Osa 3 Kuntaliiton Maastotietomuoto -formaatin hyödyntäminen Tielaitos -formaatin kehittymisessä (esiselvitys) VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA ESPOO 2003
Osa 3 esiselvitys Sivu 2/18 Versiohistoria Versio Pvm Sisältö Draft A1-A3 06.11.2003-10.11.2003 Työversioita. Draft A 14.11.2003 Tarkennuksia. Draft B 02.12.2003 Viimeistelty versio. Draft 19.12.2003 Versio oikolukuun. Final Julkaistava versio.
Osa 3 esiselvitys Sivu 3/18 Alkusanat Käsillä oleva raportti on inframodel - infrasuunnittelun tietomalli tiedonsiirtoon tutkimushankkeen osaraportti. Hanke kuuluu INFRA Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 teknologiaohjelmaan. Rahoittajina olivat TEKES, SKOL ry, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Tieliikelaitos ja VTT. Pääosin vuoden 2003 aikana toteutettua projektia ohjasi johtoryhmä, johon kuuluivat Tom Warras (Tekes), Matti Ryynänen (Tiehallinto), Harri Yli-Villamo (Ratahallintokeskus), Jorma Penijärvi (Tieliikelaitos), Jorma Rajala (Helsingin kaupunki), Heikki Halttula (Viasys Oy), Juha Liukas (Sito/SKOL ry), Juha Kajanen (Tekla Oyj) ja Markku Pienimäki (VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka). Tutkimuksen pääkoordinaattori oli VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, jossa toteutukseen osallistuivat erikoistutkija Juha Hyvärinen, tutkija Janne Porkka ja tutkimusinsinööri Ilkka Heinonen. Hanke edistää yhtenäistä menettelyä infrastruktuurin suunnitteluvaiheen tiedonsiirrossa eri ohjelmistojen välillä. Tarkasteltaessa osapuolien välistä tiedonsiirtoa on tehottomuuden koettu luovan nykytilanteessa merkittäviä lisäkustannuksia. Ongelmakentän laajuuden takia inframodel tutkimushankkeessa keskityttiin ennalta määriteltyjen tiedonsiirron ongelma-alueiden kehitykseen. Tavoite on prioriteettialueiden käytäntöjen kehitys vallitsevia tiedonsiirtotapoja parantamalla ja tarkastelemalla kansainvälisen LandXML standardin version 1.0 soveltuvuutta suunnitteluohjelmistojen väliseen tiedonsiirtoon. Tutkimushankkeen tarkempi sisältö muodostuu seitsemästä prioriteettialueesta, tulokset esitellään osaraporteissa ja yhteenvedossa (ladattavissa http://cic.vtt.fi/projects/inframodel). Infra pohjatutkimusformaatin versio 1.0 on annettu julkaistavaksi Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen (SGY) internet sivuille (http://www.sgy.fi). inframodel Loppuraportti - Yhteenveto Osa 1: Sijaintitiedon toimittaminen MMH360 formaatissa Maanmittauslaitokselle Osa 2: Infra pohjatutkimusformaatti versio 1.0 Osa 3: Kuntaliiton Maastotietomuoto formaatin hyödyntäminen Tielaitos formaatin kehittämisessä (esiselvitys) Osa 4: LandXML / Otsikkotiedot Osa 5: LandXML / Linjaus- ja tasaustiedot Osa 6: LandXML / Vesijohto- ja viemäriverkoston tiedot Osa 7: LandXML / Poikkileikkaustiedot Tulevaisuudessa tiedonsiirron menetelmille on saavutettava laaja ja yleinen hyväksyntä. Tämän hankkeen esittelemien formaattien käyttöön siirtymistä suositellaan alalla; muutoksien välttämättömyydestä ollaan jo laajasti yhtä mieltä. Yleisen ja avoimen suunnitelmien tiedonsiirtoformaatin käyttöönotto edellyttää tulevaisuudessa yhteistyötä ohjelmistotalojen ja hankkeiden osapuolien kesken. Edessä on tarkemman tiedonsiirron ja toiminnallisen määrittelyn toteuttaminen, implementointi, testaus, pilotointi ja käyttöönoton opastus sekä koulutus asiakastahoilla. Espoossa joulukuussa 2003, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka
Osa 3 esiselvitys Sivu 4/18 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Sisällysluettelo... 4 1 Johdanto... 5 1.1 Selvityksen tarkoitus...5 1.2 Selvityksen laajuus...5 1.3 Määritelmät ja lyhenteet...5 1.4 Selvityksen rakenne...6 2 Maastotiedon luokittelu kunnan paikkatietojen luokittelun mukaan... 6 2.1 Tiedot luokitellaan tietoryhmiin, jotka jakautuvat kohdeluokkiin...6 2.2 Kunnan paikkatietojen ryhmät ja kohdeluokat...6 2.3 Kunnan paikkatietojen rooliominaisuus...8 2.4 Kunnan paikkatietojen ominaisuudet...8 2.5 KPL:n tietorakenne...10 2.6 Kunnan paikkatietojen koodaus...11 3 Tiedonsiirto... 11 3.1 MTM ja Tielaitos formaatit...11 3.2 Formaattien käsitteet...11 3.3 Tiedonsiirto MTM -formaatissa...12 4 Formaattien vertailu... 15 5 Formaattien yhdistämismahdollisuudet... 16 6 Tielaitos-formaatin muutosten ja laajennusten erittely... 16 7 Yhteenveto... 18 Lähteet... 18 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Käytetyt lyhenteet ja tunnukset...5 Taulukko 2: Tielaitos- ja MTM-formaattien kohteet....15 Taulukko 3: Tielaitos formaatin viivojen ja pisteiden tietoja esittävät rivit...17 Taulukko 4: Tielaitos formaatin ominaisuustietoja esittävät rivit...17
Osa 3 esiselvitys Sivu 5/18 1 Johdanto 1.1 Selvityksen tarkoitus Kuntaliiton luokituksen ja Tielaitos-formaatti selvityksen taustalla on inframodel hankkeen pyrkimys kehittää Infra-alan tiedonsiirtoa ja käsittelyä yhtenäisempään suuntaan Suomessa. Maastotietojen osalta käytössä on useita tiedonsiirtoformaatteja, mikä aiheuttaa ongelmia tietojen siirrossa niin suunnittelu-rakentamisprosessin eri vaiheissa kuin mukana olevien eri toimijoiden välillä. Tiedonsiirtoformaateista merkittävimpänä voidaan pitää ns. Tielaitos-formaattia. Tämän rinnalla on Kuntaliiton toimesta laadittu oma laaja hierarkkinen maastotietoluokitus ja tiedonsiirtoformaatti, mutta niiden käyttö on Suomessa erittäin vähäistä. Selvityksessä tutkitaan mahdollisuutta yhdistää Kuntaliiton luokitus ja Tielaitos-formaatti. Tulosten pohjalta selvitetään Tielaitos-formaatin muutoksia ja laajentamista sekä esitetään mahdollinen toimintatapa maastotietojen tiedonsiirron kehittämisestä yhdistämismahdollisuuksien perusteella. Selvityksen on toteuttanut Tekla Oyj :n työryhmä Juha Kajanen ja Mikko Somersalmi. 1.2 Selvityksen laajuus Selvitys keskittyy Kuntaliiton luokituksesta ja Tielaitos-formaatista saatavan julkiseen aineistoon sekä käyttäjiltä saataviin kehityskommentteihin. Selvityksessä suoritetaan maastotietoluokituksen ja siihen liittyvien tiedonsiirtoformaattien tekninen vertailu. Vertailun ja asiakaskommenttien pohjalta esitetään mahdollisia muutoksia ja laajennuksia Tielaitosformaattiin. Selvityksessä ei toteuteta muutoksia tai laajennuksia formaatteihin. Selvitys ei myöskään sisällä mahdollisen uuden tiedonsiirtoformaatin määritystä tai siihen verrattavissa olevia ohjelmistoteknisiä toteutuksia. 1.3 Määritelmät ja lyhenteet Selvityksessä käytetään taulukossa 1 esitettäviä lyhenteitä tai tunnuksia. Taulukko 1: Käytetyt lyhenteet ja tunnukset. Lyhenne Selite 1. MTM -formaatti Maastotietomuoto -formaatti 2. TieL -formaatti Tielaitos -formaatti
Osa 3 esiselvitys Sivu 6/18 1.4 Selvityksen rakenne Selvitys koostuu kahdesta osasta, ensimmäisessä kuvataan Kuntaliiton maastotietojen luokitusta sekä maastotietojen siirtoon käytettäviä tiedonsiirtoformaatteja (MTM- ja TieL - formaatit) ja toisessa osassa suoritetaan Kuntaliiton luokituksen ja TieL -formaatin vertailu, tutkitaan näiden yhteiskäyttömahdollisuuksia ja arvioidaan mahdollisia TieL -formaatin kehitys- ja muutosvaihtoehtoja. 2 Maastotiedon luokittelu kunnan paikkatietojen luokittelun mukaan 2.1 Tiedot luokitellaan tietoryhmiin, jotka jakautuvat kohdeluokkiin Kunnan paikkatietojen luokittelussa (KPL) tietojen luokitteluun käytetään hierarkkista luokittelumallia. Tietomalli on semanttinen eli käsitemalli. KPL:n käsitemallilla on tarkoitus kuvata reaalimaailman kohteiden sijaintia ja ominaisuuksia. Rakenteeltaan samankaltaisia tai samoja ominaisuuksia omaavia kohteita ryhmitellään samaan kohdeluokkaan. Kunnan paikkatietojen luokittelussa on sovellettu mm. Tietokeskeisen suunnittelun menetelmiä - selvityksessä (1987) esitettyjä käsitemallin käsitteitä. KPL:n luokittelun käsiteanalyysin käsitteitä ovat maastotietojen ryhmä, kohdeluokka, rooliominaisuus, ominaisuus, arvojoukko sekä arvo. Käsitemallissa yksilötyyppien välisiä yhteyksiä on kuvattu käsitehierarkiana. Geometrista esittämistä ja topologisia yhteyksiä kuvaavat osakäsitemallit.[2] 2.2 Kunnan paikkatietojen ryhmät ja kohdeluokat Kunnan paikkatiedot on ryhmitelty toiminnallisesti ja rakenteellisesti yhtenäiseksi hierarkkisiksi ryhmiksi ja ryhmät edelleen kohdeluokiksi. Ryhmät kuuluvat luonnontietoihin tai kulttuuritietoihin ja niille on annettu ryhmän nimi ja tunnus.[2]
Osa 3 esiselvitys Sivu 7/18 Ryhmän Ryhmän Ryhmän nimi numero- kirjaintunnus tunnus LUONNONTIEDOT 10 A MAANPINTA 15 B KASVILLISUUS 20 C MAA- JA KALLIOPERÄ 25 D MAANPINNAN KORKEUS 30 E VESISTÖT 35 F YMPÄRISTÖN SEURANTA 49 G MUUT LUONNONTIEDOT KULTTUURITIEDOT 50 H HALLINNOLLISET ALUEJAOT 60 I MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAT 65 J KIINTEISTÖYKSIKÖT 70 K RAKENNETUT TILAT 75 L RAKENTEET 80 M MAALIIKENNEVERKKO 81 N RAUTATIELIIKENNEVERKKO 82 O VESILIIKENNEVERKKO 83 P ILMALIIKENNEVERKKO 84 Q VESIJOHTOVERKKO 85 R VIEMÄRIVEKKO 86 S SÄHKÖVERKKO 87 T TELEVERKKO 88 U KAUKOLÄMPÖVERKKO 89 V KAASUVERKKO 90 W MUUT JOHTOVERKOT 95 X PAIKANNUSJÄRJESTELMÄT 99 Y MUUT KULTTUURITIEDOT KPL:ssa kuvattavat reaalimaailman ilmiöt on jaoteltu edelleen kunnan paikkatietojen kohdeluokkiin. Kohdeluokka liittyy maastotietojen ryhmään ryhmän tunnuksen kautta. Kohdeluokan muodostavat yksilöitävissä ja paikannettavissa olevat, konkreettiset ja toistensa kaltaiset maaston kohteet. Kohdeluokalle määritellään: - kohdeluokan nimi - kohdeluokan kuvaus - kohdeluokan tunnus - maastotunnus - geometrinen malli - geometrinen tunnus Kohdeluokan tunnus on väliltä 0001-9999. Kohdeluokan tunnusta käytetään eri hierarkiatasojen kuvaamiseen. Maastotunnus on väliltä 01-99. Maastotunnus on määritelty KPL:n versiossa 1.5 juoksevana numerona ryhmän sisällä.[2] Kohdeluokalle määritellään sitä kuvaava geometrinen yksilötyyppi tai topologinen yhteys. Yleisesti käytettyjä topologisia rakenteita ovat verkosto, joka koostuu viivoista sekä aluejako, joka koostuu alueista. Kunnan paikkatietojen luokittelussa on käytetty seuraavia geometrisia ja topologisia käsitteitä ja tunnuksia.[1]
Osa 3 esiselvitys Sivu 8/18 Geometrian numerotunnus Geometrian nimi 1 PISTE 2 VIIVA 3 ALUE 4 PINTA 5 KAPPALE 6 VERKOSTO 7 ALUEJAKO 8 HILA Geometriakoodia käytetään yksittäisten kohteiden geometrian määrittelemiseen. Samaa reaalimaailman kohdetta voidaan kuvata useilla geometrioilla. 2.3 Kunnan paikkatietojen rooliominaisuus Kohdeluokkien roolit on kuvattu KPL:ssa ominaisuuksina. Rooliominaisuudella on rooliominaisuuden nimi ja se liittyy kohdeluokkaan ryhmän sisällä yksikäsitteisen rooliominaisuuden tunnuksen kautta. Rooliominaisuus viittaa ominaisuuteen ja arvojoukkoon. 2.4 Kunnan paikkatietojen ominaisuudet Ominaisuudelle on määritelty ominaisuuden nimi, tunnus sekä esitystapa ja - muoto. Ominaisuuksien koodit kuuluvat seuraaviin ominaisuustyyppeihin: - koodatut ominaisuudet ATT - ajankohtatiedot vapaana tai koodattuna tekstinä DTM - esitettävä kohteen kuvailu FTX - osoite- ja nimitiedot NAD - yksilöivät tunnukset LIN - paikkaan viittaava tieto LOC - viittaus kohteeseen liittyvään lisätietoon tai toimenpiteeseen RFF - määrällinen ominaisuus QTY - mitattava ominaisuus MEA Paikkatietojen ominaisuuksien arvot kuuluvat arvojoukkoon. Arvojoukolle on määritelty arvojoukon nimi ja tunnus sekä mittayksikkö. Mittayksiköt on määritelty SFS 2300 sekä SFS 3400:n mukaisesti.
Osa 3 esiselvitys Sivu 9/18 Esimerkki kohteen "alle 10 cm läpimittaisen yksittäisen katajan" luokittamisesta ja koodeista: KOHTEEN/KOHDELUOKAN TIEDOT: RYHMÄN NIMI kasvillisuus RYHMÄN TUNNUS B 15 KOHDELUOKAN NIMI havupuu KOHDELUOKAN TUNNUS 2110 KOHDELUOKAN MAASTOTUNNUS 09 KOHDELUOKAN GEOMETRIA piste KOHDELUOKAN GEOMETRINEN TUNNUS 1 ROOLIOMINAISUUDEN NIMI havupuun tunnus ROOLIOMINAISUUDEN TUNNUS BAC OMINAISUUDEN NIMI tunnus OMINAISUUDEN TUNNUS TUN OMINAISUUDEN ARVO vapaa an.. ARVOJOUKON NIMI - ARVOJOUKON TUNNUS - ROOLIOMINAISUUDEN NIMI havupuun suku ROOLIOMINAISUUDEN TUNNUS BAD OMINAISUUDEN NIMI puulaji OMINAISUUDEN TUNNUS PUU OMINAISUUDEN ARVO1 (kataja) ARVOJOUKON NIMI havupuusuku ARVOJOUKON TUNNUS 044 ROOLIOMINAISUUDEN NIMI havupuun läpimitta ROOLIOMINAISUUDEN TUNNUS BAE OMINAISUUDEN NIMI pituus OMINAISUUDEN TUNNUS PIT OMINAISUUDEN ARVO 1 (alle 10cm) ARVOJOUKON NIMI - ARVOJOUKON TUNNUS 049 KOHDELUOKAN KOODIT: KOHDELUOKAN HIERARKINEN KOODI 1152110 KOHDELUOKAN MAASTOKOODI 1509 KOHDELUOKAN OVT/EDI-GEODAT-KOODI B09 "HAVUPUUN SUKU" - OMINAISUUDEN OVT/EDI-KOODI B09BAD+1 "Havupuun läpimitta" OMINAISUUDEN OVT/EDI-KOODI B09BAE+1
Osa 3 esiselvitys Sivu 10/18 2.5 KPL:n tietorakenne Seuraavassa esitellään kunnan paikkatietojen luokittelun luokittelusovelluksessa käytetty tietorakenne. Merkintätavan selvennyksiä: - an tarkoittaa aakkosnumeerista kenttää - n numeerista lukukenttää -..1..255 kentän pituutta. KPL tietorakenne: Ryhmä Ryhmän nimi (an..70) Ryhmän numerotunnus (n2) Ryhmän kirjaintunnus (an1) Kohdeluokka Kohdeluokan nimi (an..70) Kohdeluokan kuvaus/määritelmä (an..255) Kohdeluokan numerotunnus (n4) Ryhmän numerotunnus (n2) Geometrinen tunnus (n1) Kohdeluokan maastotunnus (n2) Rooliominaisuuden tunnus (an3) Rooliominaisuuden nimi (an..70) Ominaisuuden tunnus (an3) Arvojoukon tunnus (an3) Geometria Geometrinen tunnus (n1) Geometrian nimi (an..15) Ominaisuus Ominaisuuden tunnus (an3) Ominaisuuden nimi (an..70) Esitystapa (an..3) Esitysmuoto (an..30) Huomautukset (an..70) Arvojoukko Arvojoukon tunnus (an3) Arvojoukon nimi (an..70) Mittayksikkö (an..15) Arvo Arvon selite (an..45) Arvo/arvon alaraja (an..15) Arvon yläraja (an..15)
Osa 3 esiselvitys Sivu 11/18 2.6 Kunnan paikkatietojen koodaus Kunnan paikkatietojen luokittelussa kohdeluokkien koodit perustuvat tietojen tunnuksiin. Kohdeluokille on määritelty hierarkkinen koodi, maastokoodi ja rooliominaisuuskoodi. Hierarkkinen koodi muodostuu geometrisesta tunnuksesta, ryhmän numerotunnuksesta ja kohdeluokan tunnuksesta. 3 Tiedonsiirto 3.1 MTM ja Tielaitos formaatit Maastotieto muoto, MTM, on kehitetty Kuntien paikkatiedon luokittelun mukaiseen tiedon siirtoon. Tielaitos formaatti on Tieliikelaitoksen käytössä oleva tiedonsiirron formaatti. Seuraavissa kappaleissa käsitellään näiden formaattien mahdollisia eroja ja yhteneväisyyksiä. 3.2 Formaattien käsitteet Kumpikin formaattimuoto sisältää pisteitä ja viivoja seuraavien sääntöjen mukaan. KPL formaatti: - erotellaan pisteet ja viivat, muut johdettavissa edellisistä kohdeluokkien maastokoodien avulla - kohteet lajitellaan kuvautumisen (kulkutavan) perusteella pisteiksi (1), murtoviivoiksi (21) ja käyräviivoiksi (22) - samaa viivaa kartoitetaan kunnes tunnisteelle 47 annetaan uusi arvo taikka lopetus (99) - kerätyt pisteet/viivat numeroidaan juoksevasti - silloin kun kohteella on olemassa todellinen numero, se kerätään ominaisuustietona maastossa (esim. rajapyykki) - suoritettaessa profiilien kartoitusta tulee viivanumerot antaa (koodataan murtoviiva tunnisteella 21, koodataan käyräviiva tunnisteella 22 sekä annetaan ao. viivanumero (47)) - ympyränkaareen liittyvät kulkutavat keskeyttävät em. kulkutavat vain määrätyksi ajaksi Maastokoodi: - KPL formaatissa kohteet luokitellaan maastokoodilla kohdeluokkiin (pistelajeihin)
Osa 3 esiselvitys Sivu 12/18 Tielaitos formaatti: Koordinaattitiedostot Tielaitoksen standardimuodossa sisältävät piste ja viivatietoja seuraavasti: Pistetietue (luvut on erotettu toisistaan vähintään yhdellä välilyönnillä): - pinnan numero, maanpinta = 1 - viivan tunnus, 0, jos ei viivaa - lajikoodi - pisteen numero tai 0 - x - y - korkeus Viivatietue: - Viivat muodostuvat peräkkäisistä pisteistä, joilla on sama viivan tunnus. - Tiedoston eri viivoilla täytyy olla eri tunnukset. - Yksittäisillä pisteillä viivan tunnus on nolla. [5] 3.3 Tiedonsiirto MTM -formaatissa MTM-formaatti tunnistaa seuraavat elementit ja niihin liittyvät tiedot: otsikko pisteet viivat otsikkotiedot, koordinaattijärjestelmät, MTM versionumero, tiedoston minimi ja maksimikoordinaatit pistenumero, koordinaatit, tarkkuusluokka, kohdeluokan maastokoodi, kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus, kohteen korkeuskoordinaatin sijainnin epävarmuus, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo viivannumero, kulkutapa, kohdeluokan maastokoodi, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo alueet alueennumero, viivannumero, (aluesaarennumero), kohdeluokan maastokoodi, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo Kenttien erottimena käytetään välilyöntiä. Arvojen erottimena käytetään merkkiä.
Osa 3 esiselvitys Sivu 13/18 Kentän maksimi pituus on 80 merkkiä. Otsikkotiedot: 90 otsikko 91 pvm 92 mittaaja 93 työnumero 94 kkj 95 N60 98 2.1 Tietuerakenne [3]: 40 maastokoodi maastotietojen luokituksen mukaan 41 määritetty P koordinaatti 42 määritetty I koordinaatti 43 määritetty H koordinaatti 44 tarkkuusluokka (erillisen ohjeen mukaan) 45 pistenumero 46 kulkutapa, arvot: 1, 10,11,12, 21, 22, 23, 24 47 viivannumero 48 alueennumero 49 (alue)saarennumero 50 ominaisuuden tunnus maastotietojen luokituksen mukaan 51 tai 52 ominaisuustiedonarvo maastotietojen luokituksen mukaan 57 kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus 58 kohteen korkeuskoordinaattien sijainnin epävarmuus Esimerkki 1: Kartoitetaan päällysteen reuna, reunakivi liikenteenjakajasta (jossa nurmikko), paikoitusalueen (sorapinta) ja aidattu varastoalue [4] 90 = kartoitus_esimerkki (otsikko) 91 = 30.3.1996 (pvm) 92 = pk (mittaaja) 93 =12345 (työn:o) 94 = kkj 95 = N60 98 = 2.1 31 = 6880350.456 32 = 2530420.345 33 = 77.234 34 = 6880610.123 35 = 2530830.789 36 = 97.890 70 = 75204 72 = 2 47 = 0 (viivannumero) 46 = 1 (kulkutapa) 45 = 68 (pistenumero) 41 = 6880560.057 (määritetty P koordinaatti) 42 = 2530681.592 (määritetty I koordinaatti) 43 = 86.396 (määritetty H-koordinaatti) 40 = 8014 (maastokoodi) 57 = 0.04 (kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus) 58 = 0.03 (kohteen korkeuskoordinaattien sijainnin epävarmuus) (maastokoodi) (viivannumero) (kulkutapa) (pistenumero) (määritetty P koordinaatti) (määritetty I koordinaatti) (määritetty H-koordinaatti)
Osa 3 esiselvitys Sivu 14/18 Esimerkki 2: Siirretään päällysteen reuna, reunakivi liikenteenjakajasta (jossa nurmikko), paikoitusalue (sorapinta) ja aidattu varastoalue [4] 90 = tiedonsiirto_esimerkki 91 = 30.3.1996 92 = pk 93 = 12345 94 = kkj 95 = N60 98 = 2.1 31 = 6880350.456 32 = 2530420.345 33 = 77.234 34 = 6880610.123 35 = 2530830.789 36 = 97.890 47 = 0 (viivannumero) 46 = 1 (kulkutapa) 45 = 68 (pistenumero) 41 = 6880493.763 (määritetty P koordinaatti) 42 = 2530681.824 (määritetty I koordinaatti) 43 = 86.301 (määritetty H koordinaatti) 40 = 8013 (maastokoodi) 57 = 0.02 (kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus) 58 = 0.3 (kohteen korkeuskoordinaattien sijainnin epävarmuus) 45 = 69 41 = 6880560.057 42 = 253068.592 43 = 86.396 40 = 8014 57 = 0.04 58 = 0.3
Osa 3 esiselvitys Sivu 15/18 4 Formaattien vertailu Taulukossa 2 esitetään Tielaitos- ja MTM -formaatin kohteiden vertailua. Taulukko 2: Tielaitos- ja MTM-formaattien kohteet. Esitetty tieto Tielaitos - formaatti MTM formaatti 1. Otsikkotiedot otsikkotiedot, koordinaattijärjestelmät, MTM versionumero, tiedoston minimi ja maksimikoordinaatit 2. Maastotiedot pinnan numero maastokoodi (40) 3. Viivat viivan tunnus, 0 jos ei viivaa otsikko, pvm, mittaaja, työn:o, kkj, N60, versio viivannumero, kulkutapa, kohdeluokan maastokoodi, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo 4. Piste pisteen numero tai 0 pistenumero, koordinaatit, tarkkuusluokka, kohdeluokan maastokoodi, kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus, kohteen korkeuskoordinaatin sijainnin epävarmuus, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo 5. Koordinaatit x, y, määritetty P koordinaatti, määritetty I koordinaatti, määritetty H koordinaatti korkeus 6. Muuta lajikoodi kulkutapa, kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus, kohteen korkeuskoordinaattien sijainnin epävarmuus 7. Alue alueennumero, viivannumero, (aluesaarennumero), kohdeluokan maastokoodi, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo Kuntaliiton MTM formaatissa spesifioidaan otsikkotiedoissa siirrettävään tietoon liittyviä attribuutteja kuten tiedot tiedostossa käytössä olevasta koordinaattijärjestelmästä, tiedoston minimi ja maksimikoordinaatit, tiedoston kirjoitus päivämäärä ja MTM formaatin versionumero. Maastotietojen sijaintia tarkennetaan Tielaitos - formaatissa pinnan numeron perusteella. MTM-formaatissa maastokoodi pohjautuu kunnan maastotietojen luokitteluun. Kohteet luokitellaan maastokoodilla kohdeluokkiin (pistelajeihin). Molemmissa formaateissa pisteelle ja viivalle annetaan yksilöivä tunnus. MTM-formaatissa voidaan lisäksi spesifioida attribuutteja tarkentamaan tietoja. Viivalle voidaan antaa attribuuttina viivan kulkutapa (murtoviiva tai käyräviiva), viivan kohdeluokan maastokoodi, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo. Pisteen tietoja voidaan MTM formaatissa tarkentaa lähinnä pisteen koordinaattien arvojen epätarkkuutta kuvaavien attribuuttien avulla sekä ominaisuustiedon ja ominaisuudenarvon perusteella. Tielaitos formaatissa annetaan siirrettävälle kohteelle kohteen lajikoodi. Sama asia MTM formaatissa pyritään siirtämään kohteen maastokoodin ilmoittaman luokituksen kautta.
Osa 3 esiselvitys Sivu 16/18 MTM formaatissa jaetaan siirrettävä maastotieto alueisiin, joille voidaan antaa aluetta kuvaavaa attribuutti tietoa. 5 Formaattien yhdistämismahdollisuudet Kuntaliiton luokitukseen perustuva MTM formaatti pyrkii laajaan tiedonsiirtoon, jossa pisteiden, viivojen, alueiden ja näitä spesifioivien attribuuttien avulla pyritään siirtämään tarkat tiedot tarkastelun kohteena olevasta maastosta. Tielaitos formaatti on monessa suhteessa vajavainen MTM formaattiin verrattuna, mutta on kuitenkin osoittautunut 'riittävän' toimivaksi. MTM formaatin mukainen tiedonsiirto vaatii formaatin monimutkaisuuden takia enemmän työtä. MTM formaatin mukaisten tietojen käsittely vaatii isoja tietojen muutoksia niin työmaalla kuin toimistollakin. Ongelmana tiedonsiirrossa yleisellä tasolla on määritellä ensinnäkin erilaiset tunnistettavat kohteet ja näiden geometriat sekä toiseksi näiden kohteiden kuvautuminen. Tunnistettavia kohteita ovat esimerkiksi piste, viiva, viivaketju, alue, pinta, kappale, verkosto, aluejako ja hila. Ongelmana on tunnistaa, mitkä näistä on 'tarpeen' siirtää ja kuinka kohteet määritellään yksinkertaisessa formaatissa. Kuvausteknisesti ongelmana on määritellä kuinka ja mitkä kohteet kuvataan kohdejärjestelmissä, kuka 'määrää' kuvautumisen (jokaisella kunnalla oma tapansa) ja miten käsitellään kuvaustavan muuttuminen kohteen ominaisuuksien mukaan. Tielaitos formaatissa kohteen sijaintitieto tarkennetaan pinnannumeron avulla. Kuntaliiton MTM-formaatissa sijaintitieto määräytyy aluekoodin ja maastokoodin avulla. Mikäli aluemuodostukselle on olemassa kunnissa selkeät säännöt voidaan pinnannumerolle todennäköisesti löytää vastaavuus aluenumerosta ja maastoluokitukseen perustuvasta maastokoodista. Kuitenkin oletettavampaa on, että formaattien yhdistäminen vaatisi aluejaon lisäämistä Tielaitos formaattiin. Kuntaliiton formaatissa viivalla on attribuutteja (kulkutapa, kohdeluokan maastokoodi, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo). Pisteellä on niinikään attribuutteja (tarkkuusluokka, kohdeluokan maastokoodi, kohteen tasokoordinaattien sijainnin epävarmuus, kohteen korkeuskoordinaatin sijainnin epävarmuus, ominaisuustieto ja ominaisuudenarvo) Attribuutit eivät ole tällä hetkellä siirrettävissä Tielaitos-formaatissa. Siirtäminen vaatisi formaatin perusteellista muokkausta. Toisaalta ominaisuustietojen siirtoon on jo olemassa muutamia ohjelmistotoimittajakohtaisia formaatteja. Attribuuttien yleisessä käsittelyssä ongelmaksi muodostuu mahdollisuus luokiteltuihin ominaisuuksiin (ominaisuuslistat) verrattuna 'vapaisiin' ominaisuuksiin. Kuka tai mikä organisaatio määrittää ominaisuuksien 'oikeat' arvot jos eri osapuolilla on käytössä erilaisia arvoja. 6 Tielaitos-formaatin muutosten ja laajennusten erittely Kaikkien kuntaliiton MTM-formaatin tietojen siirtäminen vaatisi Tielaitos-formaattiin muutoksia, joilla pystyttäisiin hallitsemaan aluejakoa, siirtämään attribuutteja käsiteltävälle tiedolle sekä luokittelemaan siirrettäviä tietoja tarkemmin.
Osa 3 esiselvitys Sivu 17/18 Aluejaon siirtämisen ongelma voidaan Tielaitos-formaatin mukaisessa siirrossa ratkaista ohjelmallisesti. Tällöin viivatyypin ja pistetyypin perusteella hallittaisiin aluejakoa ja ohjelmallisesti spesifioitaisiin, mitkä piste ja viivatyypit liittyvät toisiinsa. Kohteiden alueet tunnistettaisiin aleviivojen muodostaman rakenteen sisällä olevista pisteistä. Tällöin tarvittava tieto alueiden jakamiseen MTM -formaatin tasolla olisi jo olemassa nykyisessä Tielaitos - formaatissa. Kohteita luokitellaan nykyisessä Tielaitos -formaatissa kohteen viivan tai pisteen lajin koodin avulla. MTM -formaatin mukaiseen tarkempaan luokitteluun formaatissa päästäisiin, mikäli siirrettäisiin myös kohteen lajiryhmä. Tällöin Tielaitos-formaattiin lisättäisiin lajiryhmän tunniste nykyisen lajikoodin lisäksi vastaamaan MTM -formaatin mukaista ryhmäjaottelua. MTM -formaatissa siirrettävä attribuuttitieto tulisi Tielaitos -formaatissa määrittää sijaintitiedon jälkeisillä piste tai viivakohtaisilla riveillä. Murtoviivaketjun attribuuttien tiedot annettaisiin koko ketjun viivatietojen jälkeen. Näillä riveillä annettaisiin sijainnin epävarmuuteen liittyvät attribuutit ja kohteiden luokitteluun eli ryhmiin ja lajeihin liittyviä attribuutteja periaatteella attribuutin tunnus ja tunnukseen liittyvä attribuutin arvo. Esimerkki formaattiriveistä muutosten jälkeen: 1 1254 0 12 1 123456.789 345678.890 12.000 20 10 3 39 1 0.5 40 2 0.01 Taulukko 3: Tielaitos formaatin viivojen ja pisteiden tietoja esittävät rivit. Pinnan Viivan Lajikoodi Lajiryh. Pisteen x y korkeus nro. tunnus koodi nro. 1. 1 1254 0 12 1 123456.789 345678.890 12.000 Taulukko 4: Tielaitos formaatin ominaisuustietoja esittävät rivit. Tunnus Ominaisuustiedon id Ominaisuustiedon arvo 1. 20 10 3 2. 39 1 0.5 3. 40 2 0.01 Taulukossa 3 on esitetty Tielaitos formaatissa viivaan kuuluvien pisteiden siirto, johon nykyisen formaatin laajennuksena on lisätty lajiryhmän koodi. Taulukossa 4 on esitellään ominaisuustietojen siirtoon liittyvät rivit. Esimerkiksi: 20 = lajin ominaisuus id ja ominaisuustiedon arvo 39 = x koordinaatin tarkennuksen ominaisuus id ja ominaisuuden arvo 40 = y koordinaatin tarkennuksen ominaisuus id ja ominaisuuden arvo
Osa 3 esiselvitys Sivu 18/18 7 Yhteenveto Käytännössä ei liene mahdollista muokata nykyistä toimivaa Tielaitos formaattia kovin paljoa ilman, että muutoksista generoituu kohtuuttomasti ongelmia. Joitakin lisäyksiä Tielaitos- formaattiin voidaan kuitenkin toteuttaa (kuten aluejaon lisääminen). Attribuuttitiedon siirtoon löytyy myös muita formaattivaihtoehtoja. Lisäysten tekeminen Tielaitos formaattiin mahdollistaa formaatin jatkokehityksen sitä mukaa kun lisättyjä Kuntaliiton formaatin mukaisia tietoja halutaan ottaa käyttöön. Mikäli Kuntaliiton formaatin laajuinen tiedonsiirto halutaan toteuttaa, niin voitaisiin muotoilla uusi LandXML pohjainen konsepti MTM formaatin jaottelun mukaisesti. Mukaan saataisiin täten myös kaikki tarvittavat attribuutit. Tämän skenaarion toteuttaminen tosin vaatii huomattavia kehityspanostuksia. Lähdettäessä muuttamaan ' riittävän' toimivaa Tielaitos formaattia Kuntaliiton luokituksen ja formaatin suuntaan päädytään helposti puolitoimivaan formaattiin, jolla ei ratkaista pääongelmaa eli kuinka siirtää kaikki tarpeellinen tieto yhtä tiedonsiirtomekanismia käyttäen. Aiheellista on myös miettiä kuinka halutut formaatin/formaattien muutokset saadaan käyttöön, mikäli formaattien muutokset aiheuttavat vielä ohjelmistojen muutoksia. Lähteet [1] Maastotietojen luokittelu, versio 1.0, Suomen kaupunkiliitto, Helsinki 1992 [2] Kunnan paikkatietojen luokittelun (KPL) toteuttaminen paikkatietojärjestelmissä, http://www.kunnat.net [3] Maastotietojen luokittelun käyttäjäryhmä, toimintasuunnitelma, 1995-1996. [4] Maastotietomuoto Versio 2.1 (Maastotiedon keruun ja tiedonsiirron tekniset ohjeet). Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1996. [5] Tekla Xstreet 7.3, Käyttäjän käsikirja, 2003.