VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON. Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17

VTM dnro 4/020/2012 VALTIO N TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2 014-17

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 10 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 10 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys 10 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 10 4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta 11 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut 12 Julkaisutoiminta 12 Tieto- ja asiantuntijapalvelut 12 Taideteosten lainaus ja talletukset museosta 13 4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 14 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen 14 Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta 14 Tutkimusprojektit 15 Julkaisuvaihto 15 Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana 15 4.4 TUKIPALVELUT (TA IV) 16 Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus 16 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen 17 Tietohallinto 17 Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus 18 Muut tukipalvelut 18 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 21 6 TALOUSSUUNNITELMA 22 3

1 JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteista ja tarkoituksesta on säädetty valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 :ssä ja valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 2 luvussa. Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea toiminnan tuloksellisuutta, antaa perusteita kehysten ja vuotuisen talousarvion laadinnalle sekä antaa perusteita johtamiselle ja ohjaukselle samoin kuin tulostavoitteiden asettamiselle. Suunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Valtion taidemuseon toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää taidemuseon linjauksia suunnittelukauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin. Valtion taidemuseon strateginen suunnitelma koostuu toiminta-ajatuksesta, arvoista, visiosta ja toiminnan strategisista painopisteistä. Valtion taidemuseon kehysehdotuksessa on otettu huomioon taidemuseon esittämien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset. Kehysehdotus merkitsee ennen kaikkea yritystä palauttaa taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso, sillä nykyisellään taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista vain jatkuvasti supistuva osuus jää näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan rahoitukseen. Tämä näkyy taidemuseon toiminnassa mm. siten, että suuria ja huomattavia kansainvälisiä näyttelyitä on pystytty järjestämään vain poikkeusjärjestelyin ja poikkeuksellisen suurella riskinotolla. Tilanne ajaa taidemuseon pikkuhiljaa kestämättömään tilanteeseen, jossa taidemuseon pelkän infrastruktuurin ylläpitäminen vie suurimman osan toimintavaroista. Tulevaisuudessa näyttelytoiminnan kehittäminen ja käytettävissä olevien määrärahojen kehitys riippuu olennaisesti näyttelytoiminnan yleisömenestyksestä ja yritysyhteistyöstä. Taidemuseon vuosittaiset tulokertymät ovat vaihdelleet suuresti ja tarkoitus on löytää keinot tasaisemman tulokertymän saavuttamiseen. Maksullisen toiminnan tulojen kasvattamisessa on pakko ottaa huomioon, että julkinen kulttuurilaitos ei voi lähteä suoraviivaiseen tulokertymän maksimointiin sisältötavoitteiden kustannuksella. Lisäksi hinnoittelupolitiikassa on otettava huomioon muun muassa saavutettavuuteen ja taidekasvatukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi Valtion taidemuseon näyttelytoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen tuo suunnittelukaudelle lisähaasteita. 4

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Organisaatiomuutos Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että Valtion taidemuseo säätiöitetään ja että sen valtion rahoituskustannus siirretään yleisistä budjettivaroista taiteen veikkausvoittovaroista katettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Valtion taidemuseon edustajista koostuvan työryhmän koordinoimaan muutosta. Tavoitteena on, että uusi organisaatio voi käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Vuosien 2009 2011 aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi linjaavat valmistelutyötä. Em. työryhmän valmistelutyöntueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutosryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt ovat edustettuina. Muutosryhmän tehtävänä on valmistella muutostyötä myös muiden toimintatapojen osalta kuin pelkästään hallinnollisen muutoksen näkökulmasta. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan organisaation toimintatapoihin sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun erittäin merkittävällä tavalla. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. 5

Talous Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Tämä näkökulma tulee otetuksi huomioon korostetusti muutosprosessin yhteydessä. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee myös sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät ole täysin pystyneet budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat suurelta osin yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Taiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin käytön mahdollisuudet. Aineistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Henkilöstö Lähitulevaisuudessa yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin 6

tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Eläkkeelle siirtyminen laajemminkin yhteiskunnassa merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Eläköityminen ja organisaation taloudellisen toimintapohjan kaventuminen korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. organisaatiomuutoksesta aiheutuva työnantajastatuksen vaihtuminen, toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tämä on erityisen tarpeellista, koska VTM:llä on säännönmukaisesti ollut vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa vaativiin tehtäviin. 7

3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Toiminta-ajatus Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Arvot kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo Visio Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Strategiset painopisteet Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. 8

Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Säätiöittämishankkeeseen liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. 9

4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET Suunnittelukaudella 2014 2017 Valtion taidemuseon tehtäviä jatkava julkisoikeudellinen laitos keskittyy organisaation muutosprosessin jalkauttamiseen, jolloin henkilöstön kehittämis- ja muutoshankkeiden sekä sisäisten uudistusprosessien läpiviemistä on vuoden 2013 aikana tehtyjen linjausten mukaisesti jatkettava. 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Taidekokoelmien kartuttaminen ja sen keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät Valtion taidemuseon kokoelmasääntöön ja kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Kokoelmatoiminnan keskeistä asemaa korostetaan kiinnittämällä kokoelmavarannon saatavuuteen, näkyvyyteen ja käyttöön erityistä huomiota. Hankinnoissa painottuvat nykytaiteen ohella 1900-luvun taide. Kokoelman käyttöön ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet määritellään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa 2010 2015. Taidehankintamääräraha on pysynyt vuosien 1995 2007 aikana samansuuruisena. Vuodesta 2008 budjettiin saatu määrärahankorotus ei sen suhteellisesta suuruudesta huolimatta (25 %) kompensoi taideteosten hintakehitystä. Tavoitteena on, että korotuksia jatketaan niin, että museon hankintamääräraha saadaan vastaamaan tämän päivän hintakehitystä. Lisäksi työskennellään kansallisesti merkittävien teosten hankkimista varten perustettavan hankintarahaston aikaansaamiseksi. Taidekokoelmien konservoinnin ja säilyttämisen periaatteet ja keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät kokoelmasääntöön. Konservoinnin normaalikäytäntöjä kuten uushankintojen, laina- ja talletusteosten käsittelyä ja kirjallista sekä kuvallista dokumentointia jatketaan kaikkien kokoelmien osalta. Teosten käsittelyä ja varastointia valvotaan ja teosten säilyvyyden takaamiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan. Vuosittaiset konservointikohteet priorisoidaan ja valitaan kuntoinventoinnin osoittaman tarpeen sekä taidehistoriallisen merkittävyyden perusteella. Konservointikohteiden valinnassa huomioidaan museoiden vuotuisten näyttelyiden lisäksi talletus- ja lainaustoiminta. Toimintakaudelle sijoittuu 10-vuotisinventaarion päättäminen, jonka yhteydessä kartoitetaan sekä teosten sijaintipaikkoja että kuntoa. Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantoja kartutetaan Valtion taidemuseon kokoelmasäännön ja kokoelmapoliittisen ohjelman painotusten mukaisesti painottamalla Valtion taidemuseon ja sen edeltäjien historiaan ja museoiden kokoelmataiteilijoihin liittyviä aineistoja. Arkistoaineistoja koskevat tietokannat pyritään integroimaan osaksi koko organisaation kokoelmia koskevia, verkon kautta välitettäviä asiantuntijapalveluita, jotka kohdentuvat sekä laajalle yleisölle että asiantuntijoille. Suunnittelukaudella Kirjav@n ylläpitäminen ja sen asiasanaston kehittäminen on kirjaston keskeinen tehtävä. Asiasanaston kehittämistyö pyritään liittämään kansallisen ONKIontologiapalvelun yhteyteen. 10

Media-arkiston toiminnan järjestäminen ratkaistaan organisaatiomuutoksen yhteydessä, lähtien siitä, että toimintaa ei voida jatkaa muutoin kuin siihen osoitetun erillisrahoituksen turvin. Suunnittelukaudella kehitetään valtakunnallista AV-tietokantaa (Avokado). Dokumentoinnissa on pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin, kun taidemuseon yksiköiden tarpeet ja toiveet valo- ja videokuvaamista kohtaan ovat nopeasti kasvaneet ja kasvavat edelleen. Taustalla ovat erilaiset mediamaailman ja myös näyttelyiden esitystekniikan muutokset. Arkistotoiminnan keskeisenä tavoitteena on parantaa aineistojen saavutettavuutta, jolloin panostetaan perustavaan kokoelmatyöhön: aineiston järjestämiseen ja luetteloimiseen. Karkkiarkistotietokannan aineistoja saatetaan entistä tehokkaammin mm. verkon kautta erilaisten yleisöjen ja asiakkaiden saataville. LUVUN 4.1 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Kokoelmien digitalisointi ja esittäminen verkossa 100 000 100 000 100 000 100 000 (tekijänoikeusmaksut) Media-arkisto 60 000 60 000 60 000 60 000 Yhteensä 160 000 160 000 160 000 160 000 Media-arkisto on aiemmin toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta. 4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Näyttelytoiminnan tavoitteena on tehdä kuvataiteen ilmiöitä tunnetuksi sekä luoda monipuolisilla näyttelyohjelmistoilla mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuus taide-elämyksiin ja uuden tiedon hankkimiseen. Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestävät erityisiä kokoelmanäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä, jotka erottuvat selkeinä kokonaisuuksina museoiden toiminnassa. Suurnäyttelytoiminnassa korostuu toiminnan rahoittamisen näkökulma. Myös kansainvälistä näyttelyvaihtoa kehitetään. - Ateneumin taidemuseon näyttelyohjelma rakentuu vuositasolla usein kahden suuren näyttelyn (yksi kotimainen, yksi kansainvälinen) kokonaisuudesta ja niiden rinnalla mahdollisuuksien mukaan pienimuotoisempia näyttelyitä. Vuoden 2014 ohjelmistossa ovat Rafael Wardi, Tove Jansson sekä Alice Neel. Lisäksi vuoden aikana on suunnitelmissa toteuttaa Jean Sibeliusta ja taiteilijaystäviä koskeva näyttely. Vuoden 2014 alussa avautuu uusi kokoelmanäyttely väriteemalla. Vuoden 2015 ohjelmistoon on suunnitteilla kaksi suurnäyttelyä ja yksi valokuvanäyttely. - Nykytaiteen museo Kiasmassa pyritään suunnittelukaudella jatkamaan vähintään kahden isomman vaihtuvan näyttelyn ja yhden uuden kokoelmanäyttelyn sykliä. Vuonna 2014 esillä 11

ovat Alfredo Jaarin näyttely sekä yhteistyö Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. Ars Fennica ehdokkaita esittelevä näyttely on myös vuonna 2014 esillä. Vuoden 2017 pääprojektina on ARS 17-näyttelyn tuottaminen. - Sinebrychoffin taidemuseo tuottaa vuonna 2014 Klinckowström-näyttelyn, joka jatkaa Taidekeräilijä-näyttelysarjaa. Toisena erikoisnäyttelyn teemana ovat Pehr Hilleströmin maalaukset. Suunnittelukaudella pyritään toteuttamaan kaksi näyttelyä vuodessa. - Kuvataiteen keskusarkisto ja konservointilaitos tekee yhteistyötä Valtion taidemuseon museoiden kanssa niiden näyttelyhankkeisiin liittyen. Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Taidemuseoiden pedagogisen toiminnan päämääränä on museon liittäminen entistä paremmin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin mm. antamalla eväitä historian ymmärtämiselle, nykytaiteen avautumiselle ja vieraiden kulttuurien hyväksymiselle niin opetuksen kuin tekemisenkin kautta. Yleisölle järjestetään oheisohjelmia kuten luentoja, konsertteja ja erityistapahtumia. Näyttelyiden yhteydessä tuotetaan näyttelyn teemaa syventäviä oheismateriaaleja. Museopedagoginen toiminta ja oheisohjelmat liittyvät kiinteästi museoiden kokoelma- ja erikoisnäyttelyihin. Suunnittelukaudella korostuvat verkkopalveluiden kehittämisen ja verkkoyleisön tarpeiden näkökulmat. Museopedagogisessa toiminnassa läpäisevinä periaatteina ovat saavutettavuus ja esteettömyys. Asiakasystävällisyyttä ylläpidetään muun muassa panostamalla palveluhenkilökunnan ammattitaitoon, palvelualttiuteen sekä työympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon kävijätutkimuksista saatu palaute. Näyttely- ja yleisötilojen logistiikkaa kehitetään ja pyritään parempiin ratkaisuihin. Yleisön viihtyvyyttä pyritään parantamaan mm. levähdyspaikoilla museossa. Julkaisutoiminta Valtion taidemuseo on merkittävä kustantaja kuvataiteen kentällä. Julkaisupolitiikka mahdollistaa myös sellaisen taidehistoriallisen tutkimuksen tuottamisen, jonka kohderyhmä on pääasiassa alan asiantuntijat. Valtion taidemuseon julkaisutyöryhmä pyrkii kehittämään julkaisutoimintaa eri yleisöille, selkiyttämään julkaisupolitiikkaa ja sen tavoitteita, etsimään uusia julkaisukanavia ja vahvistamaan sekä Valtion taidemuseon eri yksiköiden että ulkopuolisten kustantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota verkkojulkaisemisen edistämiseen. Museoiden julkaisutoiminta liittyy toimintakaudella näyttelytoimintaan ja kokoelmiin. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Maan keskustaidemuseona Valtion taidemuseo tarjoaa tieto- ja asiantuntijapalvelunsa sekä ammatillisen osaamisensa maan taidemuseokentän ja toimintansa kannalta olennaisten kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijaverkostojen käyttöön taiteen, kulttuurin ja tieteen foorumeilla. Myös yhteistyötä yliopistojen kanssa painotetaan. 12

Tieto- ja asiantuntijapalvelut kanavoituvat eri yksiöiden osaamisalueiden mukaisesti: esimerkiksi Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa vanhaan ulkomaiseen taiteeseen liittyviä tieto- ja asiantuntijapalveluita sekä taidetunnistuspalvelua. Konservointilaitos tarjoaa muille museoille ja yhteisöille tieto- ja asiantuntijatyötä maksupalveluperiaatteella. Laitoksen velvollisuutena on myös viranomaistyö esimerkiksi taideväärennöstapauksissa. Kuvataiteen keskusarkisto painottaa erityisesti omien arkistokokoelmiensa ja kirjastojensa hoitoon liittyviä asiantuntijapalveluja ja kehittää verkon kautta välitettäviä asiantuntijapalveluita. Sähköisiä tietopalveluita kehitetään mm. digitaalisen kuva-arkiston ja sen erityisalueiden osalta. Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Valtion taidemuseon lainaus- ja talletustoimintaa jatketaan ja toteutetaan suhteessa jatkuvasti kasvaviin pyyntöihin ja toiveisiin, joita tulee niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kotimainen lainaustoiminta on edelleen maksutonta, mutta kansainvälisistä lainoista peritään lainankäsittelymaksu Valtion taidemuseon kevään 2006 päätöksen mukaisesti. Lisäksi erityistoimenpiteistä, kuten konservointitoimenpiteistä laskutetaan erikseen. Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten talletustoimintaa hoidetaan Valtion taidemuseon lain ja vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Kokoelmien sijoituspaikkoina ovat Suomen valtion tärkeimmät edustustilat ja työhuoneet sekä muut taidemuseot. Uusista talletuksista peritään hinnoittelupäätöksen mukainen maksu. Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osaalueilla. Museot haluavat aktiivisesti viedä näyttelyitään ulkomaille esitellen suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Kansainvälinen lainaustoiminta on viime vuosina kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta. LUVUN 4.2 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen Ateneum ja Kiasma 350 000 450 000 400 000 400 000 Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen (www-sivut) 30 000 30 000 30 000 30 000 Yhteensä 380 000 480 000 430 000 430 000 Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. 13

Korkeatasoisen näyttelyohjelmiston jatkaminen ja mahdollistaminen Kiasmassa vaatii vuosittain lisäresursseja. Tavoitteena on säilyttää Kiasman erityislaatuinen profiili ja asema arvostettuna nykytaiteen asiantuntijana niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla tarjoamalla korkealaatuisia näyttelyitä. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa kouluille suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja. 4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Kehittämisyksikkö tukee taidemuseoiden toimintaan liittyvien kestävän kehityksen linjausten ja toimenpiteiden edistämistä Suomen Museoviraston ja ICOM:in linjausten mukaisesti. Suunnittelukaudella painotetaan kokoelmahallintaa, yleisöjen tutkimusta, saavutettavuuden ja monikulttuurisuuden erityiskysymyksiä. Kokoelmanhallinnan osalta keskitytään poistopolitiikan valtakunnallisista suuntaviivoista sopimiseen sekä toteutetaan Kehyksen tekemän valtakunnallisentaidekokoelmaselvityksen (vuodelta 2006) seurantavaihetta. Aluetaidemuseoiden kanssa jatketaan maan taidemuseoiden työnjakoon ja profiloitumiseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Aluetaidemuseonjohtajien tapaamisia järjestetään 2-3 kertaa vuodessa. Valtion taidemuseo ja Museovirasto käyvät valtioneuvoston asetuksen (1192/2005) mukaiset aluetaidemuseoneuvottelut. Suunnittelukaudella arvioidaan vuonna 2013 käytyjen neuvottelujen tuloksia ja tuetaan tarvittaessa toimenpiteiden toteuttamista. Painopisteinä ovat mm. kulttuurin hyvinvointivaikutukset, kestävän kehityksen edistäminen ja alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan selkeyttäminen. Yhteistyö uudelleenorganisoidun Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa jatkuu Kehyksen saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyvien tavoitteiden osalta. Valtion taidemuseon arviointistrategian mukaisesti painopisteinä ovat asiantuntijuuden ja kokoelmatoiminnan arviointi. Muihin julkishallinnon ja taidemuseoalan arviointityön kehittämishankkeisiin osallistutaan pääosin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään taidemuseoalalle sopiviksi sekä edesautetaan hyvien arviointikäytäntöjen leviämistä suomalaisessa taidemuseokentässä. Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Myös museoiden sidosryhmätoiminnan kehittäminen on suunnittelukaudella keskeisessä asemassa. Tavoitteena on sekä ylläpitää liike-elämän ja yhteisöjen kiinnostusta visuaaliseen kulttuu- 14

riin että parantaa museon toiminnan rahoitusedellytyksiä. Esimerkiksi Kiasman Tukisäätiön kanssa kehitetään edelleen yksityis- ja yrityslahjoituksiin perustuvaa varainhankinnan toimintamallia. Yritysyhteistyö on tärkeä osa Valtion taidemuseon markkinointia ja erityisesti uusien yleisöjen saavuttamista. Yritysyhteistyötä kehitetään suunnittelukaudella sponsorointiprosessiin ja kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin. Panostetaan prosessin rakenteisiin ja operatiiviseen suunnitteluun ja strategiatyöhön. Museoyksiköiden tavoitteena on luoda ja kehittää kansainvälisiä toimintaverkkoja. Kansainvälisyys näkyy sekä suunnittelussa, näyttelyiden järjestelyissä että niiden rahoituksen hankinnassa. Toimintaa kehitetään entistä aloitteellisempaan suuntaan. Samalla toimitaan aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Valtion taidemuseon tuottamia näyttelyitä tarjotaan kansallisiksi ja kansainvälisiksi kiertonäyttelyiksi. Joka toinen vuosi järjestettävä Euroopan Registraattoreiden konferenssi (ERC2014) järjestetään Helsingissä 2014. Registraattorit ovat ammattikuntana keskeinen osa taidemuseotoimintaa ja ERC2014 antaa suomalaisille taidemuseoille erinomaisen tavan esitellä osaamistaan ja rakentaa luottamusta kansainvälisesti keskeisten taidemuseoammattilaisten kanssa. Valtion taidemuseon registraattorit valmistelevat konferenssia vuoden 2012 aikana mm. aloittamalla alustavan ohjelman laadinnan yhteistyössä Helsingin kaupungin kongressiyksikön kanssa ja sponsorineuvottelut sekä jatkamalla rahoitusneuvotteluja eri tahojen kanssa. Tutkimusprojektit Museoyksiköiden tutkimustoiminta suuntautuu pääsääntöisesti museoiden kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen ja tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Esimerkiksi vuonna 2008 käynnistetty European Revivals-tutkimushanke jatkuu. Hankkeen päätepisteenä tulee olemaan kansainvälinen näyttely, joka toteutuu mahdollisesti vuonna 2017. Sitä ennen järjestetään hankkeen puitteissa tutkija- ja asiantuntijatapaamisia. Kuvataiteen keskusarkisto tukee Valtion taidemuseon museoiden näyttelyprojekteja koskevia tutkimushankkeita. Konservointilaitoksen materiaaliteknisen tutkimuslaboratorion toiminta kohdistuu pääasiassa museon omien kokoelmien tutkimiseen sekä konservointi-, restaurointi- ja attribuointiongelmien ratkaisumallien etsimiseen materiaalianalyyttisin keinoin. Lisäksi tehdään taidemuseoyleisön odotuksia sekä museokäynnin vaikuttavuutta kartoittavia syventäviä yleisötutkimuksia Valtion taidemuseon omien museoiden tarpeisiin. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan tarkennettujen periaatteiden mukaisesti. Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana Valtion taidemuseo tukee henkilökunnan toimimista erilaisten museo- ja arkisto- ja taidekirjastoalan sekä visuaalisen kulttuurin toimikuntien ja työryhmien jäseninä. Tavoitteena on oman 15

erityisosaamisen ja asiantuntijuuden entistä laajempi hyödyntäminen ja tunnettuuden lisääminen. Samalla vahvistetaan verkostotyöskentelyn merkitystä keskeisenä työvälineenä. 4.4 TUKIPALVELUT (TA IV) Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Valtion taidemuseo-tason viestintä, markkinointi ja yritysyhteistyö Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutos heijastuu viestintään, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön mahdollistaen uusia toimintatapoja ja rajapintoja. Viestinnässä ja markkinoinnissa jatketaan vuonna 2013 valmisteltua uuden organisaation lanseerausvaihetta. Tähän kiinnittyvät intran ja ulkoisten verkkosivustojen uudistamiset, monet organisaation näkyvyyteen ja ilmeeseen liittyvät kysymykset sekä uuden organisaation talotyylin mukaisen materiaalituotannot. VTM-tason markkinoinnissa painotetaan suunnittelukaudella museoiden asiakashallintajärjestelmän markkinoinnillisen käytön tehostamistoimenpiteitä ja siihen liittyviä kehitysprojekteja. VTM-markkinointi koordinoi ja osaltaan kehittää museoiden yritysyhteistyötä samoin kuin siihen liittyviä linjauksia ja hallintaa. VTM-markkinointi jatkaa laitoksen vaihto-omaisuuden kehittämistä ja koordinointia tavoitteena tulorahoituksen kasvattaminen. Sen osana kehitetään voimakkaasti myös vaihto-omaisuuden hankintaan ja hallintaan liittyviä prosesseja. VTMmarkkinointi osallistuu uuden organisaation varainhankinnan ja markkinointiviestinnän kokonaisuuden kehittämiseen. Yksiköiden viestintä ja markkinointi Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmiston tavoitteiden saavuttamista sekä rakennetaan entistä määrätietoisemmin yksiköiden yleistä tunnettuutta ja imagoa. Erityisesti kehitetään toimintayksiköiden omaa verkkoviestintää ja mediasuhteiden hoitoa sekä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyöprojekteja. Yleisötutkimus Museoyksiköiden laadulliset ja määrälliset yleisötutkimukset nivotaan tukemaan uuden organisaation yleisöstrategiaa ja sen toteuttamista ohjaavaa suunnittelua ja seurantaa. Painopiste on kävijä- ja asiakastyytyväisyystavoitteiden sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen seurannassa. 16

Henkilöstö- ja taloushallinto sekä henkilöstön kehittäminen Henkilöstö- ja taloushallinnossa pääpaino on asioiden hoidon sujuvuuden varmistamisessa, kun edellytykset on luotu vuoden 2013 aikana. Sen lisäksi jatketaan jo aiemmin aloitettuja hankkeita resurssien puitteissa. Järjestelmien siirtohanke henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmien osalta on pääosin valmistunut, mutta järjestelmien haltuunottoa ja kehittämistyötä on suunnittelukaudella edelleen jatkettava. Julkisoikeudellisen laitoksen aloittaessa toimintansa päättyy yhteistyö palvelukeskus Palkeiden kanssa. Kuitenkin niin, että vuoden 2013 tilinpäätös hoidetaan Palkeiden kanssa yhteistyössä. Suurimpien sopimuskumppaneiden kanssa on tehty uudet sopimukset tai uudelleen kilpailutukset, mutta tätä työtä on jatkettava julkisoikeudellisen laitoksen aloitettua toimintansa. On tehtävä vertailua, miltä osin laitoksen kannalta on järkevää jatkaa Hansel-yhteistyötä (olettamus on, että yhteistyö voi jatkua) ja mitkä asiat on syytä kilpailuttaa. Lisäksi on myös selvitettävä OKMoppilaitossopimusten tilanne ohjelmistojen osalta. Uusien tilipuitteiden ja suunnittelu- ja seurantajärjestelmän toimivuutta testataan ja edelleen kehitetään toiminnan alettua. Ohjeistusten tekeminen ja osaamisen varmistaminen koulutuksella vaatii työpanostusta. Organisaation muutoksen voimakkuudesta riippuen työtehtävien ja roolien sekä yhteistyön sujuminen eri sidosryhmien kanssa vaatii opettelua ja prosessien kehittämistä. Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi pyritään suunnittelukaudella löytämään mahdollisimman sopivat toimintamuodot ja vakiinnuttamaan ne osaksi normaalia taidemuseon toimintaa. Muutoksenhallintaan liittyvää tukiverkostoa vahvistetaan tarpeen mukaan. Henkilöstön hyvinvointia pyritään tukemaan myös uudella kokonaisvaltaisella palkitsemisjärjestelmällä, jonka valmistelu käynnistetään vuonna 2013 ja käyttöönotto aloitetaan 2014. Neuvottelut peruspalkkajärjestelmän kehittämistarpeista käynnistetään vuoden 2014 aikana. Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta ja koulutusohjelman kehittämisestä. Suunnittelukaudella osaamistyöryhmän yhtenä painopisteenä on muutoksen hallinta. Ks. lisäksi henkilöstösuunnitelmasta henkilöstön kehittämisestä. Tietohallinto Valtion taidemuseon muuttuminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi aiheuttaa merkittävän muutoksen tietohallinnon toiminnassa. Tietohallinnon toimintaa sopeutetaan yhteisön muodostamisen yhteydessä tehtäviin linjauksiin. Uuden organisaation tietoteknisen infrastruktuurin muutosvaatimukset otetaan huomioon sekä toteutetaan tarvittavat muutokset suunnitelmallisesti. Erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin liittyvät muutostyöt priorisoidaan etusijalle. Merkittäviä selvitettäviä käytännön asioita ovat uuden organisaation mahdollisuus jatkaa Funetin ja CSC:n palvelujen in house -asiakkaana sekä Hanselin puitesopimusten hyödyntämismahdollisuuden jatkaminen. Tietohallinnon kehittämisessä otetaan huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon ohjausryhmän linjaukset. Ohjausryhmä ohjaa ja koordinoi opetus- ja kulttuuriminis- 17

teriön toimialan ja hallinnonalan tietohallinnon kehittämistä ja tietohallintohankkeita sekä edistää yhteistoimintaa tietohallintoasioissa. Keskeisenä tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus, tiede ja kulttuuri kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin toteuttaminen. Samoin tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön tietoturvallisuuden hallinnan kehittäminen tietoturvallisuusasetuksen vaatimukset täyttäen ja tietoturvallisuuden koordinointi hallinnonalalla. Kulttuuriomaisuuden digitointia edistetään osallistumalla Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeen kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyen Valtion taidemuseon kehittämä kokoelmanhallintajärjestelmä Muusa tarjotaan muiden taidemuseoiden käyttöön Muusa-palvelun kautta. Palvelun toimintaa koordinoi Valtion taidemuseo. Suunnittelukaudella toiminnan ja prosessien kehittämistä jatketaan. Museoviraston käynnistämä Museo 2015 -hanke tulee vaikuttamaan koko museosektorin kokoelmanhallinnan järjestelmien ja prosessien tulevaisuuden suunnitteluun. Valtion taidemuseon tietohallinto osallistuu Museo 2015 -hankkeeseen asiantuntijan roolissa ja seuraa hankkeen konkreettisia tuloksia sekä ottaa ne huomioon Muusa-palvelun tulevaisuuden suunnittelussa. Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa suunnitellaan kahvilarakennusta Ateneumin puistoon. Helsingin kaupunki on hyväksynyt maanalaisen kaavan ja huoltoreittien rakentaminen on käynnissä. Kaavaan on tehty varaus Ateneum-rakennukseen liittyville varasto/työtiloille, jotka olisivat käytössä aikaisintaan vuonna 2014. Uudet varastotilat rakennetaan, mikäli vuokrarahat sisällytetään taidemuseon toimintamenoihin. Tilaongelmien ratkaisua lähdettiin hakemaan Workplace-selvityksen kautta, minkä toteutti insinööritoimisto Haahtela & Syväoja. Selvitys paljasti puutteita tilojen toiminnallisuudessa ja tilojen käytön mitoituksessa osoittaen vähintään 400 hm² vajetta toimistotiloissa sekä suuria puutteita aputilojen ja varastoinnin suhteen. Toimistotiloja pystytään lisäämään toteuttamalla vuodelle 2014 suunniteltu Ateneumin veistospihan 2. vaiheen hanke. Hankkeen toteutus on riippuvainen rahoituksesta. Turvallisuushallinnossa jatketaan vuonna 2010 valmistuneen turvallisuusstrategian mukaisten toimintojen toteutusta. Turvallisuus- ja kulunvalvontajärjestelmien uusiminen tulee ajankohtaiseksi nykyisten järjestelmien vanhentuessa ja vikaantuessa. Kuljetuspalveluiden joustavuutta kehitetään edelleen rinnan varastologistiikan kanssa. Varastologistiikkaa kehitetään vastaamaan teosten varastoinnin ja inventoinnin tarpeita. Muut tukipalvelut Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan suunnittelukauden loppupuolella yhteistyössä tietohallinnon kanssa sähköiseen tiedonhallintaan liittyvän asian-/dokumentinhallintajärjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon, eli käynnistetään järjestelmän toiminnallisuuksien edellyttämien prosessien selvitys- ja sähköisen tiedonhallinta-/arkistonmuodostussuunnitelman (eams) laadintatyö. Samalla selvitetään, mikä osa asiakirja-aineistosta säilytetään edelleen paperimuotoisena. 18

Valtion taidemuseon oikeudellisten palveluiden osalta tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän uusimman kehityksen huomioiminen mm. sopimuskäytännöissä asettaa lähivuosina uusia haasteita ja vaatimuksia kaikille muistiorganisaatioille. Valtion taidemuseon oikeudelliset palvelut pyrkivät suunnittelukauden aikana sekä vaikuttamaan lain yleisiin soveltamiskäytäntöihin että kehittämään sopimusehtoja erityisesti taidemuseotoiminnan intresseistä lähtien. Yleisen vaikuttamisen ja kehittämisen rinnalla oikeudelliset palvelut vastaa myös Valtion taidemuseon toimintayksiköiden sopimustoiminnasta ja kehittämisestä sekä osallistuu taidemuseoalan kansallisiin ja kansainvälisiin kehitysprojekteihin niiden oikeudellisissa kysymyksissä. LUVUN 4.4 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 CSC:n konesalipalvelut 70 000 75 000 80 000 85 000 CSC:n konesalipalvelut/laitteiston uusiminen 50 000 Funetin verkkoyhteyksien kahdentaminen ja laitteiston uusiminen 30 000 Ateneumin sisäpihan vaihe 2 50 000 150 000 150 000 50 000 Tiedon- ja asiakaspalautteen työkalut 30 000 Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmä 100 000 50 000 50 000 Yhteensä 230 000 325 000 280 000 185 000 Valtion taidemuseon ydintoiminnan keskeisille tietojärjestelmille on hankittu virtualisoitu tietotekninen alusta ja tallennustilaa digitoidulle aineistolle sekä konesalipalvelut yhteistyössä CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa vuonna 2009. Muusa-palvelu käyttää samaa teknistä alustaa hyväkseen tarjotessaan kansallista kokoelmanhallintajärjestelmää taidemuseoille. Hanke on toteutettu kulttuuriomaisuuden digitointiin suunnatun erillismäärärahan avulla, joka loppuu vuoden 2012 aikana. Rahoituksen päättyessä täytyy käyttökulut maksaa viraston omista toimintamenoista. Viimeistään vuoden 2014 aikana CSC:n konesaliin hankittu Valtion taidemuseon omistama laitteisto pitää uusia. Konesalipalvelujen käyttöön liittyen Funetin kautta hoidetut tietoliikenneyhteydet täytyy varmistaa varajärjestelyin ja keskeiset verkkolaitteet täytyy uusia niiden käyttöiän tultua täyteen. Ateneumin sisäpihan kakkosvaiheeseen esitetään vuodelle 2014 50 000 euroa suunnittelukustannuksia varten ja vuodelle 2015 150 000 euroa, joista osa on toteutuskustannuksia. Kasvavat sisäisen ja ulkoisen sähköisen tiedonhallinnan vaatimukset edellyttävät ajanmukaisen asian- /dokumentinhallinnan järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa suunnittelukauden aikana. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen oli mukana jo vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa, mutta siitä jouduttiin luopumaan uuden organisaation vaatimien kiireellisemmiksi katsottujen hankkeiden takia. Järjestelmän käyttöönoton valmistelut voisivat näillä näkymin alkaa aikaisintaan 2015, kun oikeudellisen asemaan liittyvät akuuteimmat muutokset on saatu tehtyä. Lisäksi on otettava seuraavat asiat huomioon: 1. Muusa-palvelun myyntituloissa on VTM:n sisäisesti nettobudjetoitu systeemi niin, että tietohallinto saa käyttöönsä Muusa-palvelun tulot. Tulorahoituksella on tarkoitus rahoittaa Muusa-palvelun kehittäminen ja ylläpito. 2. Turvajärjestelmät ja puhelinjärjestelmät ovat uusimisen tarpeessa. Turvajärjestelmien uusimisen hintaa ei vielä voida arvioida. Kustannuksiin vaikuttaa linjattava käytäntö käytettävissä olevan henkilöstön suhteen sekä mahdollinen palvelujen ulkoistaminen. Uudis- 19

tettavan organisaation määrittely ja tehtävät vaikuttavat suoraan turvallisuuskäytäntöihin ja niitä tukeviin järjestelmiin. VTM:n puhelinjärjestelmän uusimisen kustannukset riippuvat valitusta järjestelmästä ja tavasta hoitaa puhelinliikenne. Kustannukset eivät ole vielä arvioitavissa. 3. Kiasmassa tarvitaan poikkeustilanteita varten väistötilaa teoksille. Väistötilat saadaan joko vuokraamalla markkinoilta tai rakennuttamalla lisätilaa Kiasman yhteyteen. Päätöksiä asiasta ei ole tehty joten kustannukset eivät ole tiedossa. 4. Energian hinnanmuutoksista ja energiaverojen korotuksista ei ole vielä tarpeeksi tietoa pystyäksemme laskemaan mahdollisia vaikutuksia tai laatimaan kehysehdotuksia. Valtion taidemuseon muuttuminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi saattaa aiheuttaa muutoksia energian hankinnassa. Näköpiirissä kuitenkin on että Valtion taidemuseon täytynee varautua energian hinnan korotuksiin. 5. Julkisoikeudellisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat uudet kuluerät kuten esimerkiksi vakuutukset, tilintarkastus ja hallituksen palkkiot. Kävijä- ja asiakastyytyväisyystavoitteiden sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen seurantaa varten täytyy asiakasrajapintaan virittää seurannan välineitä, tiedon- ja asiakaspalautteen työkalut. 20

5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Henkilöstösuunnitelman taustalla ovat taidemuseon strategiset valinnat ja taloudelliset mahdollisuudet. Henkilöstösuunnitelmassa hahmotetaan, millaisella henkilöstöhallinnollisilla ja poliittisilla ratkaisuilla pyritään edistämään taidemuseon strategisia päämääriä. Henkilöstösuunnitelman keskeisiä tekijöitä suunnittelukaudella ovat taidemuseon oikeudellisen aseman muutoksen ohella suurten ikäluokkien eläköityminen sekä osaamisen kehittäminen. Oikeudellisen aseman muutos sinällään merkitsee henkilöstösuunnittelun kannalta huomattavaa muutosta, jonka vaikutukset tulee arvioida ja pohtia henkilöstöjärjestelyjen vaatimaa tukea. Keskeistä muutoksessa ovat virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi, työnantajatoiminnan uudelleenjärjestely, palkitsemisjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen sekä henkilöstöpäällikön viran perustaminen. Taidemuseossa kerättyjen tietojen perusteella on arvioitavissa, että taidemuseon budjettivaroin palkatusta henkilökunnasta siirtyy vuosina 2014 2017 eläkkeelle 21 henkilöä olettaen, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu ao. henkilön saavuttaessa henkilökohtaisen eläkeikänsä tai mikäli tällaista ei ole 65 vuoden iän. Suurimmat eläköitymiset tapahtuvat Ateneumin taidemuseossa ja hallinto- ja palveluyksikössä: Ateneumista eläköityy viisi henkilöä ja hallinto- ja palveluyksiköstä neljä henkilöä. Vuosittaiset eläkkeelle siirtymiset jakautuvat seuraavasti: 2014 seitsemän henkilöä, 2015 seitsemän henkilöä, 2016 kolme henkilöä sekä 2017 neljä henkilöä. Osaamista taidemuseo on kehittänyt ja tulee jatkossa kehittämään koko taidemuseon yhteisenä hankkeena. Valtion taidemuseossa tullaan säännöllisin välein laatimaan osaamiskartoitus. Osaamiskartoitusta jatkotyöstetään yksikkökohtaisten koulutustarpeiden osalta. Taidemuseon yhteisessä osaamistyöryhmässä määritellään laaditusta yhteenvedosta tulevat painotukset, joiden toteuttamista edistetään vuosittain vahvistettavalla henkilöstön koulutusohjelmalla. Suunnittelukaudella tulevat painottumaan saavutettavuus- ja monikulttuurisosaamisen vahvistaminen, verkko-osaamisen vahvistaminen, muutosjohtaminen ja muutoksenhallinta sekä teemana kokonaisvaltainen museokokemus. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmien pohjalta on käynyt selkeästi ilmi, että tarvitaan useita uusia virkoja. Kun tuottavuushankkeen ja määräahojen niukkuuden vuoksi ei voida lähteä esittämään virkojen lisäämistä toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tapahtuu menettely niin, että ylijohtaja tarvittaessa priorisoi virat ja kohdentaa niitä sitä mukaan kun virkoja vapautuu esimerkiksi eläköitymisen seurauksena. 21

6 TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmassa esitetään Valtion taidemuseon toimintamäärärahat sekä taidemuseon kokoelmien kartuttamisen määrärahat ja kaluston hankintamäärärahat toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle 2014 2017 sekä vertailuksi vuoden 2013 talousarvioesityksen vastaavat määrärahat. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT Tuloarviot TULOARVIOT (EUR) 2013 2014 2015 2016 2017 Maksullinen palvelutoiminta - Ateneum 1 315 000 1 350 000 2 198 000 1 270 000 1 150 000 - Kiasma 683 000 741 000 1 164 000 741 000 840 000 - Sinebrychoff 163 000 131 000 131 000 131 000 131 000 - Muut yksiköt 478 000 508 000 508 000 508 000 508 000 Maksullinen palvelutoiminta yhteensä 2 639 000 2 730 000 4 001 000 2 650 000 2 629 000 Sponsoritulot 500 000 500 000 500 000 500 000 500 000 Yhteensä 3 139 000 3 230 000 4 501 000 3 150 000 3 129 000 Vuoden 2013 tuloarvion vertailuluku on päivitetty luku talousarviosta. Tuloissa ei ole huomioitu mitään verovaikutuksia, kun taas menopuolella on arvonlisäveron vaikutusta tuotu esiin. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden osalta tuloarviot perustuvat vuosien 2013-2017 osalta tiedossa olevien näyttelyiden kävijämääräarvioihin. Nykytaiteen museo Kiasma ei halua rajata liian aikaisessa vaiheessa suunnittelukauden näyttelyhankkeitaan, joten tuloarviot perustuvat vuosittaisiin kokonaiskävijämääräarvioihin. Muiden toimintayksiköiden tulot koostuvat lähinnä kuvataiteen keskusarkiston kuvankäyttökorvauksista, konservointilaitoksen myymistä konservointi- ja asiantuntijapalveluista sekä hallinto- ja palveluyksikön tilavuokrauksesta ja Muusa-palvelun myyntituloista. Vuosien 2014-2017 maksullisen toiminnan tuloarviot perustuvat seuraaviin kävijätavoitteisiin: 2013 2014 2015 2016 2017 Ateneum 200 000 210 000 270 000 210 000 200 000 Kiasma 172 000 180 000 210 000 180 000 210 000 Sinebrychoff 25 000 24 000 22 000 20 000 24 000 Yhteensä 397 000 414 000 502 000 410 000 434 000 Maksullisten ja ilmaisten kävijöiden suhde vaihtelee vuosittain. Suunnittelukauden yritysyhteistyötulojen arvioidaan olevan noin 500 000 euron tasolla. 22