OAS A-2672 1 (10) A-2672 Asemakaavan muutos 17.5.2017 päivitetty x.x.2017 Rakokiven liikekeskus, Uusikylä Lahti.fi
OAS A-2672 2 (10) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan muutos A-2672 (Rakokiven liikekeskus, Uusikylä) ALOITE/HAKIJA Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Kokonaisuus sisältää myös yksityisiä hakemuksia. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa Rakokiven liikekeskuksessa. Etäisyys Nastolan asemalle länteen on noin 1,5 km ja Uudenkylän asemalle itään noin 2 km. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Urheilutiehen, lännessä Elementintiehen käsittäen myös vanhan Nesteen tontin Elementintien länsipuolella, etelässä Kouvolantien varren virkistysalueeseen, käsittäen Toritieltä Kouvolantielle johtavan jalankulun ja pyöräilyn raitin. Idässä alue rajautuu Kaarnatien rivitalokortteliin ja Norbergintien rivitalokortteleihin.
OAS A-2672 3 (10) VAIKUTUSALUE Rakokiven liikekeskuksen vaikutusalue ulottuu koko vanhan Nastolan alueen itäiselle osalle eli Uudenkylän, Nastolan (entisen Nastolan kirkonkylän), Immilän ja Ruuhijärven kaupunginosiin. Rakokiven liikekeskus on näiden kaupunginosien lähipalvelukeskus. Vaikutusalue ulottuu laajimmillaan yli 20 km päähän. RUUHIJÄRVI IMMILÄ NASTOLA UUSIKYLÄ Rakokiven liikekeskuksen vaikutusalueen TAVOITE Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää liikekeskuksen liikenneverkkoa, mahdollistaa julkisten ja kaupallisten palvelujen uusiutuminen ja kehittäminen, torin kehittäminen, asumisen lisärakentaminen sekä alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kehittäminen. Asemakaavamuutos laaditaan niille kortteleille ja alueille, joilla on muutostarpeita. Yksityisten omistamille alueille tarvitaan maanomistajan tekemä asemakaavamuutoshakemus, mikäli alueella on muutostarpeita. Muutoin asemakaavamerkinnät tarkistetaan ja päivitetään.
OAS A-2672 4 (10) LÄHTÖTIEDOT Aluetta koskevat seuraavat voimassa olevat kaavat ja suunnitelmat: Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa 10.3.2017 alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi 20.2.2017 19 Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Rakokiven alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueelle on laadittu 11.11.1991 vahvistettu nauhataajaman osayleiskaava, jossa Rakokiven alueelle on osoitettu useita eri käyttötarkoituksia. Huomionarvoisimmat toteutumattomat kohteet ovat Toritien pohjoispäädyssä itäpuolella oleva julkisten palvelujen alue (PY). Länsipuolella sijaitseva betonielementtitehtaan tontti on merkitty kaavassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomaksi teollisuuden alueeksi (TYL). Elementtitehdas aiheuttaa kuitenkin jonkin verran ympäristöhäiriöitä, kuten melua, tärinää ja pölyongelmia myös suunnittelualueelle. Vireillä oleva Uudenkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on hyväksymiskäsittelyssä. Rakokiven alue on pääosin keskustatoimintojen aluetta (C). Alueen luoteisosa on asuinkerrostalojen ja rivitalojen aluetta (AKR). Lahden yleiskaavatyö 2017-2020 on aloitusvaiheessa. Vireillä oleva Lahden yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Alueen ensimmäinen asemakaava on laadittu 1970-luvulla järjestetyn arkkitehtikilpailun pohjalta. Alkuperäistä asemakaavaa on muutettu useaan otteeseen eri osa-alueilla. Suunnittelualueella on voimassa eri-ikäisiä asemakaavoja, jotka on laadittu 1980-2010 välillä. Alueen asemakaavoissa on osoitettu liikerakennusten korttelialueita (K), liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (KL) asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL), autopaikkojen korttelialueita (LPA), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueita (YL), tori-, katu- yleisiä pysäköintialueita, puisto- ja virkistysalueita (LP, VP, VL). Liikekeskuksen pohjoispuoli on varattu pääosin asumiselle (AK, AKR) ja julkisille palveluille (YOS, YSA-1, YK, YS). Rakennusjärjestys Nastolan kunnalla on yhteinen rakennusjärjestys Lahden ja Kärkölän kanssa ja se on astunut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 sekä Lahden ja Kärkölän osalta 1.5.2013. Nastolan ja Lahden yhdistyttyä uuden rakennusjärjestyksen laadinta on käynnistetty vuonna 2016. Päätökset Lahti ja Nastola yhdistyivät ja Uusi Lahti aloitti toimintansa 1.1.2016. Lahti Nastola yhdistymissopimus on allekirjoitettu 15.12.2014 (voimassa 26.1.2015-31.12.2018). Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja palveluiltaan houkutteleva kunta, jonka asukasluku kääntyy kasvuun, työpaikat lisääntyvät ja kunnan verotulopohja paranee. Sopimukseen on kirjattu Nastolan nauhamaisessa kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavia palveluita. Mikäli jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksen mukaisempaa, voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella. Palveluista seuraavat sijoittuvat Rakokiven liikekeskuksen suunnittelualueelle - Rakokiven koulu (ala-aste), lukio, kirjasto, päiväkoti, kansalaisopisto Kaupunginhallitus on linjannut 25.4.2016 maakuntakaavan laadintaan liittyen: Nastolan alueen kaupallisten päivittäistavarakaupan palvelujen kehittämisen painopiste on Rakokiven alueen liikekeskustan uudistamisessa. Tämä otetaan huomioon myös Kauppakaaren alueen rakentamisen ohjauksessa ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu aiempaa suurempi päivittäistavarakaupan mitoitus voidaan ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa, kun on voitu varmistaa Rakokiven alueen kaupallisten palvelujen säilyminen ja kehittyminen.
OAS A-2672 5 (10) Luonnonympäristö: Maisema muodostuu voimakkaasti ympäristöstään kohoavasta Salpausselän reunamuodostelmasta, jonka laelle ja rinteille asuminen, tiestö ja teollisuus ovat sijoittuneet. Alue on soraharjua ja mäntyvaltaista kangasmaastoa, jossa on suppamaisia muodostelmia. Alue on pohjaveden muodostumisen aluetta. Suunnittelualue sijaitsee pohjavedenottamon suoja-alueella, joka on Nastolan puolella. Nastolan vedenottamolla ei ole vesioikeuden vahvistamaa suoja-aluetta. Vedenottamoille on laadittu kaukosuoja-alueet, joille ei kuitenkaan ole haettu lupaviranomaisen vahvistusta. Näitä suoja-alueita koskevia, maankäyttöön liittyviä rajoituksia on esitetty Nastolan-Villähteen ja Nastonharju- Uudenkylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa 1999. Yhdyskuntarakenne: Uudenkylän, Immilän, Ruuhijärven ja osittain myös Nastolan (entisen Nastolan kirkonkylän) palvelut ovat pääosin sijoittuneet Rakokiven alueelle. Pohjoispuolella on virkistyspalveluja ja eteläpuolella nauhamainen laaja teollisuusvyöhyke. Itäpuolella on Uudenkylän vanha keskusta. Länsipuoli liittyy Nastonharjun kerrostaloalueeseen ja kirkonkylän vanhaan keskustaan. Liikekeskuksen lähialueella alle 2 km etäisyydellä ovat sekä Nastolan että Uudenkylän asemat. Itä-länsisuuntaiset pääväylät Kouvolantie ja alueellinen kokoojakatu Rakokiventie-Kausantie yhdistää alueen nauhataajamaan. Rakennettu ympäristö: Uudenkylän kaupallinen keskus, Rakokiven liikekeskus, on kaavoitettu ja rakennettu 1970-80-luvuilla arkkitehtikilpailun pohjalta neitseelliselle kangasmetsäalueelle. Yksikerroksisten palvelurakennusten läheisyydessä sijaitsee jonkin verran kerros- ja rivitaloja, mutta varsinaisia liike- ja asuinrakennusten yhdistelmiä on vain yksi. Alueen rakennuskanta on pääosin 1980-luvun rivitalo- ja kerrostalokantaa. Uudempaa rakennuskantaa edustaa palvelutalo Linnunlaulu sekä muutamat kerrostalot sen läheisyydessä. Väestö: Suunnittelualueella asuu vajaa 700 asukasta. Koko Uudenkylän alueella asuu 4000 asukasta, joista suurin osa asuu Rakokiven, Turranmetsän, Kanervan ja Uudenkylän alueella. Vaikutusalueen asukasmäärä on noin 6 000-8000 asukasta. Eniten ikääntyvää väestöä, yli 65 vuotiaita, asuu Rakokiven keskustan alueella ja Uudenkylän vanhalla alueella taajaman itäpäässä Työpaikat: Liikekeskuksessa on pääasiassa palvelualan työpaikkoja. Elementintien länsipuolella on elementtitehdas. Liikekeskuksen eteläpuolelle sijoittuu Nastolan nauhamainen teollisuusvyöhyke Kouvolantien ja radan väliin. Lähialueella on noin 2000 työpaikkaa. Palvelut: Rakokiven liikekeskus on Uudenkylän palvelukeskus, joka käsittää tärkeimmät palvelut lukuun ottamatta terveyspalveluja. Tori on alueen keskeinen kokoontumispaikka ja tapahtumien järjestämispaikka, vaikka se onkin nykyään osoitettu pysäköintiin. Suunnittelualueella on ala-aste 350 oppilasta, lukio 150 oppilasta, palvelutalo Linnunlaulu, päiväkoti, kirjasto, kansalaisopiston toimintaa. Suurimmat päivittäistavarakaupat ovat S-market Rakokiventien eteläpuolella, K-Market ja Lidl tien pohjoispuolella. Näiden lisäksi liikekeskuksessa on pienliiketiloja, joista osa on kuitenkin vajaakäytössä. Alueella on myös helluntaiseurakunnan kokoontumistila. Liikekeskuksen pohjoispuolella on urheilu- ja virkistystoimintoja sekä uimahalli. Liikenne: Alueen rakenne on perustunut aikoinaan ulkosyöttöiseen järjestelmään, missä autopaikat sijoittuvat alueen kehälle keskitetyille autopaikoitustonteille ja alueen sisällä on ollut tarkoitus liikkua jalan jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettuja katualueita pitkin. Alkuperäistä asemakaavaa on muutettu useaan otteeseen pienissä paloissa, jolloin kokonaisrakenne on muuttunut sekavaksi ja liikenneverkosta puuttuu selkeä hierarkia ja jäsentyneisyys, mikä vaikeuttaa alueella liikkumista. Jalankulun ja pyöräilyn yhtenäiset reitit katkeavat liikekeskuksen ydinalueella. Paikallisliikenteen bussit kulkevat Rakokiventietä pitkin ja jotkut vuorot osin
OAS A-2672 6 (10) Urheilutietä pitkin. Iso koulubussi käyttää Rakokiventien ja Muurarintien risteyksen pysäkkiä. Koululaisia kuljettavat pikkubussit ja koulutaksit liikennöivät Toritietä pitkin koululle. Turistipysäkille olisi tarvetta liikekeskuksessa. Kaupallisten palveluiden saavuttaminen on paljolti henkilöautoliikenteen varassa johtuen pitkistä välimatkoista ja joukkoliikenteen puuttumisesta maaseutumaisilta alueilta. Kaava-alue ei liity välittömästi Kouvolantien tiealueeseen, mutta sijaitseen alle kilometrin päässä sen liittymistä. Sosiaalinen ympäristö: Nastolan alueella on aktiivista toimintaa mm Nastola-viikon ja erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Nämä yhteisölliset toiminnot kaipaavat parempaa ympäristöä kuin myös alueen kaupunkikuva, viihtyisyys, valaistus ja ulko-oleskelu kaipaa kehittämistä. Ympäristön häiriötekijät: Elementtitehdas aiheuttaa jonkin verran melu- ja pölyhaittaa alueelle. Maanomistus: Alueella on paljon yksityistä maanomistusta. Lähtötiedot on esitetty tarkemmin kaavan selostuksessa. SELVITYSTIEDOT (Maankäyttö- Ja Rakennusasetus 25 ) Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: Lahden yleiskaavatyön 2017-2020 yhteydessä tehtävät perusselvitykset (aloitusvaihe meneillään) Uudenkylän osayleiskaavaehdotuksen selvitysaineisto (hyväksymisvaiheessa) Lahden palveluverkkoselvitys Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, voimassa 1.1.2010 alkaen (korvaa v. 1993 inventoinnin). MARY-maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005 Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. seudun rataympäristöselvitys vaihe 1, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, 26.2.2004, Sito seudun rataympäristöselvitys vaihe 2, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, 31.5.2004, Sito Kaavatyön yhteydessä tullaan laatimaan lisäksi seuraavat selvitykset: Rakokiven liikekeskuksen kaavarunko Liikenneselvitys Nastolan kulttuuriympäristöselvitys (Yleiskaavan selvitysaineistoa) Kaavatyötä koskevien selvitysten antamat lähtökohdat esitetään tarkemmin kaavan selostuksessa. Muut suunnitelmat Rakokiven liikekeskuksen kaavarunko Kaavarunko ei ole lainvoimainen. Kaavarungon tarkoitus on tutkia yleisemmällä tasolla liikekeskuksen liikenneverkkoa, julkisten ja kaupallisten palvelujen uusiutumista ja kehittämistä, asumisen lisärakentamista sekä alueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavarungossa esitetään tavoitteet osaalueille, liikenneverkko, kortteleiden tilavaraukset ja pääkäyttötarkoitukset. Rakokiven kaavarunko kuuluu alueen asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoon. Rakokiven monitoimitalon hankesuunnitelma kaupunginvaltuusto 15.5.2017 60 Hankesuunnitelma käsittää Rakokiven koulun nykyisen koulun purkamisen ja sen korvaamisen monitoimitalolla, johon sijoittuu päiväkoti, esikoulu, ala-aste, kirjasto, Lahden Aterian valmistuskeittiö,
OAS A-2672 7 (10) Wellamo-opiston toimintaan tiloja. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: Alueen maaomistajat Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset Kaupungin hallintokunnat Hämeen Ely-keskus/ympäristö Uudenmaan Ely-keskus/liikenne Lahden kaupunginmuseo Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt; Lahti Aqua, Lahti Energia, Le Sähköverkko, Päijät-Hämeen Pelastuslaitos, teleoperaattorit, Itella Nastolan aluejohtokunta Nastolan teollisuusryhmä Päijät-Hämeen yrittäjät Ladec Uudenkylän kyläyhdistys, Salpausselän luonnonsuojelijat ry sekä muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa /kaavoitus sekä ehdotusvaiheen ajan kirjastossa. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä on esitetty osallistumismahdollisuudet kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavatyön aikana saatu palaute kirjataan kaavaselostukseen, jossa myös kerrotaan miten palaute on otettu huomioon kaavoituksessa. Kaavatyön aloituksesta kerrotaan yleisötilaisuudessa Nastolan kaavailloissa sekä asemakaavaluonnosta ja sen mahdollisia vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus järjestetään luonnosvaiheessa. Yleisötilaisuuksista ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaavan kotisivuilla. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö järjestetään erikseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle tiedoksi. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidetään tarvittaessa. Kaavan luonnosvaiheen valmistelumateriaalista pyydetään viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittaessa, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU on esitetty OAS:n lopussa liitteenä. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset,
OAS A-2672 8 (10) sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan vaikutukset arvioidaan lähtötietojen pohjalta asiantuntijatyönä. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään myös osallisten mielipiteitä ja kommentteja. Vaikutusarviointi esitetään kaavaselostuksessa. Arvioitavat vaikutukset ovat: 1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6. elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen SOPIMUKSET Yksityisten alueiden osalta vaatii maankäyttösopimukset. ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio sähköposti: marja.mustakallioi@lahti.fi puhelin: 050 387 8708 osoite: / Maankäyttö ja aluehankkeet (5. krs) Päiväys ja allekirjoitus Lahdessa 16.5.2017 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti päivitetty x.x.2017
01-02/2018 11-12/2017 06-09/2017 03-/16 OAS A-2672 9 (10) KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU Asemakaavamuutoksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Tavoitteellinen aikataulu, mikäli asemakaavasta ja/tai asemakaavanmuutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta, on esitetty seuraavana (kuukausi/vuosi). 1 ALOITUSVAIHE Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 15.3.2016. 2 LUONNOSVAIHE Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä (kaavarunko ja liikenneselvitys) sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen ja tarvittaessa yleisötilaisuus. Osallisille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Materiaalit lisätään myös kaavatyön verkkosivuille. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Uusi Lahti - lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Osallistuminen Osalliset voivat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää sähköpostilla suoraan kaavan laatijalle marja.mustakallio@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 3 EHDOTUSVAIHE Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan ennakkokuulemisessa esitetyt mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä se asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi Lahti- Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula sekä Nastolassa Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti -lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä olon aikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa Lahti-pisteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. Muistutukset julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 4 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle, muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
03-04/2018 OAS A-2672 10 (10) VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, 5 mikäli kaavasta ei valiteta. Kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi kaupungintalon ilmoitustaululla. Lahden ajankohtaiset hankkeet www.lahtiuudistuu.fi Tietoa kaavoituksesta ja kaavoituskatsaus http:///kaavoitus kaavan kotisivu linkki