FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)

1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 päivitetty 30.10.14 1. TYÖPAIKKA Nimi FORSSAN KAUPUNKI Osoite Turuntie 18, 30100 Forssa Puh 03-41411 Fax 03-4354 202 Toimiala (nro) Julkinen hallinto, 75110 Tilikausi: 1.1.- 31.12. Yhteyshenkilö Nimi: Esa Sinisalo Puh 03-4141 280 Fax 03-4226 583 Sähköpostiosoite: esa.sinisalo@forssa.fi Johtaja: Kaupunginjohtaja: Sami Sulkko Puhelinnumero: 03-41411 Fax-numero: 03-4226 583 Tapaturmavakuutus: Yhtiön nimi: Pohjola Vakuutus Oy, Forssan toimipiste Osoite: Sibeliuksenkatu 3, 30100 Forssa Yhteyspäällikkö Pasi Lepistö p. 0102531251,pasi.lepisto@pohjola.fi.010 515 8000 Eläkevakuutus: Yhtiön nimi: Kuntien eläkevakuutus Osoite: Kalevankatu 20, 00100 Helsinki Puhelinnumero: (09)-18571 1.2.TYÖTERVEYSASEMA Nimi Forssan seudun terveydenhuollon ky Puh (03) 4191 2711 Fax: 03-4191 2701 Osoite Kujalankatu 3, 30100 Forssa Sähköposti etunimi.sukunimi@fstky.fi Aukioloajat: Toimisto ma-to klo 8-15:30 ja pe klo 8.00-14. Päivystävä hoitaja ma-pe 8-10 ilman ajanvarausta, muuten ajat ajanvarauksella p (03) 4191 2720, Työterveyshenkilöstö: Ylilääkäri Anja Pelto-Huikko Työterveyslääkäri Anja Pelto-Huikko,p (03) 4191 2927 (puh.aika: ma-to klo 13-13.30, pe klo 11-11.30) Työterveyshoitaja Tarja Tuovila,p: (03) 4191 2725 (puh.aika ma-pe klo 11-11.30) Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta-Suomi p (03) 41912830 Työterveyspsykologi Virpi Laakso ja Pasi Kainulainen p (03) 4191 2711 Vastaanotto: Hannele Suokas ja Teija Puusa p (03) 4191 2711 Potilasasiamies: Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu 9, Frs:n sairaala, p. (03) 4191 4092

2 1.3. TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu: LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, lk I. Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuolto-käytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työtapoina ovat työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, tietojen antaminen ja ohjaus. Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu koko henkilökunnalle. SAIRAANHOITO, lk II. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja siihen liittyvät työterveyslääkärin määräämät laboratorioja kuvantamistutkimukset sekä työterveyshoitajan sairaanhoito. Työterveyshoitajan sairaanhoito kuuluu kaikille työntekijöille ja lääkärin sairaanhoito kuuluu työntekijöille, joiden työsuhde on yli kolmen kuukauden pituinen. Akuuteissa sairauksissa pyritään järjestämään lääkärin vastaanottoaika samalle päivälle. Tarvittaessa asiakas ohjataan terveyskeskuksen iltapäivystykseen. Työntekijän ollessa palkattomalla vapaalla Forssan kaupunkiorganisaatiosta ja samalla toisen työnantajan palveluksessa hän ei ole ko. aikana oikeutettu Forssan kaupungin kustantamiin työterveyshuollon palveluihin. MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ: Työterveyshuollon ammattihenkilöt: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Asiantuntijat: Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky-toimintaan osallistuminen. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim. muutoksissa tai työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus.

Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia. 3 1.4 YHTEISTYÖ Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteydenpito on molemminpuolista ja aktiivista. Yhteistyötä tehdään johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon, yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen pohjalta. Yhteistoimintaryhmän pöytäkirjat toimitetaan työterveyshuoltoon. 1.5 TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta on Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: Työsuojeluasiamies: yhteistoimintaryhmä Juha Järvinen Kaija-Leena Niemi Aija Ojansuu Pekka Merikanto Työterveyshenkilöstö osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintaryhmän kokouksiin ja työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen. Työsuojelun toimintaohjelman pohjalta tehtyjen yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien toteutumista seurataan työpaikan yhdyshenkilön, ts-organisaation ja yhteistoimintaryhmän kanssa vuosittain. Muutoksia tehdään tarvittaessa. 1.6. PÄIHDETYÖ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa järjestämässä hoitoa. Yhteistyötahona on tarvittaessa mm. A-klinikka. Päihdeohjelmamalli on laadittu vuonna 2011. Yhteyshenkilönä päihdeasioissa toimii henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo. 1.7. HENKILÖSTÖN KUVAUS Henkilöstön määrä on 691 työntekijää, joista osa-aikaisia 113. Vakituisia työntekijöitä 470, määräaikaisia ja sijaisia 221. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on 48,7 vuotta, sijaisten ja määräaikaisten 41,3 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä on 46,7 vuotta. Sairauspoissaolojen määrä on keskimäärin elokuun 2014 tilanteen mukaisena 8,4 kalenteripäivää/hlö, joka on 0,4 kalenteripäivää korkeampi kuin elokuun tilanne vuonna 2013. Sairauspoissaolotilasto sisältää kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen poissaolot vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta. Työtapaturmia vuonna 2013 oli 43 kappaletta.

Kaupungin kolme toimialaa; keskushallinnon toimiala, kasvatus- ja tulevaisuustoimiala, teknisen ja ympäristötoimen toimiala. Henkilöstöstä suurin osa työskentelee kasvatus- ja tulevaisuustoimialalla. Vesihuoltoliikelaitoksella on oma toimintasuunnitelmansa. 4 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa, ehkäisevää terveydenhoitoa. Toiminnan tavoitteena on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA: 1. Työhyvinvointia tukevan toimintatavan vahvistuminen työyhteisöissä 2. Sairauspoissaolojen vähentyminen 3. Työntekijöiden ja esimiesten tukeminen muutostilanteissa 2.3 VARHAINEN TUKI Työkyvyn varhainen tukeminen sisältyy Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan. Forssan kaupungilla on käytössä Aktiivisen aikaisen tuen malli. Toimintamallin tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä ehkäistä työkyvyn heikkenemisen kehittymistä. Aktiivisen aikaisen tuen malli Ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työkyvyn ylläpitämiseksi. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään. Työnantajan tehtävänä ja vastuulla on järjestää terveelliset ja turvalliset työolosuhteet. 2.4 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Työnantaja toimittaa sairauspoissaolotiedot työterveyshuollolle kolme kertaa vuodessa.

Seuranta ja raportointi toteutetaan työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti. Työkyvyn hallinnan toimintamalli 5 2.5 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Työhön paluun tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelytavat toteutetaan Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisesti. 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAISET TOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE 1.1-31.12.2015 3.1. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ TYÖNTEKIJÄN JA ESIMIEHEN KANSSA. Työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työntekijän voimavarojen tukeminen ja edistäminen sekä työuupumuksen ehkäiseminen. Työhön liittyvien positiivisten tekijöiden esiin tuominen. Pyritään mahdollisimman varhain huomioimaan työkyvyn heikkeneminen ja löytämään siihen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Työterveyshuolto on mukana vahvistamassa Forssan kaupungin Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaista toimintaa. 3.2. TYÖYHTEISÖJEN toimivuuden vahvistaminen Työyhteisöjen tukeminen muutostilanteissa Ongelmien ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta Hyvän esimiestyön tukeminen Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen Yhteistoiminnallisuuden edistäminen 3.3. TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA -SELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio suunnittelevat vuosittain ja huolehtivat yhdessä työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Tarkastuksiin osallistuu kohteen mukaan terveydenhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti ja/tai psykologi. Tarkastuksissa hyödynnetään riskinarviointia ja muita työhyvinvoinnista kertovia tietoja. Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Tarkastuskäyntejä tehdään myös saneeraustoimien aikana etenkin jos niissä työskennellään

samanaikaisesti. Sisäilmatyöryhmän kanssa tehdään työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan ongelmien ilmaantuessa sekä saneerauksen jälkeen seurantamielessä. Muut työpaikkakäynnit pyritään tekemään säännönmukaisesti 2-4 vuoden välein. Työterveyshuolto osallistuu terveysvalvonnan tekemiin terveydellisten olojen tarkastuksiin kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa. Nämä tarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto tekee näistä työpaikkakäynneistä muistion ja lähettää sen työsuojelulle. 3.4. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen. 6 TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon Tehdään vakituisille työntekijöille ja yli kolmen kuukauden työsuhteessa oleville määräaikaisille työntekijöille. Lausunnon työhön sopivuudesta antaa työterveyshoitaja. Lääkärinlausunto tarvittaessa. Sisältö: Työterveyshoitajan haastattelu (työ, työhistoria, terveystavat, terveydentila), verenpaine, painoindeksi, näkö, kuulo, pieni verenkuva, maksa-arvot, kolesteroli (ellei ole tiedossa), tarpeen mukaan lisätutkimuksia riippuen työn luonteesta ja altisteista. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ: Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastusten tavoitteena on estää työntekijää sairastumasta työssä olevan vaaran vuoksi. Määräaikaiset, erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa töissä (teknisellä toimialalla työskentelevät melulle, pölyille ja liuotinaineille altistuvat työntekijät sekä muilla toimialoilla melulle altistuvat työntekijät) 1-3 vuoden välein työntekijöittäin laadittujen aiempien aikataulujen mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön "Terveystarkastukset työterveys-huollossa" -ohjekirjan mukaan. Yötyötä tekevien tarkastukset: Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) yötyö on määritelty yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2 ) ohjeiden mukaan. (yli 20 yötä vuodessa). Työterveyshuolto kutsuu tarkastuksiin / tekee ns. yötyökyselyn.

OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET TYÖKYVYN SEURAAMISEKSI Työterveyshuollon terveystarkastus voidaan suorittaa, mikäli työntekijällä on sairaudesta johtuen pitkiä poissaoloja tai työkyvyn alentumisen uhkaa. Tällöin työterveyshuollossa tehdään tarvittaessa terveydentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi, terveyden kannalta tarpeellisia työtä ja työoloja koskevia ehdotuksia, järjestetään työterveysneuvotteluja sekä ohjataan hoitoon ja kuntoutukseen. Lääkärintarkastus pitkältä sairaslomalta työhön palattaessa, jos sairaudella vaikutusta työkykyyn Esimies ohjaa tarvittaessa tarkastukseen Aktiivisen aikaisen tuen mallin periaatteita noudattaen. 7 MUUT TERVEYSTARKASTUKSET Ikäryhmätarkastukset: 45-50- 55- ja 60-vuotiaat: voivat halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Ikäryhmätarkastuksiin työterveyshuolto ei enää lähetä kutsuja. Terveystarkastusten tavoitteena on terveydentilan, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi (tarkastuksen sisältö (liite 1). Tarkastukset toteutetaan työaikana. Tarpeen mukaan terveystarkastuksista ja sairasvastaanotoilta ohjataan työntekijöitä Kelan yksilölliseen kuntoutukseen. Kuntoutustarpeet selvitetään perusteina sairastavuus ja työssä selviytyminen. HYVINVOINTIKARTOITUS Odumin Health Promotioinin hyvinvointiprojekti jatkuu kevääseen 2015. 3.5. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toimenpiteet kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön, ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. 1. Varhaiskuntoutus: Kelan yksilöllisiä ASLAK -kuntoutuksia haetaan työntekijöille edellisvuosien tapaan. Mahdollisen ASLAK -ryhmän haun suunnittelu alkuvuodesta 2015 yhdessä työsuojelun kanssa. 2. Ammatillinen kuntoutus: Kelan TYK kuntoutukseen ohjataan tarpeen mukaan Kevan ammatillista kuntoutusta (työkokeilu ja uudelleenkoulutus) hyödynnetään tarpeen mukaan. 3. Jatketaan painonhallintaan liittyvää yksilötoimintaa työterveyshuollon tiimityönä. Käynnit toteutetaan työaikana mahdollisuuksien mukaan. Painonhallintaryhmä toteutetaan vuoden 2015 aikana halukkuuden mukaan. Ryhmän kokoamisessa huomioidaan työnäkökulma.

4. Liikuntaryhmät työkyvyn ylläpitämiseksi jatkuvat työnantajan toimesta. Työterveyshuolto kannustaa työntekijöitä osallistumaan liikuntatoimintaan. 5. Tupakasta vieroitusryhmä järjestetään tarpeen mukaan v. 2015. Yksilöllistä tupakasta vieroitustoimintaa ja tiedotusta jatketaan. Työnantaja tukee edelleen tupakasta vieroitusta mm. kustantamalla tupakasta vieroitustuotteet kolmen kuukauden ajan. 6. Osatyökykyisen työntekijän tukeminen: Työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutettu etsivät yhdessä ratkaisuja, kun työntekijän työkyky on alentunut. 7. Yhteistoimintaryhmä suunnittelee, kehittää ja seuraa TYHY-toimintaa. Yhteyshenkilönä on henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo. 8 8. Työterveyshuollon TYKY-projekteista sovitaan erikseen ja lähetetään yhteenvedot henkilöstöhallintoon / YTR ja työsuojeluorganisaatiolle (ts.päällikkö ja ts.valtuutettu). 9. Sairaspoissaolojen seuranta: Työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti 10. Järjestetään tarvittaessa traumaattisten työtilanteiden aiheuttamien psyykkisten reaktioiden jälkihoitoa. Traumaattisella työtilanteella tarkoitetaan vakavaa työtapaturmaa, työtoverin äkillistä kuolemaa tms. järkyttävää tapahtumaa. Jälkihoito voidaan toteuttaa joko yksilövastaanottona (lääkärin, psykologin tai hoitajan vastaanotolla) tai ryhmäkeskusteluna, jossa vetäjinä toimivat psykologi ja/tai työterveyshoitaja. 3.6. TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Työntekijöille annetaan tietoa työstä terveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista ja niiden ehkäisyistä puhelinkontaktien, terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Samalla ohjataan ja motivoidaan työntekijöitä terveellisiin elintapoihin ja tuetaan työntekijän elämänhallintaa. 3.7. TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen. Suunnitelmallinen työyhteisötyö tapahtuu TYKY -projekteissa. Tarvittaessa toimintavuoden aikana ilmaantuvien työyhteisöongelmien perusteella laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja, joiden vastuuhenkilönä toimii työterveyshuollon puolesta työterveyspsykologi. Työterveyshuolto järjestää vuosittain toimialakohtaisia yhteistyöneuvotteluja. 3.8. TAPATURMIEN TORJUNTA JA SEURANTA Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat käytettävissä asiantuntijoina tapaturmien torjuntaan. Työterveyshenkilöstö osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Sattuneita työtapaturmia seurataan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vuosittain.

Riskinhallintatyö on jatkuvaa toimintaa. Työterveyshuollossa on käytettävissä riskinarvioinnin tulokset, joita hyödynnetään mm. työpaikkakäyntien yhteydessä. 3.9. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Ensiapukoulutus jatkuu tavoitteena, että 5% henkilöstöstä on koulutettu. Työterveyshuolto on tarvittaessa suunnittelussa mukana. 9 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla: työntekijään, työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden suositusten ja toimenpide-ehdotusten toteutumista. työntekijän terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille työntekijöiden sairauspoissaoloja työterveyshuollon omia toimintatapoja asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen pohjalta. Toimintasuunnitelma on käsitelty yhteistoimintaryhmässä 17.12.2014. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kh 12.1.2015

Sami Sulkko Anja Pelto-Huikko Tarja Tuovila Kaupunginjohtaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Liite 1. TERVEYSTARKASTUSSUUNNITELMA 1. TERVEYSTARKASTUKSEN ESITIETOLOMAKE TYÖKYKYINDEKSILOMAKE AUDIT -kysely tarvittaessa (alkoholin käytöstä) BBI 15- kysely (työuupumuskysely) Diabetekseen sairastumisriskin kartoituskysely 2. KUNTOTESTAUKSET UKK-KÄVELYTESTI (toteutetaan kevät-/kesäaikaan tarkastuksista ohjattuna) 3. TERVEYDENHOITAJA KESKUSTELU ESITIETOKAAVAKKEIDEN POHJALTA LYHYT TYÖNKUVAUS VERENPAINE, PAINOINDEKSI, VYÖTÄRÖN YMPÄRYSMITTA, T2DM-RISKI (aikuisiän diabeteksen sairastumisriskikartoitus) SPIROMETRIATUTKIMUS TUPAKOITSIJOILTA (keuhkojen toimintakoe) PIENI VERENKUVA, VERENSOKERI, MAKSA-ARVOT, VEREN RASVAPAKETTI JOLLEI TIEDOSSA TAI SEURANNAN TARVETTA NÄKÖ JA KUULO TARVITTAESSA 4. LÄÄKÄRINTARKASTUS TARVITTAESSA TERVEYDENHOITAJAN OHJAAMANA SAIRAUKSIEN ANAMNEESI KLIININEN TUTKIMUS TYÖKYVYN JA KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI TARVITTAVAT LISÄTUTKIMUKSET SEURANTATARKASTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN 5. ROKOTUKSET: B-HEPATIITTIROKOTUKSET:

Rokotusta ei erityisesti mainosteta, vaan ensisijaisesti annetaan ohjausta ja neuvontaa asiasta. Mikäli joku kokee rokotuksen tarvitsevansa, voidaan sitä antaa seuraaville työntekijäryhmille (mukaan lukien pitkäaikaiset sijaiset): puistotyöntekijät, liikuntapaikkatyöntekijät, mittamiehet, kiinteistönhoitajat ym. ulkona työskentelevät erityisopettajat ja mahd. koulunkäyntiavustajat nuorisotyöntekijät järjestyksenvalvojakurssin käyneet. INFLUENSSAROKOTUKSET: Kaupunki kustantaa riskiryhmiin kuulumattomien kausi-influenssarokotukset. Riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset toteutetaan perusterveydenhuollossa. 1 Liite 2. TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut: Muutostukiryhmä Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/organisaatiomuutos/hyvia_kaytantoja/muutostukiryhma Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET

Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin. Työterveyshuollon palvelut: Esimiesten vertaistukiryhmät. Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano 2 pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimen-kuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut: Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostuki-kyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja

täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.