LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211, Telefax 06 367 5251 PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2005 Diaarinumero LSU 2004 Y 5 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee olemassaolevan broilerkasvattamon toimintaa Kurikan kaupungin Miedon kylässä. Broiler Piirto Oy / Kari Piirto Piirrontie 30 61360 MIETO LAITOKSEN TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on nykyisin tuotantotilat 75 000 broilerin kasvattamiseen kahdessa hallissa. Broilerkasvattamot sijaitsevat kiinteistöllä Piirto RN:o 16:204, Miedonkylä, Kurikka. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 5.1.2004 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Ympäristönsuojeluasetuksen 42 :n 2. momentin mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikalle, on tullut hakea toiminnalle ympäristölupaa viimeistään 31.12.2003 mennessä, jollei toimintaan ole haettu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa tätä ennen. Broilerkasvattamo on IPPC luokan (Euroopan yhteisön neuvoston direktiivin 96/61/EY) laitos, koska direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1

momentin kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 50 000 broileria, lupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakemuksen mukaiselle toiminnalle on myönnetty ympäristölupa 20.5.1999 (Kurikan kaupunki). Toiminnalle on annettu ennakkoilmoituslausunto 4.5.1999 (Länsi Suomen ympäristökeskus). Hakemuksessa esitetty eläinsuojan paikka sijaitsee asemakaavan ulkopuolella maa ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassaolevaa asemakaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kurikan kaupungin Mietaan kylässä noin 5 km:n etäisyydellä Kurikan keskustasta lounaaseen. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 100 metrin etäisyydellä kasvattamoista. Alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee noin 20 naapurien asuinrakennusta tai vapaa ajan asuntoa. Broilerhallit eivät sijaitse pohjavesialueella. Eläinsuojaa lähin pohjavesiesiintymä on noin 1,5 kilometrin päässä lounaaseen sijaitseva Kakkurinlähteiden pohjavesialue, jossa sijaitsevat Kakkurin vesiosuuskunnan, Laulajanmaan vesiosuuskunnan, Ojaniemen vesiyhtymän ja Miedon tiilitehtaan vedenottamot (Pohjavesialuekartta 14.11.1994, Vavy). ELÄINSUOJA Eläintilat ja tuotanto Kasvattamon eläinmäärä on nykyisin 75 000 broileria kahdessa hallissa. Halli A on 45 000 broilerin ja halli B 30 000 broilerin kasvattamo. Kasvatustoiminta tapahtuu keskimäärin 6 7 erässä vuosittain. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit ovat tyhjillään 2 3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta ja pestään. Tuotettava lihamäärä on noin 620 000 kg vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Varastot Hallissa A on noin 2000 m 2 :n kuivikepohja ja hallissa B noin 1300 m 2 :n kuivikepohja. Molemmat hallit on rakennettu teräsbetonipohjaisina ja niiden betoniseinän korkeus on noin 3,5 metriä. Kuivikkeena käytetään turvetta noin 2 cm:n vahvuudelta. Lannan varastointi tapahtuu lantalassa, joka sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä kasvattamoista luoteeseen hakijan omalla maalla. Lantalaa lähin naapuri on noin 200 m:n etäisyydellä ja sen pinta ala on 390 m 2 ja seinämien korkeus 1,5 m. Lanta pidetään pressulla peitettynä. Osa lannasta myydään luomutuotantoon Tikalan Oy:lle Kalmariin tai luomutuottajille Kauhajoella ja loput käytetään omille pelloille. Kasvattamoiden jätevesiä muodostuu kasvattamohallien pesujen yhteydessä noin 52,5 m 3 vuodessa. Jätevedet johdetaan kahteen umpisäiliöön, joiden tilavuus yhteensä on 70 m 3 ja ne tyhjennetään keväisin omalle pellolle. Tilan käytössä on noin 79 ha peltoa lannan ja jätevesien levitykseen. Levityspellot ilmenevät lupahakemuksen liitteenä olevista kartoista. Lannan levityksestä 80 % tapahtuu keväällä viikkojen 19 20 aikana ja 20 % syksyllä viikkojen 37 39 aikana. 2

Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on 15 000 litraa. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Kaksi säiliöistä (2 x 5000 litraa) on maanalaisia säiliöitä ja yksi on maanpäällinen farmarisäiliö. Muita öljytuotteita varastoidaan alle 400 litraa, jotka säilytetään tynnyreissä betonialustalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan kasvatustoiminta on siten järjestetty, ettei siitä ole merkittäviä ympäristövaikutuksia eikä toimintaa liity erityisiä riskejä. Kasvattamoista tulee hälytys noin 50 eri kohteesta puhelimeen, mikäli häiriöitä esiintyy. Ympäristökuormitusta vähennetään lantalan tiiviillä pressukatteella ja käyttämällä turvetta kuivikkeena sekä hyvällä rehun fosforin hyötysuhteella, joka perustuu fytaasirehun käyttöön. Höyrypesu vähentää jätevesimäärää. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään kaudella 2000 2005. Liikennettä on noin 4 kertaa viikossa kasvatuksen aikana, noin 140 päivänä vuodessa. Yöaikaan liikennettä on noin 15 kertaa vuodessa. Lantakuljetukset ajoittuvat päiväaikaan, noin 10 kuormaa kasvatuserää kohden, joten ne voidaan ajaa yhden päivän aikana. Jätteet ja niiden käsittely Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyy kuolleita eläimiä noin 6 tonnia vuodessa, jotka toimitetaan Kaustiselle Findest Protein Oy:lle. Jäteöljyä muodostuu noin 200 l ja muuta ongelmajätettä vähäisiä määriä. Sekajäte menee Lakeuden Etapille ja metallijäte kierrätykseen. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu 9.2. 10.3.2004 Kurikan kaupungin ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ilmoitustauluilla sekä tiedotettu Kurikka lehdessä. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa sekä Kurikan kaupungin ympäristötoimistolla. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty erikseen tieto eläinsuojan naapureille lupahakemusasiakirjoihin liitetyn jakelulistan mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kurikan kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksesta. Kurikan rakennuslautakunta toteaa hakemuksen koskevan olemassaolevan eläinsuojan toimintaa. Olosuhteet eivät ole paikalla muuttuneet ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. 3

Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Hakijalle on kirjeellä 13.5.2004 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on suullisesti todennut, että vastineen antamiseen ei ole tarvetta. Maastossa pidettiin 7.6.2005 tarkastus, jonka tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Broiler Piirto Oy:lle / Kari Piirrolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnalle Kurikan kaupungin Miedon kylän tilalle Piirto RN:o 16:204 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. (YsL 6, 41, YsA 10, 19 ) Lupamääräykset 1. Eläinmäärä Broilerkasvattamoissa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 75 000 broileria. 2. Lannan ja pesuvesien varastointi Eläinsuojissa muodostuva lanta tulee varastoida tiiviillä varastointialustalla (betoni, asfalttibetoni tai muu vastaava materiaali) siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lannan varastointitilavuutta tulee olla jatkuvasti käytettävissä vähintään 1 125 m 3. Varastotilavuusvaatimusta voidaan korvata lannan varastointisopimuksilla. Varastointisopimukset tulee toimittaa Länsi Suomelle ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2005. Kasvattamoiden pesu ja desinfiointivedet sekä eläinsuojien sosiaalitilojen WC ja muut jätevedet tulee varastoida vesitiiviissä säiliöissä. Tilalla on oltava riittävästi varastotilavuutta kaiken toiminnassa muodostuvan jäteveden varastoimiseen asianmukaisesti. Varastotilat tulee mitoittaa 12 kuukauden varastotilavuuksien mukaan. Jätevesien varastointitilavuutta on oltava eläinsuojan käytössä hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittamiseen vähintään 54 m 3. Säiliöiden on oltava katettuja kiinteällä katteella. Lantavarastot ja jätevesisäiliöt on tyhjennettävä vuosittain perusteellisesti ja samalla niiden kunto tulee tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Mikäli rakenteissa tai käsittelylaitteissa havaitaan vaurioita tai ongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot tai ongelmat korjattava mahdollisimman pian. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lanta ja jätevedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteina. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tilalla tulee olla käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen vähintään 139 hehtaaria, mikäli osaa levitysalasta ei ole korvattu lannan varastointisopimuksella, levityssopimuksella tai toimittamalla lantaa käsiteltäväksi lai 4

tokseen, jolla on lupa ottaa sitä vastaan. Kopiot edellisen vuoden varastointi ja levityssopimuksista tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle vuosittain vuosiraportin yhteydessä. Pellolle levitettävästä lannasta on tehtävä ravinneanalyysit viiden vuoden välein lannan kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin pitoisuuden selvittämiseksi ennen levitystä. Peltolevitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannoitteiden käytössä on noudatettava myös muulta osin sitä, mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan sekä 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lanta on levitettävä siten, ettei niitä joudu vesistöön, ojaan tai pohjaveteen ja niiden käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä niiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää 2 %. Pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lantaa ei saa levittää varsinaisille pohjavesialueille eikä pohjaveden muodostumisalueille. Kuivalantaa voidaan levittää pohjaveden muodostumisalueelle enintään yhden satokauden edellyttämä ravinnemäärä. Jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Jätevesien levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan levityksestä määrätty. Tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan vastaanottopaikoista tulee toimittaa vuosittain ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä varastotilat hyvässä kunnossa siten, että niistä ei aiheudu vuotoja ympäristöön. Kuivalannan tai kompostin muu varastointi, kuten patterivarastointi pelloilla, on kielletty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Kasvattamossa on käytettävä kuivikkeena turvetta siten, että käytettävästä kuivikemateriaalista pääosa on turvetta. Lannan tai jätevesien varastoinnista ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai kärpäshaittaa lähiasutuksen alueella. Haittojen esiintymisen estämiseksi on lanta tarvittaessa kalkittava tai peitettävä katteella, turvekerroksella tai haittojen esiintyminen on estettävä muulla tehokkaalla tavalla. Eläinsuojat on pidettävä puhtaina ja niiden ilmastointi sekä lämpötila tarkasti säädettynä siten, että hajujen muodostuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Kasvattamoiden ympäristö, rehuvarastot, lantavarastot ja jätevesisäiliöt sekä lannan käsittely ja kuljetusvälineet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5

5. Kuljetukset Lannan ja jätevesien kuormaukset tulee hoitaa niin, että niitä ei joudu ympäristöön tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lannan kuljetukset tulee pyrkiä järjestämään arkisin (ma pe) klo 06.00 22.00 välisenä aikana. Lanta ja jätevedet on kuormattava, kuljetettava ja levitettävä siten ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Kuljetukset ja levitys tulee järjestää siten, että aineksia ei joudu vesistöön tai ojiin. Kuljetuskalusto on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Mikäli lantaa joutuu ympäristöön, on kuljetukset välittömästi keskeytettävä, likaantuneet alueet siivottava ja kuljetuskalusto kunnostettava tai muutoin varmistuttava siitä, että kuljetus voidaan hoitaa asianmukaisesti. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Jätteiden, polttonesteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Maanpäälliset säiliöt tulee varustaa tiiviillä suoja altaalla, mikäli ne eivät ole kaksoisvaippasäiliöitä. Suoja allas tulee suojata sadevedeltä ja se tulee pitää tyhjänä. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet sekä käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava vuosittain hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan Kurikan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet on kerättävä erilleen Kurikan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn keräyspaikkaan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteiden avopoltto on kielletty. Polttonestesäiliöt tulee lukita tankkausten väliaikoina tai muutoin estää ulkopuolisten mahdollisuus päästä käsiksi säiliöihin. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi Kurikan kaupungin palo ja pelastustoimelle. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Eläinsuojan toiminnasta on pidettävä kirjanpitoa, josta tulee ilmetä ainakin seuraavat seikat: kasvatuserän koko, muodostunut lantamäärä lannan ravinneanalyysien tulokset vähintään viiden vuoden välein tiedot lannanlevitysalueista tiedot tilalta pois toimitetun lannan määrästä ja toimituspaikoista kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 6

Kirjanpito on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisille ja sitä on säilytettävä vähintään viisi vuotta. 9. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai laajenee olennaisesti, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämiseksi toimittaessa tämän päätöksen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Kasvattamot sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolle broilertuotannon harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon kasvattamoiden eläinmäärä ja niiden sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen kasvattamoiden toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Lupa on myönnetty kasvattamoiden enimmäiseläinpaikkaluvun mukaisesti toiminnan kapasiteetin määrittelemiseksi. (lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietesäiliön mitoitus ja rakentamisen laatuvaatimukset perustuvat asiasta annettuun maa ja metsätalousministeriön viranomaismääräykseen ja ohjeeseen (MMM RMO C4). Lietteiden ja pesuvesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta myös jätelain perusteella. Säiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa säiliöiden rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Jätevesisäiliöiden kattamisella saadaan vähennettyä varastoinnin hajupäästöjä. Päätöksessä on 7

annettu tarpeelliset määräykset lannan hyödyntämisestä ympäristönsuojelulain 43 ja 45 mukaisesti. Lanta ja jätevedet tulee voida hyödyntää niin, että vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia ei muodostu. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintaloudelle ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Peltoalavaatimuksessa on huomioitu keskimääräinen hehtaarikohtainen fosforilannoitustarve. Valtioneuvoston asetus 931/2000 ja ympäristötuen sitoumusehdot säätelevät fosforin lannoituskäyttöä. Lanta on levitettävä sulaan ja lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi valtioneuvoston asetuksen 931/2000 mukaisesti. Viljavuusanalyysiin ja lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja näin ollen ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan nopealla multauksella tai sijoittamisella kasvustoon rajoitetaan myös ammoniumtypen hävikkiä ilmakehään ja siitä aiheutuvaa ympäristön kuormitusta. Lannan levitys tulvauhan tai pintavirtailun alaisille alueille voi aiheuttaa vesistön pilaantumista. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lannan levityskielto pohjavesialueelle on tarpeen pohjaveden laadun turvaamiseksi. (lupamääräys 3) Määräys turpeen käytöstä on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Hajuhaittoihin voidaan vaikuttavaa mm. ilmastoinnin ja lämpötilan tarkalla säätämisellä sekä yleisellä siisteydellä. (lupamääräys 4) Kuljetukset suuntautuvat lähinaapurien välittömästä läheisyydestä, joten niiden mahdollisimman haitaton järjestäminen on tarpeen. Lupamääräyksessä kuljetusten järjestäminen asetettuna kellonaikana ei ole ehdoton vaatimus vaan tavoiteltava tilanne, koska toiminnan luonteen vuoksi kuljetuksia voidaan joutua järjestämään muunakin aikana. Kuljetukset tulee pystyä järjestämään ilman ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden, muiden jätteiden ja polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteen avopoltto on jätelain kieltämää hallitsematonta jätteiden käsittelyä, koska siinä ei saavuteta riittävää lämpötilaa, palaminen on epätasaista ja se muodostaa haitallisia savukaasuja sekä hajuhaittoja. Polttonestesäiliöiden asianmukainen varustaminen ja varautuminen polttonesteiden vuotoihin estää tarvittaessa tehokkaasti maaperän pilaantumista. Vuotojen ilmoittaminen voi olla tarpeen öljyntorjuntatoimien suorittamiseksi. (lupamääräys 7) 8

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan tarkkailu on tarpeen näiden toimien kirjaamiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) on tarpeen valvonnallisista syistä. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastojen tiiviyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. (lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos ympäristökuormitusta voidaan olennaisesti vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset kasvattamoiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (lupamääräys 9) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin jättää hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle 30.11.2015 mennessä. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee hakemuksessaan lupamääräysten tarkistamiseksi esittää seuraavat selvityksen ja tarkkailutulokset: yhteenveto ravinneanalyyseistä, lannanlevitysalueista ja kuolleiden eläinten käsittelystä selvitys eläinsuojassa pidettyjen eläinten määristä selvitys toimista, joilla ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pyritty vähentämään tai rajoittamaan Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 6, 16 19, 21 22 ja 30 Jätelaki 6, 15, 19, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista 9

(1415/2001) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Muut ohjeet Edellisten säädösten lisäksi luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettu huomioon Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1200 euroa Maksu perustuu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettuun ympäristöministeriön asetukseen 1237/2003). Kyseisen asetuksen mukaan alle 100 000 broilerin eläinsuojan ympäristölupapäätöksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 1200 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Kari Piirto, hakija Kurikan kaupungin rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ketelä Pasi, Piirrontie 29, 61360 MIETO Ketelä Antti, Piirrontie 29, 61360 MIETO Kulmala Antti, Pysäkkitie 34, 61360 MIETO Piirto Tapani, Piirrontie 16, 61360 MIETO Latva Kiskola Sulo, Piirrontie 7, 61360 MIETO Purola Taisto, Pysäkkitie 28, 61360 MIETO Piirto Jorma, Mietaantie 89, 61360 MIETO Mäenpää Matti, Mietaantie 97, 61360 MIETO Kuru Pasi, Mietaantie 111, 61360 MIETO Kulmala Anne, Pysäkkitie 25, 61360 MIETO Punkero Jaakko, Piirrontie 54, 61360 MIETO Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ilmoitustaululla sekä Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU 10

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kyseessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Ylitarkastaja Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros 11