NICARAGUA: SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON SISÄLTÖ: Järjestöuutisia...4. Puheenvuoroja...5-6. Uutisia etelästä...

1 KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY TAMMIKUU 2002 1/02 KENT WILSKA HEIDI HAUTALA KEPAN JOHTOON Kepan syyskokous valitsi järjestölle uuden hallituksen ja puheenjohtajiston. Europarlamentaarikko Heidi Hautala valittiin Kepan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Sivu 3 TIMO KIMMO KURONEN LEHTONEN ILONA NIINIKANGAS TIINA-MARIA LEVAMO NICARAGUA: SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ Vuonna 1998 uudisasukkaiden harjoittama peltojen kulotus riistäytyi Sikiltassa käsistä ja oli tuhota paikallisen mayanga-yhteisön maat. Nyt alueella kasvaa uusi metsä: mayanga-yhteisö ja sitä edustava Simskult-järjestö on istuttanut jo puolet alueelle suunnitellusta 30 000 puuntaimesta. Uutisia Nicaraguasta sivuilla 8-10 SISÄLTÖ: Järjestöuutisia...4 Puheenvuoroja...5-6 Uutisia etelästä...7-10 Koulutus...11 Tapahtumakalenteri...12

2 JOHTOTIIMI: Ohjelmajohtaja Ville Luukkanen 584 23 215 OHJELMAYKSIKKÖ Toiminnanjohtaja Folke Sundman 584 23 213 Hallintojohtaja Anri Kyöstilä 584 23 240 HALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUTIIMI: Toimituspäällikkö (Kumppani, verkkojulkaisut) Jukka Aronen 584 23 253 Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut) Mikko Eerola 584 23 234 Toimitussihteeri (Kumppani) Juha Honkanen 584 23 234 Taittaja Mikko Marjakangas 584 23 235 Ilona Niinikangas 584 23 233 Janne Sivonen 584 23 217 VAIKUTTAMISTIIMI: Mika Railo 584 23 247 Koordinaattori (ruokakampanja) Miia Toikka 584 23 243 EU-sihteeri Lotta Valtonen 584 23 246 Kehityspoliittinen sihteeri (vaikuttamistoiminta) Suvi Virkkunen 584 23 242 JÄRJESTÖPALVELUTIIMI: Tapahtumakoordinaattori Kai Artes 584 23 241 Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus) Anisa Doty 040 723 1536 Hankeneuvoja Eija Mustonen 584 23 229 Koulutussihteeri Maija Seppo 584 23 248 Jäsenjärjestösihteeri Anna Staines 584 233 Järjestöavustaja Markus Viljasalo 584 23 237 RESURSSITIIMI: Informaatikko Timo Kovanen 584 23 220 Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri Matti Lahtinen 584 23 228 Kirjastoapulainen Klaus Laitinmäki 584 23 231 Tuottaja Juha Rekola 584 23 226 Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys) Eeva Simola 584 23 254 ETELÄTIIMI: Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania) Viveca Hedengren 584 23 225 Ohjelma-avustaja (ETVO) Jere Holopainen 584 23 251 Ohjelmasihteeri (ETVO) Kirsi Jantunen 584 23 250 Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua) Anne Romar 584 23 227 Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, Thaimaa) Aija Taskinen 584 23 222 ATK-TIIMI: Atk-tuki Kim Helenius 584 23 223 Järjestelmäasiantuntija Kalle Korhonen 584 23 224 Webmaster Miguel Lara 584 23 252 TALOUSTIIMI: Palkanlaskija Marika Heikkinen 584 23 216 Pääkirjanpitäjä Kirsti Koho 584 23 218 Kirjanpitäjä Sirkku Pallasmaa 584 23 221 Toimistosihteeri Jaana Vesalainen 584 23 211 HALLINTOTIIMI: Hallintoassistentti Heli Mäki-Hakola 584 23 233 Henkilöstösuunnittelija Sisko Leino 584 23 212 Hallinto- ja henkilöstösihteeri Kristina Oleng 584 23 230 KENTTÄTOIMISTOT: KEPA MOSAMBIK Koordinaattori Bodil Wikman Ohjelmatyöntekijä Severino Ngole Ohjelmatyöntekijä Filomena João Sihteeri Helena Chivite Yhteystoimitsija Tarja Valtonen Pia Laine C.P. 4441, Maputo, Mozambique katuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputo puhelin: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001 KEPA SAMBIA Koordinaattori Lauri Peltonen Sihteeri Sabina Luputa Informaatikko Nyangu Nyoni Sharon Sichilongo Max von Bonsdorff Yhteystoimitsija Saara Kalaluka Ohjelmasihteeri Jack Kalipenta P.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambia katuosoite: 165-171 Roan Road, Kabulonga puhelin: +260 1 261 124/261 119 fax: +260 1 261 126 KEPA NICARAGUA Koordinaattori Marko Lehto Apulaiskoordinaattori Rene Hooker Kimmo Lehtonen Yhteystoimitsija Outi Perähuhta De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamira www.kepa.org.ni puhelin: +505 2701039 fax: +505 278 7331 Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi @kepa.fi (ei koske Intian aktivistivaihtoa). www.kepa.fi YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIA Kent Wilska INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicana puhelin: +1809 540 6888 fax: +1809 540 6112 TANSANIA Leo Söderqvist P.O.BOX 1835 Morogoro, Tanzania puhelin: +255 23 2 603016 fax: +255 23 2 604421 MUUT YHTEYDET: INTIA Aktivistivaihto Lokayan, 13, Alipur Road Delhi-110054 puhelin: +91 11 395 1378 fax: +91 11 294 3450 lokayan@vsnl.com THAIMAA Yhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi Rohitsuk Pracharatbampen Road Huay Khwang Bangkok 10320, Thailand puhelin: +662 691 0718 fax: +662 691 0714 INDONESIA Yhteystiedottaja Anu Lounela Insist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesia puhelin/fax: +62 274 581647

HEIDI HAUTALA ON KEPAN UUSI PUHEENJOHTAJA Europarlamentaarikko Heidi Hautala valittiin Kepan seuraavaksi puheenjohtajaksi järjestön syyskokouksessa. Ei minun hirveän kauan tarvinnut miettiä kun kysyttiin, koska tämä on erittäin mielekästä toimintaa ja olen monessa asiassa tehnyt Kepan kanssa yhteistyötä ennenkin, sanoi Hautala. Hän kertoi arvostavansa suuresti Kepan toimintaa kehityspoliittisena linjanvetäjänä esimerkiksi kehitysyhteisyömäärärahoihin liittyvissä kysymyksissä. Hautalan mukaan viimeaikaiset aloitteet esimerkiksi Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) osoittavat, että myös keskeiset talouden järjestöt alkavat pikkuhiljaa uskoa, että se on totta mitä Kepa ja muut järjestöt ovat pitkään sanoneet. Näin vahvaa liikehdintää kehitysyhteistyömäärärahojen kohottamiseksi ei ole Suomessa sitten 80-luvun prosenttiliikkeen nähty, kiitteli myös kokouksessa vieraillut UM:n kehitysyhteistyön alivaltiosihteeri Pentti Majanen. Mielipidemittauksetkin osoittavat että kansalaismielipide on vahvasti kehitysyhteistyön lisäämisen kannalla, Majanen totesi. Kepan uudet puheenjohtajat. Vasemmalta Harri Hakola, Heidi Hautala ja Terhi Mäkynen Hautala on vuonna 1986 perustetun Kepan neljäs puheenjohtaja. Hän seuraa järjestöä kaksi vuotta johtanutta pastori Jorma Kukkosta. Aikaisemmin Kepaa ovat johtaneet päätoimittaja Tapani Ruokanen (1996-1999) ja profes- LAUANTAINA 2.2.2002 Etnobileet Kulttuurikeskus Caisassa Kello 18.00 Kaikki mitä olet halunnut tietää vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa: Kansainvälinen vapaaehtoistyö KVT:n työleirit, Maailmanvaihto ja Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo esittäytyvät. Kello 20.00 Etnobileet: MIKA RAILO Liput vain kolme euroa! sori Helge Gyllenberg (1986-1995). Kepan koko puheenjohtajisto vaihtui, kun varapuheenjohtajiksi valittiin Terhi Mäkynen Suomen Unifemistä sekä Fida Internationalin (entinen Suomen Vapaa Ulkolähetys/LKA) kehitysyhteistyötoimintaa johtava Harri Hakola. Hallitukseen vaalivaliokunta oli asettanut ehdolle sekä uutta verta että vanhoja konkareita. Poliittisista nuorisojärjestöistä valittiin peräti kolme ehdokasta: niin vasemmiston, demareiden kuin keskustankin nuoret saivat edustajansa hallituksen varajäseneksi. Vuosikokouksen ainoa äänestys nähtiin, kun Vasemmistonuoret ajoi Sanna-Kaisa Cortés Telléziä varsinaiseksi jäseneksi, mutta vaalivaliokunta ei halunnut asettaa poliittisten järjestöjen ehdokkaita keskenään eriarvoiseen asemaan. Suomi-Nicaragua-seuran edustajan mukaan Sanna-Kaisa Cortés Telléz ei edes ollut ensisijaisesti poliittisen järjestön ehdokas, sillä seura itse oli ensimmäinen häntä ehdottanut järjestö. Äänestyksen jälkeen vuosikokous päätyi lopulta vaalivaliokunnan alkuperäiseen ehdotukseen. Afrotanssiopetusta, afrotanssiesitys ja afrikkalainen disko KEPAN HALLITUS (ja taustajärjestöt) Puheenjohtaja: Heidi Hautala 1. varapuheenjohtaja: Terhi Mäkynen 2. varapuheenjohtaja: Harri Hakola Varsinaiset jäsenet: Ritva Semi (OAJ) Seppo Kalliokoski (Suomen Lähetysseura, Suomi-Namibiaseura, Suomi-Tansania-seura) Jukka Pääkkönen (SASK) Seppo Kallio (MTK) Tuija Halmari (FIDIDA, Kuurojen liitto) Sisko Ojanen (Iisalmen Nuorison Tuki, Uhusiano, Äetsän seudun kehitysmaaseura) Julia Jänis (Luonto-Liitto) Kalle Sysikaski (Suomen Sadankomitealiitto) Janne Ronkainen (Suomi-Kuuba -seura, Suomi-Dominikaaninen tasavalta -seura, Työväen sivistysliitto) Viljo Lehmusketo (SYL, SAHA, Pohjois-Suomen pääskyt, Reilun kaupan puolesta) Saara Ojanen (Kirkon ulkomaanapu) Miia Nuikka (Kansainvälinen solidaarisuussäätiö) Varajäsenet: Rilli Lappalainen (Taksvärkki, Suomen Partiolaiset) Sanna-Kaisa Cortés Telléz (Suomi-Nicaragua-seura, Vasemmistonuoret, Kansainvälinen solidaarisuustyö) Katri Söder (Sosiaalidemokraattiset Nuoret, Sosiaalidemokraattiset Opiskelijat, Oulu- Matagalpa -ystävyysseura) Heini Utunen (Nuoren Keskustan liitto) Taija Heinonen (Kuurojen liitto, Abilis-säätiö) Mia Mikkola (Dodo - tulevaisuuden elävä luonto) Leo Lindstedt (Maailmankauppojen liitto) Kepa 3

JARKKO KORHONEN 4 Järjestöuutisia KUMMIJÄRJESTÖJEN YHTEISET SÄÄNNÖT SUOJELEVAT MAAILMAN LAPSIA Suomalaiset kummijärjestöt laativat yhdessä eettiset ohjeet kummilasten suojaksi. Suomalaisten kummijärjestöjen liki kaksi vuotta kestänyt urakka päättyi loppuvuodesta, kun kummilasten henkistä ja fyysistä koskemattomuutta korostavat säännöt saatiin valmiiksi. Eettiset ohjeet on tarkoitettu suomalaisten järjestöjen työntekijöille, kummeille, vapaaehtoisille sekä kaikille niille, jotka ovat järjestöjen kautta yhteydessä kummilapsiin. Ohjeiden taustalla on lastensuojelulliset näkökohdat, kertoo kummijärjestöjen työryhmässä mukana ollut Suomen World Visionin projektisihteeri Anne Pönni. Hyväksikäyttäjät hakeutuvat sellaisiin ammatteihin, joissa he voivat olla lasten kanssa tekemisissä. Myös kummitoiminta voi vetää heitä puoleensa. Halusimme yhdessä miettiä keinoja, joilla pystymme ehkäisemään ikävyyksiä. Kummit eivät yleensä ole suoraan yhteydessä lapseen, vaan kirjeenvaihto kulkee järjestön tai paikallisen yhteistyökumppanin kautta. Turvallisuussyistä järjestöt eivät myöskään luovuta lasten osoitteita kummeille. Lisäksi säännöissä suositellaan, että kummit ilmoittavat kummimatkoistaan hyvissä ajoin suomalaiselle järjestölle ja sopivat lapsen tapaamisesta paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Kyseessä on erittäin arka asia, korostaa Pönni. Haluamme suojella lapsia, mutta emme tahdo karkottaa kummeja. Yhteisiin ohjeisiin on helpompi vedota kuin järjestön omiin sääntöihin. Lisätietoja: www.kepa.fi/kummiopas ja www.kepa.fi/suomi/julkaisut/raportit/36/ ohjeet/ Pienet hyvät OPERAATIO MOBILISAATIO Operaatio Mobilisaatio on yli 80 maassa toimiva lähetys- ja koulutusjärjestö. Operaatio Mobilisaation Suomessakin vierailleet valtamerilaivat Logos 2 ja Doulos tekevät kristillistä koulutus-, evankeliointi- ja avustustyötä pääasiassa kehitysmaissa. Järjestö tarjoaa nuorille vapaaehtoisille eri pituisia kenttätyömahdollisuuksia kehitysmaissa. Lähetystyö on järjestön toiminnassa tärkeimmällä sijalla, mutta sen toimintaan on aina kuulunut myös avustus- ja kehitysyhteistyötä. Suomessa Operaatio Mobilisaatio on keskittänyt kehitysyhteistyönsä erityisesti Afganistanissa toimiviin aurinkoenergia- ja vammaisprojekteihin. Lisätietoja: www.fin.om.org Attacille rauhanpalkinto Sadankomitean vuoden 2001 rauhanpalkinto myönnettiin joulukuussa Suomen Attacille. Perusteluissa korostettiin, että talouden demokratisointi on yksi tärkeimmistä maailmanrauhaa edistävistä tekijöistä. Maailmassa, jossa talouden kehitys on suurimmalta osin jätetty vapaiden markkinavoimien armoille, on Attacin työ esimerkiksi Tobinin veron edistämiseksi ensiarvoisen tärkeää. Sadankomitean puheenjohtaja Heikki Lakkala valitteli puheessaan, että Attac on yhdistetty julkisuudessa väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Järjestöä on syytetty muun muassa Göteborgin ja Genovan levottomuuksista, vaikka se on irtisanoutunut väkivallasta ja ko- rostanut haluavansa ainoastaan käydä vuoropuhelua kansainvälisten järjestöjen kuten Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. Oulusta Unicefkaupunki Oulu valittiin vuoden 2002 Unicef-kaupungiksi. Muita nimikkokaupunkeja Suomessa ovat olleet Kotka, Jyväskylä ja Turku. Vuoden aikana järjestetään erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joiden tuotto lahjoitetaan Tshadin ja Pietarin lapsille. Keräystavoite on yhteensä 130 000 euroa. Teemavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana Unicefin paikallisryhmä, jota vetää Anna- Liisa Nivala.

Kolumni 5 RUOKAA YLLIN KYLLIN mutta nälkää enemmän kuin koskaan? Ruoka-aika alkaa 2002. Tule kuulemaan, mitä suomalaiset järjestöt voivat tehdä globaalin ruokatalouden muuttamiseksi. Kepa esittelee uuden, kansalaisjärjestöille tarkoitetun kampanjan keskiviikkona 23. tammikuuta 2002 kello 16.00 Helsingissä Bar Alahuonessa, VR:n makasiineilla (Mannerheimintie 13). Kampanja pyrkii vaikuttamaan suomalaisiin päättäjiin, jotta Suomi toimisi aktiivisesti ruokaturvan edistämiseksi. Kampanjalla halutaan lisätä lähiruoan ja reilun kaupan suosiota sekä lisätä tietoisuutta arkisten kulutusvalintojen vaikutuksista etelän köyhien elämään. Tule kattamaan globaali ruokapöytä uudestaan! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: ruoka-aika@kepa.fi tai Miia Toikka, (09) 584 23 243. SOLIDAARINEN MUUKALAINEN Lähes yhteen putkeen vietetyn seitsemän ulkomaan vuoden jälkeen Suomeen palaamisessa on omat kommervenkkinsä. Vaikka yhteys ei vuosien varrella hävinnyt minnekään, niin Suomi ei ole entisensä enkä ole minäkään. Oman lisämakunsa paluumuuttajan sopeutumiseen tuo taaksejäänyt toinen kotimaa, Etelä-Afrikka, ja siellä kasautuneet kokemukset. Toisin ehkä kuin ulkomaanuutisista on saattanut päätellä, Etelä- Afrikka ei 90-luvulla liukunut myrskystä tyveneen, vaan myrsky muutti muotoaan. Saatiin poliittinen rauha ja vaalidemokratia, mutta ilo jäi lyhyeksi tulo- ja varallisuuserojen kärjistyessä edelleen. Kun köyhät nääntyvät työttömyyteen, koulutuksen puutteeseen, rikollisuuteen ja väkivaltaan, vaurauden nauttimisessa muurien ja sähköaitojen sisäpuolellakin on oma kitkerä sivumakunsa. Paluumuuttaja tai paremmin paluumuukalainen katselee Suomea vielä kysyvästi. Mitä on solidaarisuustyö tämän päivän Suomessa? Se on jotain, mihin uppoaa 0,342 prosenttia kansantuotteesta, 1,35 prosenttia valtion menoista ja määrittelemätön määrä rahaa ja aikaa kansalaisten omasta vapaaehtoispussista. Mitä tämä tarkoittaa? Voiko solidaarisuus hyvin vai huonosti? Kohdistuuko se oikein vai väärin? Kolminumeroisten virallisten desimaalilukujen valossa solidaarisuus voi Suomessa huonosti. Asennegallupeja parhain päin tulkitessa haluaisi uskoa siihen, että ongelma on jossain muualla kuin kadunmiehen korvien välissä. Suomi on silti demokraattinen maa; julkinen valta toteuttaa kansan enemmistön tahtoa tai tahdottomuutta. Solidaarisuustyön virallisten tilastolukujen ulkopuolelle jäävä määrittelemätön vapaaehtoisuusosa näyttää nimensä mukaisesti määrittele- mättömältä: monia vakaumuksia, monia motiiveja, monenlaisia ohjelmia ja projekteja. On mikroista mikrointa ruohonjuurta ja makroista makrointa globaalia. Vanhojen intohimojen hiipumista ja nuorta raivoa. Missä on leikkauspiste, missä kohdataan? Punaista lankaa on vaikea nähdä. Kehitysmaaliike näyttää liikkeeltä, joka on pysähtynyt. Se on pysähtynyt suurten kysymysten ääreen: mikä määrä kehitysyhteistyötä riittää; ja ai niin, entä sen laatu? Mihin kehitysyhteistyön pitäisi riittää? Riittääkö se tarpeeksi pitkälle vai tarvitaanko jotain muuta lisäksi? Miten köyhyys poistetaan ja mikä on elämän tarkoitus? Ihmisiä näyttää kysymysten suuruus hirvittävän. Ei ole valmiita vastauksia eikä välttämättä edes valmiuksia lähteä vastaamaan. Paluumuukalaista suomalaisen kehitysmaaliikkeen epistemologinen angsti (= pelottaa, kun pitäisi päästää irti muutamasta vanhasta perusajatuksesta muutaman uuden kiinniottamiseksi) voisi hymyilyttää, elleivät muistikuvat kohtaamisista näännyttävän köyhyyden kanssa sitä aktiivisesti pyyhkisi pois. Ne estävät suomalaisen maailman näkemistä kaikessa komeudessaan. Paluumuukalaisen vuosi alkaa suomalaisen solidaarisuuden tulevaisuutta pohtiessa. Mutta sitten ajatus katkeaa kännykän pirinään työkaveri soittaa, pitää valmistautua tiimikokouksen yksityiskohtiin. VILLE LUUKKANEN Kirjoittaja on Kepan ohjelmajohtaja

6 Puheenvuoro LEO LINDSTEDT: AY-LIIKKEIDEN EDUNVALVONTA ESTÄÄ TODELLISEN SOLIDAARISUUDEN Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen kehitysmaihin on kaksitahoista. Halutaan tasa-arvoa ja solidaarisuutta työntekijöiden kesken, mutta samalla vahditaan taloudellisia etuja. Saavutetuista eduista ei haluta luopua ja eriarvoisuus jatkuu, kirjoittaa Leo Lindstedt. VIITTOMAKIELI TELEVISIOON MOSAMBIKISSA Mosambikin kuurojen asemaan saatiin näkyvä parannus, kun ensimmäiset viittomakielen tulkit ilmestyivät televisioon loppuvuodesta. Parhaaseen katseluaikaan Taloudellinen edunvalvonta hyötyajattelu rakentuu hyviin palkkoihin ja edullisiin hintoihin. Mutta kaikki me tiedämme, että kulutustavaroiden halvat hinnat perustuvat osin esimerkiksi Afrikasta tuotujen raaka-aineiden mataliin hintoihin. Saksalaisen vai pitääkö sanoa Saksasta tuodun henkilöauton raakaaineista saattaa lähes 90 prosenttia olla peräisin kehitysmaista. Tämä tarkoittaa, että enemmistö Afrikan maiden tuottajista ja työntekijöistä elää vailla inhimillisiä elinolosuhteita. He eivät saa kunnon korvausta ponnisteluistaan. Globaalilla taylorismilla tarkoitetaan maailmanlaajuista työnjakoa. Etelän maiden päätehtäväksi maailmanlaajuisessa markkinataloudessa jää perustarvikkeiden ja raaka-aineiden tuotanto. Rikkaat teollisuusmaat ostavat ne edullisesti ja jalostavat niistä niin hyödykkeitä kuin turhiakin asioita. Ne ovat hinnaltaan kehitysmaiden ja koko maailman ihmisten enemmistön ulottumattomissa. Taylorisoidun työnjaon huipulla on informaatioteknologia, jota käytetään sekä asiallisen tiedon levittämiseen että spekulatiivisen valuuttakaupan tehostamiseen. Seuraus globaalista taylorismista, mikä saattaa yhdistyä ayliikkeen edunvalvontaan, näkyy olevan yhä syvempi kuilu rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä. Rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen tulosuhde oli 1960-luvulla 30:1, vuonna 1990 suhdeluku oli 60:1 ja vuonna 1997 peräti 74:1. Lähes 90 prosenttia Internetin käyttäjistä asui teollisuusmaissa. Bangladeshissa tietokoneen hankintaan tarvitaan keskimäärin kahdeksan vuoden tulot, kun Yhdysvalloissa riittää keskiverto kuukausipalkka. Kun ay-koulutuksessa puhutaan reilusta maailmankaupasta ja vaikkapa mainitaan, että ay-liikkeen jäsenet voisivat suosia reilun kaupan tuotteita, mikä merkitsisi kohtuullista toimeentuloa niiden tuottajille kehitysmaissa, syntyy ilmeinen ristiriita edunvalvonta-ajattelun kanssa. Edunvalvonnan sudenkuopat Taloudellinen etu-ajattelu minulle kaikki heti tässä muodostaa syvän ansan ja suuren haasteen ay-liikkeelle. Etukäsite ei sisällä mitään moraalista vastuuta tulevaisuudesta, luonnosta tai toisista ihmisistä. Edunvalvonnan yksioikoisen hokemisen varaan ei rakenneta mitään kestävää. Suomalaisille tyypillinen torjuva suhtautuminen erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan rakentuu osin edunvalvonta-ajattelulle. Kaikki erilainen näyttää uhkaavan turvallisuuttamme ja etujamme. Tapasin kerran Tansaniassa viisaan, aikuisen naisen, Mama Agneksen. Kysyin mitä me suomalaiset voimme tehdä ihmisten ja erityisesti lasten auttamiseksi Tansaniassa. Te voitte tukea taloudellisesti. Te voitte ottaa kummilapsia, Mama Agnes sanoi ja jatkoi: Tärkeintä on kuitenkin, että kasvatatte omista lapsistanne ja nuoristanne rehellisiä, lämminsydämisiä ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Kirjoittaja on Hyvinkään kehitysmaakauppayhdistyksen puheenjohtaja ja Kiljavan opiston yhteiskunnallisten aineiden opettaja. Uusia kasvoja Kepan Helsingin-toimistolla: Viveca Hedengren (vas.) on Mosambikin ja Tansanian tuore maadeski, Anisa Doty vetää vuoden alussa alkanutta kansainvälisyyskasvatushanketta. PIA LAINE Viittomakielen opetusta Mosambikissa. tuleva ajankohtaisohjelma tulkataan nyt viittomakielelle, samoin illan ensimmäiset uutiset. Mosambikissa arvioidaan olevan noin 150 000 kuuroa. Maassa on vain kaksi kuurojen koulua, joiden yhteenlaskettu oppilasmäärä jää alle kahden sadan. Kuuroista vain alle prosentin arvioidaan saaneen joskus viittomakielen opetusta. Muiden kommunikointi on eleiden varassa. Tulkkien säännöllinen näkyminen ainoalla koko maan kattavalla tv-kanavalla on omiaan nostamaan viittomakielen ja kuurojen arvostusta. On kuitenkin kyseenalaista kuinka kauan tulkkaus jatkuu: tulkeille kun ei makseta työstä palkkaa. PIA LAINE

Uutisia etelästä IHMISKAUPPA KURIIN HAITIN RAJALLA Paraison kylään joulukuun alussa kokoontunut järjestöväki suunnitteli Dominikaanisen tasavallan ja Haitin rajalla toimivien ihmissalakuljettajien käräyttämistä. Ajatus syntyi haitilais-dominikaanisten naisten liikkeen Mudhan (Movimiento de Mujeres Dominico-Haitianas) järjestämässä työpajassa. 7 Ihmisten salakuljetus rajaseudulla on vilkasta. Haitilaisia värvätään Dominikaaniseen tasavaltaan raskaisiin ruumiillisiin töihin, kuten sokeriruo on leikkaamiseen ja rakennuksille. Maassa asuu jo satoja tuhansia haitilaisia, joista vain murto-osa on maassa laillisesti. Ihmisvälitystä hallitsee eräänlainen mafia, jossa ovat mukana sokeritehtaat, välittäjät ja viranomaiset. Sokeritehtaat rikkovat lakia jatkuvasti eikä kukaan tee mitään, kertoi Belgiasta kotoisin oleva pastori Pedro Ruquoy, joka on työskennellyt haitilaisten parissa jo neljännesvuosisadan. Palkat ovat naurettavan pieniä. Kahvin kerääjille maksetaan tällä hetkellä vain 30 pesoa (noin 2 euroa) päivässä. Haitin puolella toimivat välittäjät valehtelevat, että tarjolla on monenlaisia töitä. Jokin aikaa sitten autoin 30 haitilaista takaisin rajalle, kun he huomasivat tulleensa petetyksi joutuessaan Barahonan sokeritehtaalle sen sijaan, että olisivat päätyneet Santo Domingoon, selitti Padre Pedro. Myös lähellä Paraison kylää on nähty öisin linja-autoja täynnä haitilaisia. Kyllähän te tiedätte, kuka tätä kauppaa pyörittää! Ilmoittakaa minulle, kun bussi liikkuu ensi kerran täällä, niin viemme heidät oikeuteen, kannusti työpajassa mukana ollut lakimies Esteban Sánchez Díaz. Mutta poliisihan tietää asiasta. Bussissa on mukana aina joku sotilas, kertoi hämäräpuuhissa olleen linja-auton havainnut Juan. Viranomaiset mukana Ilman viranomaisten apua kuljetukset olisivat mahdottomia, sillä rajaseudun tiet ovat täynnä armeijan tarkastuspisteitä. Myös Dominikaanisen tasavallan ulkoministeri Hugo Tolentino Dipp myönsi joulukuun alussa viranomaisten sekaantuneen ihmiskauppaan rajan molemmilla puolilla. Ongelmaan on vaikeaa löytää ratkaisua, sillä jotkut hyötyvät laittomasta työvoimasta. Tilanne voi muuttua vain, jos olosuhteet Haitissa paranevat, selitti Manuel de Jesús Dandré Mudhasta. Paraison kylässä järjestetty työpaja oli osa Mudhan kampanjaa, joka pyrkii edistämään maassa asuvien haitilaisperäisten dominikaanien sekä siirtolaisten asemaa. Kipeän aiheen parissa työskentelevälle järjestölle rahoituksen järjestäminen ei ole aina helppoa. Valtion kansalaisjärjestötukea meille ei ole herunut. Hallitus ei aina pidä kannanotoistamme ja joudumme etsimään rahoitusta ulkomailta, mikä ei ole helppoa, kertoi Mudhan toiminnanjohtaja Sonia Pierre. Sonia Pierreä on tänäkin vuonna syytetty lehdistössä haitilaisia mielisteleväksi maanpetturiksi. Monet eivät pidä siitä, että Sonia on ollut Amerikan ihmisoiskustuomioistuimessa todistajana yhdessä pastori Ruquoyn kanssa haitilaisperäiseen väestöön kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista. otettava se huomioon toiminnassamme. Näkyvä rooli haitilaiskysymyksessä voi vaarantaa järjestön muuta toimintaa, kertoi Oxfamin maatoimiston vetäjä Roque Feliz. Mudhan järjestämässä työpajassa päätettiin puuttua ihmissalakuljetukseen. KENT WILSKA Tänä vuonna Mudhan kampanja toteutettiin yhdessä useamman järjestön kanssa. Rahoitus saatiin järjestettyä pääosin Hollannin Solidaridad-järjestöltä, mutta myös Kepan Karibian toimisto tuki Mudhaa pienellä summalla. KENT WILSKA, SANTO DOMINGO Arkaluontoinen asia Manuel de Jesus Dandren mukaan ihmissalakuljetus Haitista loppuu vasta sitten, kun olot Haitissa paranevat. KENT WILSKA Durbanin kokouksen jälkeen taisi tulla pari tappouhkaustakin, Sonia kertoi. Teema on arkaluontoinen, eivätkä kaikki ulkomaalaisetkaan järjestöt halua sotkeentua asiaan liikaa. Miltei kaikki meidän maataloussektorin hankkeessa työskentelevät teknikkomme tulevat maatalousministeriöstä, ja meidän on

8 Uutisia Nicaraguasta SYSTEMATISOIDEN PAREMPIIN TULOKSIIN Mitä olemme jo tehneet tavoitteemme saavuttamiseksi ja mitä olemme siitä kaikesta oppineet? Mikä on missiomme ja millaisin keinoin tavoittelemme sitä? Keitä me oikeastaan olemme? Muun muassa näin haasteellisia kysymyksiä pohti nelisenkymmentä Kepan kumppania osallistavin menetelmin toteutetussa työpajassa, joka järjestettiin marraskuun lopussa Siunassa. Siunan URACCAN-yliopiston tiloissa pidetyn tilaisuuden vetäjinä toimivat Cantera-järjestöstä Ramón González Palencia ja Auralila Ulloa. Kohti vahvempaa identiteettiä Työpaja oli jatkoa aiemmin syksyllä pidetylle yksipäiväiselle johdantokurssille, ja nyt pureuduttiin syvemmälti systematisaation käytännön merkitykseen ja menetelmiin. Kouluttaja Ramón Gonzálezin mukaan toimintojen systematisointiyritys on turhaa, jos ei tiedetä mitä halutaan systematisoida. On kysyttävä, mitä on oikein tapahtunut ja miksi. Ketkä ovat olleet osallisina prosessissa ja mitä ihmiset voivat oppia siitä? Mennyt täytyy tavallaan jäsentää ja luoda uudelleen ja tulkita kriittisesti. Menneiden tapahtumien ja toimintojen logiikka täytyy selvittää, vasta sitten pääsemme eteenpäin, Gonzáles selvittää. Se ei tarkoita koko historian kertaamista, hän muistuttaa heti perään. Systematisaation aikaväli täytyy määritellä, pitää päättää minkä osan opitusta kokemuksesta haluaa pelastaa. Tarkoituksena on muuttaa yksittäisten toimintojen käytäntöjä paremmiksi ja vahvistaa omaa identiteettiä. Gonzálesin mukaan toiminnan systematisointi jämähtää tavallisesti silloin, kun tulevien toimintojen suunnittelu on samaan aikaan heikkoa. Kokemuksesta ollaan kenties tehty analyyseja ja otettu opiksi, mutta entäs sitten? Asiat pitäisi viedä käytäntöön, toimintatapoja pitäisi uudistaa ja omasta identiteetistäänkin pitäisi olla paljon selvempi kuva. Ei suinkaan helppoa, mutta tavoiteltavaa. Kepan nicaragualaiset kumppanit pohtivat systematisaation saloja Siunassa järjestetyssä työpajassa. Presidentin mies kuulolla Yksi iltapäivä työpajassa omistettiin URACCAN-yliopiston tutkijoiden vasta valmistuneen Atlantin pohjoisen rannikon poliittinen kulttuuri -kirjan käsittelylle. Kirja on ensimmäisen kolmesta, joista seuraavassa esitellään Atlantin eteläisen autonomisen alueen poliittista kulttuuria. Opetus- ja muuhun käyttöön tarkoitettu yleissivistävä kirjasarja julkaistaan Kepan, kanadalaisen ACDI:n ja sveitsiläisen Horizonte 2000 järjestön tuella. Kolmipäiväisen systemaatio- koulutuksen jälkeen keskusteltiin myös alkuperäiskansojen kansainvälisistä ja kansallisista oikeuksista URACCANin rehtorin Myrna Cunninghamin ja voittopuolisesti miskitointiaaneista koostuvan YA- TAMA-puolueen johtajan Brooklyn Riveran johdolla. Paikalle oli myös kutsuttu vasta valitun presidentin Enrique Bolañosin avustaja Miguel Angel Casco, joka kertoi uuden presidentin tulevasta politiikasta autonomisten alueiden suhteen. URHEILUA KEPAN TUELLA Kepan nimi loistaa nyt Siunassa sijaitsevan Barrio Doloresin joukkueen sinivalkoisissa paidoissa. Kymmenkunta köyhien perheiden poikaa pääsee näin osallistumaan alueen kakkosliigaan, jossa pelaa seitsemän kaupunkilähiöiden ja maaseudun joukkuetta. Urheilumahdollisuuksien järjestäminen tekemisen puutteessa eläville nuorille on osa Siunan naiset elämän puolesta -järjestön työtä. Barriossa asuu 62 perhettä ja baseball-ringissä on ollut 22 nuorta, joista osa pääsee nyt liigaan mukaan, kertoo naisjärjestön koordinaattori Marina Siles. Tarkoituksena on yksinkertaisesti kehittää pojille jotain muuta tekemistä kuin maleksia kaduilla, sekaantua huumeisiin tai joutua rötöskierteeseen. Baseball on puulaakitasollakin kallista välineurheilua. Barrio Doloresin pojillla on nyt hienot univormut, mutta ei kunnollisia juoksukenkiä, pelissä käytettäviä suojaimia eikä riittävästi muuta asianmukaista välineistöä, kuten mailoja ja palloja. Valmentajakin on hakusessa. Liikkeellä kuitenkin jo ollaan, sillä nyt pelaajat voivat virallisesti rekisteröityä liigaan ja pelit voivat alkaa. Ilman univormua ja pakollista lippistä liigaan ei ole pääsyä. Kepan paidat kävi kummijoukkueen pelaajille luovuttamassa Managuan toimiston avustaja Petri Jaakkola, itsekin monen urheilulajin erikoismies. Petri Jaakkola Kepan Managuan-toimistolta esittelee Barrios Doloresin väelle tuliteriä pelipaitoja.

MAASEUDUN KÖYHYYTTÄ KITKEMÄSSÄ Kepa on mukana EU:n rahoittamassa kaksivuotisessa hankkeessa, jonka avulla luototetaan köyhien maanviljelijäperheiden tuotantoa. Edunsaajat vaikuttavat tyytyväisiltä, mutta miten ulottaa tuki vielä köyhemmälle naapurille? Uutisia Nicaraguasta 9 Tätä vasikkaa minä en teurastuta aikoihin, sanoo pienviljelijä Aristides López ja kietoo nauraen lempivasikkansa pään syliinsä ja antaa hellän pusun mustalle turvalle. Kymmenen kilometrin päässä Siunasta sijaitsevassa Waspadon Pedro Ramón Gutiérrez neuvoo lainaa hakevia maanviljelijöitä. kylässä asuva López on yksi 93 pienkarjatilallisesta, joka on hyötynyt EU:n rahoittamasta ruokaturvan ja infrastruktuurin parantamiseen tähtäävästä projektista. López on sen avulla saanut maaseudun pienluototuspankilta CA- RUNAlta 16 prosentin korolla juoksevaa lainaa vasikoiden oston lisäksi myös parin porsaan ja siemenviljan ostoon. Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on kohentaa kaiken kaikkiaan yli 5 000 köyhän maaseudun asukkaan elämän tasoa 14 kaikkein köyhimmässä kunnassa Nicaraguan kaivoskolmion alueella, joka kuuluu Nicaraguan Karibian puolen pohjoiseen autonomiseen alueeseen. EU:n ruokaturvayksikön ja Kepan lisäksi hankkeessa ovat mukana brittien Oxfam ja paikallisten kansalaisjärjestöjen muodostama koordinaatioelin, johon myös Kepan siunalaiset kumppanit kuuluvat. Hanke tarjoaa nyt ensimmäistä kertaa maaseudun perheille lainoja, joilla he voivat hankkia vasikoiden ja sikojen lisäksi myös siemenviljaa. Lisäksi he saavat hankkeen asiantuntijoilta teknistä neuvontaa. Maaseutupankki CARUNAn kanssa toteutettavan luototuksen lisäksi lahjamuotoisena apuna projekti asentaa 300 kotitalouteen vedenpuhdistulaitteet juomaveden laadun parantamiseksi sekä rakentaa kolmatta sataa ulkokäymälää. Vaikutuksiltaan merkittävä osa projektia on myös Kepan vuosien takaisen kumppanin, naisjärjestö MMPMV:n (Movimiento Mujeres Paula Mendoza Vega) naisklinikan laajennus. Raskausvalmennuksen ja -hoidon lisäksi järjestö antaa seksuaali- ja perhevalistusta yli 30 alueen kunnassa, ja nyt siis paremmilla resursseilla kuin ennen. Tuholainen iski riisisatoon Aristides Lópezilla ei ole viimeiseltä puolelta vuodelta luoton korkean koron lisäksi muuta harmiteltavaa kuin se, että luotolla hankituista siemenistä kylvettyyn riisisatoon iski viheliäinen loistauti chamusca, tieteelliseltä nimeltään piricularia oryzac. Taudista huolimatta satoa tuli jonkin verran ja riisistä saadun suhteellisen käyvän hinnan ansiosta Lopez kykeni maksamaan myös puolivuotisen lainansa korkoineen takaisin CARUNAlle. Vaikka hankkeella yritetään helpottaa juuri kaikkien köyhimpien viljelijöiden asemaa, niin lainapolitiikka kuitenkin karsii kuntien köyhistä vielä kaikkein köyhimmät viljelijät. Lainan saamisen ehtona on, että viljelijällä on joko maakirja tilastaan tai hänellä on jo valmiiksi eläimiä lainansa takuuksi. Kaikillahan näitä ei suinkaan ole ja silloin he jäävät armotta ilman lainaa. Se onkin yksi hankkeen pullonkauloista, muistuttaa hankkeen neuvonantaja Pedro Ramón Gutiérrez. Tuloksenahan voi olla yhteisöjen sosiaalisen kudoksen muuttumista naapurin taloudellisen aseman kohentumisen myötä ja siten eriarvoistumista, ymmärrettävää kateuttakin. Miten auttaa näitä täysin ilman tukea jääviä perheitä, siihen ei Gutiérrezilläkään ole vastausta. Lue lisää jutun verkkoversiosta: www.kepa.fi/uutiset?2128, SIUNA Lainanhakuprosessissa tarvittavat pienetkin rahasummat voivat estää pienlainojen oton köyhimmiltä. Minullakin oli vaikeuksia saada rahat kokoon paperiasioiden järjestämiseksi, kertoo Luz Marina Salgado Soza. Hänelle jokainen 1,2 euron bussimatka Siunaan ja kopioiden hankkiminen dokumenteista oli suuri kustannus.

10 Uutisia etelästä NICARAGUA SIKILTASSA KASVAA JO UUSI METSÄ Sikiltan mayanga-yhteisö oli vähällä palaa poroksi, kun uudisasukkaiden harjoittama peltojen kulotus riistäytyi käsistä vuoden 1998 pitkän kuivuusjakson aikana. Sademetsää tuhoutui noin 2 000 hehtaarin alueelta. Noin 15 kilometrin päässä Siunasta sijaitseva Sikiltan kyläyhteisö ja sen järjestö Simskult laativat tuhon jälkeen metsänhoito-ohjelman, johon he saivat sitkeän taistelun jälkeen rahoitusta Maailmanpankilta. Ohjelman mukaan sikiltalaiset voivat hyödyntää paloalueelle jäänyttä käyttökelpoista metsää, mutta se myös velvoittaa Sikilta. heidät istuttamaan palaneiden tilalle uusia puita ja huolehtimaan niiden kasvusta. Taimia onkin nyt istutettu jo tuhansia. Kaiken kaikkiaan nelisensataa kylän asukasta käytännössä melkein jokainen on osallistunut AFRIKKA 2002 Afrikka 2002 on ulkoasiainministeriön järjestämä kampanja, joka tarjoaa tietoa, elämyksiä ja näkökulmia nykypäivän Afrikkaan. Tammikuusta toukokuuhun Afrikka on esillä lukuisissa järjestöjen tapahtumissa, museoissa ja elokuvissa. Päätapahtuma täyttää Helsingin Kaapelitehtaan 18.-21.4.2002 asia- ja elämysohjelmalla. Lisätietoja: www.afrikka2002.net kuluneen vuoden aikana istutusten valmistelutöihin. Seetrin, mahongin, guapinolin ja monien hedelmäpuiden kuten avokadon, appelsiinin Sikilta taimitarha. ja mangon taimia kasvatettiin siemenistä lähtien ja niitä hoivattiin kylän omassa taimitarhassa kuukausien ajan. Nyt puolet kaiken kaikkiaan 30 000 puuntaimesta on jo istutettu Sikiltan lähimaastoon palossa kärsineille alueille, kertoo Simskultin sihteeri Justo Taylor onnellisena ja syystäkin ylpeänä saavutuksesta. Kepan suora tuki Simskultin naistyöhön ja koulutukseen loppui sopimuksen mukaisesti vuodenvaihteessa, mutta yhteistyö Sikiltan ja muiden mayangna-yhteisöjen kanssa jatkuu muun muassa maakysymysten ratkaisun ja kaksikielisyyskoulutuksen merkeissä. INVOLVEMENT YHDISTÄÄ TEORIAN KÄYTÄNTÖÖN Minulle Involvement merkitsee oppimisprosessia, joka ei lopu koskaan, kertoo Siti, joka on ollut mukana Kepan indonesialaisen yhteistyökumppanin Insistin järjestämässä Involvement-koulutusohjelmassa. Yhdessä kahdenkymmenen muun kurssilaisen kanssa Siti arvioi ohjelman onnistumista loppuvuodesta, vietettyään sitä ennen yhdeksän kuukautta kentällä. Insistin koulutusohjelma aloitettiin vuonna 1999. Silloin Yogyakartaan kokoontui 22 osanottajaa eri puolilta maata opiskelemaan vaikuttamistyötä, sosiaaliseen muutokseen liittyvää teoreettista keskustelua, tasa-arvoasioita sekä ihmisoikeuksia. Kurssin on läpikäynyt Involvement-kurssilaisia oppitunnilla. tähän mennessä yhteensä 78 henkeä. Apua analysoinnissa ANU LOUNELA Viime syksynä koulutuksensa lopettanut vuosikurssi antoi paljon uutta ajateltavaa ohjelman järjestäjille. Kouluttajat huomasivat, että joidenkin osanottajien oli edelleen vaikea analysoida tapahtumia ja yhteiskunnallisia rakenteita. Pohjois-Sumatralla kaivosasioita seuranneen aktivistin on vaikea nähdä yhteyksiä oman toimintansa ja Papualla vaikuttavan yhdysvaltalaisen Freeportin kaivosyhtiön välillä. Kenttäjakso vei aktivistit mukanaan, kertoo Dony, koulun tämänvuotinen vetäjä ja entinen Involvementin oppilas. Kriittistä huomiota herättivät myös ne tapaukset, joissa Involvementin osanottajat olivat liian innokkaasti järjestäneet mielenosoituksia ja saattaneet ihmiset telkien taakse. Toisaalta monet olivat oppineet tarkastelemaan kriittisesti omaa työtään ja ottamaan siihen etäisyyttä. ANU LOUNELA Kolmannen Involvement-koulutuksen lopuksi järjestettiin kunnon päättäjäisjuhlat. Koulutuksen jälkeen kurssilaiset näkivät järjestöjensä toiminnassa piirteitä, joita he eivät olleet ennen huomanneet. Monet olivat käyneet rankkojakin keskusteluja järjestöjensä periaatteista. Mahdollisuus arvioida vuoden koulutusjaksoa yhdessä Insistin kouluttajien ja ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden kanssa avasi monen silmät. Tuntuu, että minulla on vielä paljon opittavaa järjestäytymistyön tekemisessä, totesi eräs osanottajista. Syyskuussa 2001 alkanut kolmas koulutusjakso poikkesi aikaisemmista siinä, että enemmistö osallistujista oli naisia. En tiedä vaikuttiko sukupuoli asiaan, mutta osanottajat vaikuttivat kypsemmiltä kuin aikaisemmin, nauraa Dony. Yksi Involvementin saavutuksia on se, että järjestöjen ja aktivistien välinen verkosto on kasvanut ja vahvistunut. Involvementin läpi käyneen Samsonin mielestä Involvement on kaikkien yhteinen koulu. Me luomme sen ja viemme sitä eteenpäin. Meidän on myös otettava siitä vastuu. ANU LOUNELA, YOGYAKARTA

11 KEPAN KOULUTUS TALVELLA 2002 KEPA KOULUTTAA Keväällä Kepan koulutustarjonta uudistuu. Joka kuukausi syvennytään yhteen teemaan. TAMMIKUU: KUMPPANUUS Kumppanuus on termi, jolla niin kansalaisjärjestöt kuin yrityksetkin nykyään kuvailevat omia yhteistyösuhteitaan. Tammikuussa pohdimme mitä kumppanuus merkitsee kansalaisjärjestöille ja miten sitä voitaisiin parhaiten tukea. Mitä vastavuoroisuus tarkoittaa kumppanuudessa? 18.1. Puoli päivää kumppanuudesta Kuka on kenenkin kumppani ja miten kumppania tuetaan? Seminaarin tavoitteena on käydä dialogia ulkoministeriön ja järjestöjen kanssa siitä, miten kumppanuutta voitaisiin parhaiten tukea. Seminaari järjestetään ulkoministeriön Rahapajassa klo 9-13. Tilaisuus on ilmainen, ilmoittautuminen Kepaan 15.1. mennessä. 31.1. Miten kumppanuus rakentuu? Hyvällä suunnittelulla, vanhoilla hyviksi koetuilla kontakteilla vai ex-tempore -metodilla? Kurssilla mietitään kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön suunnittelua kumppanuuden näkökulmasta. Klo 9-16, Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Kurssimaksut: 33/50/67 euroa, ilmoittautuminen 23.1 mennessä. HELMIKUU: HYVÄ HALLINTO Parhaimmillaan hyvä hallinto ei näy eikä kuulu. Hyvä hallinto tarkoittaa myös hyvin tehtyjä ja valmisteltuja sopimuksia: kumpikin osapuoli tietää velvollisuutensa ja sen, mihin on sitoutumassa Hyvä sopimus on puoliksi tehty. 11.2. Mitä kannattaa ottaa huomioon sopimusta laadittaessa? Ulkoministeriön edustaja käy läpi hanketuen ehtoja ja suomalaisille järjestöille annetaan vinkkejä, mitä kannattaa ottaa huomioon solmiessa sopimuksia etelän kansalaisjärjestöjen kanssa. Kurssi pidetään kello 14-19 Kepassa. Kurssimaksut: 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 1.2. mennessä. Mitä seksillä on väliä? 26.-27.2. Kehitysyhteistyöhankkeissa joudutaan yhä useammin kohtaamaan seksuaaliterveyteen ja sukupuolien väliseen tasa-arvoon liittyviä ongelmia. HIV/aids -haasteeseen vastaaminen hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja evaluoinnissa vaatii uusia työkaluja. Väestöliiton ja Kepan yhteisellä kurssilla opitaan ottamaan ennaltaehkäisy ja valistus mukaan terveys-, opetus- ja sosiaalialan hankkeisiin. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 18.2.2002 mennessä. Kurssipaikka ilmoitetaan myöhemmin. MAALISKUU: OSALLISTUMINEN Osallistumisella tarkoitetaan ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Kehitysyhteistyössä osallistuminen on keskeinen tavoite, jota käytännössä on tosin erittäin vaikea toteuttaa. 4. tai 5.3. Osallistutaan ja osallistetaan - miksi ihmeessä? Päivän aikana hahmotellaan osallistumisen syitä ja seurauksia. Miksi osallistumisesta puhuminen on niin suosittua, mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraa. Päivä on tarkoitettu erityisesti aloittelijoille. Paikkana Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Kurssin hinta on 17/25/33 euroa. Ilmoittautuminen 22.2. mennessä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet. Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa. Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun. Tarkempia tietoja kursseista saat myös: koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) 584 23 248. Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/forum/ tapahtumakalenteri. kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: www.kepa.fi/forum/postituslistat/. Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla. HUHTIKUU: SUUNNITTELU Hyvä suunnittelu on onnistuneen toiminnan perusedellytys. Toisaalta toiminnan on myös kyettävä vastaamaan joustavasti reaalimaailman haasteisiin. Hyvä suunnittelu helpottaa raportointia ja saatujen kokemusten hyödyntämistä.yksi suunnittelun suuria haasteita kehitysyhteistyössä on kumppanien fyysinen etäisyys puhumattakaan kulttuuri- ja kielieroista! 12.4.-13.4. Hankesuunnittelun peruskurssi Kurssia ei ole vielä varmistettu. 24.4. Vuosiraportointi tulee - oletko valmis? Infotilaisuudessa ulkoministeriön edustaja alustaa hankeraportoinnin vaatimuksista ja vastaa kansalaisjärjestöjen edustajien kysymyksiin. Infotilaisuus on maksuton, ilmoittautuminen Kepaan 19.4. mennessä. TOUKOKUU: TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuri koostuu virallisista ja epävirallisista tavoista tehdä työtä: kussakin organisaatiossa on tapoja sopia asioista, tiedottaa ja tehdä päätöksiä. Osin ne ovat vallitsevan kulttuurin muokkaamia, mutta ne myös muokkautuvat kunkin organisaation tarpeiden mukaan. 7.-8.5. Missä ympäristössä toimimme? Kurssilla pyrimme tutkimaan omia ja yhteistyökumppanin toimintatapoja. Kuka määrää tahdin? Mitkä asiat sujuvat hyvin ja mitkä tuottavat hankaluuksia, miksi. Mietimme, miten oppisimme ymmärtämään omaa ja toistemme toimintakulttuuria ja kehittämään toimintatapojamme. Kurssin hinta on 35/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 29.4. mennessä. 17.-18.5. Hankesuunnittelun jatkokurssi Kurssia ei ole vielä varmistettu. 15.-16.6. Kesäiset kehitysmaapäivät Joensuussa

12 TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: www.kepa.fi/tapahtumakalenteri TAPAHTUMAKALENTERI 18.1. Afrikka elää -tapahtuma Tampereella. Lisätietoja: www.ykliitto.fi/ afrikkaelaa 18.1. Seminaari: Puoli päivää kumppanuudesta. Ks. s. 11. 31.1. Kurssi: Miten kumppanuus rakentuu?. Ks. s. 11. 11.2. Kurssi: Hyvä sopimus on puoliksi tehty. Ks. s. 11. 2.-28.2. Elämysmatka Nicaraguaan. Lisätietoja: ritva.cortes@pp.inet.fi 8.-10.2. Suomen sosiaalifoorumi Helsingissä. Viikko Porto Alegren Maailman sosiaalifoorumin jälkeen järjestettävässä tapahtumassa keskustellaan demokratiasta, kansalaisten osallistumisesta, talouden globalisaation sisällöstä ja päätöksentekorakenteesta. Lisätietoja: www.attac.kaapeli.fi. 14.2. Afrikka elää -tapahtuma Jyväskylässä. Lisätietoja: www.ykliitto.fi/ afrikkaelaa Haluatko Uutiskirjeen myös jatkossa? Uusi tilauksesi maaliskuun loppuun mennessä! Uutiskirjeen tilaajakanta uusitaan keväällä. Vanhat tilaukset lakkaavat olemasta voimassa maaliskuun numeron jälkeen, joten jos haluat lukea Uutiskirjettä jatkossakin, muista uusia tilauksesi maaliskuun loppuun mennessä. Lehti on jatkossakin tilaajilleen ilmainen. 26.-27.2. Kurssi: Mitä seksillä on väliä? Ks. s. 11. 5.3. Kurssi: Osallistutaan ja osallistetaan - miksi ihmeessä? Ks. s. 11. 21.3. Afrikka elää -tapahtuma Oulussa. Lisätietoja: www.ykliitto.fi/ afrikkaelaa 21.-23.3. Ekoteho 2002 -messut Kaapelitehtaalla Helsingissä. Lisätietoja: www.ekoteho.net 12.4.-13.4. Hankesuunnittelun peruskurssi. Ks. s. 11. 24.4 Infotilaisuus: Vuosiraportointi tulee - oletko valmis? Ks. s. 11. 7.-8.5. Kurssi: Missä ympäristössä toimimme? Ks. s. 11. 17.-18.5. Hankesuunnittelun jatkokurssi. Ks. s. 11. 15.-16.6. Kesäiset kehitysmaapäivät Joensuussa. Tilauksen uusiminen käy helpoiten verkossa osoitteessa www.kepa.fi/suomi/lehdet/uutiskirje/tilaus/ Ryhmätilaukset sähköpostitse osoitteeseen tilaukset@kepa.fi tai puhelimitse numeroon (09) 584 233. Päätoimittaja: Ilona Niinikangas (09) 584 23 233 Toimitussihteeri: Janne Sivonen (09) 584 23 217 Taitto: Mikko Marjakangas (09) 584 23 235 Tilaukset: Jaana Vesalainen (09) 584 23 211 Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. 00500 Helsinki ISSN 1456-2839 Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista.