Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstövoimavarat... 4 2.1 Henkilöstön määrä... 4 2.2 Sukupuolijakauma... 7 2.3 Ikäjakauma... 7 2.4 Eläköityminen... 9 3. Henkilöstön työpanos... 11 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset... 11 3.2 Poissaolot... 12 3.3 Sairastavuus... 13 4. Osaamisen kehittäminen... 14 4.1 Täydennyskoulutus... 14 4.2 Kehityskeskustelut... 16 4.3 Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä... 17 4.4 Viestintä... 18 5. Henkilöstöinvestoinnit... 19 5.1 Henkilöstötuloslaskelma... 19 5.2 Työterveyspalvelut... 21 5.3 Työsuojelu... 23 5.4 Toimipaikkaruokailu... 29 5.5 TYKY-toiminta... 29 6. Yhteistoiminta... 31 6.1 Yhteistyötoimikunta... 31 6.2 Henkilöstöryhmä... 32 2 (32)
Kaikkien tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta 31.12.2011. 1. Johdanto Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2011 sekä niiden muutoksesta vuoteen 2010 verrattuna. Tilastoiden pohjana on käytetty tilannetta 31.12.2011. Keskeiset tunnusluvut 2010 2011 Vakinainen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö Osa-aikaisia palvelussuhteita Yli 45-vuotiaita (vakinaisista) Naisia henkilöstöstä (vakinaisista) Suurin ikäryhmä (vakinaisista) Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Varhe-maksu Palkat ja palkkiot yhteensä Lisä- ja ylityöt ja päivystysajan palkat Sairauspoissaolopäivät Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä 2010 2011 Muutos 2010/2011 2894 2932 +1,3 % 814 754-7,4 % 222 224 +0,9 % 60,8 % 63,8 % +3 %-yksikköä 86,2 % 86,9 % +0,7 %-yksikköä 46 50 50-54 62,8 v 63,4 v +1,0 % 76 51-32,9% 60,6 v 59,7 v -1,5 % 1 363 315 1 150 706-15,6 % 124 378 740 133 427 248 + 7,3 % 15 593 083 18 075 476 +15,5 % 60047 64673 +7,7 % 11 881 päivää 11 642 päivää -2,0 % Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö henkilöstö) Kehityskeskustelu toteutuma (tavoite 50 %) (koko 4 päivää 3,7 päivää -7,5 % 57 % 52 % -5%-yksikköä 3 (32)
2. Henkilöstövoimavarat 2.1 Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osa-aikaisen henkilöstön lukumäärää. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2011 on 3686. Kokonaismäärä on laskenut 0,6% (22 henkilöä) vuoteen 2010 verrattuna. Henkilöstöstä on vakinaisia 79,5 % (2932) ja määräaikaisia 20,5 % (754). Koko henkilöstön määrä toimialueittain 2010-2011 Toimialue 2010 Vakinainen 2010 Määräaikainen 2010 Koko henkilöstö yhteensä 2011 Vakinainen 2011 Määräaikainen Hallintokeskus 140 32 172 104 27 131 Huoltokeskus 427 104 531 450 80 530 Konservatiivisen hoidon toimialue 579 185 764 599 145 744 Operatiivisen hoidon toimialue 675 176 851 689 185 874 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 87 24 111 120 50 170 Liikelaitos SataDiag 300 40 340 304 48 352 Psykiatrisen hoidon toimialue 406 112 518 417 112 529 Sosiaalipalvelujen toimialue 280 141 421 249 107 356 Yhteensä 2894 814 3708 2932 754 3686 2011 Koko henkilöstö yhteensä Vuonna 2011 on tapahtunut seuraavia muutoksia eri toimialueiden henkilöstössä: Konservatiivisen hoidon toimialue: Vakinaisen henkilöstön kasvu johtuu siitä, että määräaikaisia on vakinaistettu ja lääkärien avoimia virkoja on täytetty. Määräaikaisten määrän vaihtelu on vuoden aikana suuri,. Erityisesti joulukuussa on paljon määräaikaisia johtuen vuosilomista. Ensihoidon ja päivystyksen toimialue: Yhteispäivystykseen siirtyminen 1.1.2011 alkaen aiheutti henkilökuntalisäyksen. Osa henkilökunnasta siirtyi Porin perusturvasta ja lisäksi saatiin uusia vakansseja, yhteensä 30. Siirtyvät henkilöt vakinaistettiin. Loppuihin uusiin vakansseihin vakinaistettiin tekijät. 4 (32)
Päivystysosaston hoitoisuus/kuormitus on lisääntynyt. Siellä hoidetaan myös yleislääketieteen potilaita. Jatkohoitopaikkojen puute on suuri ongelma. Tämä on aiheuttanut lisäresurssitarpeen, yhteensä 3 sairaanhoitajaa. Lisäys on hoidettu määräaikaisilla v. 2011 kuluessa., Osastonsihteereitä ei siirtynyt lainkaan Porin perusturvasta. Osastonsihteeritarve on 12 henkilöä. Puhelinneuvontatoimintaa on lisätty 3,5 määräaikaisella sairaanhoitajalla. Ensihoitopäällikkö aloitti työnsä v. 2011. Toimistosihteeri saatiin määräaikaisena toimialuehallintoon v. 2011. Määräaikaisia työntekijöitä ja keikkalaisia tarvittiin vuoden 2011 aikana runsaasti, Silloin oli 6 pitkää sairauslomaa ja tavanomaista enemmän lyhytaikaisia sairauslomia. Lisäystä tarvittiin myös perehdyttämisen takia. Operatiivisen hoidon toimialue: 3 sairaanhoitajaa ja 1 perushoitaja vakinaistettiin Rauman aluesairaalaan 1.12.2011 alkaen. 6 uutta toimea täytettiin. Teho-valvontayksikössä täytettiin 2 erikoislääkärin virkaa. Lisäksi täytettiin 1 erikoistuvan lääkärin virka suusairauksilla ja 1 osastonylilääkärin virka Rauman korvataudeilla. Psykiatrisen hoidon toimialue: Vakinaisen henkilökunnan lisäykseen vaikutti vakinaisen varahenkilöstön määrän kasvu, hoitajamäärän lisäys neuropsykiatrisessa työssä sekä kahden erikoistuvan lääkärin vakanssit. Huoltokeskus: Vakinaistamisia on tehty huomattavasti, joten määräaikaisten määrä on vähentynyt. Hallintokeskus: Vakinaisen henkilökunnan määrän lasku johtuu siitä, että tietopalvelujen henkilökunta siirtyi Medbit Oy:n palvelukseen 1.1.2011. Liikelaitos : Vakinaisten määrä on noussut, koska avoinna olevia toimia on täytetty. Määräaikaisten määrä vaihtelee vuoden aikana huomattavasti. Sosiaalipalvelujen toimialue; Vakinaisesta henkilöstöstä eläkkeelle siirtyi neljä ja muista syistä irtisanoutuneita oli 14 eli yhteensä 18 henkilöä. Vakinaistettavien määrä oli 29 työsuhdetta. Uusia vakansseja täytettiin 10, joista kuusi Kokemäen asumisyksikkö Kajastukseen ja neljä Kamu-tupa -toimintaan. Henkilökohtaisiin hoitajuuksiin tarvitaan määräaikaisia työsuhteita, joita on oppisopimuskoulutuksella pätevöitetty. Oppisopimuskoulutuksessa oleville (noin 40) tehdään noin 2,5 vuoden määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutuksella pyritään varautumaan vammaistyön osaamisen näkökulmasta tuleviin eläköitymisiin. Eläköityminen ei ole enää pääasiallinen irtisanoutumisen syy, vaan nykyajan ilmiönä muista syistä irtisanoutumiset ovat selkeästi lisääntyneet (paikkakunnalta muutot, elämäntilanteen muutokset, oikean / parhaan paikan etsiminen).tätä on melko mahdoton ennakoida. Näistä syistä johtuen myös rekrytointi on jatkuvaa.kaksi vuotta sitten käytössä ollut käytäntö rekrytoinnin keskittämisestä kahteen tai kolmeen kertaan vuodessa ei ole enää mahdollista. Vakinaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina 2007 2011 Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta 2007 2 440 73,9 2008 2441 74,8 2009 2827 77,2 2010 2894 78,0 2011 2932 79,5 5 (32)
Määräaikaisen henkilökunnan lukumäärän muutos vuosina 2007-2011 Vuosi Lukumäärä % koko henkilökunnasta 2007 861 26,1 2008 822 25,2 2009 835 22,8 2010 814 22,0 2011 754 20,5 Satakunnan sairaanhoitopiirissä työskenteli v. 2011 3686 henkilöä (31.12.2011 tilanne), joista vakinaisia oli 2932 ja määräaikaisia 754. Vakinaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä 2010 2011 Toimialue 2010 Lukumäärä 2010 % 2011 Lukumäärä 2011 % Hallintokeskus 140 81,4 104 79,4 Huoltokeskus 427 80,4 450 84,9 Konservatiivisen hoidon 599 80,5 toimialue 579 75,8 Operatiivisen hoidon 689 78,8 toimialue 675 79,3 Ensihoidon ja päivystyksen 120 70,6 toimialue 87 78,4 Liikelaitos SataDiag 300 88,2 304 86,4 Psykiatrisen hoidon toimialue 406 78,4 417 78,8 Sosiaalipalvelujen toimialue 280 66,6 249 69,9 Yhteensä 2894 78,1 2932 79,5 Koko henkilöstön määrä 31.12. 3708 3686 Toimialuekohtaisesti tarkasteltuna määräaikaista henkilökuntaa on suhteessa toimialueen koko henkilökuntaan eniten Sosiaalipalveluiden toimialueella 30,1 prosenttia sekä Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella 29,4 prosenttia ja vähiten Liikelaitos SataDiagissa 13,6 prosenttia. Määräaikaisen henkilökunnan määrä ja prosentuaalinen osuus toimialueen koko henkilöstöstä 2010 2011 Toimialue 2010 Lukumäärä 2011 % 2011 Lukumäärä 2011 % Hallintokeskus 32 18,6 27 20,6 Huoltokeskus 104 19,6 80 15,1 Konservatiivisen hoidon toimialue 185 24,2 145 19,5 Operatiivisen hoidon toimialue 176 20,7 185 21,2 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 24 21,6 50 29,4 Liikelaitos SataDiag 40 11,8 48 13,6 Psykiatrisen hoidon toimialue 112 21,6 112 21,2 Sosiaalipalvelujen toimialue 141 33,5 107 30,1 Yhteensä 814 21,9 754 20,5 Koko henkilöstön määrä 31.12. 3708 3686 6 (32)
2.2 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä vuonna 2011 oli naisia 86,9 prosenttia ja miehiä 13,1 prosenttia. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on vähentynyt 0,7 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2010. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma toimialueittain 2010-2011 Toimialue 2010 2011 Mies Nainen Mies Nainen Hallintokeskus 21 119 6 98 Huoltokeskus 94 333 97 353 Konservatiivisen hoidon toimialue 44 535 42 557 Operatiivisen hoidon toimialue 66 609 66 623 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 18 69 21 99 Liikelaitos SataDiag 26 274 27 277 Psykiatrisen hoidon toimialue 106 300 107 310 Sosiaalipalveluiden toimialue 23 257 17 232 Sairaanhoitopiiri yhteensä 398 2496 383 2549 Prosentteina 13,8 86,2 13,1 86,9 2.3 Ikäjakauma Sairaanhoitopiirin vakinaisista työntekijöistä suurin osa, 19,5 %, oli vuonna 2011 iältään 50 54 - vuotiaita. Vakinaisista työntekijöistä iältään 20 24 -vuotiaita sekä 65-vuotiaita oli molempia 0,5 %. Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma 2010-2011 Ikäluokat 2010 lkm 2010 % vakinaisista 2011 lkm 2011 % vakinaisista 20-24 -vuotiaat 12 0,4 14 0,5 0,1 25-29 -vuotiaat 113 3,9 118 4 0,1 30-34 -vuotiaat 219 7,6 230 7,8 0,2 35-39 -vuotiaat 285 9,8 306 10,4 0,6 40-44 -vuotiaat 424 14,7 391 13,3-1,4 45-49 -vuotiaat 533 18,4 513 17,5-0,9 50-54 -vuotiaat 562 19,4 572 19,5 0,1 55-59 -vuotiaat 494 17,1 511 17,4 0,3 60-64 -vuotiaat 240 8,3 262 8,9 0,6 65 - -vuotiaat 12 0,4 15 0,5 0,1 Yhteensä 2894 100 2932 100 Muutos %-yksikköä 2010/2011 vakinaisista 7 (32)
Vakinaisen henkilökunnan ikäluokkajakauma toimialueittain 2011 Ikäluokat Hallintosertii- Kon- Opera- Huol- Ensi- Liikekeskuvatiivinenekeskus vitohoitlai-tos ja päivystys Satadiag 20-24 vuotiaat 0 1 2 2 0 3 0 6 14 0,5 25-29 vuotiaat 3 16 16 17 8 23 13 22 118 4 30-34 vuotiaat 5 60 50 18 17 24 30 26 230 7,8 35-39 vuotiaat 9 71 80 27 15 23 56 25 306 10,4 40-44 vuotiaat 7 85 107 58 15 38 49 32 391 13,3 45-49 vuotiaat 24 105 139 61 28 50 74 32 513 17,5 50-54 vuotiaat 23 125 129 91 13 58 88 45 572 19,5 55-59 vuotiaat 17 97 117 89 16 60 77 38 511 17,4 60-64 vuotiaat 15 36 45 84 7 25 27 23 262 8,9 65 - vuotiaat 1 3 4 3 1 0 3 0 15 0,5 Yhteensä 104 599 689 450 120 304 417 249 2932 100 % Psykiatrinen Sosiaalipalvelut Yhteensä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina ammattiluokittain 2009 2011* Ammattiluokka 2009 2010 2011 Erikoislääkärit 51 49,9 46,1 Lääkärit 34,9 32,2 33,4 Hammaslääkärit 36 40,2 36,3 Eriasteiset sairaanhoitajat 44,8 44,8 44,5 Muut hoitohenkilöt 51 51,4 44,7 Muut henkilöt 49,7 49,5 44,8 Laitoshuoltajat 52,7 51,6 44,5 Hallinto 47,1 47,1 44,6 Keskustoimisto 57,4 54,4 44,7 Huolto 48,9 48,8 44,5 Vakinaisten keski-ikä 47,7* 45,0* 42,8* *Vuosien 2009 2011 vakinaisen henkilöstön keski-ikäluvuissa ei ole mukana Sosiaalipalvelujen toimialueen lukuja johtuen erilaisesta raportointijärjestelmästä. Sosiaalipalvelut on raportoitu erillisenä seuraavassa taulukossa. Sosiaalipalvelujen toimialueen vakinaisen henkilöstön keski-iät ammattiluokittain vuosina 2009-2011 Ammattiluokka 2009 2010 2011 Yleisjohto 52,8 56 47,4 Laitoshoito 48 42,5 43,3 Autettu asuminen 43,3 43 39,6 Ohjattu asuminen 44 43,2 42,6 Asiantuntijapalvelut ja perhehoito 46,1 46,1 46,9 Päivätoiminta 46 45,1 41,6 Vakinaisten keski-ikä 46,7 46,1 43,6 8 (32)
2.4 Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Eläkkeiden seurannalla voidaan edesauttaa henkilöstösuunnittelua. Palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien 63 68 välillä. Eläkkeelle siirtyneitä oli vuonna 2011 yhteensä 100 ja vertailuvuonna 2010 yhteensä 109 henkilöä. Määrässä on huomioitu kaikki eläkelajit lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeitä. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2007 2011 eläkelajeittain (Lähde: Keva) Vuosi Yhteensä (Ei sisälly Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyselä- Työttömyyseläkaika- osake eläkkeet) 2007 102 55 10 11 18 8 12 2008 122 70 8 18 16 10 16 2009 129 81 6 15 18 9 14 2010 109 76 6 12 14 1 19 2011 100 51 16 12 21 0 9 Osaaikaeläke Arvioitu eläkepoistuma 2011 2030 verrattuna koko kunta-alaan prosentuaalisesti (Lähde: Keva) Vuosi Eläkepoistuma yh- Eläkepoistuma % teensä 2011 102 2,7 3,2 2012 105 2,8 3,2 2013 117 3,1 3,3 2014 122 3,3 3,3 2015 131 3,5 3,4 2016 106 2,8 3,3 2017 114 3,1 3,3 2018 134 3,6 3,2 2019 108 2,9 3,2 2020 119 3,2 3,2 2021 126 3,4 3,2 2022 117 3,1 3,0 2023 116 3,1 2,9 2024 90 2,4 2,4 2025 101 2,7 2,8 2026 118 3,2 2,8 2027 114 3,1 2,7 2028 104 2,8 2,7 2029 104 2,8 2,6 2030 97 2,6 2,5 Koko kunta-ala % 9 (32)
Työttömyyseläke Keski-ikä vuosina KuEL-eläkkeelle siirtyneistä Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2007 2011 eläkelajeittain (Lähde: Keva) Vuosi Yhteensä Vanhuuseläke Työkyvyttömyyselä- Kuntoutustuki Osatyökyvyttö- ke myys-eläke 2007 58,3 61,5 57,0 48,8 54,3 60,8 2008 58,9 61,8 54,5 51,3 55,3 60,6 2009 59,1 62,2 59,2 46,1 55,2 60,6 2010 60,6 62,8 60,8 52,4 55,6 61,0 2011 59,7 63,4 58,8 49,3 57,4 - Vuoden 2006 alusta omavastuumaksujen sijaan tuli Varhe-maksu, joka jakautuu 3 vuodelle kertamaksun sijaan. Maksun suuruus määräytyy jäsenyhteisössä kuluvana vuonna ja kahtena edeltävänä vuonna alkaneiden varhaiseläkkeiden aiheuttaman eläkemenon perusteella. Varhe-maksua aiheutuu työntekijästä, joka jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. KuEL-omavastuumaksut euroina Satakunnan sairaanhoitopiirissä 2007 2011 ja ennakko vuodelle 2012 (ei sisällä tt-maksua) (Lähde: Keva) Vuosi Eläkemeno Palkkaperusteinen maksu Eläkeperusteinen maksu Varhe-maksu 2007 23 400 972 19 655 342 6 166 041 579 794 2008 23 983 675 21 147 032 6 793 674 823 670 2009 25 033 558 18 351 470 5 662 935 873 279 2010 25 941 189 18 938 905 5 919 013 1 367 311 2011 28 076 415 20 149 649 6 074 345 1 150 706* 2012 961 510* Taulukossa olevat Varhe-maksut kertovat, kuinka paljon kullekin vuodelle kohdistuu ko. maksua. Keva laskuttaa Varhe-maksun kuukausittain ennakkomaksuna. * Lopullinen kyseessä olevan vuoden osuus vahvistuu vasta seuraavana vuonna ja syyskuussa Keva palauttaa liikaa laskuttamansa maksun tai perii sitä lisää. Vuoden 2011 ja 2012 luvut ovat näin ollen arvioita ko. vuosien Varhe-maksuista. 10 (32)
3. Henkilöstön työpanos 3.1 Henkilötyövuodet ja työpanokset Henkilötyövuosi on yhtä suuri kuin seurantajakson aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrä (kaikki vuosityöntekijöiksi muutettuna). Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Osan vuotta kestänyt tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Sairaanhoitopiirissä on siirrytty 1.1.2011 alkaen noudattamaan valtakunnallisten suositusten mukaisia raporttisisältöjä käsitteiden työpanos ja henkilötyövuodet osalta. Henkilötyövuodet 2010 2011 toimialueittain Toimialue 2010 2011 Hallintokeskus 129,8 149,3 Huoltokeskus 421,58 549,2 Konservatiivisen hoidon toimialue 548,39 779,29 Operatiivisen hoidon toimialue 606,13 892,04 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 83,04 164,17 Liikelaitos SataDiag 256,83 343,81 Psykiatrisen hoidon tulosalue 383,12 560,11 Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa 541 Koko sairaanhoitopiiri 2411,09 3978,9 Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina 2010-2011 toimialueittain Toimialue 2010 2011 Hallintokeskus 130,5 73,56 Huoltokeskus 418,2 302 Konservatiivisen hoidon toimialue 552,6 414 Operatiivisen hoidon toimialue 609,8 463,6 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 81 90,6 Liikelaitos SataDiag 257,6 176 Psykiatrisen hoidon tulosalue 393,9 273,2 Sosiaalipalvelujen toimialue* tietoja ei saatavissa 313,1 Koko sairaanhoitopiiri 2443,6 2106,06 11 (32)
3.2 Poissaolot Kaikkien poissaolojen määrä on vähentynyt 4,5 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Kaikki poissaolot 2010 2011 toimialueittain päivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Toimialue 2010 2011 Muutos 2010/2011 % Hallintokeskus 12 807 11 754-8,2 Huoltokeskus 39 417 38 735-1,7 Konservatiivinen toimialue 71 921 66 220-7,9 Operatiivinen toimialue 79 676 76 789-3,6 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 9 554 14 486 +51,6 Liikelaitos SataDiag 30 914 29 818-3,5 Psykiatrian tulosalue 45 732 40 263-12,0 Sosiaalipalvelujen toimialue 32 376 29 712-8,2 Yhteensä 322 397 307 777-4,5 Koko henkilöstön poissaolopäivät lajeittain ja toimialueittain 2010 2011 Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisääteiset Muut Toimialue Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät Päivät 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2011 Hallintokeskus 6 875 6123 2662 2617 1807 1476 1538 Huoltokeskus 22015 23105 11653 10676 3957 2210 2744 Konservatiivisen hoidon toimialue 29997 31881 11681 11661 19416 14833 7845 Operatiivisen hoidon toimialue Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Liikelaitos Sata- Diag 35663 36572 13293 14704 17273 13981 11532 4057 5062 1849 3864 2126 3559 2001 15106 14722 5772 5978 7250 5326 3792 Psykiatrisen hoidon toimialue 19912 20480 6500 8110 8946 4826 6847 Sosiaalipalvelujen 13048 12241 6637 7063 8059 6634 3774 toimialue Yhteensä 146673 150186 60047 64673 68834 52845 40073 Vertailtaessa poissaolopäiviä vuoteen 2010 on lakisääteisten poissaolojen määrä laskenut 23,2 prosenttia, sairauspoissaolopäivien määrä on noussut 7,7 prosenttia. Vuosilomapäivien määrä on noussut 2,4 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. 12 (32)
3.3 Sairastavuus Koko henkilöstöllä oli sairauspäiviä 64673, joka on 4626 päivää ja 7,7 % enemmän kuin vuonna 2010. Koko henkilöstön sairastavuus toimialueittain 2010 2011 (vakinaiset ja määräaikaiset) Toimialue 2010 2011 2011 2010/2011 Päiviä Päiviä Muutos Muutos % Päiviä Hallintokeskus 2 662 2617-45 -1,69 Huoltokeskus 11 653 10676-977 -8,38 Konservatiivisen hoidon toimialue 11 681 11661-20 -0,17 Operatiivisen hoidon toimialue 13 293 14704 1411 +10,61 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 1 849 3864 2015 +108,98 Liikelaitos SataDiag 5 772 5978 206 +3,57 Psykiatrisen hoidon toimialue 6 500 8110 1610 +24,77 Sosiaalipalvelujen toimialue 6 637 7063 426 +6,42 Yhteensä 60 047 64673 4626 +7,70 Kun tarkastellaan toimialueittaista sairauspoissaolojen lukumäärää toimialueen koko henkilöstöstä, on sairauspoissaolopäivien määrä kasvanut eniten Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella (108,98 %) ja Psykiatrisen hoidon toimialueella (24,77%). Ensihoidon ja päivystyksen toimialueella tapahtui organisaatiomuutos vuoden 2011 alussa, joka lisäsi henkilöstömäärää. Vähennystä sairauspoissaoloissa on tapahtunut eniten Huoltokeskuksessa (-8,38%). 13 (32)
4. Osaamisen kehittäminen 4.1 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarvelähtöistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö osallistui itse järjestettyyn sisäiseen koulutukseen sekä alueen koulutusorganisaatioiden järjestämään ulkoiseen koulutukseen. Sen lisäksi koulutustarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan henkilökunta osallistui valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteutettuihin koulutuksiin. Sairaanhoitopiirin oma koulutustoiminta ja siihen osallistuminen oli aikaisempien vuosien tapaan aktiivista. Sisäisiä koulutuksia toteutettiin kaikilla toimialueilla. Koulutuspalvelut -yksikkö järjesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 102 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 2571 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 6261). Järjestetyn alueellisen koulutuksen määrä lisääntyi 16 % ja kokonaisosallistujamäärä kasvoi 9 %. Alueellisissa koulutuksissa oli koulutuksen aiheesta, sisällöstä ja kohderyhmästä riippuen eri tavoin osallistujia. Yli sata osallistujaa keräsi koulutukset Iäkäs päivystyspotilaana, Ajankohtaista infektiotaudeista, Verkostopäivä kuntoutuksen asiakastyöryhmille ajankohtaista asioita nuorten kuntoutusyhteistyössä, Alueellinen diabeteskoulutus, Epävakaan persoonallisuushäiriön hoito, Kiintymyssuhdetrauma ja sen hoitoperiaatteita, Potilaan lääkitseminen suonensisäisesti, Uudet elvytysohjeet, AAC johdatus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin maailmaan, Alueellinen haavakoulutus, Hätätilapotilaan hoito, Lasta Lyömätön Satakunta, Osastonsihteereiden alueellinen koulutus, Suusairauksien alueellinen koulutus, Katetripotilaan hoito ja ohjaus, Psykiatristen potilaiden unettomuus ja sen hoito sekä Paino puheeksi. Suuri osa koulutuksista järjestettiin luento-opetuksena. Koulutusta toteutettiin kuitenkin myös pienryhmissä monimuotoisin menetelmin. Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisääntyi myös edelleen selvästi. Henkilökunnasta 85,1 % osallistui täydennyskoulutukseen. Edellisvuoteen verrattuna aikaisempaa useampi pääsi koulutuksiin, sillä osallistuneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä lisääntyi (4,5 %). Täydennyskoulutusten kesto vastaavasti lyheni. Keskimäärin kukin osallistuja oli koulutuksessa edellisvuoden neljän päivän sijasta 3,7 päivää. Eri ammattiryhmiin kuuluvien kohdalla täydennyskoulutuspäivien määrissä oli edellisvuosien tapaan selviä eroja (2,3 6,7 päivää). Täydennyskoulutuspäiviä kertyi yhteensä 11 642, joten ne vähenivät hieman (-2 %). Sisäisiin koulutuksiin osallistumisen osuus pieneni (-11,8 %). Vastaavasti ulkoisiin koulutuksiin osallistuminen kasvoi (7,9 %). Koulutusta kuvaavat luvut esitetään taulukoissa. Tiedot on kerätty Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuodesta 2008 alkaen käytössä olleesta HRM -koulutushallintajärjestelmästä. Sosiaalipalvelujen toimialueella on myös otettu kuluvan vuoden aikana koulutushallintajärjestelmä käyttöön, joten kaikki koulutustiedot on nyt tuotettu samasta järjestelmästä. 14 (32)
Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina 2010 ja 2011 2010 2011 Muutos 2010/2011 % Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) 5 958 5253-11,8 % Ulkoiset koulutuspäivät 5 923 6389 +7,9 % Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä 11 881 11642-2,0 % Täydennyskoulutukseen osallistuneet ja täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä vuosina 2010 2011 Lääkärit ja hammaslääkärit Henkilöstön määrä Täydennyskoulutukseen osallistuneet Koulutuksiin osallistuneet % koko henkilökunnasta Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin/ osallistuja 2010 2011 2010 2011 2010 2011 2010 2011 300 286 259 275 86,3 96,2 7,1 6,7 Sosiaalityöntekijät 33 35 30 31 90,9 88,6 4,7 5,4 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö 113 135 109 111 96,5 82,2 6,2 5,9 1650 1557 1522 1545 92,2 99,2 4,0 3,9 497 530 394 498 79,3 94,0 3,0 2,8 1115 1143 673 677 60,4 59,2 2,9 2,3 Yhteensä 3708 3686 2987 3137 80,6 85,1 4,0 3,7 15 (32)
Koulutukset aiheluokittain 2011 1% 43% 6% Hallintoon ja talouteen liittyvä koulutus Potilaan/asiakkaan hoitoon ja tutkimiseen liittyvä koulutus Tukipalveluihin liittyvä koulutus 44% Muu ammattiin tai työtehtäviin liittyvä koulutus Muu koulutus (mm. työsuojelu- ja luottamusmieskoulutus) 6% 4.2 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen tarkoituksena on arvioida työn tuloksia ja suoriutumista, selkiyttää tehtävänkuvaa ja roolia, antaa molemminpuolista palautetta, määritellä työn tavoitteet ja päämäärät, tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia toimenpiteistä sekä yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2011 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 50 prosentin vähintään 6 kuukautta palveluksessa olevan kanssa. Vuoden 2011 aikana käytiin 1784 kehityskeskustelua. Kehityskeskustelujen toteutumaprosentti oli 52. Käydyt kehityskeskustelut 2011 toimialueittain Henkilömäärä keskustelut lut % tunteina Käydyt Keskuste- Käytetty aika Toimialue Hallintokeskus 127 101 80 118,1 Huoltokeskus 488 274 56 370,6 Konservatiivisen hoidon toimialue 730 367 50 428,1 Operatiivisen hoidon toimialue 864 322 37 339,9 Ensihoidon ja päivystyksen toimialue 102 16 16 18,5 Liikelaitos SataDiag 339 200 59 261,9 Psykiatrisen hoidon toimialue 480 247 51 314,7 Sosiaalipalvelujen toimialue 296 257 87 415,8 Koko sairaanhoitopiiri 3426 1784 52 2267,6 16 (32)
4.3 Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen Hoitohenkilökunnan perehdytykseen on otettu käyttöön yhtenäinen perehdytysdokumentti. Dokumentin yhteisten ja yleisten osien sisältöjen linkittäminen sähköisessä muodossa on käynnistetty. Projekti jatkuu vuonna 2012. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) 627 7887 tai 044 707 7887 Verkko-oppimisympäristön käyttöönotto Otettiin käyttöön alueellinen verkko-oppimisympäristö Moodle, jonka kautta henkilöstön on mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan, levittää hyviä käytäntöjä ja ylläpitää erilaisia interaktiivisia verkostoja. Verkko-oppimisympäristö tarjoaa koulutukselle ja tutkimukselle yhteistyöfoorumin sairaanhoitopiirin alueella. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Pirjo Aho, puhelin (02) 627 7792 tai 044 707 7792 Lääkehoidon osaamisen varmistaminen LOVe -lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkossa koulutus- ja osaamisen arviointimateriaalin käyttöönotto on käynnistynyt. Käytön laajentaminen sekä sairaanhoitopiirin henkilöstön keskuudessa että alueen perusterveydenhuollossa jatkuu vuonna 2012. Lisätietoja: LOVe-projektisuunnittelija Anna-Kaisa Kautto, puhelin 040 707 6950 ja koulutuspäällikkö Pirjo Aho, puhelin (02) 627 7792 tai 044 707 7792 Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen, VeTePO -hanke Valtakunnallisen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hankkeen osahanke, VeTePO, jossa tavoitteena oli potilasohjauskäytänteiden kehittämisen lisäksi myös hoitohenkilökunnan potilasohjausvalmiuksien vahvistaminen, päättyi syksyllä 2011. Hankkeen yhteydessä käynnistettiin Taitava potilasohjaaja -koulutus yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa. Koulutus jatkuu vielä keväällä 2012. Lisätietoja: projektipäällikkö Silja Iltanen, puhelin 044 707 9773 kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) 627 7887 tai 044 707 7887 Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, VeTeHH -osahanke VeTe- hankkeen Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta, VeTeHH- osahankkeen tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta. Riittävä, osaava ja työssä viihtyvä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta keskeinen tekijä. Osahankkeen tarkoituksena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tunnuslukujen kerääminen eri järjestelmistä osoittautui valtakunnallisesti haasteelliseksi tehtäväksi. Tietoja saatiin kaikista mukana olleista organisaatioista. Satakunnan keskussairaalan kirurgian ja neurologian poliklinikoilla toiminnat jaettiin vastaanottotyypeittäin. Tämän lisäksi hoitajapoliklinikkatyöskentelyä tarkasteltiin tarkemmin ja tuotiin näkyväksi hoitajien osuutta polikliinisen potilaan hoitotyössä. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) 627 7887 tai 044 707 7887 tai suunnittelija Piia Astila-Ketonen, puhelin 044 707 7886 Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoitopiirissä hanke 2009-2011 Hanke oli Turun ammattikorkeakoulun johtama kehittämishanke, jossa muina toimijoina olivat Varsinais Suomen sairaanhoitopiiri, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Hanke keskittyi ensihoidon ja päivystyksen toimialueelle sekä SataDiag liikelaitokseen. Hankkeessa 17 (32)
selvitettiin uuden selviämishoitoyksikön toiminnan vaatimaa osaamista sekä yleisesti päivystystoiminnan edellyttämää sairaanhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien tulevaisuuden osaamista. Tuotoksena syntyi selviämishoitoyksikön osaamisen kuvaus sekä osaamisen arviointimalli sekä patologian yksikön laboratoriohoitajien osaamisen kuvausmalli. Lisätietoja: kehittämisylihoitaja Marita Koivunen, puhelin (02) 627 7887 tai 044 707 7887 4.4 Viestintä Viikkotiedote Kesti Sairaanhoitopiirin sisäinen viikkotiedote Kesti ilmestyi 50 kertaa. Viikkotiedote sisälsi toimialueiden ja yksiköiden sekä ammattijärjestöjen toimintaan liittyviä ilmoituksia ja tiedotteita, henkilökuntakerho Vaparin tiedotteita sekä koulutusyksikön koosteen sisäisistä, alueellisista ja ulkoisista koulutuksista. Tiedote ilmestyi perjantaisin ja se oli luettavissa Hiisinetissä. Lisäksi viikkotiedotetta kopioitiin keskussairaalan monistuskeskuksessa (250 kappaletta/numero) jaettavaksi niihin yksiköihin, jotka halusivat saada tiedotteen paperijakeluna. Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli ja Lasten Vinkkeli Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli ilmestyi kaksi kertaa, toukokuun alussa ja joulukuun alussa. Lehden painosmäärä oli 5 500 kappaletta. Noin 4000 lehteä jaettiin osoitepostituksena henkilökunnalle, luottamushenkilöille, kuntapäättäjille, alueen terveyskeskuksiin, muihin sairaanhoitopiireihin ja yhteistyökumppaneille. Lehtiä jaettiin myös sairaanhoitopiirin toimintayksiköihin henkilöstön ja potilaiden/asiakkaiden luettavaksi ja lisäksi sitä käytettiin rekrytointimateriaalina. Lehdet olivat laajuudeltaan 32- ja 36-sivua. Kevään numeron keskiaukeamalle liitettiin sairaanhoitopiirin esite Nouse kanssamme huipulle. Kertaluonteisesti elokuussa ilmestynyt tiedotuslehti Pohjois-Satakunnan Vinkkeli julkaistiin 8- sivuisena tabloidilehtenä. Lehden painos oli 11 200 kappaletta ja se jaettiin Kankaanpään, Jämijärven, Honkajoen, Karvian ja Siikaisten kuntien talouksiin. Toukokuussa julkaistiin lapsipotilaille ja vierailijoille tarkoitettu 12-sivuinen puuhalehtinen Lasten Vinkkeli. Lehden piirrokset ja tehtävät suunnitteli ja toteutti kuvittaja-graafikko Tiina Ebid. Lehteä painettiin 5000 kappaletta ja siihen kuului kuuden puuvärikynän paketti. Sairaanhoitopiirin yksiköt saivat tilata lehteä logistiikkakeskuksesta. Lisätietoja: viestintäsihteeri Taru Tolppo, puhelin (02) 627 7784 tai 044 707 7784 18 (32)
5. Henkilöstöinvestoinnit 5.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Näitä ovat mm. palkat, palkkiot ja henkilöstösivukulut sekä eläkekulut ja muut kulut. 2009 2010 2011 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 120 196 092 124 378 740 133 427 248 Lääkärihenkilöstö 19 276 565 20 370 288 23 393 472 Vakinaiset 12 577 166 13 104 361 13 736 393 Vuosilomasijaiset 0 12 115 10 250 Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset 499 071 573 636 467 259 Määräaikaiset sijaiset 1 688 695 1 921 891 2 263 669 Lisätyöt 384 243 532 649 942 977 Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoja aloitetoiminta 0 2 450 0 Erilliskorvaukset 3 942 790 4 020 973 5 771 138 Todistus- ja lausuntopalkkiot 184 439 201 992 201 785 Erikoismaksuluokan palkkiot 162 220 0 Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 47 992 497 50 489 930 54 029 767 Vakinaiset, sairaanhoitajat 33 959 986 35 410 875 37 711 867 Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) 2 679 505 2 716 701 3 033 679 Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat 754 687 799 369 871 547 Muut määräaikaiset sijaiset 4 010 922 4 201 674 4 548 983 Työllisyysvaroin palkatut / sh:t ja vastaavat 0 0 550 Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento ja aloite- ym. palkkiot 180 1 493 25 771 Kiertävät varahenkilöt 812 749 1 016 437 1 028 525 Erilliskorvaukset 5 774 422 6 343 383 6 808 844 Ulkopuoliset palkkiot 536 006 510 083 775 558 Konsultaatiot 457 360 423 759 561 843 Työnohjaus 6 630 4 090 2 614 Asiantuntijapalkkiot 51 416 54 170 165 247 Luentopalkkiot, ulkopuoliset 18 540 25 484 38 599 Muut ulkopuoliset palkkiot 2 060 2 580 7 255 Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. 19 (32)
jatkuu edelliseltä sivulta 2009 2010 2011 Henkilöstökorvaukset - 2 044 114-2 424 899-2 529 690 Sairausvakuutuskorvaukset - 1 781 435-2 152 286-2 202 941 Tapaturmakorvaukset - 225 182-207 219-214 512 Muut henkilöstömenojen korjauserät - 37 497-65 394-112 237 Laitoshuoltajat 6 978 941 7 317 747 7 490 212 Vakinaiset 5 020 923 5 222 012 5 308 451 Sisäiset sijaiset 23 364 21 772 44 337 Ylimääräiset 27 011 25 063 20 602 Muut määräaikaiset 964 231 1 040 949 1 001 945 Kiertävät varahenkilöt 219 394 216 659 341 469 Erilliskorvaukset 724 019 791 292 773 409 Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat 636 0 0 Jaksotetut palkat ja palkkiot 1 131 836 752 431 3 458 566 Muu henkilöstö 46 259 908 47 303 333 46 752 623 Vakinaiset 33 771 499 34 892 967 33 637 838 Sisäiset sijaiset 558 306 554 120 1 304 735 Ylimääräiset 1 428 093 1 258 626 1 590 409 Muut määräaikaiset 5 451 861 5 211 606 4 864 055 Työllisyysvaroin palkatut 112 533 110 612 215 964 Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoym. palkkiot 180 2 810 10 144 Kiertävät varahenkilöt 391 178 460 826 493 636 Erilliskorvaukset 3 582 234 3 904 786 3 819 108 Tunti- ja urakkapalkat 964 025 906 981 816 735 Luottamusmieshenkilöstö 63 817 59 827 56 739 Kokouspalkkiot 50 234 50 128 45 727 Ansionmenetyskorvaukset 7 621 3 549 4 615 Muut palkkamenot 5 963 6 150 6 398 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 120 196 092 124 378 740 133 427 28 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 15,8 3,5 7,3 HENKILÖSTÖSIVUKULUT 34 008 539 34 107 301 36 685 222 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 16,3 0,3 7,5 20 (32)
5.2 Työterveyspalvelut Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyshuoltolakiin, muihin työterveyshuollon toimintaa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin sekä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteisiin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin sisäisiin toimintaohjeisiin. Työterveyshuollon toiminta tukee shp:n toimintasuunnitelmassa henkilöstölle asetettuja tavoitteita terveyden ja työkyvyn osalta eri yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on kokonaisvaltainen, shp:n muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä terveyden edistäminen ja terveysriskien torjunta. Työterveyshuoltoa on toteutettu toimintasuunnitelman mukaisesti. Sairaanhoitopiirin työterveysasemat muodostavat hallinnollisesti yhden kokonaisuuden. Työterveyspalvelut kuuluu Henkilöstö- ja laskentakeskukseen. Työterveysasemat sijaitsevat Satakunnan keskussairaalassa Porissa, Harjavallan sairaalassa, Rauman aluesairaalassa sekä Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa Ulvilassa vastaten kyseisten toimialueiden henkilöstön työterveyshuoltopalveluista. Työterveysyksikön toiminnasta vastasi vastaava työterveyslääkäri Katve Kontturi. Työterveyshenkilöstöön kuului 2 työterveyslääkäriä, 8½ työterveyshoitajaa, 3 työfysioterapeuttia ja 1½ osastosihteeriä. Työterveyslääkäreiden avoimia vakansseja ei ole satu täytettyä jatkuvasta hausta huolimatta. Osa työterveyslääkäreiden työpanoksesta on hoidettu ostopalvelulääkäreillä. Lääkäreiden vajaus on vaikuttanut palveluiden saatavuuteen. Osa työterveyshuollonpalveluista ostettiin työyksikköjen sijaintikuntien terveyskeskuksista. Työterveyspalveluihin olivat oikeutettuja kaikki 3686 työ- tai virkasuhteessa olevaa työntekijää. Työterveyshenkilöstöstä työterveyslääkärien ja työterveyshoitajien vastuualueet oli jaettu toimialueiden mukaisesti. Työterveyshuolto toimi moniammatillisena työryhmänä, johon kuuluivat työterveyslääkäri, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti. Työterveyshuollon tiimit suunnittelivat ja toteuttivat työterveyshuoltotoimintaa yhteistyössä työyksiköiden esimiesten ja henkilöstön kanssa. Työterveyspalveluiden henkilöstö kouluttautui työlähtöisen toimintamallin menetelmiin. Tutkimme, miten työntekijöiden terveystarkastuksissa asioita voisi lähestyä aiempaa enemmän työn näkökulmasta. Kehittämistyön tuloksena valmistui enemmän työn näkökulmasta lähestyvä terveystarkastuslomake työterveyshoitajien käyttöön. Henkilökunta osallistui sekä sisäisiin että ulkoisiin koulutuksiin. Työterveyshuollon toiminnan kirjaukseen ja seurantaan käytettiin TT2000+- tietojärjestelmää. Raporttien avulla on voitu seurata työterveyshuollon toiminnan tunnuslukuja. Henkilöstön sairauspoissaoloraportteja diagnoosiryhmittäin toimitetaan toimialueille kuuden kuukauden välein. Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto Työpaikkaselvitykset tunteina Tietojen antaminen ja ohjaus tunteina 2010 2011 2010 2011 Työterveyslääkärit 100,5 39,5 53,5 45,5 Työterveyshoitajat 309,5 324,0 80 152,5 Työfysioterapeutit 361,5 388,5 307 165,0 Työterveyslääkärit, työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit tekivät työpaikkaselvityksiä yhteistyössä työsuojelun asiantuntijoiden kanssa mm. riskin arviointiin tai toiminnan muutoksiin liittyen. Työyksikkökohtaisten terveystarkastusten yhteydessä tehtiin työpaikkaselvitys. Lisäksi työfysioterapeutit teki- 21 (32)
vät työergonomiaan liittyviä työpaikkaselvityksiä ja siihen liittyvää neuvontaa ja ohjausta terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työterveyshuollosta työterveyslääkäri ja /tai -hoitaja osallistui työsuojelujaoston kokouksiin ja yhteistyötä oli paljon erilaisista asioista. Työterveyshuollon henkilöstö osallistui mm. seuraaviin työryhmiin: - sisäilma, työhyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, hygienia, yhteistoiminta, päihdetyö, varhainen tuki, sairauspoissaolo-käytännöt, terveyden edistäminen Terveystarkastukset Terveystarkastukset kpl 2010 2011 Työterveyslääkärit 358 557 Työterveyshoitajat 1331 1285 Työfysioterapeutit 1227 1053 Terveystarkastukset muodostuivat työhönsijoitus- ja lakisääteisistä terveystarkastuksista. Lisäksi suunnattuja terveystarkastuksia toteutettiin työpaikkakohtaisesti, jolloin työyksikön kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua terveystarkastukseen. Työntekijät ovat myös itse voineet tarvittaessa hakeutua terveystarkastukseen. Työkyvyn tukea tarvittavat terveystarkastukset toteutettiin sekä yksilö vastaanotoilla että moniammatillisesti. Työfysioterapeutit suorittivat kuntotestauksia terveystarkastuksiin liittyen. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta ASLAK -kursseja (10 kuntoutujaa/kurssi) sairaanhoitopiirin henkilökunnalle Kela myönsi 2 kpl vuodelle 2011, joista yksi kurssi hoitajille ja yksi kurssi laitoshuoltajille. Lisäksi työntekijöitä ohjattiin yksilökuntoutuksiin. Työterveyshuolto osallistui työterveysneuvotteluihin ja työkokeilujärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan. Yhteistyötä mm. Kelan ja Kevan kanssa. Työfysioterapeutit järjestivät yksilöohjauksien lisäksi pitempikestoista siirto- ja nostokoulutusta henkilöstölle. Infektioyksikön järjestämässä rokotuskampanjassa työterveyshuolto vastasi henkilöstön kausiinfluenssarokotuksista. Rokotuksia annettiin 1025 kpl (878 kpl/ v. 2010). Lisäksi muita rokotuksia 560 kpl (582 kpl/ v. 2010). Sairaanhoito Sairaanhoitokäynnit kpl 2010 2011 Työterveyslääkärit 5319 4701 Työterveyshoitajat 9291 9168 22 (32)
Työterveyspalveluiden sairaanhoito oli työterveyspainotteista yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Ensisijaisesti pyrittiin vaikuttamaan työstä johtuvien tai pitkäaikaisesti työkykyyn vaikuttavien sairauksien hoitoon ja seurantaan. Puhelinpalvelu Puhelinpalvelut kpl 2010 2011 Työterveyslääkärit 3988 3222 Työterveyshoitajat 5234 5154 Työfysioterapeutit 126 101 Työterveyshuollon henkilöstön tavoittamista pyrittiin parantamaan varaamalla työterveyshoitajille säännöllisempiä puhelinaikoja. Työterveyspalveluiden toimintakulut vuoden 2011 tilinpäätöksessä olivat kokonaisuudessaan 1 651 057,66 (v. 2010 1 335 177,11 ). Toimintakulujen mukaan noin 30 % (37% / v. 2010) oli ennalta ehkäisevää työterveyshuoltotyötä ja noin 70 % (63% / v. 2010) muuta terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa. Työterveyslääkäreiden toimintakuluista noin 13 % (17% / v. 2010) ja työterveyshoitajien noin 60 % (48% / v. 2010) oli ennalta ehkäisevää työterveyshuoltotyötä. 5.3 Työsuojelu Työsuojelun perustehtävänä on ylläpitää ja edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Työturvallisuuden toteutumisesta vastaavat toimialueiden ja liikelaitoksen johto yhdessä sairaanhoitopiirin johtoryhmän, vastuualueiden sekä työyksikköjen esimiesten kanssa. Työturvallisuuslain edellyttämää työolosuhteiden jatkuvaa tarkkailua toteuttaa jokainen esimies. Johdon tukena ja asiantuntijoina toimivat työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto sekä sairaanhoitopiirin muut asiantuntijatahot. Työntekijöiden velvollisuutena on noudattaa ohjeita ja neuvoja, toimia saamansa perehdytyksen mukaisesti sekä kertoa havaitsemistaan puutteista tai epäkohdista esimiehelleen. Satakunnan sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelma päivitettiin kaudelle 2011 2013. Työhyvinvointiohjelmaan on kirjattu tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita seuraaville aihealueille: työympäristön kehittämistoimenpiteet, toimintakykyä ja terveyttä edistävät toimenpiteet, osaamisen varmistaminen, työn ja työyhteisön kehittäminen sekä johtaminen. Työsuojeluorganisaatio toimii aktiivisesti työhyvinvointiohjelman toimenpiteiden toteuttamisessa yhdessä toimialueiden ja liikelaitoksen johdon sekä muiden tukitahojen kanssa. Riskien arviointiprosessi valmistui vuonna 2010. Vuoden 2011 aikana riskinarvioinnin tuloksia käytettiin apuna mm. työpaikkaselvityksissä sekä läheltä piti -tilanteiden selvittämisessä. Sairaanhoitopiirissä keskeiset henkilöriskit liittyvät erilaisiin nostoihin ja siirtoihin. Myös väkivallan uhka potilailta ja omaisilta on yksi riskitekijä, johon on vuoden 2011 aikana pureuduttu työväkivallan hankkeen avulla. Myös henkiset 23 (32)
kuormitustekijät aiheuttivat paljon keskustelua työyksiköissä osin kiireen, ajoittaisen työmäärän suuruuden sekä ihmissuhdekuormituksen vuoksi. Kemikaalilainsäädäntö on päivittynyt vuonna 2007 olevalla REACH -kemikaaliasetuksella, joka velvoittaa työnantajia edelleen raportoimaan kemikaalien käytön haitoista aineiden valmistajia ja maahantuojia. Vuonna 2011 sairaanhoitopiiriin saatiin aluksi kokopäivätoiminen kemikaalivastaava Mari Hankaniemi. Satakunnan sairaanhoitopiiriin sisäilmatyöryhmä toimii moniammatillisena asiantuntijaelimenä tuottaen johdolle tarvittavaa tietoa työympäristön tilasta. Sisäilmatyöryhmässä ovat edustettuina tekniikan kiinteistöhuoltopäälliköt sekä LVI-käyttöpäälliköt, työterveyshuolto, työsuojelu, siivouskeskus sekä infektioyksikkö yhdessä toimialueiden ja liikelaitoksen johdon kanssa. Toimintatapa on, että korjaustoimet aloitetaan nopealla aikataululla. Tekniikka on hankkinut yhteensä 16 ilmanpuhdistinta, joiden avulla pyritään helpottamaan henkilöstön oireilua ennen korjaustoimia. Sisäilmatyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kahdesti ns. isona kokoonpanona. Työyksikkötasoisia palavereita pidettiin vuoden 2011 aikana vain 9 kpl, kun vuonna 2010 niitä pidettiin 32. Vuonna 2011 pidettiin yksi Työturvallisuuskorttikurssi Antinkartanossa, johon osallistui 26 työntekijää. Tämän lisäksi pidettiin kaksi täydennyskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 20 työntekijää. Vuoden 2011 aikana Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastuksia on ollut kolme: 1) 11.11.2011 pidetyt käynnit lastenpsykiatrissa Porissa, 2) osasto 23:lla sekä 3) 43:lla Harjavallan sairaalassa. Työsuojelu organisoi vuoden 2011 aikana seuraavat kampanjat: - helmikuu 2011 liukuesteet jalkineisiin - maaliskuu 2011 terveysliikuntaa - huhti-toukokuussa 2011 Jalkaterveys ja työ -koulutukset - toukokuu 2011 ESD -työkenkäkokeilu Satakunnan keskussairaalan muutamissa yksiköissä (jatkuu 2012 kesään saakka) - marraskuu 2011 heijastinkampanja Sairaanhoitopiirissä aloitettiin 1.1.2011 työturvallisuusilmoitusten ilmoittaminen HaiPro - järjestelmässä. Työturvallisuusilmoitukset sisältävät kaikki läheltä piti -ilmoitukset sekä uhka- ja vaaratilanneilmoitukset. Aiemmin käytetyt lomakkeet poistettiin. Taulukossa 1. on esitelty työturvallisuusilmoitusten lukumäärät sekä käsittelyn tasot toimialueittain. TAULUKKO 1. Sairaanhoitopiirin työturvallisuusilmoitukset vuodelta 2011 toimialueittain. HaiProilmoitukset/ toimialue hlöstömäärät toteutuma 2011 suhde hlöstömäärään % informaation % taso nyt* 24 (32) vähintään informaatioon johtaneiden tapahtumien lkm Hall.kesk. 172 2 1,1 1 50 50 Oper. 851 72 8,4 30 60,5 16,6 Kons. 764 80 10,4 29 36,2 13,7 EA 111 78 70,2 5 6,4 14,1 SataDiag 340 18 5,8 5 27,7 22,2 Huolto 531 13 0,02 2 15,3 7,6 Psyk. 518 167 32,7 115 68,8 2,3 Sos. 421 722 322 418 57,8 6 Yhteensä / ka 3708 1155 31,1 605 40,33 16,56 vähintään ylemmälle tasolle viety tai kehittämistoimenpiteen suunnittelu%**
*tässä ne prosentit, jossa on vain informoitu tapahtuneesta ** tässä ne prosentit, jossa tehty joko kehittämistoimenpide tai siirretty ylemmälle tasolle Vuonna 2011 aikana henkilöstö opetteli tapahtumailmoitusten tekoa HaiProon ja vuoden aikana tehtiin 1155 työturvallisuusilmoitusta. Tapahtumista 838 oli läheltä piti -tilanteita (72,5%) ja 316 oli tapaturmailmoituksia, joista ei seurannut sairaanhoitoa. Yleisin tapahtumapaikka läheltä piti tilanteille oli potilashuone (25%), päiväsali (14,2%), käytävä (14,1%), WC- tai pesutilat (8,6%) sekä piha-alueet (7,2%). Vaaratyypeittäin vertailtaessa yli kaksi kolmasosaa kaikista työturvallisuusilmoituksista oli väkivaltatilanteita. Toiseksi yleisimpänä olivat äkilliset fyysiset/henkiset kuormitustilanteet, joita oli 7,4% kaikista tapahtumista. Kolmantena olivat erilaiset läheltä piti liukastumiset, kompastumiset tai kaatumiset, joita oli noin 7% kaikista tapahtumista. Noin puolessa tapahtumista paikalle kutsuttiin omaa henkilökuntaa ja joka kymmenennessä tapahtumassa apua saatiin toisesta yksiköstä. Vartija oli käytettävissä ainoastaan 6,7%:ssa tilanteista. Hälytyslaitetta käytettiin ainoastaan 68:ssa tapahtumassa (5,9%). Noin puolet tapahtumista olivat potilaan tai läheisten aiheuttamia. 11% tapahtumista olivat sellaisia, joissa ei tunnistettu myötävaikuttavia tekijöitä, eli kyseessä oli ns. normaali tilanne. 7% tapahtumista oli erilaisten toimintatapojen vuoksi tulleita tilanteita. 5% tapahtumista olisi ollut vältettävissä paremmalla kommunikaatiolla ja tiedottamisella. Vuonna 2011 sairaanhoitopiirissä todettiin seitsemän ammattitautia, joista neljä tapausta oli ammattiihottumia ja kaksi meluvammaa. Yksi ammattitauti oli ei-ammattiastma. Kunta-alalla ammattitauteja todettiin vuonna 2009 4% kaikista työtapaturmista, kun sairaanhoitopiirin vastaava luku oli 1,9%. Pohjola korvasi vuonna 2011 yhteensä 112 työliikennetapaturmaa sekä 255 työtapaturmaa kokonaismäärän ollessa 367. Ohimeneviä korvauksia näistä maksettiin yhteensä 352 439 euroa (vuonna 2010 maksettiin 246 193e). Sairauspäiviä tapaturmista aiheutui yhteensä 1714 päivää (vuonna 2010 oli 2804 päivää). Korvaukset kasvoivat 31% mutta sairauspäivät vähenivät 39%. Kunta-alan työliikennetapaturmien osuus kaikista työtapaturmista oli vuonna 2009 3,8%, kun sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli 20,4%. Yli neljän vuorokauden pituisia sairauspoissaoloja työliikennetapaturmissa oli 23 eli 20,5% (vuonna 2010 26%). Valtakunnallisessa vertailussa (Tapaturmavakuutusten liitto 2009) terveydenhuollon työliikennetapaturmien keskimääräinen sairauspoissaolopäiväluku on 30,9. Satakunnan sairaanhoitopiirissä työliikennetapaturmien sairauspäiviä per vahinko oli vuonna 2011 yhteensä 4,85 päivää. Työtapaturmissa yli neljän vuorokauden pituisia poissaoloja oli 38 vahingossa eli noin 10% (v. 2010 18%) tapaturmista aiheutti yli neljän päivän poissaolon. Yhtään poissaolopäivää ei tullut 211 tapaturmaan, joista 74 oli neulanpistotapaturmia. Vamman laadun mukaan luokiteltuna eniten vammoja tuli haavoina joita oli 110 kpl, kun vuonna 2010 niitä oli ollut (121 vahinkoa), seuraavaksi yleisin oli nyrjähdykset tai sijoiltaanmenot, joissa oli 78 vahinkoa (v. 2010 56 vahinkoa). Työliikennetapaturmissa eniten vahinkoja tuli jalkojen alueelle, yleisin vamman laatu olikin liukastumiset, joita sattui vuonna 2011 90, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 53. Nousua oli siis 59%, mutta sairauspäiviä syntyi vuonna 2011 (446 päivää) vähemmän kuin vuonna 2010 (540 päivää). Korvauksia näistä maksettiin yhteensä 38 315 euroa kun vuonna 2010 maksettiin 52 925 euroa. Toiseksi yleisin vamman laatutyyppi oli työliikennetapaturmissa tärähdykset sekä muut sisäiset vammat. Eniten työliikennetapaturmia sattui joko jalan tai polkupyörällä liikkuessa, yhteensä 97 kpl, joista sairaspäiviä kertyi yhteensä 544. Huomattavaa on, että auton kanssa yhteentörmäykset puolittuivat 2010 2011 välillä 12:sta 6:een. 25 (32)
TAULUKKO 2. Työtapaturmien jakauma toimialueittain ja tapaturmalajeittain vuonna 2011. Pistostapaturmat Työliikennetapaturmat Työmatkat. pihan alueella Pot. Nostot Muut fyysiset vammat Kemialliset, fysikaaliset Biol. vv ja muu t 2 18 3 0 49 0 1 73 0 Uhka ja vaara Hall.kesk 0 4 5 0 5 0 0 14 0 Ensihoito ja päiv. 2 4 1 3 7 0 0 16 23 Kons ta 14 24 9 11 12 0 1 72 31 Oper ta 37 6 6 2 23 1 4 79 26 Psyk ta 6 5 5 0 13 0 3 34 114 Sos. Palv. 3 8 3 7 12 0 15 48 604 Huoltokeskus Liikelaitos 10 8 3 3 7 0 1 32 1 Yhteensä 74 75 37 26 129 1 26 367 799 Yht. Eniten tapaturmia tuli fyysisissä vammoissa (35,1%), joiden kokonaismäärä on yli kolmasosa kaikista sairaanhoitopiirille ilmoitetuista työtapaturmista. Seuraavaksi eniten tapaturmia sattui erilaisina työmatkatapaturmina joko pihassa (10%) tai työliikennetapaturmina (20%). Kolmantena olivat pistostapaturmat (20,1%), joiden lukumäärä liikkuu edellisvuosien tapaan kolmanneksi yleisimpänä tyyppinä, vaikka niiden kokonaismäärä onkin hienoisessa laskussa. Potilasnostoihin liittyvät tapaturmat ovat lisääntyneet 57% edellisvuodesta. Pidemmällä ajalla tarkasteltuna työtapaturmien lukumäärä on 320 370 välillä vuosittain. Kuvassa 2. on esitelty toimialuekohtaisia eroja työtapaturmien lukumäärissä vuosina 2004 2011. Vertailtaessa työtapaturmien lukumäärää toimialueittain voidaan todeta positiivista kehitystä huoltokeskuksessa, psykiatriassa sekä liikelaitoksessa. Konservatiivisen toimialueen lukua nostaa aiempaa runsaammat työliikennetapaturmat, vaikka muut tapaturmat ovat laskussa. Hallintokeskuksessa ja ensihoidon ja päivystyksen toimialueilla tapaturmien määrä oli myös nousussa. Sosiaalipalvelujen toimialueella sattui vuonna 2011 48 työtapaturmaa kun vuonna 2010 vastaava luku oli 36 kpl, nousua siis kolmasosan verran. Huomattavaa on myös, että näistä tapaturmista viisi olivat erittäin vakavia väkivaltatilanteita, joissa kaikissa sairauspoissaolopäivät olivat 50 220 päivän välillä. 26 (32)
KUVA 2. Työtapaturmien vertailu toimialueittain vuosien 2004 2011 välillä. Tapaturmataajuudella voidaan verrata työtapaturmien esiintyvyyttä suhteessa tehtyihin työtunteihin. Yleensä taajuus ilmoitetaan ainoastaan yli neljän päivän sairauspoissaolon aiheuttaneista tapaturmista, mutta taulukossa 5 on mukaan otettu kaikki tapaturmat. Taulukossa 3. on esitelty Satakunnan sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuonna 2011. Luvussa on mukana kaikki vuonna 2011 sairaanhoitopiirissä työskennelleet työntekijät (vakituisten lisäksi määräaikaiset sekä sijaiset). TAULUKKO 3. Tapaturmataajuus Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimialueittain vuonna 2011. Toimialue Hlöstömäärä 2011 Työtapaturmat 2011 Tehdyt työtunnit 2011 Tapaturmataajuus kaikki ilm. 2011 Tapaturmataajuus kaikki ilm. 2010 Operatiivinen ta 968 79 1226775 6,4 6,81 Konservatiivinen ta 814 72 1095565 6,5 5,85 Liikelaitos SataDiag 357 31 465861 6,6 7,19 Ensihoidon ja päivystyksen ta 182 16 239780 6,6 5,30 Hallintokeskus 149 14 193411 7,2 1,25 Psykiatrian ta 583 34 722939 4,7 6,95 Huoltokeskus 570 73 799268 9,1 9,49 Sosiaalipalvelujen ta 460 48 752144 6,3 - Yhteensä piiri 4083 367 5495743 6,6 6,83 Vaikka sairaanhoitopiirissä on sattunut työtapaturmia vuonna 2011 hieman enemmän kuin vuonna 2010, tapaturmataajuus on hieman laskusuunnassa johtuen suuremmasta työtuntimäärästä vuonna 2011. Tapaturmataajuus on pienentynyt operatiivisella ja psykiatrian toimialueella sekä liikelaitokses- 27 (32)
sa. Huomattavaa on hallintokeskuksen voimakas tapaturmataajuuden kasvu johtuen työliikennetapaturmien määrästä, samoin oli konservatiivisella toimialueella. Kunta-alan tapaturmataajuuden keskiarvo oli vuonna 2009 10,3. Työliikennetapaturmien osalta kunta-alan keskiarvo oli 3,5 kun sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli 2,4. (Kunta-alan työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuonna 2009.) Asiakasväkivaltatilanteita ilmoitettiin vuonna 2011 yhteensä 799, kun vuotta aiemmin ilmoituksia tehtiin 620 kpl, ilmoitusten lukumäärä on noussut 29%. Edelleen eniten ilmoituksia tulee sosiaalipalvelujen toimialueelta (76% kaikista ilmoituksista). Edelleen ensihoidon ja päivystyksen toimialueen asiakasväkivaltailmoitusten lukumäärä on huomattavan pieni suhteessa esim. vartijaraportteihin. Kaikilla muilla toimialueilla ilmoitusten lukumäärä on laskusuunnassa, mutta ilmoittamiskäytännössä on suuria eroja toimialueiden välillä. Työväkivaltahankkeen tulosten mukaan ko. tilanteiden lukumäärä on noususuunnassa edelleen, mutta niitä ei ilmoiteta. Erityisen tärkeätä jatkossa on panostaa ilmoittamisen motivoimiseen kaikilla toimialueilla. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUVA 3. Työmatkatapaturmien kehitys vuosina 2004 2011. Työmatkatapaturmia tapahtui vuonna 2011 112 kpl, joista suurin osa sattui maaliskuun 2011 aikana (36% kaikista). Eniten työmatkatapaturmia sattui suhteessa huoltokeskuksen työntekijöille (23 kpl). Työmatkatapaturmia pihan alueella sattui vuonna 2011 yhteensä 35 kpl, ja ei pihan alueella yhteensä 77 kpl. Tiiviistä kampanjoinnista huolimatta etenkin työliikennetapaturmien lukumäärä on kasvanut. Suurimmat syyt olivat erilaiset liukastumiset joko hiekoituksesta huolimatta sekä lumisateiden jälkeiset kaatumiset (jäätä lumen alla). Veri- ja eritealtistusten lukumäärä on edelleen pysynyt noin kolmasosana kaikista työtapaturmista. Vuonna 2011 niitä ilmoitettiin 74 kpl, joka on aavistuksen verran nousussa verrattuna edellisvuoteen. Pelastusviranomainen on tehnyt lukuisia palotarkastuksia sairaanhoitopiirin kiinteistöihin. Tarkastuksissa on havaittu puutteita, joiden korjaamiseksi on laadittu toteuttamissuunnitelma. Henkilöstön alkusammutuskoulutusta on edelleen jatkettu. Uudistettu pelastuslaki 379/2011 astui voimaan 1.7.2011. Pelastuslaissa korostetaan entistä enemmän toiminnanharjoittajan vastuuta turvallisuusasioissa, tästä esimerkkinä olkoon poistumisturvallisuusselvitysvaatimus. Lain muutoksista johtuen kymmeniä pelastussuunnitelmia sekä poistumisturvallisuusselvityksiä tullaan päivittämään vuoden 2012 aikana. 28 (32)
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2.9.2011 olleen tulipalon johdosta aloitettiin Satakunnan sairaanhoitopiirissä palo-osastojen tiiveyden tarkastaminen. Kiinteistöt tarkastettiin ja kaikki havainnot dokumentoitiin. Havaittujen puutteiden osalta käynnistettiin korjaustyöt syyskuun alussa ja työtä jatkettiin vuoden loppuun asti. Osastoille nimettiin palovastaavat, joille järjestettiin syksyn 6 koulutustilaisuutta. Koulutuksessa korostettiin poistumisen merkitystä tulipalotilanteessa ja ohjeistuksen sekä säännöllisen harjoittelun merkitystä. Syksyn aikana järjestettiin yksi tulityökurssi. Sairaanhoitopiiri oli mukana Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushankkeessa, Työväkivallan hallinta turvallisuusjohtamisen osana terveydenhuollossa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli ennaltaehkäistä ja hallita hoitohenkilökuntaan kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita. Hankkeen tuloksena kehitetään työväkivallan hallintamalli sairaanhoitopiirille. Malli on sovellettavissa myös yleisesti terveydenhuollon eri yksiköissä Suomessa. Mallin avulla voidaan ennaltaehkäistä henkilöstöön kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita entistä paremmin. Satakunnan keskussairaalassa pidettiin kaksi koulutustilaisuutta Puhe-Judosta, Totti Karpelan ollessa luennoitsijana. Koulutus oli suunnattu hankkeen pilottiyksiköihin. 5.4 Toimipaikkaruokailu Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain 2010 2011 Toimialue 2010 2011 Satakunnan keskussairaala 150 492 158 482 Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala 26 655 30 540 Antinkartano 4 4602 3 309 Yhteensä 181 749 192 331 5.5 TYKY-toiminta Tyky-toiminta eli työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta on työyksikön toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja asiantuntijoiden (esim. työterveyshuolto) kanssa. Tyky-toiminta kohdistuu koko henkilöstöön (vakinaiset työntekijät ja pidempiaikaiset sijaiset). Tykyrahan osuus oli 23 euroa per työntekijä per vuosi. Tapahtuman kriteereinä ovat, että tapahtuma on yhteisöllinen, ei siis henkilökohtainen etu. Tapahtuma tulee koskettaa kaikkia työyksikön henkilökuntaan kuuluvia. Tapahtumaan työntekijä saa käyttää 4 tuntia työaikaa / vuosi. Tapahtuma tulee suunnitella siten, että ajankohta sopii mahdollisimman monelle yksikön työntekijälle. Tapahtuman suunnittelu on yksikön vastuulla ja ideoitavana. Se voi sisältää liikuntaa, kulttuuria ja ruokailua. Vuonna 2011 TYKY-rahaa käytti 2523 työntekijää ja rahaa ko. toimintaan kului 52 874,96 euroa. Aktiivisin järjestäjä oli ensihoidon ja päivystyksen toimialue, jossa 91% henkilöstöstä osallistui TYKYtapahtumiin. Suosituimmat toiminnat olivat teatteri ja ruokailu, 39 ryhmää toteutti TYKY-toimintana ko. tapahtuman. Suosittua oli myös erilaiset liikunnalliset tapahtumat sekä niiden jälkeinen ruokailu. Muita suosittuja tapahtumia olivat keilaus, saunaillat, lenkkeilyt, kulttuuriset toiminnat sekä konsertit. 29 (32)
TYKY-uinteja tuettiin edelleen 1,50 euroa per kerta. Edellä olevan lisäksi sairaanhoitopiirillä on ns. yhteinen tykyraha, jolla rahoitetaan yhteisiä koulutuksia, tapahtumia ja terveysliikuntaa. Terveysliikunnan osalta vuonna 2011 järjestettiin seuraavia terveysliikuntatunteja: - rapakuntoisten kävelykoulu - kahvakuula - kiinteytys - terveysliikuntajumppa - vesijumppa - ukkojumppa - Zumba ja Zumba 55 - pilates - Kilovahti - aamumuokkaus - kuntopiiri - venyttely - kuntonyrkkeily - naisten lihaskuntojumppa - Flexi-bar - Gymstick - terveysliikuntaa maalla - terveysliikuntaa vedessä Näiden lisäksi terveysliikunnan tiimoilta pidettiin niska- ja selkävaivasta sekä ravitsemuksesta luennot. Terveysliikunnan suunnittelija teki edelleen myös kehonkoostumusmittauksia sekä piti työyksiköille fyysisen itsehoidon työpäivän aikana luentoja. Keväällä 2011 järjestettiin myös koko sairaanhoitopiirin henkilöstölle Isometsän eräseikkailu, johon osallistui yli 400 työntekijää. 30 (32)
6. Yhteistoiminta 6.1 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuonna yhdeksän kertaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistoimintasopimusta tarkistettiin loppuvuodesta 2011 kahden varsinaisen henkilöstöedustajan osalta sekä yhden henkilöstöedustajan varajäsenen osalta. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi yhtymähallituksen edustaja Seija Muurinen sekä varapuheenjohtajana Airi Rantamäki. Annettiin 22.9.2011 lausunto ehdotuksesta sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2012 2014 ja vuoden 2012 talousarvioksi. Päätettiin myös yt-neuvottelut 19.12.2011 pidetyllä palaverilla koskien 221 työntekijän siirtymistä Rauman kaupungin palvelukseen 1.1.2012 alkaen. Yhteistoiminnassa käsiteltiin seuraavia asioita vuonna 2011: - Rauman seudun potilaan palvelutuotannon mallintaminen - Työsuojelun riskienarvioinnin yhteenveto vuosilta 2009-2010 - Psykiatrian avohoidon kehittämiseen liittyvä laitospaikkojen vähentäminen Harjavallan sairaalassa - Savuton sairaanhoitopiiri - ohje tupakointikiellon noudattamisesta työaikana - Pysyvän työvoiman tarve sekä määräaikaisten työsuhteiden laillisuusperusteet vuodelta 2010 - Työsuojelun vaikuttavuuskysely vuodelta 2010 - Työsuojelun toimintakertomus vuodelta 2010 - Perehdyttämisohjelma Satakunnan sairaanhoitopiirissä - Työhyvinvointiohjelma vuosille 2011-2013 - Turvallisuuspäällikkö Ari-Pekka Laineen esittäytyminen ja riskienhallinnan johtoryhmän toiminta - Vuosien 2012 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2012 talousarvion laadintaohjeet - Ensihoitopalveluiden järjestäminen Satakunnassa 1.1.2013 lähtien - Sairauspoissaolotilastot 1.1.-30.6.2011 - Yhteistyötoimikunnan lausunto Satakunnan sairaanhoitopiirin vuosien 2012 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2012 talousarviosta - Rauman aluesairaala/liikkeenluovutussopimus - Henkilöstön edustaja ja tälle varahenkilö sairaanhoitopiirin johtoryhmään vuodelle 2012 - Yhteistyötoimikunnan henkilöstöedustajien sekä heidän varajäsentensä valinta vuodelle 2012 - "Lasten- ja naistentalon" hankesuunnitelma - Liikelaitos SataDiagin kannustava palkkauskokeilu vuodelle 2012 - KVTES sopimusmuutokset 2012-2014 31 (32)
6.2 Henkilöstöryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja (18.8.2009/28 ) on määritellyt henkilöstöryhmän tehtäväksi valmistelu-, keskustelu- ja informaatio- sekä yhteensovitusfoorumina toimimisen sairaanhoitopiirin henkilöstöasioissa. Erityisesti henkilöstöryhmä käsittelee palkkaus- ja palvelussuhdeasioita. Henkilöstöryhmän puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut pääluottamusmies Maija Nummelin (TEHY). Henkilöstöryhmässä on edustus kaikilta toimialueilta. Lisäksi ryhmässä ovat mukana pääluottamusmiehet kaikista ammattiliitoista. Henkilöstöryhmän varapuheenjohtajana toimii henkilöstöjohtaja. Henkilöstöryhmä on kokoontunut vuoden 2011 aikana seitsemän kertaa. Syksystä lähtien kuukausittain. Henkilöstöryhmä on käsitellyt mm. työaikapankkia, joka otettiin pilottina käyttöön 1.1.2012 sekä SataDiagin kannustejärjestelmää. Rekrytointiyksikön uusi toimintamalli on myös käsitelty henkilöstöryhmässä ja uuden järjestelmän eteenpäinvieminen on aloitettu vuoden 2012 tammikuussa. Henkilöstöryhmä on käsitellyt työn vaativuuden arviointia sekä erilaisia henkilöstöhallinnon ohjeistuksia. Henkilöstöryhmän kokoonpano 10.1.2011 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Puheenjohtaja koordinoiva pääluottamusmies Raija Kemppainen Maija Nummelin, Tehy pääluottamusmies, Tehy Varapuheenjohtaja henkilöstöjohtaja Laura Leppämäki - Riitta Mikkonen Eija Vaula toimialueylihoitaja, Ensihoito ja päivystys toimialuejohtaja Jukka Korpela Katriina Hakanen ylilääkäri, Konservatiivinen toimialue toimialueylihoitaja Pirjo Harju Jorma Hannukainen, toimialueylihoitaja, Operatiivinen toimialue toimialuejohtaja Sakari Lankinen Jussi Hänti toimialuejohtaja, Psykiatrian toimialue toimialueylihoitaja Merja Paavola Pekka Kauppinen sosiaalipalvelujen johtaja, Sosiaalipalvelut projektipäällikkö Liisa Nurmi Jouni Aalto henkilöstöpäällikkö, Satadiag liikelaitoksen johtaja, SataDiag Tapio Kallio Kimmo Heinonen huollon johtaja, Huoltokeskus sairaalainsinööri Merja Ranta, palkkasihteeri - Erja Starck Eeva Uksjärvi koordinoiva pääluottamusmies, JHL pääluottamusmies Kimmo Virtanen koordinoiva pääluottamusmies, JUKO Sami Paavilainen pääluottamusmies, KTN Katja Koivula koordinoiva pääluottamusmies, JYTY Liisa Linnanketo koordinoiva pääluottamusmies, SUPER Tarja Koskela henkilöstösihteeri, sihteeri Tuija Tallila luottamusmies Jorma Virtanen koordinoiva pääluottamusmies, Kirsti Laitomaa luottamusmies Vesa Rasikko luottamusmies - 32 (32)