetaan huomioon voimassa olevassa tarkastussuunnitelmassa määritetyt harkinnan perusteet. Harkinnan perusteella suoritettavia tarkastuksia voidaan kohdistaa myös alueyksiköissä etukäteen laadittujen kriteerien perusteella määritettyihin riskihankkeisiin. SATUNNAISOTANTA Satunnaisotanta tapahtuu Virta-tietojärjestelmässä automaattisesti sinne määritettyjen otantaprosenttien perusteella. Harkinnan perusteella kohdevalinta tehdään vasta sen jälkeen, kun kohde on osallistunut satunnaisotantaan eli tallennettu Virta-järjestelmään Mikäli automaattinen otanta joudutaan keskeyttämään teknisen tms. ongelman vuoksi, on otantaa jatkettava manuaalisena satunnaisotantana siten, että otanta säilyy aukottomana. Jos joudutaan käyttämään manuaalista otantaa, otannan suorittajien tulee dokumentoida otannan suoritustapa. Myös automaattisesta otannasta on dokumentoitava käytetyt otantaprosentit. Mikäli otantaprosentteja jostain syystä muutetaan, on dokumentoitava myös muutosten ajankohdat sekä perustelut muutoksille. Hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen kohdistuvat tarkastukset suoritetaan toisistaan riippumatta. Hankkeen suunnitteluosan tarkastaminen ei ole peruste sille, että toteutuksen tarkastus jätetään tekemättä.

6 2.2 Perusjoukot METSÄLAIN JA KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET Metsälain tarkastusten perusjoukot muodostuvat Metsäkeskukseen tulevista metsänkäyttöilmoituksista. Päättäessään perusjoukoissa käytettävistä tarkastusprosenteista, Metsäkeskuksen on huomioitava voimassa olevan tarkastusmääräyksen ja -suunnitelman vaatimukset. Tarkastus Tarkastuksen kohde Perusjoukot Metsälaki: (ainoastaan korjuujäljen tarkastuksissa edellytetään otantaa) Metsänkäyttöilmoitukset (Tarkastus-kentän koodi 1). Kalenterivuoden aikana tulevat metsänkäyttöilmoitukset. Kaikki tulevat metsänkäyttöilmoitukset muodostavat yhden perusjoukon. Metsänkäyttöilmoitusten laiminlyöntien tarkastukset. Metsävaratietokannan aukeat kuviot, joihin ei kohdistu metsänkäyttöilmoitusta. Perusjoukko muodostuu metsävaratietokannassa tehtävän paikkatietoanalyysin perusteella syntyvästä kuviojoukosta. Maankäyttömuodon muutos. Hakkuiden tarkastus. Vuonna 2007 saapuneet metsänkäyttöilmoituskuviot, joiden hakkuutapa on A, P tai M. 1) Ilmoitetut metsälain 5 :n hakkuut ja 2) Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kohdistuvat hakkuut. Vuonna 2007 saapuneet metsänkäyttöilmoitukset. Kalenterivuoden aikana saapuneet metsänkäyttöilmoitukset. Korjuujälki (koodi 1 tai 4). Perustamistoimenpiteet ja metsänuudistamisvelvoitteen tarkastukset (koodi 2). Korjuujäljen laadun tarkastusmäärät vahvistetaan tarkastussuunnitelmassa. 2013 kohdistetun maastoinventoinnin kehityskelvottomiksi luokitellut kuviot. 2010 ja 2011 perustetut kuviot joilla maanmuokkaus ja ojitusmätästetyt, naveromätästetyt tai kannon nostoalat, jotka sijaitsevat virtatai vakavesien lähellä. 2013 kohdistetun maastoinventoinnin ulkopuolelle jääneet metsävaratiedon perusteella kehityskelvottomat taimikkokuviot. Masto järjestelmässä A-, K-, R- Perusjoukon muodostavat pääasiassa tarkastettavaa vuotta edeltävän vuoden aikana saapuneet metsänkäyttöilmoitukset. Määrä 1 prosentti vuonna 2009 saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten uudistamishakkuukuvioista jakautuen Tarkastuksen kohde -sarakkeessa mainittuihin kohtiin.

7 tai I-tilaiset vuoden 2009 uudistamishakkuukuviot. Energiapuun korjuun laadun tarkastukset (koodi 1 tai 4) Korjuujäljen laatu mitataan tarkastussuunnitelman mukaisesti valitulta koneellisen energiapuun korjuun hankkeelta. Perusjoukon muodostavat energiapuun korjuun Kemerahankkeet. Tarkastusmäärä vahvistetaan tarkastussuunnitelmassa. Kestävän metsätalouden rahoituslaki: (Ainoastaan työlajilla 30 edellytetään otantaa). Hankesuunnitelmien ja toteutettujen töiden tarkastukset. Tarkastusmääräyksen tarkoittaman tarkastettavan vuoden aikana Metsäkeskukselle rahoitettavaksi esitetyt suunnitelmat ja toteutetuksi ilmoitetut työt. Lisäksi suoritetaan hoito- ja kunnossapitovelvoitteen tarkastuksia metsän uudistamis, kunnostusojitus- ja metsätiehankkeissa. Perusjoukkoja muodostettaessa sekä suunnittelu- että toteutustarkastukset jaetaan työlajin mukaisesti. Hoito- ja kunnossapitovelvoitteen perusjoukot muodostavat metsän uudistamishankkeissa vuonna 2008 ja kunnostusojitus- sekä metsätiehankkeissa vuonna 2006 päätetyt hankkeet. Juurikäävän torjunnan työnaikaiset tarkastukset. Hakkuukoneen työnjälki kuviolla. Metsäkeskuksen ylläpitämä luettelo kantokäsittelylaitteistolla varustetuista hakkuukoneista ja puunhankkijoista. RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET Tarkastuksia suoritetaan kaikissa työlajeissa, joille myönnetään Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Virta-tietojärjestelmä jakaa rahoituslain hankkeiden tarkastukset automaattisesti perusjoukkoihin. Perusjoukko määräytyy työlajin ja sen perusteella, onko kyseessä hankkeen suunnittelun vai toteutuksen tarkastus. 2.3 Tarkastusten ajoittaminen RAHOITUSLAIN TARKASTUKSET Kemera-hankkeiden suunnitelmien ja toteutusten tarkastukset on pääsääntöisesti ajoitettava suunnitelman tai toteutuksen valmistumisen jälkeen, mutta ennen viimeistä maksatusta. Poikkeuksena tästä ovat hoito- ja kunnossapitovelvollisuuden tarkastukset. Tarkastus voidaan yleensä suorittaa välittömästi sen jälkeen, kun tarkastuksen tiedot ovat siirtyneet Kemerasta Virtaan. Erityisestä syystä tarkastus voidaan suorittaa ennen kuin tarkastuksen tiedot näkyvät Virta-järjestelmässä, jolloin tietojen tallennus Virtaan tapahtuu myöhemmin.

8 Periaatteena on, että tarkastusmääräyksen tarkastuksia ei kohdisteta keskeneräisiin suunnitelmiin tai toteutuksiin. Jos Metsäkeskus jostain perustellusta syystä tarkastaa hankkeita ennen kuin ne ovat riittävän pitkälle syötettynä Kemeraan, on tarkastukseen valinta tehtävä Virran ulkopuolella. Tarkastustiedot ja merkintä tarkastukseen valinnasta voidaan kuitenkin syöttää Virtaan vasta, kun tiedot ovat siirtyneet Kemerasta Virtaan. Hankkeita ei yleensä saa laittaa maksatukseen ennen kuin hankkeen maastotarkastus on suoritettu. TAIMIKON PERUSTAMISTOIMENPITEIDEN JA UUDISTAMISVELVOITTEEN TÄYTTÄMISEN TARKASTUKSET Metsävaratiedon keruun kohdennetun maastoinventoinnin alueilla metsälain valvonnassa tarpeelliset maastotarkastukset tehdään kohdennetun maastoinventoinnin maastotietojen keruun jälkeen. Tarkastukset kohdennetaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti. METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTEN JA HAKKUIDEN TARKASTUKSET Metsänkäyttöilmoitukset tarkastetaan ennen hakkuuta. Tarkastukset kohdennetaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Myös hakkuiden tarkastukset kohdennetaan tarkastussuunnitelman mukaisesti. 2.4 Laadunvalvonta 2.4.1 Virtaan tallennetut tiedot Kukin alueyksikkö tarkastaa Virta-järjestelmään tallennettujen tietojen loogisuuden ja täydellisyyden ennen tietojen luovuttamista keskusyksikön ja maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Tarkastus tehdään keskusyksikön antaman ohjeistuksen ja maastotarkastusohjeen mukaisesti 30.6.2014, 30.9.2014 ja 15.1.2015 mennessä. 2.4.2 Metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadun valvonta Maaseutuvirasto suorittaa vuosittain Metsäkeskuksen tarkastusmenettelyä koskevaa laadunvalvontaa. 3 Maastotarkastusten yleisohjeet 3.1 Käytettävät mittausvälineet ja tallennin Tarkastuksissa käytettäviä yleisimpiä välineitä ovat tallmeter, mittasakset, mittakaulain, hypsometri, energiapuukasojen mittakeppi, koealamitat (3,99 m ja 5,64 m), ikäkaira, relaskooppi, lankamittalaite, mittanauha (30 m/50 m) ja gps-laite. Mittavälineiden kunto tarkastetaan maastokauden alussa ja tarpeen mukaan maastokauden aikana. 3.2 Tarkastusmenettely ja mittaukset kohteella Tarkastaja kirjaa kohteella vallitsevan tilanteen tarkastushetken mukaisesti. Mikäli muuta ei ole mainittu, niin puustotunnuksia mitattaessa mukaan ei lueta kasvatettavaan jaksoon selvästi kuulumattomia esim. siemen-

9 tai säästöpuita. Kaikkien tarkastuksien tulokset dokumentoidaan ja raportoidaan. Kaikista korjaavista toimenpiteistä, hylkäämisestä, takaisinperinnästä, oikeustoimista tms. tehdään lopullinen päätös virallisen esittelymenettelyn kautta. Ohjeiden mukaisen mittaustavan käyttö on erityisen tärkeää rajatapauksissa, joissa säädösten täyttyminen on tulkinnanvaraista tai kohde saattaa olla säädösten vastainen. Tarkastettavan kohteen eri osilla voidaan tarvittaessa käyttää erilaisia tarkastustapoja. Tarkastustapa kentän koodit ovat 1 = systemaattiseen koealaotantaan perustuva mittaus, 2 = edustaviin kohtiin sijoitettaviin koealoihin perustuva mittaus, 3 = silmävarainen arvio ja 4 = ei tarkastushavaintoja. Koealat mitataan relaskooppi- tai ympyräkoealoina, ja koealan keskipiste merkitään esim. kepillä ja kuitunauhalla. Keskipisteen merkitseminen auttaa linjan suuntaamisessa, tulosten tarkistamisessa ja täydentävien linjojen sijoittelussa. Rahoituslain otantatarkastuksissa kaikki kuviot tarkastetaan vähintään silmävaraisesti. Harkintatarkastuksissa tarkastetaan vain kuviot, joiden osalta rahoituslain kriteerien mukaisuutta on syytä epäillä. Systemaattinen mittaus suoritetaan aina, kun kohde on tulkinnallinen rajatapaus, jossa on syytä epäillä rahoitus- tai metsälain ehtojen täyttymistä tai hakemuksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta. Koealojen mittaus- ja arviointitavat on esitetty kohdassa 3.5. Yksityiskohtaisemmat maastotarkastusohjeet löytyvät tarkastettavan lain ja kyseessä olevan työlajin kohdalta. 3.3 Arvosteluasteikko Jollei erikseen ole mainittu, käytetään Kemera-hankkeiden ja korjuujäljen arvostelua lukuun ottamatta tarkastuksen kohteen tai sen osan arvostelussa kolmiportaista asteikkoa. Kemera-hankkeiden arvostelu on kuvattu luvussa 5.1 ja korjuujäljen arvostelu luvussa 4.2. 1. Hyvä/metsänhoitosuositusten mukainen: Metsäkeskuksen valvoman lainsäädännön ja suositusten sekä työ- ja laatuvaatimusten mukainen. 2. Hyväksytty/huomautettava: Metsänhoitosuosituksista tai suunnittelu- ja toteutusohjeista poikkeava, mutta täyttää valvottavan lainsäädännön vaatimukset. 3. Puutteellinen/virheellinen/korjattava: Ei täytä valvottavan lainsäädännön vaatimuksia. Lisätiedot: Tarkastuslomakkeiden Lisätietoja-kohtaa käytetään yksilöityjen perusteiden, mittaustapojen ja huomautusten ym. syiden tarkentamiseen. Lisätietokenttään tulee laittaa aina arvostelua selventäviä tietoja kun arvosteluna on muu kuin hyvä. 3.4 Määrän tarkastaminen ja jakaminen osiin Kuvioiden pinta-alojen lisäksi teiden ja ojien pituuksien sekä rahoitettujen materiaalien määrän oikeellisuus tarkastetaan kunkin työlajin ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa mittaukset suoritetaan GPS-laitteella.

10 Jos yhtenä kokonaisuutena ilmoitetun kuvion puustotunnukset, puuston käsittely tai muu oleellinen tekijä vaihtelee kuvion eri osissa, jaetaan kuvio ominaisuuksiltaan yhteneväisiksi osakuvioiksi. Myös liikaa ilmoitettu ja ilmoittamatta jätetty määrä kirjataan omaksi osakseen. Osakuviot tarkastetaan ja raportoidaan omina osakuvioinaan. Työlajikohtaisesti on tarvittaessa annettu lisäohjeita osakuvioinnista. ARVOSTELUIDEN SUMMATIEDOT Arvosteluiden summatietoihin merkitään eri arvostelun (hyvä, huom., virh. ja hyväks. ei tarkast.) saaneiden osien määrien summat koko hankkeelta sekä kaikkien osien määrien summa (määrä yht.). Osien summa voi olla suurempi tai yhtä suuri kuin ilmoitettujen määrien summa ja ilmoitettu pinta-ala tai pituus. 3.5 Koealojen mittaus 3.5.1 Tasaikäisrakenteiset hakkuut ja kemera Tarkastusohjeen mukainen perusmittaustapa on systemaattinen koealojen mittaus. Muita mittaustapoja käytetään vain erityistapauksissa ja selkeissä kohteissa. Ennen mittauksen aloittamista kuvio on tarvittaessa jaettava osakuvioihin kohdassa 3.4 esitetyllä tavalla. Jos osakuvioinnin jälkeen yksittäinen mitattava koeala sattuu paikkaan, joka huonosti kuvaa kohdetta, esimerkiksi avokalliolle tai pienkosteikkoon, siirretään koealaa niin paljon eteenpäin, että kokonaisen koealan mittaaminen on mahdollista edustavammasta kohdasta tai koeala jätetään mittaamatta. 1. SYSTEMAATTINEN KOEALOJEN MITTAUS Mittaus aloitetaan määrittämällä mitattavan alueen pisimmän halkaisijan muodostama keskilinja, jolta koealat mitataan. Linjan suunta määritetään kartasta tai ilmakuvasta. Linja suunnataan maastoon esim. kompassilla. Koealaväli (tarvittaessa myös linjaväli) määritetään kuvion pinta-alan perusteella taulukosta 1. Mitattavien koealojen määrä on kuitenkin aina vähintään viisi (5) kappaletta. Minimi tulee käytettäväksi vain pienillä kuvioilla. Ensimmäinen koeala sijoitetaan puolen koealavälin päähän linjan lähtöpisteestä. Kun keskilinjan koealat on mitattu, voidaan mittaus lopettaa, jos mittaustulos on selkeä ja riittävän luotettava säädösten tulkinnan kannalta. Koealamittauksia jatketaan, mikäli keskilinjan koealamittausten perusteella on syytä epäillä, että valvottavien lakien edellytykset eivät toteudu ja mittaustulos on ns. rajatapaus. Tällöin keskilinjalta arvotaan koeala, jonka kohdalta mitataan toinen koealalinja kohtisuoraan kuvion läpi. Myös kohtisuoran linjan koealoista arvotaan yksi, jonka kohdalta mitataan keskilinjan suuntainen koealalinja. Lisälinjoja mitataan niin pitkään, että mittaustulos vakioituu joko hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Tarvittaessa mittauksia jatketaan niin pitkään, että keskilinjan jokaisen koealan kohdalta mitataan kohtisuora koealalinja eli syntyy tasavälinen koealaverkosto. Menetelmä on esitetty kuvassa 1. Koealojen paikat määritetään ensisijaisesti maastotallentimen GPS:llä. Koealavälin mittaus voidaan tehdä myös askelmittauksena tai soveltuvalla mittalaitteella. Mikäli käytettävä koealaväli havaitaan oleellisesti virheelliseksi esim. osittelun tai karttavirheen vuoksi, siirrytään käyttämään oikeaa koealaväliä välittömästi kun virhe on havaittu.

111 Kuva 1. Kuvassa on pitkä keskilinja vasemmaltaa oikealle sekä arvotut äydentävät koealalinjat. Kuvion koko, ha < 1.0 1,0-2,0 2,1-3,0 3,1-4,0 4,1-6,0 > 6,0 Linja- ja koealaväli, m 25 30 35 40 45 50 Taulukko 1. Koealojen ja linjojen väliset etäisyydet 2. KOEALOJEN SIJOITTAMINEN EDUSTAVIIN N KOHTIIN Mikäli kohteen systemaattinen mittaus ei ole tarpeen tarkastettavan lain edellytysten määrittämiseksi (ei rajatapaus), voidaan kuvion tiedot määrittää mittaamalla riittävä määrä koealoja edustavista kohdista tarvittavien puustotunnusten selvittämiseksi. 3. SILMÄVARAINEN ARVIOINTI Jos kohde täyttää varmasti tarkastettavan lain edellytykset (ei rajatapaus) ja puustotunnukset pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti, voidaan kohteella suorittaaa silmävarainen arviointi. Myös kokonaan tekemättä jäänyt työ voidaan arvioida silmävaraisesti. Mikäli lain ehtojen täyttymistä on syytä epäillä tai kohde on säädösten vastainen, tuleee tarkastustuloksen perusteeksi suorittaa riittävä määrä kohdan 1 tai poikkeustapauksessa kohdan 2 mukaisia mittauksia.

12 4. EI TARKASTUSHAVAINTOJA Mikäli tarkastetun hankkeen yksittäisistä kuvioista ei ole lainkaan tarkastushavaintoja, merkitään kuvion tarkastustavaksi 4. 3.5.2 Eri-ikäishakkuu Eri-ikäisrakenteisten hakkuiden tarkastukset toteutetaan normaaleina kuvioittaisina arviointeina edustavasti sijoitetuilta koealoilta. Menetelmä on esitetty kohdassa 4.1.2. 3.6 Arvokkaat elinympäristöt Tarkastuksissa arvioidaan metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Luontokohteiden ominaispiirteiden säilyminen arvioidaan kaikissa kohteissa, jotka sijaitsevat hankealueella, rajoittuvat siihen tai joiden ominaispiirteiden säilymiseen tarkastettavat toimenpiteet ovat vaikuttaneet (esim. metsätie- tai kunnostusojitushanke). Luontokohteista merkitään kartalle alue, jonka tilaa toimenpide on heikentänyt. Säilyneitä kohteita ei merkitä karttaan, jos kohteen sijainnista on olemassa ennakkotiedot. Elinympäristöjen tunnistamisessa käytetään tarvittaessa apuna mm. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisua Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (1995) ja toimintajärjestelmän metsälain 10 tulkintasuositusta. ELINYMPÄRISTÖISTÄ MERKITÄÄN SEURAAVAT TIEDOT: 1. Kuvion numero, jolla kohde sijaitsee, johon se rajoittuu tai jolla suoritetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön säilymiseen. 2. Osan numero, jolla kohde sijaitsee tai johon se rajoittuu tai jolla suoritetut toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön säilymiseen. 3. Kohteen sijainti kuvion ja osan suhteen: 1 = sisältyy kuvioon, 2 = rajoittuu kuvioon tai 3 = muu eli toimenpiteet ovat vaikuttaneet elinympäristön ominaispiirteisiin, vaikka kohde sijaitsee kuvion ulkopuolella (esim. puutavaran kuljetus, kuivatus yms.). 4. Kohteen koodi lomakkeella olevan luokituksen mukaisesti sekä kohteen selite eli sanallinen kuvaus elinympäristöstä (esim. letto, puronvarsilehto). 5. Kohteen luonne: 1 = luonnonsuojelulain mukainen elinympäristö, 2 = metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, 3 = muut Suomen metsäsertifiointijärjestelmän arvokkaat elinympäristöt tai 4 = muut huomioon otettavat luontokohteet. Luokan 3 kohteissa sovelletaan voimassa olevaa metsäsertifioinnin määrittelyä. 6. Arvioidaan elinympäristön säilyminen pinta-aloina 0,1 hehtaarin tarkkuudella: säilynyt: merkitään elinympäristön säilynyt pinta-ala.

13 Säilynyt tarkoittaa, että kuviota ei ole hakattu tai kohteen ominaispiirteet ovat säilyneet hakkuussa (oletus: ympäristötukisopimus sisältää ennalta sovittuja hakkuita). ei säilynyt: pinta-ala, joka ei ole säilynyt. Jos kuviota ei ole hakattu, on tämä kenttä jätettävä ehdottomasti tyhjäksi. Mikäli hakkuu on suoritettu, ja kohde on säilynyt kokonaisuudessaan, merkitään kenttään nolla (0). Ei säilynyt tarkoittaa, että käsittelyllä on ollut selvästi epäedullinen vaikutus kohteen ominaispiirteisiin tai ominaispiirteet ovat olennaisilta osin tuhoutuneet. Ominaispiirteiden palautuminen kestää pitkän ajan (esim. yli 10 vuotta). 7. Merkitään koodi 1 kohtaan poikkeuslupa, jos kohteen käsittelyyn on myönnetty metsälain 11 :n mukainen poikkeuslupa. Lisätietoihin kirjataan poikkeusluvan myöntöpäivämäärä tai vastaava tunniste. 3.7 Dokumentointi ja raportointi Tarkastustulokset tallennetaan maastotallentimelle ja tiedot siirretään Virta-järjestelmään, josta tulostetaan tarpeelliset raportit. Tarkastaja toimittaa tarkastukseen liittyvät asiakirjat tarvittaessa viranomaisasioista annettujen ohjeiden mukaisesti esiteltäväksi johtavalle esittelijälle. Lisäksi tarkastusraportti toimitetaan maanomistajalle ja tilanteen mukaan myös toimijalle. Kaikki tarkastusasiakirjat arkistoidaan arkistosäännön (Dnro 1571/621/2002) mukaisesti siten, että ne löytyvät tarvittaessa. 3.8 Metsävaratietokantaan kerättävä tieto Tarkastuskohteilta kerätty metsävaratieto tallennetaan Metsäkeskuksessa käytössä olevaan metsävaratietojärjestelmään. Metsävaratietokantaan tallennetaan seuraavat tiedot: Kuvion kasvupaikkatiedot: - Pääryhmä, Alaryhmä, Kasvupaikkaluokka, Maalaji, Kuivatustilanne, ojitusvuosi, Kehitysluokka, Metsikön laatu, Pääpuulaji, kuvion saavutettavuus, hakkuun rajoitus ja mh-työn rajoitus, jos kyseessä on METE-kohde. Puusto-osite: - Puustojakso, Puulaji, Pohjapinta-ala (kun lpm>8 cm), Runkoluku (kun lpm<8 cm), iät puulajeittain, Keskiläpimitat puulajeittain, Keskipituus puulajeittain, Taimikon keskitunnukset (ikä, lpm, pituus puulajeittain mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu->jos kasvatettava, muu havupuu, muu lehtipuu)

14 Hakkuut ja metsänhoitotyöt: - 10-vuotisjakson tarpeelliset toimenpiteet, toimenpiteen toteutusvuosi -ehdotus (vuoden tarkkuudella), Yksi ensisijainen kuviolle ehdotettu työketju. Ehdotettava työ voi olla joko hakkuuseen liittyvä tai liittymätön Osa edellä mainituista tiedoista kerätään tarkastukseen liittyen jäljempänä esitettyjen työlajikohtaisten ohjeiden mukaisesti. Tarkastuksiin kuulumattomat tiedot arvioidaan metsävaratiedon keruun ohjeistuksen mukaisesti. Tiedot on mahdollista tallentaa meti-prosessin käyttämällä maastotallenninohjelmalla tai erilliselle lomakkeelle. 4 Metsälain tarkastukset 4.1 Metsänkäyttöilmoituksen ja hakkuun tarkastus 4.1.1 Metsänkäyttöilmoitusten, uudistushakkuiden ja tasaikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset Kaikki ne metsänkäyttöilmoituksen kuviot, joilla on ennakkoon syytä epäillä poikkeamaa metsälaista tai joilla toimenpiteet rajoittuvat erityiskohteeseen eikä erityiskohteen vaatimuksia ole käytettävissä olevien tietojen perusteella otettu asianmukaisesti huomioon, tarkastetaan maastossa. Kuviot tarkastetaan kappaleen 3.5. ohjeen mukaisesti. Hakkaamattomilla kuvioilla tarkastetaan metsänkäyttöilmoituksen oikeellisuus. Lisäksi arvioidaan suoritettujen toimenpiteiden oikeellisuus kuvioilla, joilla on suoritettu hakkuita. Tarkastustapa valitaan ja kuviot ositetaan kohdan 3. ohjeiden mukaan. Metsänkäyttöilmoitusten tasaikäisrakenteisia kasvatushakkuukuvioita tarkastetaan maastossa alueyksikön harkinnan mukaan ainoastaan silloin, kun hakkuu rajoittuu erityiskohteeseen (esim. metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö) tai Metsäkeskuksella on jokin muu syy epäillä poikkeamista metsälain noudattamisesta. ILMOITUSKOHTAISET TIEDOT Ilmoituskohtaisesti arvostellaan lomakkeelle ilmoituksen jättö, pinta-alan ja kartan oikeellisuus, muut ilmoitetut asiat sekä hakkuuseen liittyen ilmoituskuvion ulkopuolelle aiheutetut puusto- ja maastovauriot. ELINYMPÄRISTÖT Kaikilta tarkastetuilta kuvioilta arvioidaan elinympäristöjen olemassaolo. Elinympäristöt määritetään toimintajärjestelmään hyväksytyn metsälain 10 :n tulkintasuosituksen mukaisesti. Elinympäristöjen ilmoittamisen oikeellisuus arvioidaan lain ja alempien säädösten perusteella ja merkitään lomakkeen Elinymp. ilm/ely -kenttään. Mikäli ennen hakkuun suorittamista tarkastettuun kuvioon liittyvää elinympäristökohdetta ei ole merkitty metsänkäyttöilmoitukseen, on syytä ottaa yhteyttä maanomistajaan tai hakkuuoikeuden haltijaan, jotta kohde osataan huomioida hakkuussa. Metsälainsäädännössä on säädetty maanomistajan ilmoittamisvelvollisuus ainoastaan metsälain 10 :n luontokohteista, joilla aiotaan tehdä toimenpiteitä. Tästä huolimatta myös muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyttämistä tulee edistää Metsäkeskuksen ja maanomistajan välisellä yhteistyöllä.

15 Sekä ilmoituskuvioihin sisältyvien että niihin rajoittuvien elinympäristöjen tiedot merkitään maastotallentimelle Arvokkaat elinympäristöt -tauluun kohdan 3.6 ohjeiden mukaisesti. HAKKUUTAPA Hakkuutavaksi merkitään ennen hakkuuta tarkastettaessa ilmoitettu hakkuutapa ja hakkuun jälkeen tarkastettaessa toteutunut hakkuutapa. TOIMENPITEEN PVM Toteutetun hakkuun päättymispäivämäärä arvioidaan lomakkeelle, mutta mikäli hakkuuvuosikaan ei ole tiedossa, jätetään kohta tyhjäksi. TILA Hakkaamaton osa / kuvio merkitään koodilla 1 = ei aloitettu. Jos hakkuu on käynnissä, tilaksi merkitään 2 = kesken ja hakattu osa / kuvio merkitään koodilla 3 = valmis. ARVIOITAVAT TUNNUKSET Tarkastetuilta kuvioilta arvioidaan jäljempänä kohdissa 1-4 mainitut tunnukset. Osaa arvioitavista tunnuksista käytetään hyväksi metsävaratiedon päivittämisessä. Jäljempänä kerrotut ilmoitetut ja suoritetut toimenpiteet arvostellaan sarakkeissa Arv. 1 ja Arv. 2. Kunkin arvostelun viereen voidaan merkitä arvostelun perusteena käytetty syy. 1) Hakkaamattomat uudistushakkuukuviot (Tila 1= ei aloitettu) Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1 ja esitetyt uudistamistoimenpiteet sarakkeeseen Arv. 2. 2) Hakkaamattomat kasvatushakkuukuviot (Tila 1 = ei aloitettu) Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1. Lisäksi mitataan tai arvioidaan kohdan 3.8 mukaiset tunnukset. Nuorissa kasvatusmetsissä voidaan mitata myös havainto 1 (runkoluku kpl/ha). 3) Hakatut uudistushakkuukuviot (Tila 3 = valmis) Hakkuun edellytykset arvioidaan sarakkeeseen Arv. 1 ja esitetyt uudistamistoimenpiteet sarakkeeseen Arv. 2. Lisäksi mitataan tai arvioidaan kohdan 3.8 mukaiset tunnukset. 4) Hakatut kasvatushakkuukuviot (Tila 3 = valmis) Hakkuun edellytykset arvostellaan sarakkeeseen Arv. 1 ja toimenpiteen toteutuksen laatu sarakkeeseen Arv. 2. Jollei varsinaista korjuujäljen tarkastusta tehdä, mitataan tai arvioidaan lisäksi kohdan 3.8 mukaiset tunnukset. Nuorissa kasvatusmetsissä voidaan mitata myös havainto 1 (runkoluku kpl/ha).

16 4.1.1.1 Maankäyttömuodon muutoshakkuut Maankäyttömuodon muutoksena ilmoitetuista hakkuista tarkastetaan, onko hakatun kohteen maankäyttömuoto muuttunut ja onko kohde poistunut metsätalouskäytöstä. Tarkastettavat kohteet valitaan Suomen metsäkeskuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastukset tallennetaan maastotallentimelle ja Virta järjestelmään metsänkäyttöilmoituksen toteutuksen tarkastuksena. Lisätietokenttään tulee lisätä maininta Maankäyttömuodon muutoksen tarkastus, jonka perusteella tarkastetut kappaleet pystyy hakemaan järjestelmästä. Maankäyttömuodon muutoshakkuun tarkastusalueelta, jolla maankäyttömuoto ei ole muuttunut, täytyy selvittää kappaleen 4.3. mukaisesti, onko alueella huolehdittu uuden puuston aikaansaamisesta. Uuden puuston aikaansaamisen tarkastamisen tallentamista varten kohteelta on tehtävä tekninen perustamisilmoitus. 4.1.1.2 Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien tarkastukset Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin maastotarkastuksessa selvitetään hakatun alueen pinta-ala ja onko hakatulla alueella erityisiä huomioitavia kohteita, kuten esimerkiksi luontokohteita. Tarkastuskohteelle laaditaan tekninen metsänkäyttöilmoitus. Tarkastus tallennetaan maastotallentimelle ja Virta järjestelmään metsänkäyttöilmoituksen toteutuksen tarkastuksena. Metsänkäyttöilmoituksen saapuminen arvostellaan virheelliseksi. Lisätietokenttään tulee lisätä maininta Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin tarkastus, jonka perusteella tarkastetut kappaleet pystyy hakemaan järjestelmästä. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin tarkastusalueelta täytyy uudistushakkuun kyseessä ollessa selvittää kappaleen 4.3. mukaisesti, onko alueella huolehdittu uuden puuston aikaansaamisesta. Uuden puuston aikaansaamisen tarkastamisen tallentamista varten kohteelta on tehtävä tekninen perustamisilmoitus. 4.1.2. Eri-ikäisrakenteisten kasvatushakkuiden tarkastukset Eri-ikäisrakenteiset hakkuut mitataan normaalina kuvioittaisena (=käsittelyalue) arviointina. Käsittelyalueelta valitaan edustava koealaotos (vähintään 4-8 koealaa/käsittelyalue), jotta puusto-ositteet voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella. Puusto ositellaan puulajeittain kolmeen ositteeseen (mänty/kuusi/lehtipuu) ja läpimitoittain kolmeen ositteeseen (alle 7 cm, 7-18 cm ja yli 18 cm). Alle 7 cm läpimitan ositteesta mitataan puuston runkoluku 5,64 metrin koealalta ja vähintään 7 cm läpimitan ositteista mitataan puuston pohjapintaala käyttäen relaskooppikerrointa 1. Jos yllä olevalla menetelmällä vähintään 7 cm puiden pohjapinta-ala jää alle valtioneuvoston asetuksen 1308/2013 liitetaulukon minimipohjapinta-alan, tehdään alueella tarkempi pohjapinta-alan mittaus sen selvittämiseksi, onko alueelle syntynyt uudistamisvelvollisuus. Mittauksessa käsittelyalueelta mitataan maastotallentimen satunnaisiin pisteisiin sijoittamilta koealoilta (40-60 koealaa/käsittelyala), joilta mitataan relaskooppikerrointa 2 käyttäen läpimitaltaan vähintään 7 cm puuston pohjapinta-ala uudistamisvelvoitteen arvioimista varten. Uudistamisvelvoitteen arvioimista varten joka toiselta ppa koealalta mitataan 5,64 metrin säteiseltä koealalta alle 7 cm läpimittaisten kasvatuskelpoisten puiden runkoluku. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista vain yksi lasketaan mukaan koealan taimimäärään.

17 JUURIKÄÄVÄN TORJUNTA Aina kun tiedetään, että juurikäävän torjunta on suoritettu tai on varma tieto, että torjuntaa ei ole tehty, se merkitään. Tieto kirjataan ristiintarkastuksia varten. 4.2 Korjuujäljen laadunseuranta 4.2.1 Tasaikäisrakenteisen metsätalouden hakkuiden tarkastus Korjuujäljen laatua mitataan perinteisissä ainespuuharvennuksissa ja koneellisesti korjatuissa energiapuuharvennuksissa. Tarkastusta tehdään pääsääntöisesti kehitysluokaltaan nuorissa ja sitä varttuneemmissa kasvatusmetsissä. Tarkastukseen valitaan kuvioita, joiden pinta-ala on vähintään yksi (1) hehtaari ja joiden muoto mahdollistaisi normaalin ajouraverkoston luomisen. Arvioitava harvennusala on metsikkökuvio tai käsittelyalue. Metsälain perusteella tehtävässä harvennushakkuiden korjuujäljen arvioinnissa kohdevalinta tapahtuu määrävälisenä satunnaisotantana ja rahoituslain perusteella tehtävän energiapuun korjuujäljen tarkastuksen kohdevalinta tapahtuu harkinnalla tarkastussuunnitelman mukaisesti. Lomakkeelle merkitään, onko korjuujälkitarkastuksen luokittelussa kyse harvennushakkuun (1) vai energiapuuharvennushakkuun (3) korjuujäljen tarkastuksesta. Ainespuuhakkuissa on korjattu vain ainespuuta. Energiapuuhakkuut voivat olla puhtaita energiapuun korjuukohteita tai integroituja aines- ja energiapuuharvennuksia. TARKASTETTAVILTA KOHTEILTA ILMOITETAAN PERUSTUNNUSTEN LISÄKSI AINA SEURAAVAT KOHDAT: 1. Hakkuun ja otannan yleistiedot: hakkuutapa kone-/metsurihakkuu ennakkoraivaus hakkuun tila kuljetusajankohta juurikäävän torjunta 2. Kuvion yleistiedot: pääryhmä kasvupaikka kuivatustilanne (kiv. maat. 1 3; turvemaat 6 9) kehitysluokka pääpuulaji mäntyjen, kuusten, koivujen osuus metsikön laatu 3. Mitattavat korjuujälkitunnukset: runkoluku (r/ha) pohjapinta-ala (m 2 /ha) poistuma (r/ha) runkovauriot (kpl/ha) juurivauriot (kpl/ha) keskiläpimitta (cm)

18 valtapituus (m) ajouraväli (m) ajouraleveys (m) ajourapainumat (m) Turvemailla: ojalinjaleveys (m) PUUSTOTUNNUSTEN MITTAAMINEN Korjuujäljen tarkastuksessa puustotunnukset mitataan aina systemaattisesti sijoitetuilta koealoilta kappaleen 3.5 ohjeen mukaan. Ympyräkoealan säde on 5,64 metriä, mutta ensiharvennuksissa ympyräkoealan säteenä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää 3,99 metriä. Kuvion koealat tulee mitata samaa sädettä käyttäen. Tarkennuksia koealojen sijoitteluun Metsäojat ja ojalinjat kuuluvat tarkastettavaan kuvioon eikä koealoja tule jättää mittaamatta tai siirtää, vaikka koeala menisikin niiden päälle. Jos keskilinjan mittauksen yhteydessä havaitaan, että mitattava alue on osittelun tai karttavirheen vuoksi selvästi oletettua pienempi eli on käytetty liian suurta koealaväliä, mitataan täydentävät kohtisuorat linjat ohjeiden mukaisesti, jotta saadaan riittävä koealamäärä. Jos koealan reuna menee kuvion rajan ulkopuolelle, siirretään koealaa mahdollisimman lyhyt matka siten, että koeala mahtuu kokonaisuudessaan mitattavalle kuviolle (vain ne koealat mitataan, joiden keskipiste osuu kuvion sisälle). Jos mitattavan alueen rajalta ohjeiden mukaisesti siirrettävä koeala menisi siirron jälkeen päällekkäin toisen koealan kanssa, niin siirrettävä koeala jätetään mittaamatta. Koealamittauksia jatketaan, mikäli metsänhoitosuositusten tai metsälain asettamien vaatimusten toteutumisesta ei saada keskilinjan perusteella varmuutta. Koealalinja sijoitetaan niin, että se ei kulje ajourien pääosan suuntaisesti vaan niitä vastaan. Turvemailla koealalinja sijoitetaan niin, että se ei kulje sarkaojien suuntaisesti vaan niitä vastaan. Ympyrä- ja relaskooppikoeala jätetään mittaamatta, jos se osuu kohtaan, joka luokitellaan kitu- tai joutomaaksi vähintään aarin suuruiseen luontaiseen aukkoon, josta ei ole tullut poistumaa tasaikäisissä metsissä kohtaan, jossa puuston kokorakenne eroaa kasvupaikan tai puuston käsittelyhistorian erojen vuoksi huomattavasti kuvion keskimääräisestä puuston kokorakenteesta. RUNKOLUKU Runkoluku lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta rinnankorkeusläpimitaltaan (d 1,3 ) vähintään 7 cm paksujen kasvatuskelpoisten ja vaurioituneiden puiden lukumäärä. Rinnankorkeuden mittauksen lähtöpisteenä on puun syntypiste. Runkolukuun luettavan puun tulee olla elinvoimainen ja pituudeltaan vähintään puolet vallitsevan jakson pituudesta. Kuvion runkoluku (r/ha) = ympyräkoealojen tulosten keskiarvo * koealakerroin. Kasvatuskelpoisten puiden runkoluku lasketaan vaurioprosentin avulla.

19 POHJAPINTA-ALA Pohjapinta-ala määritetään maastotallenninta käytettäessä ensisijaisesti lukemalla kaikkien puiden läpimitat koealalta. Puuston pohjapinta-ala voidaan mitata myös relaskoopilla ympyräkoealojen keskipisteestä. Mitattavalla kuviolla käytetään aina samaa relaskooppikerrointa (1 tai 2). Pohjapinta-alaan luetaan sekä kasvatuskelpoiset että vaurioituneet puut. Pohjapinta-alaan lasketaan pääsääntöisesti puut, joiden pituus on vähintään puolet vallitsevan jakson pituudesta. Rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm puita ei lasketa. Mikäli kaikki relaskooppikoealaan mukaan luettavat puut eivät sijaitse tarkastettavalla kuviolla, relaskooppikoeala mitataan puolikkaana. Jos tämä ei ole mahdollista, niin relaskooppikoeala jätetään kokonaan mittaamatta. Kuvion pohjapinta-ala (m 2 ) = koealojen pohjapinta-alojen keskiarvo. Jäävän puuston arvostelu: kasvatuskelpoisten puiden ppa vaurioprosentin avulla POISTUMA Poistuma lasketaan mittaamalla ympyräkoealoilta aines- tai energiapuuksi korjattujen eläneiden puiden kantojen lukumäärä. Mitattavien kantojen läpimitta kuoren päältä on nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuskohteilla 4 cm myöhemmissä harvennuksissa vähintään 11 cm. Raivauksessa kaadettuja puita ei lasketa poistumaan. VALTAPITUUS Puuston valtapituus hehtaarilla on sadan paksuimman puun pituuden aritmeettinen keskiarvo. Valtapituuden määrittämiseksi kultakin 5,64 m:n ympyräkoealalta mitataan paksuimman puun pituus ja niistä lasketaan keskiarvo. KESKILÄPIMITTA Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta saadaan maastotallenninta käytettäessä pohjapinta-alan määrittämisen yhteydessä, kun koealalta luetaan kaikkien puiden läpimitta. Keskiläpimitta voidaan määrittää myös pohjapinta-alaa painottaen, jolloin mitataan rinnankorkeusläpimitat ympyräkoealan toiseksi paksuimmasta ja toiseksi ohuimmasta kasvatettavasta puusta. Koealakohtainen keskiläpimitan estimaatti saadaan mitatuista läpimitoista maastotallentimelta tai liitteen 6 taulukosta. Keskiläpimitan estimaattina voidaan käyttää myös relaskooppikoealan mediaanipuuta. PUUSTOVAURIOT Puustovauriot jaotellaan korjuujälkitarkastuksessa runko- ja juurivaurioihin. Juurenniskan eli oletetun katkaisukohdan yläpuolelle syntyneet vauriot ovat runkovaurioita ja muut juurivaurioita. Puuston vaurioprosentti lasketaan vaurioituneiden puiden ja kaikkien runkolukuun luettujen puiden suhteena. Puu katsotaan korjuun seurauksena vaurioituneeksi, kun 1) puuaines on rikkoontunut tai latva on poikki tai

20 2) puun kuori on vaurioitunut (koivulla pintatuohi rikkoutunut) nilakerrokseen saakka yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm 2 :n laajuudelta tai 3) puun kuori on vaurioitunut koko rungon alueelta yhteensä 30 cm 2 laajuudelta Juurissa otetaan huomioon vain vauriot, jotka ovat enintään yhden (1) metrin päässä rungon keskipisteestä. Alle 2 cm paksujen juurten vaurioita ei kirjata. Juurivaurion muu tunnusmerkistö on sama kuin runkovauriossa. Jos puussa on sekä runko- että juurivaurioita, se kirjataan luokkaan, jossa puustovaurio on pahempi. Puustovaurioiden arvioinnissa voidaan käyttää apuna soveltuvin osin Metsätehon opasta Korjuujälki harvennushakkuissa (2003). AJOURATUNNUSTEN MITTAAMINEN Ajoura on puutavaran kuljetusta varten metsään tehtävä kulku-ura, jota käyttävät sekä hakkuukone että metsätraktori tai näiden yhdistelmä. Hakkuu-ura on hakkuukoneen ajourien välissä palstalla liikkumiseen ja työskentelyyn käyttämä ajouraa kapeampi ajoreitti. Hakkuu-uria ei huomioida ajouratunnuksia määritettäessä, vaan tunnukset mitataan ainoastaan ajourista. Ajouraväli ja ajouraleveys mitataan kohteilta, joissa runkoluku on yli 600 runkoa/ha tai sen olisi käytettävän harvennusmallin mukaan tullut olla yli sen. Jos runkoluku on alle 600 runkoa/hehtaari, on selvitettävä salliiko pohjapinta-alaan perustuva harvennusmalli hakata kyseisellä kohteella (pääpuulaji, kasvupaikka, valtapituus, keskiläpimitta) puuston alle 600 rungon hehtaaritiheyteen. Jos metsänhoitosuosituksen mukainen runkoluku voi jäädä alle 600 kpl/ha: ei tallenneta uramittauksia, jos mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha tallennetaan, jos mitattu runkoluku on > 600 kpl/ha Jos metsänhoitosuosituksen mukainen runkoluku ei voi jäädä alle 600 kpl/ha: tallennetaan uramittaukset, vaikka mitattu runkoluku on < 600 kpl/ha Mitattu pohjapinta-ala voidaan muuttaa runkoluvuksi liitteen 1 taulukolla. Lisäksi ajouraverkoston tulee olla osittain tai kokonaan uusi. Ajouraväli mitataan vain sellaisilta kuvioilta, joiden pinta-ala on vähintään yksi (1) hehtaari ja kuvion muoto mahdollistaisi normaalin ajouraverkoston luomisen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa on taulukko, jossa pohjapintaala muutetaan runkoluvuksi keskiläpimitan avulla. Taulukko on matemaattinen muunnoskaavio, joten se sopii käytettäväksi kaikkialla. Ajourapainumat mitataan kohteilta aina.

21 Kuva 2. Puuston ja ajourien mittauspisteiden sijoitteluperiaate (kuva: Metsäteho). AJOURAVÄLI Ajouraväli on kahden rinnakkaisen ajouran keskilinjan etäisyys toisistaan. Kultakin koealalta mitataan lyhin koealan keskipisteen kauttaa kulkeva suora koealan molemmin puolin kulkevien lähimpien ajourien raiteiden keskikohtien välille (kuva 2). Uraväli mitataan soveltuvalla mittavälineellä esim. metsurinmitalla. Mittaustuloksista lasketaan keskiarvot. Erikoistapauksia: Leimikon muodosta johtuvia ajouraverkoston kapeikkokohtia ei oteta huomioon ajouraväliä määritettäessä. Jos koealan keskipiste osuu reunimmaisen ajouran ja kuvion rajan välille, uraväliää ei mitata. Tarkennukset mittaukseen ojitetuilla turvemailla Suositusta (>20 m) kapeampi ajouraväli voidaan hyväksyä, jos uraverkosto on suunniteltu kuitenkin niin, että se vastaa kohteen sarkaleveydelle suositeltua ajourasijoittelua. Ajourien A suositeltava sijoittelu on kuvattu liitteessä 14. Myös ojien päälle tai viereen avatut ajourat otetaan huomioon ajouravälin mittauksessa. Ajouraväli mitataan ojitetuilla turvemaakohteilla, jotka ovat muodoltaan tai ojaverkostoltaan epäsäännöllisiä. Säännöllisen ojaverkoston mukaisilla kohteilla ajouraväli voidaann laskea jakamalla kuvion leveys ajourien määrällä. AJOURALEVEYS Ajouraleveys on ajouraaa reunustavien lähimpienn puiden kylkien kohtisuora yhteenlaskettu etäisyys uran keskelle. Yksittäisen uramittauksen lähtöpisteenä on koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevan ajouran raiteiden keskikohta. Rajatulta 10 metrin jaksolta mitataann uran oikealta ja vasemmalta puolelta lähimmän puun kyljen kohtisuora etäisyys uran raiteiden keskelle (kuvaa 2) ja lasketaan yhteen nämä n kaksi etäisyyttä.

222 Uraleveyden mittausjakson osuessa luontaiseenn aukkoon sitä ei mitata. Jos J ajourassa on risteys tarkastelujaksolla, jatketaan uratunnuksen mittausta risteyksen siinä haarassa, jonkaa suunta on lähinnä sen uran suuntaa, jolta mittaus aloitettiin. Tarkennukset mittaukseen ojitetuilla turvemaille - Ajouraleveyttä ei mitata ajourilta, joka ovat ojan päällä. Jos ajoura on ojan vieressä, niin tällöin ajouraleveys määritetään laskemalla yhteen kahden saran puolelta uraa reunustavan puun kohtisuora etäisyys uran keskiviivaan (kuva 4). AJOURAPAINUMAT Maastovauriot mitataan koealan lähimmästä ajourasta. Lähtöpisteenä pidetään koealan keskipistettä lähimpänä sijaitsevaa ajouran raiteiden keskikohtaa (kuva 2) ). Määritellyltää 30 metrin matkalta arvioidaan yli 100 cm syvien urapainumien n pituus metreinä (kuva 3). Tällöin riittää, että jompikumpi raiteista on yli 10 cm syvä. Painumaksi lasketaan yli metrin mittainen painuma. Tarkennukset mittaukseen turvemaille Turvemailla 20 cm:n painumalla tarkoitetaan turpeeseen leikkautunutta painumaa. Ajourapainumia ei mitata ajourilta, jotka on sijoitettu ojan päälle. Ojan vieressä olevilta ajouriltaa maastovauriot mitataan, mutta vain saran puoleisen raiteen painumatt otetaan huomioon. Kuva 3. Ajourapainumien mittaaminen MUUT MITATTAVAT TAI ARVIOITAVAT TUNNUKSET ENNAKKORAIVAUS (merkitään kohtaan taimettuminen) Tarkastettavan kuvion perustietoihin tehdään merkintä ennakkoraivauksesta. Väliaikaisratkaisunaa tieto raivauksesta tallennetaan kohtaan taimettuminen.

23 Ennakkoraivaustarpeen määrityksessä voidaan soveltaa ohjeena Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitokortiston korttia Ennakkoraivaus (kortti nro 04 017). Käytettävät koodit: tyhjä = Ennakkoraivausta ei ole tehty eikä siihenn ole ollut tarvetta. 1 = Ennakkoraivausta ei ole tehty, vaikka siihenn olisi ollut tarvetta tai työö on toteutettu puutteellisesti. 2 = Ennakkoraivaus on tehty suositusten mukaisesti. OJALINJALEVEYS (turvemaat) Ojalinjaleveys arvioidaan turvemaiden korjuujälkitarkastusten yhteydessä, jos ojalinjat on hakattu auki kunnostusojitusta varten. Suositeltava ojalinjaleveys kunnostusojitettavilla kohteilla onn 5 6 metriä. Jos ojalinjaleveys on suositeltua leveämpi ja jäävän puuston määrä on tästä syystä alhainen, on tästää mainittava lisätietokentässä jäävän puuston määrää selittävänä tekijänä. Ojalinjaleveyttä ei tarvitse tallentaa Virtaan. Jos ajoura on avattu ojan viereen, niin ajouraleveys lasketaan kuvan 4 tapaan, jolloinn leveydestä vähennetään ojalinjan vaikutus. Kuva 4. Ajouraleveyden ja ojalinjaleveyden mittaaminen, jos ajoura on avattu a sarkaojan viereen. KORJUUJÄLJEN KOKONAISARVOSTELU Korjuujäljen kokonaisarvio määritetään arvostelusapluunan perusteella. Arvostelun A syykoodeja voi liittää vain hakkuun arvosteluun ja jäävän puuston arvosteluun. Jäävän puuston kohdassa arvostellaan puuston määrä

24 hakkuun jälkeen, puuston runkovauriot ja puuston juurivauriot. Syykoodilla ilmaistaan pääsyy esim. jos harvennettu liian harvaksi syykoodiksi 704 = hakattu liian harvaksi. Jos jäävä puusto riittävä, mutta puustotai maastovaurioita on liikaa, syykoodiksi laitetaan sopivin. Korjuujäljen kokonaisarvostelu tehdään arvostelusapluunan mukaisesti. Tarkennuksia korjuujäljen arvosteluun Hyvään kokonaisarvosanaan vaaditaan, että kaikki arvostelusapluunan tunnukset ovat hyviä. Jos kokonaisarvostelu on huomautettavaa tai virheellinen Ja kokonaisarvostelun huomautettavuus/virheellisyys aiheutuu ajouratunnuksista huomautettavuuden tai virheellisyyden tarkempi syy on kirjattava kuvion lisätietokenttään. Muutoin hakkuun arvostelun tai jäävän puuston arvostelun on oltava myös huomautettava tai virheellinen ja arvosteluun on liityttävä syykoodi sekä tarkempi sanallinen selostus. Mitattua puuston tiheyttä verrataan pääpuulajin, kasvupaikan ja lämpösummavyöhykkeen mukaiseen hyvän metsänhoidon suositusten harvennusmalliin ja lakirajaan. Normaaleissa hoidetuissa kasvatusmetsissä tiheyttä arvioidaan ensisijaisesti pohjapinta-alan perusteella. Hoitamattomissa ja ylitiheissä kohteissa sekä valtapituudeltaan alle 12 metrin kohteilla jäävän puuston tiheys arvostellaan pääsääntöisesti runkoluvun pohjalta. JÄÄVÄN PUUSTON ARVOSTELU Jos runkoluku ja pohjapinta-ala ovat alle suositusten, mutta lähtöpuusto on ollut selvästi ryhmittäistä ja luontaisesti aukkoista, arvostelu voi olla hyvä, jos toteutettu hakkuu on ryhmissä suositusten mukainen. Tämä on merkittävä lisätietoon. Turvemailla Hoitamatonta turvemaakohdetta voidaan puuston tiheyden osalta pitää hyvänä, vaikka puuston määrä jäisi suositus- ja lakirajan väliin. Hoitamattomalla kohteella tarkoitetaan, että kohteen puusto on ryhmittäistä ja luontaisesti aukkoista. Lisäksi puuston rakenteesta huomattava osa on ollut kehityskelvotonta hieskoivua. Hoitamattomuudella ei tarkoiteta tässä tapauksessa lähtötilanteeltaan ylitiheitä kohteita. Lisätietoon on merkittävä: hoitamaton, ryhmittäinen, aukkoinen. Suosituksesta poikkeava (5 6 m) ojalinjaleveys ei vaikuta korjuujäljen kokonaisarvosanaan. Jos linjat on avattu liian leveiksi, näkyy tämä kuitenkin todennäköisesti jäävän puuston kokonaistiheydessä. Arvosana Hyvä Huomautettava Suositustiheyden ylärajaa tiheämpi tai alarajaa harvempi Alle 19 m Yli 46 dm (turvemailla yli 51 dm) Pohjapintaala/runkoluku Harvennusmallin mukainen Ajouraväli 19 m tai enemmän Ajouraleveys Alle 46 dm (turvemailla alle 51 dm) Puustovauriovauriot Maasto- Enintään 5 Enintään 5 % % (rämeillä enintään 10 %) Yli 5 % Yli 5 % (rämeillä yli 10 %) Virheellinen Alle lakirajan - - Yli 15 % Yli 20 % (turvemailla 25 %) Huomioi lievennys (uratunnukset) suosituksiin verrattuna ja rajat turvemailla. Taulukko 2. Korjuujäljen arvostelusapluuna Kokonaisarvostelu Kaikki tunnukset hyviä Huomautettavaa yhdessä tai useammassa tunnuksessa Puuston tiheys alle lakirajan tai puustovaurioita liikaa tai maastovaurioita liikaa