Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta



Samankaltaiset tiedostot
Kansallinen TULE-ohjelma

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

Tuki- ja liikuntaelinten huolto-ohjeet

Reumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017

Ilkka Vuori, emeritusprofessori TULE - parlamentti, Eduskunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Valtuusto 2/09, Liite 6. Suunta. Suomen Reumaliitto ry reuma- ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairaiden asialla

työkyvyttömyyseläkkeistä


Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Kantavat rakenteet. näkökulmia tule-terveyteen. Kansainvälinen tules-vuosikymmen

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Milloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Osteoporoosi (luukato)

Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osteoporoosi ja murtumariski. Olli Impivaara, dosentti, LKT

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Työhyvinvointi ja johtaminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Toimintakyvyn edistäminen

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

KELAN TULES-AVOKURSSIT

2006 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Mitä tules maksaa? Terveyskuntoilu alkaa nuoresta: Terveeksi vaikka väkisin Pinja Ahonen osallistui

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kansallinen TULE - ohjelma. Suomen Tule ry

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

Liukastumiset käyvät kalliiksi

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Terveyden edistämisen laatusuositus

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

ristön terveysriskien ehkäisy

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Lausuntopyyntö STM 2015

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

Terve tuki- ja liikuntaelimistö

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Kolme kysymystä kansanedustajille 4. EU kampanjoi tule-terveyden puolesta 6. Sami Garam ja terveellinen elämä 8. Suomi menestyi Etelä-Afrikassa 10

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Transkriptio:

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta

Kuntalaiset kuntoon! tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on kaikkien asia. Kunnat voivat ratkaisevasti tukea kuntalaistensa kantavia rakenteita. Kuntapäättäjien tulee tiedostaa tuki- ja liikuntaelinterveyden merkitys koko kunnan hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Panostus ennaltaehkäisyyn säästää merkittävästi myös yhteiskunnan varoja. Lähes sadassa maassa vietetään parhaillaan Tules-vuosikymmentä (Bone and Joint Decade 2000 2010), jonka painoalueita ovat selkäsairaudet, nivelsairaudet ja osteo poroosi. Suomessa hanketta ohjaava Tules-liiga 1 yhteistyökumppaneineen kantaa huolta kansalaisten tule-rakenteiden kestävyydestä. Miljoona suomalaista kärsii jostakin tule-sairaudesta. Ne ovat yleisin liikunta- ja toimintakyvyn vajausta, kipua sekä inhimillistä kärsimystä aiheuttava sairauksien ryhmä. Tule-sairaudet johtavat usein työkyvyttömyyteen ja eläkkeelle jäämiseen. Ikääntyneillä kuntalaisilla tule-sairaudet voivat johtaa ennenaikaiseen laitoshoitoon. Tule-ter veyttä edistämällä, hoitamalla ja kuntouttamalla voidaan pidentää työuria ja parantaa elämänlaatua elinkaaren eri vaiheissa. Tule-sairauksien aiheuttamasta suuresta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta taakasta huolimatta kunnissa ei ole vielä riittävästi havahduttu tule-terveyden edistämiseen. Tunnistamaton tai hoitamaton tule-vaiva voi kehittyä pitkäaikaissairaudeksi, joka vaatii pitkän ja kalliin hoitoajan parantuakseen. Tule-sairauksien ehkäisy ja hoito kuuluvat jokaisen kunnan peruspalveluihin. Erityisesti taloudellisten haasteiden keskellä kunnissa on perusteltua satsata pitkäjänteiseen tulesairauksien ehkäisyyn. Se on halvin ja tehokkain tapa turvata kuntalaisten tule-terveys ja vähentää terveydenhuollon ylikuormittumista väestön ikääntyessä ja tule-sairauksien lisääntyessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että terveyden edistämisen kustannusvaikuttavia keinoja ovat liikunnan lisääminen, terveellisen ravitsemuksen, painonhallinnan, tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden edistäminen sekä kaatumisten aiheuttamien murtumien ja osteoporoosin ehkäiseminen. Tule-terveyttä edistäviä käytännön toimenpiteitä joka kunnassa ovat esimerkiksi: Kuntalaisten tule-terveyden kokonaisvaltainen huomioiminen kunnan päätöksenteossa Tule-terveyden edistäminen elämänkaaren eri vaiheissa lastenneuvolasta vanhainkotiin Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon roolin korostaminen tule-oireiden varhaisessa tunnistamisessa sekä oikea-aikaisessa hoidossa ja kuntoutukseen ohjaamisessa Riittävän kouluterveydenhuollon järjestäminen Ravitsevan, luustoa vahvistavan koulu- ja laitosruokailun turvaaminen Monipuolisten liikuntamahdollisuuksien (esim. liikuntaryhmien, -paikkojen ja -reittien) tarjoaminen eri-ikäisille ja -kuntoisille kuntalaisille, myös ikäihmisille Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestäminen kuntalaisille terveellisistä elämäntavoista Kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen. Etenkin sairauslomalta palaavien kannustaminen mm. lisäämällä työturvallisuutta ja juurruttamalla työpaikoille tule-terveyttä edistäviä työtapoja sekä käytäntöjä työterveyshuollon ja työyhteisöliikunnan avulla Infrastruktuurin ja muun rakennetun ympäristön turvallisuudesta ja esteettömyydestä huolehtiminen, kuten jalkakäytävien valaisu ja hiekoittaminen 1 Tules-liigaan kuuluvat: ORTON/Invalidisäätiö, Reumasäätiö, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae, Suomen Fysioterapeutit, Suomen Ortopediyhdistys, Suomen Reumaliitto, Suomen Reumatologinen Yhdistys, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ja Työterveyslaitos. Hankkeen kansallisena suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

Kantavista rakenteista kannattaa pitää huolta! Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen toivovat kuntien ryhtyvän toimiin kuntalaisten tule-terveyden edistämiseksi. Jäsenyhdistyksien edustajien allekirjoitukset

Tule-sairauksien yhteiskunnalle aiheuttama kansanterveydellinen ja -taloudellinen taakka tunnuslukuina Tule-sairastavuudesta: Joka viidennellä suomalaisella on jokin tule-vaiva tai -sairaus. Yleisimpiä ovat selkä- ja nivelsairaudet sekä osteoporoosi. Pitkäaikaista selkäoireyhtymää esiintyy noin 10 prosentilla suomalaisista. Nivelrikkoa esiintyy noin 1000 000 suomalaisella, ja heistä 250 000:lla arkisista toiminnoista selviytyminen on vaikeutunut. Nivelreumaa sairastavia on noin 35 000. Muita reumatologisia nivelsairauksia (kuten nivelpsoriasista, selkärankareumaa) sairastavia on noin 40 000. Suomessa on arviolta noin 400 000 osteopeniaa ja 400 000 osteoporoosia sairastavaa. Osteoporoottiset murtumat lisääntyvät iän mukana. Noin 40 prosentilla yli 50-vuotiaista naisista ja 15 prosentilla samanikäisistä miehistä murtuu ranne, nikama tai lonkka loppuelämänsä aikana. Tule-sairauksien vaikutus työelämään: Tule-sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyteen. Selkäsairaudet aiheuttavat sairauslomina noin 93 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Tule-sairaudet ovat toiseksi eniten työpanosmenetyksiä aiheuttava sairausryhmä, vuotuiset kustannukset ovat noin 2 miljardia euroa. Kansaneläkelaitos korvasi tule-sairauksien vuoksi 5 610 200 sairauspäivää vuonna 2007. Työelämässä kaatumistapaturmien vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu jopa 400 miljoonaa euroa. Yhden vuoden työkyvyttömyyden hinta yhteiskunnalle on noin 30 000 euroa. Tule-sairaudet ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Pelkästään selkäsairauksien aiheuttamat kustannukset ovat työkyvyttömyyseläkkeen osalta 400 miljoonaa euroa. Terveydenhuollon suorat kustannukset: Tule-sairauksien aiheuttamat suorat kustannukset, kuten sairaudenhoidosta syntyvät kustannukset, ovat lähes 600 miljoonaa euroa vuodessa. Yli 50-vuotiailla kaatumisten seurauksena hoidetaan vuosittain yli 7000 lonkkamurtumaa. Kaatumistapaturmat aiheuttavat yli 100 000 hoitokäyntiä ja noin 1000 kuolemantapausta vuosittain. Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia tehdään vuodessa yli 10 000. Kaikkien tekonivel - leikkausten aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ovat noin 200 miljoonaa euroa. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, lonkkaleikkausten määrän arvioidaan kolminkertaistuvan. Halutessanne käyttöönne tunnuslukulistauksen täydellisellä lähdeluettelolla ottakaa yhteys: info@tules-vuosikymmen.org.

Kantavista rakenteista kannattaa pitää huolta! Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu 20 22 A, 00120 HELSINKI puh. (09) 476 155, fax (09) 642 286 www.tules-vuosikymmen.org