Kolme kysymystä kansanedustajille 4. EU kampanjoi tule-terveyden puolesta 6. Sami Garam ja terveellinen elämä 8. Suomi menestyi Etelä-Afrikassa 10

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Kolme kysymystä kansanedustajille 4 EU kampanjoi tule-terveyden puolesta 6 Sami Garam ja terveellinen elämä 8 Suomi menestyi Etelä-Afrikassa 10 Koulu liikuttajana 12 Onko rakenteellista sukupuolisyrjintää? 14

2 Yhteiskunnan tulerakenteet kuntoon Selkäkipupotilaan hoito esimerkkinä tule-hoitojen vaikuttavuudesta P pääministeri Matti Vanhasen johtama työryhmä on laatinut Suomelle kestävän kehityksen strategian. Strategia auttaa yhteiskunnallisia toimijoita tekemään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Toimijoilla tarkoitetaan niin viranomaisia, yrityksiä kuin yksityisiä kansalaisiakin. Työryhmän mielestä yksi Suomen suurimmista haasteista maailmantalouden muutosten ja ilmastomuutoksen rinnalla on väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyessä myös tule-vaivojen määrä kasvaa. Toisaalta tule-sairaudet koskettavat myös työikäisiä, sillä ne ovat toiseksi eniten työpanosmenetyksiä aiheuttava sairausryhmä. Lisäksi lasten ja nuorten tule-oireilu on viime vuosina lisääntynyt. Tuleterveydestä huolehtiminen on kaikkia ikäryhmiä ja suomalaisia koskettava asia. Kestävän kehityksen strategiaan on lisätty ihmisen oman hyvinvoinnin ulottuvuus. Yhteiskunnan on luotava mahdollisuudet kansalaisten omatoimisuudelle, oman elämän hallinnalle ja vastuulliselle toiminnalle. Kestävän kehityksen edellytys on, että kansalaiset ja yritykset tekevät sitä tukevia valintoja. Tähän vaikuttavat ennen kaikkea paitsi arvot myös mahdollisuudet todellisten valintojen tekemiseen. Työryhmä ei halua tiukkaa sääntelykulttuuria, mutta lakiohjaustakin tarvitaan. Samoin taloudellisia ohjausvälineitä kaivataan valintoja tukemaan. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee vuonna 2007 sellaisia tule-terveyshankkeita, joiden tavoitteena on kehittää tukija liikuntaelimistön terveyttä edistäviä toimia, jotka edesauttavat väestön työuran pidentymistä ja lisäävät ikääntyvän väestön itsenäistä selviytymistä. Vuosina vietetään WHO:n ja YK:n julistamaa Kansainvälistä tules-vuosikymmentä (Bone and Joint Decade). Sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta tule-sairauksien yhteiskunnalla aiheuttamasta kasvavasta taakasta ja levittää tule-terveydestä näyttöön perustuvaa tietoa kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaiset ja päättäjien käyttöön tule-terveyttä edistävien valintojen edistämiseksi. Erityisiä painoalueita ovat nivelsairaudet, osteoporoosi, selkäsairaudet, vaikeat traumat ja lasten vaikeat nivelsairaudet. Suomessa hankkeen kansallisena suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tässä Tules-vuosikymmenen tiedotteessa keskitytään yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tule-terveyteen. Ylilääkäri Antti Malmivaara kirjoittaa tule-sairauksien hoidon vaikuttavuustutkimuksesta selkäsairauksissa ja ylitarkastaja Hannu Stålhammar EU:n pyrkimyksistä tule-terveyden edistämisessä työelämässä. Eduskunnan TULESryhmän kansanedustajat kertovat näkemyksiään tule-terveyteen liittyvien asioiden priorisoinnista. Kansainvälisen tulesvuosikymmenen kansallinen koordinaattori Mats Grönblad kertoo kuulumisia vuosikymmenen viettoon osallistuvien maiden kokouksesta Etelä-Afrikassa, lisäksi perehdytään koululaitoksen rooliin lasten ja nuorten tule-terveyden tukijana. Tules-tiedote haluaa myös herättää keskustelua erilaisista tule-terveyteen mahdollisesti liittyvistä piilorakenteista. Tutkija Marjo-Riitta Reinikaisen haastattelussa pohditaan sukupuolen ja tule-sairastamisen vuorovaikutusta. Toivotan mielenkiintoisia lukuhetkiä Jaana Hirvonen projektipäällikkö Kansainvälisen tules-vuosikymmenen hanke, Suomen Reumaliitto Dosentti, kuntoutusylilääkäri Heikki Hurri on valittu Tules-liigan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tules-liiga on eri tules-asiantuntijatahojen yhteistyöelin, joka ohjaa Kansainvälisen Tules-vuosikymmenen toteutusta Suomessa. V uonna 1995 julkaistu suomalaistutkimus osoitti vuodelevon hidastavan toipumista äkillisestä selkäkivusta. Sittemmin julkaistut tutkimukset ja järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset ovat vahvistaneet sen, että äkillisessä selkäkivussa ei ole syytä jäädä vuoteeseen, vaan pyrkiä toimimaan mahdollisimman aktiivisesti kivun sallimissa rajoissa. Kaikki kansalliset hoitosuositukset ovat omaksuneet tämän hoitolinjan, samoin runsas vuosi sitten julkaistut Eurooppalaiset hoitosuositukset. Tämä eurooppalainen suositus on englanninkielisenä vapaasti luettavissa internetissä osoitteessa Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen päivitystyö on tänä syksynä alkanut, mutta hoidon päälinjoihin on tuskin odotettavissa suuria muutoksia. Äkillisen selkäkivun vaiheessa lääkärin tehtävänä on tutkia potilas ja arvioida onko kyseessä lannerangan hermojuuren puristustila vai ei sekä sulkea pois vakavan taudin mahdollisuus. Lääkärin tulee myös huolehtia riittävästä kipulääkityksestä. Mikäli selkäkipu pitkittyy aiheuttaen huomattavaa haittaa, kuten työkyvyttömyyttä, tulee viimeistään kuuden viikon kuluttua selvittää tilanne perusteellisesti ja ryhtyä aktiivisiin kuntoutustoimiin. Mitä pidempään selkäkipu haittaa päivittäisiä toimia, sitä suurempi vaara on vaivan kroonistumisesta eli pitkittymisestä yli kolmen kuukauden. Kroonisen selkäkivun kuntoutuksessa tarvitaan jo pitkäkestoista monien ammattiryhmien yhteistyötä. Tällaisella kuntoutuksella saadaan taudin kroonisessakin vaiheessa varsin hyviä tuloksia. Tehokas kuntoutus voi joissain tapauksissa olla vaihtoehto leikkauksellekin. On ilahduttavaa, että vaikuttavuustutkimusten määrä on lisääntymässä sekä meillä että ulkomailla. Suomalainen selkätutkimus on runsaan kahdenkymmenen vuoden ajan ollut kansainvälistä kärkeä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Suomessa on tehty useita merkittäviä satunnaistettuja vaikuttavuustutkimuksia selkäkuntoutuksen ja selkäkirurgian alalta. Tänä syksynä on julkaistu järjestyksessään toinen satunnaistettu vaikuttavuustutkimus välilevytyräleikkauksen hyödyistä. Vuoden 2007 tammikuussa ilmestyy ensimmäinen tutkimus, joka arvioi leikkaushoidon vaikuttavuutta selkäydinkanavan ahtaumaa, spinaalistenoosia, sairastavilla henkilöillä. On ilahduttavaa, että vaikuttavuustutkimusten määrä on lisääntymässä sekä meillä että ulkomailla. Näitä tutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida mikä on parasta hoitoa. Antti Malmivaaran mukaan vaikuttavuustutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan arvioida mikä on parasta hoitoa. Antti Malmivaara Ylilääkäri, dosentti Finohta - Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö Stakes Liukas sää voi aiheuttaa kohtalokkaita murtumia. Kaatumista pehmentävien air bag -turvahousujen kehittely saattaa kuitenkin johtaa ylilyönteihin tuotesuunnittelun alkuvaiheessa. 2 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 3

3 kysymystä Eduskunnan TULES-ryhmälle 3Eduskuntaan perustettiin TULES-ryhmä vuonna Puolueet nimeävät TULESryhmään omat edustajansa, jotka ovat kiinnostuneita tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Edustajakaudeksi ryhmän puheenjohtajaksi on valittu Virpa Puisto ja varapuheenjohtajaksi Jyrki Kasvi. Sihteerinä toimii Suomen Reumaliiton edunvalvonta-asiamies Marja Eronen. Eduskunnan TULES-ryhmän jäseniltä kysyttiin kolme kysymystä: 1) Minkä tule-terveyteen liittyvän asian haluaisit erityisesti nostaa esiin julkisuudessa? 2) Mitä pitäisit tules-vuosikymmenen lopputoteutuksen tärkeimpänä tavoitteena? 3) Miten huolehdit omasta tule-terveydestäsi? Eero Akaan-Penttilä, Kansallinen Kokoomus 1) Että onnistuttaisiin motivoimaan Suomen kansasta kaikki "kynnelle kykenevät" säännöllisesti hoitamaan omaa fyysistä kuntoaan. 2) Edellä mainitun ohella lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen turvaaminen. 3) Harrastan säännöllisesti liikuntaa kaksi kertaa viikossa, hikijumppaa ja sauvakävelylenkkejä. Anne Huotari, Vasemmistoliitto 1) Nostaisin esiin ennaltaehkäisevän itsehoidon merkityksen erityisesti perheitä koskien. Perheiden yhteiseen liikuntaan ja terveellisempiin elämäntapoihin tulee panostaa. Kun lapsesta alkaen oppii liikkumaan monipuolisesti, ehkäistään myös paino-ongelmia. Hyvät tavat siirtyvät aikuisuuteen ja pystymme ehkäisemään "turhia" tule-sairauksia. Näin voimavarat vapautuvat vammautuneiden ja sairastuneiden käyttöön paremmin. 2) Vaikeasti sairaiden pompottelu terveydenhuollossa ja Kelassa pitäisi saada loppumaan. Tarvitaan omia perusterveydenhuollon tules-hoitajia, jotka ohjaavat potilaita oikeaan hoitoon ja neuvovat byrokratiaviidakossa. Hoitotakuu suosii selkeitä sairauksia, mutta monipolviset kivut voivat osittain juuri hoitotakuun paineiden takia jäädä huomiotta ja hoidotta. Myös kuntoutuksen toimivuus ja sinne pääsy on tärkeää pitää esillä. 3) Lenkkeilen paljon ja käyn vaellusretkillä, jotka lataavat akkuja. Tänä syksynä sain polveen liikarasitusvamman, joka harmittavasti estää aktiivista liikkumista. Nyt yritän itsehoidolla saada polven kuntoon, että pääsen taas pitkille kävelylenkeille Kainuun maisemiin. Jyrki Kasvi, Vihreät 1) Korostaisin työterveyspalveluiden kehittämistä työperäisten riskitekijöiden vähentämiseksi ja tule-sairauksien varhaiseksi havaitsemiseksi sekä sairastuneiden työkyvyn ylläpitämiseksi. 2) Hoitojärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä, jotta potilas ei joudu ihmettelemään sairaanhoitobyrokratian kiemuroita ja rahoitusta. 3) Huolehdin omasta tule-terveydestäni uimalla ja käymällä kuntosalilla...tosin aivan liian vähän. Pehr Löv, Ruotsalainen kansanpuolue - Svenska Folkpartiet 1) Haluaisin nostaa esiin kuntoutuksen ja itsehoidon merkityksen kuratiivisen hoidon ohella. 2) Tavoitteena voisi olla, että jokaisella kunnalla on toimintasuunnitelma tule-sairauksien ehkäisemiseksi. 3) Juoksen tai hiihdän noin neljänä päivänä viikossa. Riikka Moilanen-Savolainen, Suomen Keskusta 1) Toisin esiin ennaltaehkäisevän työn merkityksen terveydenhoidossa. Liikunnan, ruokavalion ja elämäntapojen vaikutuksia ei käsitellä riittävällä painoarvolla julkisuudessa. 2) Tavoitteena tulisi olla suomalaisten tietoisuuden lisääminen ennaltaehkäisevistä toimista, joihin jokainen itse voi merkittävällä tavalla osallistua. 3) Harrastan sauvakävelyä kohtuullisen säännöllisesti. Virpa Puisto, Suomen Sosialidemokraattinen puolue 1) Laadukas kuntoutus ja kuntoutusneuvonta on taattava kaikille ikäluokille asuinpaikasta riippumatta. 2) Hoitotakuun toteutuminen ja maksukattojen yhdistäminen. Pitkäaikaisen lääkityksen omavastuun on oltava kohtuullinen. 3) Kävelen, uin ja harjoitan puutarhassa hyötyliikuntaa. Liian usein joudun muistuttamaan itseäni, ettei keltainen nauha yöpöydälläni ole koriste vaan venyttelyväline. Leena Rauhala, Kristillisdemokraatit 1) Mielestäni on tärkeää vahvistaa tutkimusresursseja ja sitä kautta kehittää uusia hoito- ja kuntoutusmuotoja. Kehittämisessä on tärkeä nähdä asiakas- ja potilaslähtöisyys. Uusi hoito- ja kuntoutustieto tulee viedä käytännön tasolle. Tarvitaan ammattihenkilöiden osaamisen vahvistamista ja resursseja. Hoitojen ja kuntoutuksen vaikuttavuutta tulee tutkia ja arvioida, mutta ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa ei pelkästään raha saa ratkaista. 2) Tules-vuosikymmenen toteuttamisessa on mukana monia eri toimijatahoja. Hanke sisältää paljon hyvää toimintaa, koulutusta, asiantuntijakokouksia. Oleellista olisi, että saatu ja tutkittu tieto ei jää vain jollekin vuosikymmenelle, vaan tieto hyödyntää ja kehittää toimintaa jatkuvasti. Tules-vuosikymmenen toimintarakennetta on hyvä hyödyntää. Itselleni on erittäin tärkeä saada ajankohtaista tietoa päätöksenteon pohjaksi. 3) Omasta terveydestäni huolehtiminen jää joskus vähäiseksi. Rakastan erityisesti jäähileisessä vedessä uimista. Aina kun on mahdollista, kävelen työmatkat. Tässä työssä ruokailuajat ovat epäsäännölliset, joten itsestä on pidettävä huolta monella tavalla. Terveydestä huolehtimiseen itselläni kuuluu hyvä mieli ja sisäinen lepo. Niinpä haluan käyttää aikaa kaiken kiireen keskellä myös henkiseen lepoon ja virkistykseen. Sunnuntaiset kirkkohetket ovat eheyttäviä. Raimo Vistbacka, Perussuomalaiset 1) Nostaisin yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä hyötyliikunnan, jota jokaisen kannattaa tehdä omien kykyjensä mukaan siten, että "kroppa" tuntee liikkumisen hyvänolontunteen. Samalla lihaskunto paranee. 2) Tavoitteet ovat kaikki hyviä ja yhtä on vaikea asettaa toisen edelle. Tärkeintä mielestäni on tuoda tietoisuuteen tules-vuosikymmenen painopistealueisiin kuuluvien sairauksien mahdollinen ennaltaehkäisy eli joidenkin tule-sairauksien aiheuttamia vaivoja voidaan jopa itse hieman helpottaa. 3) Vähäisenä vapaa-aikanani liikun ja "harrastelen" mahdollisimman paljon, useimmiten hyötyliikunnan muodossa: pääasiassa raivaussahan kanssa risusavotassa, kotipuutarhassa kaikkea pientä tehden, kalastelemalla muutakin kuin ääniä sekä syksyisin ajomiehenä hirviporukassa. 4 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 5

4 Keveyttä työhön Belasta rätt EUROOPPA KAMPANJOI VUONNA 2007 TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYDEKSI Hannu Stålhammar pitää tule-terveyden edistämisen kannalta tärkeänä kuunnella oman kehon ääntä ja liikkua säännöllisesti. T uki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin työstäpoissaoloihin johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Kukapa meistä ei olisi kolotusta tuntenut hartioissaan tai selässään työtä tehdessään. Jos ovat vaivat raskas taakka kantajalleen, niin raskaaksi ne tulevat myös taloudelle. Selkäsairauksien tiliin menee suurin osa tule-sairauksien vuoksi korvattavista päivärahakustannuksista. Euroopan unionin jäsenmaissa on kampanjoitu yhteisen terveysteeman nimissä jo vuodesta 2000, jolloin teemana oli tule-sairauksien ehkäisy. Sen jälkeisiä aiheita ovat olleet muun muassa tapaturmien torjunta, stressi, kemikaalit ja melu. Myös rakentaminen ja viimeisimpänä nuoret ja työ ovat olleet teemana. Vuonna 2007 ympyrä sulkeutuu. Kampanjassa keskitytään tule-terveyden ylläpitoon ja edistämiseen. Iskulauseena on Keveyttä työhön Belasta rätt. Kampanja huipentuu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoon lokakuussa viikolla 43. STT: Nivelreumaan sairastuneelle korvauksia syrjinnästä Vaasan hovioikeus on määrännyt työnantajan maksamaan korvauksia jyväskyläläiselle naiselle laittomasta irtisanomisesta ja yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Yritys tuomittiin maksamaan laittomasta irtisanomisesta korvausta euroa ja yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetun syrjintäkiellon rikkomisesta euroa. Työnantaja joutuu lisäksi korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut, jotka ovat kahden oikeuskäsittelyn jälkeen yli euroa. Valtakunnallisesti toimiva yritys irtisanoi Keski-Suomen toimipisteestään syksyllä 2004 silloin 39-vuotiaan yksinhuoltajanaisen. Kanteen mukaan tosiasiallisena irtisanomisen syynä oli työntekijän sairastuminen nivelreumaan. Kampanjaverkko Kampanjaa koordinoivat Bilbaossa sijaitseva Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto ja jokaisen jäsenmaan koordinaatiokeskukset. Koordinaatiokeskukset kutovat kampanjaverkoston toteuttamaan jäsenmaissa paikallisia kampanjatoimia ja -tapahtumia. Suomessa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston yhteistyökumppanina ja koordinaatiokeskuksena toimii sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto. Vuoden 2007 eurooppalaiset talkoot, Keveyttä työhön, tule-terveyden edistämiseksi toteutetaan yhteistyöllä. Viraston tavoitteiden mukaisesti pääpaino on työpaikoille suunnatuissa ja niillä toteutettavissa toimenpiteissä. Koska teema koskettaa meitä kaikkia, toimintaverkostoon toivotaan mukaan kaikilla aloilla toimivia organisaatioita, järjestöjä, yrityksiä ja työpaikkoja teemaa edustavien asiantuntijatahojen lisäksi. Ergonomiaa kannattaa soveltaa Tule-sairauksia voidaan ja niitä kannattaa ehkäistä. Kampanjaa toteutetaan yhteistyössä mm. Suomen Tule ry:n ja ergonomia-asiantuntijoiden kanssa. Tule-vaivat eivät tietenkään automaattisesti sulje pois työelämästä. Kaikkien työpanosta tarvitaan. Ennakoimalla voidaan esimerkiksi välttää kuormitusongelmat. Ergonomia on yhteistyötä, jolla poistetaan kitkaa työn ja työntekijän väliltä. Ergonomialla sovitetaan työ tekijälleen! Säädöstukea ehkäisevälle toiminnalle EU:n työsuojeludirektiivien edellyttämät toimenpiteet ovat käytännön työkaluja, joilla työsuojeluhallinto tukee työpaikkojen ennaltaehkäisevää toimintaa myös tulesairauksien torjumiseksi. Työsuojelun näkökulmasta EU:n mukanaan tuomat velvoitteet sekä lainsäädännön että ohjauksen ja neuvonnan kannalta ovat olleet merkittävä tuki ergonomian soveltamiseksi työtapoihin, työoloihin ja -ympäristöön. Kun korjaavasta asiantuntijatoiminnasta ovat aikaisemmin kantaneet vastuun työsuojelu- ja työterveyshenkilöstö, niin nyt ongelmakeskeisestä toiminnasta on siirrytty työn ja työympäristön kehittämiseen yhteistyössä koko työpaikan henkilöstön kanssa. Suunnitelmat kokonaisvaltaiseen tules-ehkäisyyn tehdään yksilöllisesti työpaikkojen ja yritysten omista lähtökohdista. Työn ja työympäristön vaarojen sekä terveyshaittojen ehkäisytoimissa ergonomian ja työsuojelun avulla on aina kysymys pysyvästä kulttuurin muutoksesta, jonka työpaikka tai yritys itse tekee. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn kannalta vuoden 2007 Euroopan kampanja Keveyttä työhön on näytön paikka! Hannu Stålhammar, ft, LitM ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö EU:n Keveyttä työhön Belasta rätt -kampanjalogo vuodelle 2007 Tule-turvallisia työmatkoja KUVA: LIIKENNETURVA Liikenne on todellinen riski tukija liikuntaelimistön hyvinvoinnille. Yhtenä tules-vuosikymmenen painoalueena ovat vaikeat, esimerkiksi liikenneonnettomuuksista aiheutuvat, traumat. Liikenneturvan mukaan Suomessa tehdään noin kaksi miljoonaa työmatkaa joka arkipäivä. Jopa joka neljäs työssä käyvä on myös päivittäin tienpäällä työasioissa. Lähes joka viikko työliikenteessä kuolee joku. Vuosittain sattuu yli työmatkatapaturmaa liikenteessä. Valtaosa vahingoista sattuu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Tapaturmat tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. Esimerkiksi levyseppä, joka töihin mennessään kaatuu polkupyörällään jäisellä tiellä ja loukkaa oikean olkapäänsä, jää arviolta 56 sairauspäiväksi pois töistä. Tästä koituu pelkästään yritykselle euron kustannukset. Pysyvään työkyvyttömyyteen johtava liikennetapaturma maksaa yhteiskunnalle yli euroa. Lisätietoja: 6 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 7

5 SAMI GARAM: Hölkätessä myös kuuppa saa tuuletusta Lainauksia terveydestä ja hyvinvointiyhteiskunnasta: KUVA: TIMO VILJAKAINEN Mitä sinulle tulee mieleen lyhenteestä: tules ja käsitteestä: tuki- ja liikuntaelin? Jos lyhennettä kelaa lyhenteenä, jää pää tyhjäks, mutta muuten se on tietysti sana, jolla faija sanoo skidille lempeesti, et lähetään menee. Jos lapsi ei tottele, seuraavana otetaan mukaan vahvistinsanat, vaik: tules nyt jo. Tuki- ja liikuntaelin onki sitte jo oikeestaan koko kropan käsittävä show, minkä runkona on selkä. Altistutko herkästi tule-vaivoille työssäsi? Viestiikö kehosi selkä, niskat tai kädet - toistuvista työasennoista keittiössä? Jos tekee liikaa pitkii päivii, saattaa selkä väsyä tai jos joutuu pipertään jotain tarkkana, voi mestat hyytyy. Pitää vaa heiluu tarpeeks myös duunissa, ni ranka on liikenteessä eikä pääse jysähtämään paikalleen. Kuuluuko liikunta kokin elämään? Juoksin loppukesästä ensimmäisen maratoonini, aikaan Eli pakkoha siihen oli treenata. Hölkkää, uintii, fillarointii, sählyy, sulkkist, fudist Ja aina ku mahdollista myös hyötyliikuntaa. Ku kroppa on kondiksessa, jaksaa painaa hommia. JULKKISKOKKINA VALOKIILASSA OLEMI- NEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄN- TAPA SAATTAVAT TUNTUA TOISENSA POISSULKEVILTA ASIOILTA. NÄIN EI OLE AINAKAAN SAMI GARAMIN KOH- DALLA. HÄN KERTOO SUHTEESTAAN LIIKUNTAAN JA HYVINVOINTIIN KOTI- KIELELLÄÄN ELI STADIN SLANGILLA. Mikä on lempiurheilulajisi? Haaveiletko jonkin uuden lajin aloittamisesta? Lempilajia on paha mennä sanoon, mut penkkiurheilijana on mahdoton sivuuttaa fudista ja lätkää. Oma laji on hölkkä, jossa myös kuuppa saa tuuletusta. Oletko terveysintoilija: Miten huolehdit omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi? En todellakaan oo terveysintoilija, mutta siitä huolimatta koen olevani sairaan terve, hassua sanayhdistelmää käyttääkseni. Monipuolinen mättö, sopivasti liikuntaa, tarpeellinen määrä kiellettyjäkin nautintoja ja oikee ätityydi pitää ihmisen kondiksessa. Voisiko hyvä ruoka mielestäsi innostaa ihmisiä muuttamaan elintapojaan? Hyvä safka pitää ihmisen aina kunnossa. Hyvään ruokaan kuuluu myös makunautinto, rasva, hiilarit ja muu, mitä hössöttäjät niin sikana skagaa. Hyvää ruokaa on monipuolinen eväs. Jos kelaa olevansa, mitä syö, vois ehkä kiinnostuu ittestään muutenki. Ruoka on monipuolinen setti, johon kuuluu fyysisen ravinnon ohella myös hengenravinto. Sulkeeko ruuan terveellisyys automaattisesti pois herkullisen maun? Ruuan terveellisyys ja hyvä maku on kaks elementtii, jotka ei oo mitenkää riippuvaisii toisistaan. Voidaan siis tehä hyvää ja terveellist. Helposti. Mikä on mottosi tai iskulauseesi? Syömistä en vähennä, mutta liikkumista voin lisätä. Tule-terveyden osalta ruokavaliosuositukset ovat lähes samat kuin muutkin ravintosuositukset, mutta possun on usein koettu kuormittavan niveliä. Mitä tarjoaisit tuleystävällisessä joulupöydässä kinkun sijasta? Jos possua ei tarjota, ni kalkkuna on oiva vaihtoehto, kunhan sen kypsentää oikein. Mikä on oma lempiruokasi? Spagetti bolognese. Parhaita keinoja ovat erilaiset porkkanat, joilla ihmisiä kannustetaan liikkumaan, syömään terveellisesti ja pitämään itsestään huolta. Ruuan arvonlisävero voitaisiin porrastaa terveellisyyden mukaan siten, että terveellisimmistä ruuissa ei olisi lainkaan arvonlisäveroa. Sirkka-Liisa Anttila, Aamulehdessä Ihmiset ovat valmiita maksamaan mitä vain saadakseen terveytensä takaisin, mutta eivät tekemään ilmaisia asioita ehkäistäkseen sairastumista. Yhteiskunnallisesti katsoen liikunta on lähes ilmaista. Pentti Arajärvi kakkostyypin diabeteksen vastaisen hankkeen julkistamistilaisuudessa "Terveyden edistämisen tavoitteena ei ole muuttaa ihmisten käyttäytymistä, vaan luoda heille parhaat mahdolliset edellytykset tehdä se itse." Terveyden edistämiskeskuksen internet-sivuilla Jos työpaikan ilmapiiri on kannustava, ihmiset sitoutuvat paremmin työhönsä ja tekevät työnsä täysillä. Tällöin myös sairauspoissaolojen on todettu vähentyvän. Claes Andersson, Tekniikka & Talous-lehdessä Kun potilaan hoidon kokonaisuus ja kustannukset tiedetään, suhtaudutaan aivan eri tavalla lisäpanostukseen kuten oikea-aikaiseen erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen. Se saattaa säästää kaksin verroin yhteiskunnan kokonaiskustannuksia. Tapio Nuutinen, Chess Onlinelehdessä Terveys on epävakaa tasapainotila, jonka ennuste on huono Merete Mazzarella, Hyvä Kosketus-kirjassa Jos et huolehdi itsestäsi, yhteiskunnalle koituu sinusta haittaa ja kustannuksia. Sinulla on moraalinen velvollisuus itseäsi kohtaan. kuntoilu ja muu itsestä huolehtiminen on hyve. Timo Airaksinen, vapaa siteeraus Kipinä-lehdessä Mutta hyvää oloa ja kuntoa ei voi ostaa edes tv-shopista. Suurimman työn tekee jokainen itse. Jarmo Ahonen, Pirkka-lehdessä Kun ihmiset pääsevät hoitotuuttiin, hoito on myös laadukasta. Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja -esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille jaettavaksi. Yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postitusmaksut. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Monesti ihmiset kertovat hämmästyneinä kuinka hyvin heitä hoidetaan. Alueittain on tietysti eroja, mikä on ikävää. Paula Kokkonen, Orton-lehdessä Erikoislääkärille lähettävän perusterveydenhuollon lääkärin ei tarvitse olla varma diagnoosista. Tärkeää on, että hän osaa epäillä. Marjatta Leirisalo-Repo, Nainen & Reuma - kirjassa Tilaukset: info@tules-vuosikymmen.org Lisätietoja Internet-sivuiltamme: Seuraavan 1/2007 Tules-vuosikymmen-tiedotteen teemana on moniammatillinen ja -arvoinen tuleshoito. KUVA: ULLA PALONEN-TIKKANEN 8 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 9

6 KUVA: NIGEL DENNIS, SOUTH AFRICAN TOURISM TULE-ASIANTUNTIJAT KOKOONTUIVAT ETELÄ-AFRIKASSA: Suomeen tunnustus tule-sairauksien vastustamisesta Kansainvälisen tules-vuosikymmenen (Bone and Joint Decade ) verkostokokous pidettiin marraskuussa Etelä-Afrikan Durbanissa. Edellinen konferenssi järjestettiin vuonna 2005 Ottawassa, Kanadassa. Tules-vuosikymmenellä on tällä hetkellä kansallinen koordinaattori 96 maassa. Koordinaattorien lisäksi kokoukseen oli kutsuttu potilasjärjestöjen edustajia, jotka osallistuivat erityiseen Edunvalvonta-symposiumiin (Patient Advocacy Symposium). Symposiumissa käsiteltiin sitä, miten näyttöön perustuva tieto tule-sairauksien lääkehoidosta ja hoitosuosituksista saataisiin parhaiten välitettyä terveydenhuollon toimijoille ja päättäjille. Mats Grönblad vastaanotti Etelä-Afrikassa Suomen voittaman ensimmäisen palkinnon Bone and Joint Decade-posterikilpailussa. Voitokas posteri esitteli Suomen kansallisen hankkeen toimintaverkostoa ja sen toimintaa. Suomen toiminnassa pidettiin vahvuutena monipuolisuutta ja perusterveydenhuollon mukana oloa. telivät edustamiensa maiden tuletilannetta. Esimerkiksi Saharaan rajautuvissa Pohjois- Afrikan maissa peruselinedellytyksien puutteellisuus ja vakava HIV-epidemia varjostavat tule-sairauksien määrätietoista hoitoa. Kehittyvissä maissa vammautuu vuosittain kymmeniä miljoonia ihmisiä pelkästään jo liikennetapatupaturmissa, kun taas vanhoissa teollisuusmaissa väestön ikääntyminen lisää rajusti tule-sairastavuutta. Tule-sairaudet ovat huomattava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma kaikkialla maailmassa. Tules-vuosikymmenellä on kansainvälinen 15-jäseninen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ruotsalainen professori Lars Lidgren Lundin yliopistosta. Kokouksen päätteeksi Lidgren esitteli tulesairauksien ehkäisystrategian. Tules-vuosikymmenen globaalit ta- Etelä-Afrikan kokousteemana oli globaali strategia tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi. Yli 400 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii tule-sairauksista. Niiden syyt ja niistä johtuvat ongelmat vaihtelevat suuresti mantereelta toiselle. Koordinaattorit esitvoitteet on helppo mallintaa kansalliselle tasolle: Tules-vuosikymmenen tulee parantaa tule-sairauksien tuntemusta. Tules-vuosikymmen pyrkii lisäämään tietoisuutta tule-sairauksien lisääntyvästä taakasta yhteiskunnalle sekä tehostamaan tule-sairauksien ehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa tutkimuksen keinoin. Myös jo sairastuneita tulee rohkaista ottamaan osaa omaan hoitoonsa. Vaikka paikalliset erot ovat suuria, tavoitteet ovat silti eri maissa yhteisiä. Virallisen tuen vuosikymmenen vietolle on antanut 60 maan hallitus ja yhtä moneen maahan on perustettu kansallinen toimintaverkosto edistämään vuosikymmenen tavoitteita. Lisäksi noin 1200 yhteisöä ja yritystä kuten lääketieteellisiä seuroja, terveydenhuollon ammattilaisten yhdistyksiä ja potilasjärjestöjä on ilmoittanut osallistuvansa vuosikymmenen viettoon. Tules-vuosikymmenellä on WHO:n ja Maailmanpankin tuki. Mats Grönblad kansallinen koordinaattori, fysiatri Tule-terveys osaksi arkea Lokakuun 11. päivä vietettiin Tules-toimintapäivää 55 paikkakunnalla ympäri Suomen. Tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvien osteoporoosi-, reuma-, ja selkäyhdistysten edustajat jalkautuivat lähikauppoihin ja marketteihin antamaan vinkkejä jokapäiväisen tule-terveyden vaalimiseen. Tampereella tempaukseen osallistuivat näyttävästi kaikki kolme yhdistystä. Osteoporoosiliittoa edusti toiminnanjohtaja Virpi Koskue. Hänet on valittu liiton toiminnanjohtajaksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Koskueen mukaan Tules-toimintapäivä osoitti käytännön viestinnän merkityksen. Yhteinen keskustelu tapahtumapöydän viereen pysähtyneiden kanssa alkoi yleensä tuletermin avaamisella. Tules-vuosikymmenen verkosto Suomessa Tules-vuosikymmenen toimijaverkosto muodostuu terveydenhuollon ammattilaisista, itse sairastavista, tutkijoista ja järjestöistä. Toimijaverkosto osallistuu vuosikymmenen tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen ja tule-terveystiedon välittämiseen. Toiminnan kohteena ovat päättäjät, terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaiset. Verkostossa on mukana mm. 14 maakuntakouluttajaa sekä 174 terveyskeskukseen ja 161 työterveyshuollon yksikköön nimettyä yhteyshenkilöä. Lisäksi Suomen Reumaliiton jäsenyhdistyksistä 141 on nimennyt tules-vuosikymmenelle oman yhteyshenkilönsä. Verkostokartta on tämän tiedotteen takakannessa. Tules-vuosikymmenen käytännön työtä koordinoi Suomen Reumaliitto yhteistyökumppaneinaan Tules-liigan jäsenyhteisöjen lisäksi muun muassa Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Selkäliitto ja Suomen Tule. Terveiset Rovaniemeltä! Leena Harju-Autti on Tules-vuosikymmenen maakuntakouluttaja Lapissa. Hän toimii reumahoitajana Lapin Keskussairaalassa ja oli Rovaniemen Reumayhdistyksen puheenjohtajana 10 vuotta. Hän kiittelee Rovaniemen kaupungin aktiivista tukea liikunnan ohjauksen järjestämisessä. Muutoinkin yhteistyö eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa on mutkatonta. Omilla tule-luennoillani on riittänyt kiitettävästi yleisöä. Luentomatkat voivat Lapissa olla tosi pitkiä, mutta 300 kilometrin ajaminen yhteen suuntaan ei tunnu missään, kun vastassa on yli sata tiedonjanoista ihmistä. Vääjäämättä tulee tunne, että saapuu paikalle odotettuna vieraana, Harju-Autti kertoo. Sauvakävely, koiran ulkoilutus ja kuntosalilla käyminen ovat hänen oman tule-terveytensä ylläpitäjät. Useimmat huomasivat, että itsekin olivat jossain elämänsä vaiheessa kohdanneet tuki- ja liikuntaelinten vaivoja, Koskue kertoi. Tapahtuman valtakunnallinen viesti oli selvä: kantavista rakenteista kannattaa pitää huolta osana arkea. Tampereella Tules-toimintapäivän tempaukseen osallistuivat vasemmalta lukien Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja Virpi Koskue, Anja Anttila Tampereen Reumayhdistyksestä ja Tampereen Seudun Selkäyhdistyksen puheenjohtaja Marja- Liisa Lehtonen. Asta Kortesalmi tutustuu Tulestoimintapäivän materiaaliin. Lokakuussa vietettiin myös Tulestoimintaviikkoa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yksiköiden kanssa. Osassa viikkoa viettäneistä yksiköitä järjestettiin leikkimielinen tules-visa, johon osallistuneiden kesken arvottiin Urheiluvälinevalmistaja Exelin lahjoittamat kävelysauvat. KUVA: ROVANIEMEN KAUPUNKI 10 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 11

7 Koulu lasten ja nuorten tule-liikuttajana L iikkuminen on tosi jees ja mä haluun liikkua joka päivä. Näin tuntuu ajattelevan yhä harvempi oppivelvollinen Suomessa. Peltolammin koulun rehtori Markku Valkamo puhui tules-vuosikymmen -hankkeen järjestämässä seminaarissa Tampereella. Hän toimii 11 tamperelaiskoulun aluerehtorina ja on taustaltaan luokanopettaja ja innokas urheiluseura-aktiivi, joka on joutunut pohtimaan lasten liikkumista eri näkökulmista. Hän jos kuka ymmärtää liikunnan tärkeyden koululaisten tule-oireiden ehkäisijänä ja koulun roolin nuorten liikunnallisuuden edistäjänä. Mikä muu yhteiskunnallinen taho saa lapset ja nuoret liikkumaan ohjatusti kaksi tuntia viikossa? Valkamon mukaan perheiden asenne liikkumiseen on muuttunut. Koululiikunnasta on muodostumassa ylimääräinen taakka. Joidenkin vanhempien mielestä liikuntatunneille ei tarvita erillisiä vaatteita eikä hikikään saisi lisätä kotien pyykkimäärää. Koulun edellytetään tarjoavan sukset ja luistimet oppilaille, vaikka raha ei aina tahdo riittää muihinkaan opetustarvikkeisiin. Opetussuunnitelmassa liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Valkamosta suurin osa kouluista pystyy täyttämään opetussuunnitelman tavoitteen vain osittain. Markku Valkamo toivoo, että liikunnan opetuksessa tuettaisiin lasten fyysistä kuntoa ja kasvamista unohtamatta leikinomaisuutta. -Liikkumisen tulisi lasten ja nuorten mielestä sisältää glamouria ja kokemuksellisuutta, jotta innostus tarttuisi. Koulun keinot vähenivät 90-luvun laman aikana, kun kerhotoiminta vedettiin monissa kunnissa alas. Ennen lamaa oma opettaja toimi usein iltapäivällä luokkansa liikunnanohjaajana. Nyt opetusministeri Antti Kalliomäki puhuu eheytetyn koulupäivän mallista, joka jälleen palauttaisi kerhotoiminnan koulun iltapäiväohjelmaan. Tällä hetkellä kerhoja pyritään perustamaan erilaisilla hanke- ja tukirahoituksilla. Valkamosta koululaiset saadaan liikkumaan muutenkin kuin liikuntatuntien määrää lisäämällä. Liikkuminen voidaan ottaa osaksi koulupäivää ilman, että lukujärjestykseen ratkaisevasti puututaan. Asiaa auttaisi esimerkiksi joka päivä pidettävä yhteinen liikuntavälitunti, jolloin jokainen harrastaisi 30 minuuttia liikuntaa. Valkamosta liikuntamahdollisuuksia voisi parantaa myös muokkaamalla koulujen pihoista moniliikuntakeskuksia, jotka innostaisivat koululaisia liikkumaan omatoimisesti. Koulutyön kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa ja tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Esimerkiksi Peltolammin koulussa on menossa vanhojen tuolien uusiminen ergonomisiin ja tule-ystävällisiin tuoleihin. Tuolien vaihtaminen vie nykyvauhtia 25 vuotta. Hanke on kuitenkin jo käynnissä osana koululaisten tule-terveyden edistämistä. Keinoja on olemassa, kun tahtoa löytyy myös perheiltä ja yhteiskunnalta. Onneksi yhteinen päämäärä näkyy jo edessäpäin: saada lapset ja nuoret liikkeelle. Ammattina koululaisten tule-terveys Sirkka Ruokonen on ilmeisesti Suomen ensimmäinen koulufysioterapeutti. Hän on työskennellyt Riihimäellä lähes neljä vuotta. Sirkka Ruokonen tietää kuinka tärkeää venyttely on koulussa istutun pitkän päivän jälkeen. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä päätti perustaa koulufysioterapeutin toimen, kun kouluterveystutkimuksessa paljastui, että nuorilla on huomattavan paljon niska-hartiaseudun vaivoja, jännittyneisyyttä ja alaselän kipuja. Kuntayhtymä halusi korjata hälyttävän tilanteen ja aloitti Pohjolanrinteen koululla kaksivuotisen koulufysioterapia-kokeilun. Sirkka on ollut alusta asti mukana. Pilottikokeilu onnistui niin hyvin, että pysyvä koulufysioterapeutin toimi perustettiin kuntayhtymään vuoden 2005 alusta. Nyt Sirkka työskentelee kokopäiväisesti kolmella yläkoululla. Oppilaat ovat vuotiaita, ja heitä on kaikkiaan Minulla on kouluilla oma vastaanotto. Oppilaat tulevat luokseni ajanvarauksella. Lähimmät yhteistyökumppanini opettajien ohella ovat koulujen terveydenhoitajat, jotka lähettävät suurimman osan oppilaista minulla itsehoidon ohjaukseen ja neuvontaan. Sirkka toimii asiantuntijana etenkin terveystiedon tunneilla, mutta hänen luentojaan on integroitu myös osaksi liikunnan, biologian, ATK:n ja luokanvalvojan tunteja. Suunnittelen aineopettajien kanssa yhdessä oppituntien sisällön. Aiheina ovat ryhti, istuma-asento, nostaminen ja kantaminen, ergonomia, niska-hartiaseudun ja jännityspäänsäryn itsehoito, tule-sairaudet ja fysioterapia sekä rentoutuminen ja lihastasapainon merkitys. Sirkan mielestä puutteelliset tiedot istumisen ergonomiasta näkyvät oppilaissa. Suurin tule-vaivojen aiheuttaja on istuva elämäntapa. Suuri osa nykynuorista istuu koulussa ja kotona aamusta iltaan. Erityisen trendikästä on rento meininki, jossa fyysinen rasitus minimoidaan kaikin keinoin. Tämän seurauksena osalla on kehno fyysinen kunto. Paino nousee uhkaavasti ja liikkumisesta tulee raskasta. Liikunta ei yksinkertaisesti kiinnosta, kun ei jaksa. Suorituspaineet ja stressi heijastuvat nuorten olemukseen jännittyneisyytenä. Liian lyhyet yöunet kostautuvat koulussa levottomuutena, keskittymiskyvyttömyytenä ja väsymyksenä. Vanhemmat tekevät lapsilleen karhunpalveluksen kyyditsemällä heidät autolla kouluun hyvälläkin säällä. Toisaalta taas oppikirjoja täynnä oleva reppu saattaa olla niin painava, että se aiheuttaa jännittyneisyyttä hartioissa ja toispuoleista kuormitusta selälle. Ensimmäisen itsehoito-ohjauskerran jälkeen oppilaat tulevat Sirkan luo kontrollikäynnille. On palkitsevaa, kun saa oppilaat oivaltamaan miten tule-vaivoja ehkäistään. Jokin aika sitten yksi tyttö totesi silmät loistaen: Mä en oo ennen tajunnu, miten istuma-asennolla on noin paljon vaikutusta. Istumisen korjaaminen on oikeesti auttanu - mun päätä ei enää särje ja hartiatkaan ei oo niin jumissa. Tällainen palaute kertoo, etten ole tehnyt turhaa työtä. Olen äärimmäisen onnellinen työnkuvaani. Nuorissa on elinvoimaa. Fysiatrian professori Jaro Karppinen on tules-vuosikymmen -hanketta ohjaavan Tules-liigan jäsen. Hänestä suuri osa nuorista viettää istumaasennossa puolet päivästä. Koulurupeaman jälkeen istutaan television ja tietokoneen ääressä. Passiivinen istuminen yhdistettynä epäterveelliseen ravintoon virittää yhteiskunnallisen tules-aikapommin. Karppinen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta, sillä nuori itse ei vielä osaa ottaa vastuuta teoistaan. Nuorta tulee ohjata omaksumaan terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa. - Olen itse haastanut 11-vuotiaan poikani kävelemään askelta päivässä. Askelmittari kertoo totuuden. Kesällä poikaa odottaa uusi kännykkä, mikäli päivittäinen liikuntatavoite toteutuu. 12 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 13

8 KESKUSTELUNAVAUS Onko liikuntarajoitteisen ihmisen sukupuolella merkitystä yhteiskunnassa? ten ja miesten asemasta yhteiskunnassa ja elämän eri osa-alueilla. Erilaisilla hoito- ja kuntoutuspalveluilla sekä sosiaalietuuksilla pyritään edistämään ihmisten yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia. Jos erityispalvelut tilastoitaisiin hakijan sukupuolen mukaan, saataisiin näkyviin mahdollinen epäsuhta palveluiden ja etuuksien jakautumisessa sukupuolien välillä. Samalla voitaisiin selvittää mahdolliset piilotetut sukupuoleen liittyvät vinoutumat palveluiden ja etuuksien kohdentamisessa. tietoa ja purkaa vammaisuuden mystifiointia ja marginalisointia sekä tunnistaa naiseuteen ja sen kulttuurisiin olettamuksiin ja käytäntöihin sisältyviä syrjiviä piirteitä, jotka uhkaavat kaikkia naisia. Yhtä tarpeellista on tutkia myös normatiivisen mieheyden ja maskuliinisuuden syrjiviä tai ulossulkevia käytäntöjä. Niitäkin varmasti löytyy. T ule-sairauksia sairastavia naisia on hieman diagnoosista riippuen lähes yhtä paljon kuin miehiä. Suomalaisessa yhteiskunnassa voisi olettaa, että tule-sairaisiin naisiin ja miehiin suhtaudutaan tasa-arvoisesti, mutta onko asia todella näin? Tule-sairauden ja sukupuolen mahdollisia yhteiskunnallisia merkityssuhteita ei ole tutkittu riittävästi. Sen sijaan tutkija Marjo-Riitta Reinikainen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselta on perehtynyt siihen, nähdäänkö liikuntarajoitteinen, vammainen nainen yhteiskunnassa eri tavalla kuin vammainen mies. Viimeistelyvaiheessa oleva väitöstyö on tiettävästi lajinsa ensimmäinen. Sen tulosten valossa olisi mielenkiintoista selvittää myös nähdäänkö tule-sairas nainen yhteiskunnassa samalla tavalla kuin tule-sairas mies. Reinikaisen mukaan liikuntavammaisten ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden välillä on kyse vain asteeroista. Itse liikuntavammainen Marjo- Riitta Reinikainen tutki väitöskirjassaan vammaisuuteen ja sukupuoleen liittyviä käsityksiä ei-vammaisten kirjoittamissa tarinoissa. Tutkimuksen 45 tarinan aineisto kerättiin harjoitustehtävän avulla. Tehtävään osallistuneet kirjoittivat tarinoita kuvista, jotka esittivät sähköpyörätuolia käyttävää miestä ja tavallista pyörätuolia käyttävää naista. Tarinoista 21 kertoi vammaisesta naisesta ja 24 vammaisesta miehestä. Reinikaisen mukaan kirjoittajien toivottiin kertovan henkilöiden menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta sekä elämänsä suurimmista iloista ja pettymyksistä. Olemisen erot naisilla ja miehille Tarinat vammaisesta naisesta poikkesivat ratkaisevasti tyyliltään ja sisällöltään vammaisesta miehestä kirjoitetuista tarinoista. Vammaista miestä kuvattiin hänen ominaisuuksiensa, kykyjensä ja saavutustensa kautta, kun taas naista määriteltiin pikemminkin menetysten ja puutteiden näkökulmasta, Reinikainen kertoo. Tarinoissa piirtyi kuva itsenäisestä ja toimivasta vammaisesta selviytyjämiehestä, jolle työ, parisuhde, perhe ja sosiaalisesti aktiivinen elämä ovat todennäköisiä. Naisen kohdalla vammautuminen puolestaan vaaransi työmahdollisuudet ja uhkasi muitakin elämän osaalueita. Naisen rajoitteena nähtiin ennen kaikkea hän itse, hänen fyysiset ja psyykkiset vikansa ja puutteensa, esimerkiksi kyvyttömyys sopeutua vammaansa. Miehestä kertovissa tarinoissa tuotiin selkeämmin esille ulkopuoliset rajoitteet, ympäristön asenteet ja toimintamahdollisuuksien esteet, jotka tuli vain ylittää. Naisella ei näyttänyt tällaisia toimintamahdollisuuksia olevan. Erityisen mielenkiintoiseksi aineiston tekee se, että kirjoittajista puolet oli jo työssä toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja toinen puoli oli yhteiskuntapolitiikan, sosiaalityön ja psykologian opiskelijoita. Valtaosa kirjoittajista oli naisia. Tutkimusta sukupuolen merkityksestä Vammaisten naisten ja miesten kokemuksia tulee tulkita suhteessa vammaisuuden ja sukupuolen yhteiskunnallisiin käsityksiin ja puhe- ja ajattelutapoihin, jotka osoittavat vammaiselle naisella ja miehelle hänen asemansa yhteiskunnassa. Asioita otetaan paljon itsestään selvyyksinä. Esimerkiksi huono itsetunto ei ole luonnollinen tai elimellinen osa naiseutta tai vammaisuutta vaan seurausta yksilöä ympäröivistä olosuhteista ja tekijöistä, jotka kyseenalaistavat naisten ja vammaisten naisten ihmisarvoa ja oikeuksia. Reinikaisen mukaan yksilöiden kokemukset valottavat niitä yhteiskunnallisia ja institutionaalisia käytäntöjä, jotka muutoin jäävät helposti piiloon ja vaille huomiota. Näkisin, että laadullinen tutkimus pystyy paljastamaan niitä ulossulkevia ja syrjiviä mekanismeja, joita vammaiset naiset kohtaavat elämänsä eri vaiheissa. Tieteessä on pitkät perinteet sukupuolen mukaan eritellystä väestötutkimuksista. Reinikaisen mielestä tarvitaan samalla tavalla sukupuolen mukaan eriteltyä tilastoja tutkimustietoa vammaisten nais- Poliittisista päätöksistä tekoihin Jos aidosti pyritään vammaisten yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa, olisi paikallaan verrata vammaisten ihmisten osallistumisen ja toimimisen mahdollisuuksia ei-vammaisten ihmisten vastaaviin mahdollisuuksiin. Näin äänioikeuden satavuotisjuhlien aikaan Reinikainen ei näe ongelmana sitä, etteikö meillä olisi tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tavoittelevia lakeja. Säädöksiä ja julkilausumia kyllä löytyy, mutta toinen asia on se, onko meillä tahtotilaa ja ymmärrystä niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja institutionaaliset käytännöt ovat niitä näkyviä ja näkymättömiä inhimillisen toiminnan osatekijöitä, joista viime kädessä riippuu se muuttuuko muodollinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tosiasialliseksi arjen yhdenvertaisuudeksi ja tasa-arvoksi. Käsitykset ja asenteet pitävät vammaisten ja naisten asemaa annettuna, heidän on vammansa ja sukupuolensa vuoksi tyytyminen siihen osaan, jonka valtavirta heille osoittaa. Päätöksen teossa on kyse politiikasta. Mitä tahansa enemmistön kannalta vähemmän tärkeäksi tai hankalaksi koettua asiaa voidaan väistellä sillä verukkeella, että päättäjillä ei ole asiasta riittävästi tietoa. Tutkimuksen avulla voimme lisätä Marjo-Riitta Reinikainen uskoo, että naisiin kohdistuva yhteiskunnallinen piilosyrjintä on yhä arkipäivää. Vammaiset naiset ovat tästä vain pieni esimerkki. Liikuntavammaisuuteen liittyy uskomuksia Invalidiliiton teettämän haastattelututkimuksen mukaan liikuntavammaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet ovat edelleen voimakkaita. Suomalaiset yhdistävät liikuntavammaisuuteen muun muassa muista riippuvaisuuden, eristyneisyyden ja tehottomuuden. Asenteita ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ne nousevat esille vasta aiheesta tarkemmin keskusteltaessa. Tutkimuksesta käy ilmi, että liikuntavammaisiin ihmisiin ei suhtauduta tasavertaisesti. Täysin liikuntakykyinen ihminen on normi, jonka rinnalla liikuntavammaisuus näyttäytyy puutteellisuutena ja sen myötä esimerkiksi kyvyttömyytenä elää normaalia elämää. Useimpien suhtautuminen liikuntavammaisiin on säälivää, torjuvaa, väistelevää, ihailevaa tai pelokasta. Selkeä vähemmistö suhtautuu liikuntavammaisiin ihmisiin aidon tasa-arvoisesti ja neutraalisti. Lisää aiheesta: SUKUPUOLI JA TERVEYS: Luoto Riitta, Viisainen Kirsi & Kulmala Ilona (toim.) 2003,Vastapaino Naiset sairastavat ja käyttävät terveyspalveluita miehiä enemmän, mutta elävät kuitenkin miehiä pitempään. Sukupuoli ja terveys on ensimmäinen kokoomateos, jossa tarkastellaan sukupuolten välisiä eroja kansansairauksissa. Dosentti Markku Heliövaara on kirjoittanut teokseen tule-sairastavuuden eroista miesten ja naisten välillä. Kirjassa esitellään sukupuolieroja muun muassa nivelreumassa, nivelrikossa, selkäsairauksissa, niska- ja hartiaseudun kivuissa, vaivaisenluun osalta, idiopaattisessa skolioosissa ja luukadossa. Yksittäiset riskitekijät eivät selitä esimerkiksi nivelreuman merkittävästi suurempaa yleisyyttä naisilla miehiin nähden. Sukupuolieron syy lienee samantapainen kuin monessa muussa autoimmuunitaudissa eli naisten synnynnäinen alttius immunologisen järjestelmän häiriytymiseen joko sukupuolihormonien tai perintötekijöiden vaikutuksesta. Luukato näyttää olevan toistaiseksi ainoa tule-sairaus, jonka tärkeä syytekijä, estrogeenin puute, on löydetty sukupuolten terveyserojen mahdollisia selityksiä tutkimalla. 14 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote 15

9 TULES-VUOSIKYMMENEN- TOIMINTAVERKOSTO SUOMESSA 2006 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös