Asiakasohje 1 (23) Toimeentulotuen myöntämisen ohjeet Kainuun sosiaali- ja ssä
Asiakasohje 2 (23) Sisällys 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 4 1.1 Säännökset... 4 1.2 Keskeiset toimintalinjat toimeentulotuen myöntämisessä... 4 1.3 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 4 1.4 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella... 5 2. MUUTOKSENHAKU... 6 2.1 Asiakkaan neuvonta muutoksen haussa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2. Itseoikaisu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN TOIMEENTULOTUESSA... 6 3.1 Ansio- ja eläketulot sekä muut satunnaiset tulot... 7 3.2 Työttömyysturva... 7 3.3 Lopputilitilanne... 8 3.4 Tulomuutostilanne... 8 3.5 Hoitotuki... 8 3.6 Ulosmittaus... 8 3.7 Vanhempien kanssa asuvan alle 18-vuotiaan ansiotulot ja kotouttamistuki... 9 3.8 Lämpö-, vesi- ja sähkömaksupalautuksen huomioon ottaminen... 9 3.9 Varat... 9 3.10 Kertaluonteisten tulojen ja varojen huomioon ottaminen... 10 3.11 Säästöt... 11 3.12 Yrittäjätulo... 11 3.13 Provisiopalkka... 11 3.14 Muuta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4. OPISKELIJAT... 11 5. VANGIT... 12 6. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 12 6.1 Perusosa... 12 6.2 Asumismenot... 13 Asuntolainan korot (asunnon hankintaan tai remontointiin)... 13 Asumismenojen kohtuullistaminen... 13 Kotivakuutus... 14 Remonttikustannukset... 14 Lapsen asumiskustannukset... 14 Lämmitys- ja sähkökustannukset... 14 Erityistilanteita... 14 6.3 Terveydenhuoltomenot... 14 Lääkärin määräämät lääkkeet ja hoitotarvikkeet... 15 Käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet... 15 Fysikaalinen hoito ja kuntoutus... 15 Hammashoito... 15 Lääkärintodistus... 15 Hoitotuki... 15 Sv-korvaukset... 16 Erityiskysymyksiä... 16 Silmälasikustannusten huomioon ottaminen toimeentulotukea määritettäessä... 16 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 17
Asiakasohje 3 (23) 7.1 Vakuusmaksu, takuuvuokra, välityspalkkio, panttaussitoumus, vuokraennakko, vakuusmaksu sähköyhtiölle... 17 7.2 Muuttokustannusten huomioon ottaminen... 17 7.3 Elatusturva... 19 7.4 Toimeentulotuen myöntäminen hautauskustannuksiin... 19 Kodin irtaimisto... 20 Asunnon kalustaminen... 20 Irtaimiston tuhoutuminen (esim. tulipalo)... 20 Jääkaappi, liesi ja pyykkikone... 20 Vuode- ja liinavaatteiden uusiminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.5 Lapsen erityismenot... 21 7.5.1. Ensimmäiselle lapselle vauvan varusteisiin... 21 7.5.2. Muiden lasten varusteet... 21 7.5.3. Harrastusmenot jatkuvan toimeentulotuen saajalle (jatkuva on 6 kk)... 21 7.5.4. Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat menot... 22 7.6 Matkakustannukset... 22 7.7 Päivähoitomaksu... 22 7.8 Romanivaatetus... 23 8. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 23 9. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI... 23
Asiakasohje 4 (23) 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 1.1 Säännökset Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 66/1998. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4 1.2 Keskeiset toimintalinjat toimeentulotuen myöntämisessä Perhepalveluiden yleisten toimintalinjojen lisäksi toimeentulotuen käsittelyssä painotetaan seuraavia toimintatapoja: Kirjallisella hakemusmenettelyllä ohjeistoineen turvataan päätösten tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Nuorten asioihin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa syrjäytymisen estämiseksi. Täysin tulottoman tilanne selvitetään perusteellisesti ja tutkitaan kuntouttamisvaihtoehdot. Korostetaan kaikille toimeentulotuen hakijoille/saajille oman elämänhallinnan saavuttamista ja omatoimisuutta (esim. laskut asiakas maksaa itse ja hankkii tarvittavat tositteet). 1.3 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Sosiaalityöntekijä voi harkinnallaan poiketa ohjeista. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta (avioliittolaki 234/1929, laki lapsen elatuksesta 704/1975). Toimeentulotukea hakeva 17 64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi. (Totul 2a ). Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa. Oikeus saada toimeentulotukea syntyy vasta silloin, kun henkilö ei voida saada toimeentuloa ansiotyöllään,
Asiakasohje 5 (23) yrittäjätoiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä hän voi elättää itseään muillakaan tuloillaan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat mm. vuokra, yhtiövastike, lämmityskustannukset, vesimaksu, asuntolainan korot, taloussähkö, terveydenhuoltokulut. Täydentävä toimeentulotuen menoja ovat mm. lasten päivähoitomaksut, asunnon vuokravakuus, muuttokustannukset, perheen erityisistä tarpeista johtuvat kulut. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntäminen edellyttää asiakkaan elämäntilanteen tarkempaa kartoitusta ja tuen myöntämisen tulee perustua suunnitelmaan. Tuki on tilannekohtaista ja kertaluonteista ja siitä päättää aina sosiaalityöntekijä. Toimeentulotukea voi hakea kirjallisesti, sähköisesti, (http://maakunta.kainuu.fi/toimeentulotuen_sahkoinen_hakeminen), varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Sähköistä toimeentulotukihakemusta voi täydentää Omasoten kautta www.omasote.kainuu.fi Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Asiakkaalta (mukaan lukien puoliso ja alaikäiset lapset) pyydetään tiliotteet kaikista hänen käytettävissä olevista tileistään. Tiliotteiden on oltava alkuperäisiä ja täydellisiä (ei leikeltyjä ja peitettyjä tietoja). Toimeentulotukilaki 17: Tietojenanto ja ilmoitusvelvollisuus. 1.4 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Totul 6. Toimeentulotuessa huomioidaan menona perusosa, ks. sivu 13. Perusosan lisäksi perustoimeentulotuessa huomioidaan menona asumismenot (mm. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Asumistukilaki 6. Täydentävään toimeentulotukeen ovat mm. asunnon vuokravakuusmaksu, sähköntoimituksen vakuusmaksu, muuttokustannukset, lasten päivähoidon maksu sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. Mikäli hakijalle on myönnetty perustoimeentulotukea tai täydentävää toimeentulotukea ja hakija
Asiakasohje 6 (23) esittää hyväksyttäviä lisämenoja päätöksen voimassaoloajalle, voidaan näihin menoihin myöntää toimeentulotukea (esim. sähkölasku, julkisen terveydenhuollon lasku) tositteiden perusteella. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti hakemisajankohdan tilanteen perusteella. Toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää takautuvasti toteen näytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. Erityisinä syinä voidaan pitää sitä, että asiakasta uhkaa häätö, asunnottomaksi joutuminen tai perheen hajoaminen. Arvioitaessa erityisiä syitä lähdetään siitä, että hakija olisi ollut toimeentulotuen tarpeessa menojen syntyessä. (Totul 15) Tulevaa etuutta vastaan myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin. Tällöin perintäpäätös tehdään aina etukäteen ja määritellään takaisin perittävä osuus. (Totul 23 ja Totul 21). 2. MUUTOKSENHAKU Muutoksenhaku Itseoikaisu Asiakkaan huomaama virhe voidaan korjata itseoikaisuna, jos päätös on perustunut lasku- tai kirjoitusvirheeseen tai asiakkaan tilanne on muuttunut. Oikaisuvaatimus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Kainuun sosiaali- ja n hallituksen yksilöhuoltojaostolle, jos hän kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi. Määräaikaa laskettaessa ei tiedoksisaantipäivää lueta määräaikaan. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Päätös, johon muutosta haetaan, on liitettävä muutosvaatimukseen. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös postitse ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Sosiaali- ja n hallituksen yksilöhuoltojaosto Asian yksilöhuoltojaostolle valmistelee ja esittelee vastuualuepäällikkö. Yksilöhuoltojaosto voi pitää ennallaan viranhaltijan tekemän päätöksen tai se voi palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus Asiakas voi hakea muutosta yksilöhuoltojaoston päätökseen 30 päivän kuluessa jättämällä valituskirjeensä suoraan hallinto-oikeudelle tai sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta. Korkein hallinto-oikeus = KHO Hallinto-oikeuden ratkaisuista voi sekä asiakas että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus valittaa KHO:een.
Asiakasohje 7 (23) 3. TULOJEN JA VAROJEN HUOMIOON OTTAMINEN TOIMEENTULOTUESSA Lähtökohtana toimeentulotuen myöntämiselle on ensisijaisesti laki toimeentulotuesta. 3.1 Ansio- ja eläketulot sekä muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot (11 ). Tulona ei huomioida 20 prosenttia nettoansiotuloista. Etuoikeutettu ansiotulovähennys on kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Etuoikeutetun ansiotulon maksimimäärä on kotitalouskohtainen, joten puolisoiden yhteenlaskettu etuoikeutettu ansiotulovähennys voi olla korkeintaan 300 euroa kuukaudessa. Työvaatekorvausta ei lasketa tuloksi. Vastaavasti ei erikseen oteta huomioon työvaatekustannuksia. Kilometrikorvausta, yöpymiskorvausta tai vastaavaa ei lasketa tuloksi. Tuloksi sen sijaan lasketaan osapäiväraha, kokopäiväraha ja matkaennakko. Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu vähennetään hakijan tuloista (= työssäkäynnistä aiheutuneita muita menoja). Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu hyväksytään aina menona, jos esittää kuitin. Työmatkamenot huomioidaan menona. Hakijan tulee ilmoittaa toimeentulotukihakemuksessa työmatkoista aiheutuvat kustannukset. Kustannukset huomioidaan julkisen liikenteen taksan mukaan. Mikäli oman auton käyttö on edullisempaa, se hyväksytään. Oman auton käytöstä huomioidaan 0,21 /km perustellusta syystä, esim. jos julkista liikennettä ole käytettävissä. Kuluvan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan sisällytetään pääsääntöisesti tuloerät, jotka ovat maksettu aikavälillä edellisen kuukauden 26. päivä kuluvan kuukauden 25. päivä, esim. 26.06-25.07. Pääosin kaikissa muutostilanteissa tuloa jaksotetaan enintään kahdelle kuukaudelle. Tulo voidaan jakaa eriin ja ottaa huomioon useammalle kuukaudelle, jos se on kohtuullista. Tällöin otetaan huomioon tulon kertaluonteisuus, saamisen peruste tai käyttötarkoitus. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esim. perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Erittäin vaihtelevien palkkatulojen ja soviteltujen päivärahojen kyseessä ollessa tulot huomioidaan todellisten maksupäivien mukaan niin kauan kuin vaihtelevat tulot jatkuvat. 3.2 Työttömyysturva Maksuerät otetaan huomioon todellisten maksupäivien ja euromäärien mukaan (edellisen kuukauden 26. päivä - kuluvan kuukauden 25. päivä). Mikäli asiakkaalle tulee maksuun kaksi työttömyysturvan maksuerää saman kuukauden aikana, nämä kaksi maksuerää otetaan huomioon tulona kyseisen kuukauden toimeentulotukilaskelmassa.
Asiakasohje 8 (23) Usein kyseisenä kuukautena ei synny lainkaan toimeentulotukioikeutta. Tuloylijäämää ei tässä tapauksessa siirretä seuraavalle kuukaudelle. Kun toimeentulotuki käsitellään etukäteen arviolla, käytetään 20 päivän arvioitua päivien määrää. Jos arvioidut maksuerät eivät ole toteutuneet, toimitaan seuraavasti: Jos hakijalle on maksettu vähemmän kuin on arvioitu, tehdään tarkistuslaskelma todellisten maksupäivien mukaiseksi (ajalla edellisen kuukauden 26. pv - kuluvan kuukauden 25. pv välisenä aikana) ja myönnetään tulovajaus. Jos hakijalle on maksettu enemmän kuin on arvioitu, tehdään tarkistuslaskelma todellisten maksupäivien mukaiseksi (ajalla edellisen kuukauden 26. pv - kuluvan kuukauden 25. pv välisenä aikana), mahdollisesta tuloylijäämästä siirretään seuraavalle kuukaudelle enintään aiheettomasti myönnetyn toimeentulotuen määrä. Jos hakijalle on maksettu enemmän kuin on arvioitu, mutta toimeentulotukea ei ole myönnetty, tehdään tarkistuslaskelma todellisten maksupäivien (ajalla edellisen kuukauden 26. pv - kuluvan kuukauden 25. pv välisenä aikana) ja mahdollisten lisätositteitten perusteella, mahdollista tuloylijäämää ei siirretä. Ammattikursseilla, työkokeilussa ja muussa työharjoittelussa kouluttautuvan ylläpito- ja kulukorvauksia ei lasketa tuloksi. Kyseiset korvaukset on tarkoitettu ao. kulujen kattamiseen ja ne ovat verottomia tuloja. Kurssista aiheutuneita kuluja ei puolestaan oteta huomioon. (KHO 16.8.00 taltio 2163). Työmarkkinatuen korotusosaa ei huomioida tulona. 3.3 Lopputilitilanne Työn päättyessä tehdään kahden kuukauden laskelma työn päättymiskuukaudesta alkaen. Laskelmassa huomioidaan tulona palkat viimeisestä täydestä palkasta alkaen, myös lomaraha tai -korvaus, jos se maksetaan erikseen. Rahana otetut lomakorvaukset pidentävät aikaa ennen kuin hakija saa työttömyyskorvauksen. Suurissa lopputilitilanteissa, joissa jää jaksotettavaa vielä 2 kk:n laskelman jälkeen yli 1700 euroa, summan kanssa menetellään kuin kertaluonteisen tulon kanssa. 3.4 Tulomuutostilanne Kun tulomuoto muuttuu esim. ansiosidonnaisesta päivärahasta Kelan päivärahaksi, työttömyysturvasta sairaspäivärahaksi ja päinvastoin, tuloa jaksotetaan enintään kahdelle kuukaudelle. 3.5 Hoitotuki Kansaneläkelain mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Hoitotuen ei katsota kattavan hammashoitoa eikä silmälasien kustannuksia. Hoitotuella tai vammaistuella katettavista menoista tehdään laskelma terveydenhuoltomenokohtaan. Laskelmassa otetaan huomioon hoitotuen ylittävät menot. Epäselvissä tilanteissa pyydetään toimittamaan jäljennökset hoitotukihakemuksesta, lääkärintodistuksesta ja hoitotukipäätöksestä. 3.6 Ulosmittaus ja takaisinperintä
Asiakasohje 9 (23) Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Hakijan on esitettävä aina ulosmittauspäätös. Samalla tarkistetaan, että ulosottoviranomainen on käyttänyt perhekoon mukaisia suojaosuuksia. Asiakasta ohjataan myös selvittämään, voidaanko tulosta ulosmitattavaa osuutta alentaa tai voidaanko hänelle myöntää ns. vapaakuukausia. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa silloin, kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Asiakas ohjataan tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. (Ulosottolaki 4 luvun 6a 1 mom.) Asumistuesta tehtävää perintää otetaan huomioon tulon vähennyksenä korkeintaan 1/3 asumistuen määrästä kuukaudessa. Jos asumistuki peritään kertasuorituksena, jonka asiakas maksaa itse vapaaehtoisesti, sitä ei oteta huomioon. Opiskelijan asumislisä rinnastetaan asumistukeen. 3.7 Vanhempien kanssa asuvan alle 18-vuotiaan ansiotulot ja kotouttamistuki Alle 15 v. nuoren ansiotuloja ei oteta huomioon toimeentulotuessa. 15 18-vuotiaan tilapäisiä, alle 340 euron, enintään kuukauden työsuhteen tuloja ei oteta huomioon. Ylimenevä osa kirjataan perheen laskelmaan, siltä osin kun se ei ylitä lapsen menoja (ilman asumiskustannuksia). Ansiotulovähennystä ei tehdä. Nuoren työskennellessä yhtäjaksoisesti pidempään kuin yhden kuukauden, alle 170 euroa/kk olevia työtuloja ei lasketa tuloksi. Ylittävillä tuloilla katetaan nuoren omin kustannuksia. Muuta ansiotulovähennystä ei erikseen tehdä. Kotouttamiskoulutuksessa saatava työmarkkinatuki ei ole ansiotuloa. Tuloillaan nuori kattaa omia kustannuksiaan pääluvunmukaiset asumiskustannukset mukaan lukien. Ylläpitokorvausta ei lasketa tuloksi. 3.8 Lämpö-, vesi- ja sähkömaksupalautuksen huomioon ottaminen Maksujen palautukset otetaan huomioon maksatuskuukaudelle. 3.9 Varallisuus Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä voidaan jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi enintään yhden kuukauden vakituisten menojen suuruus. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole välttämätön tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus huomioidaan nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta, (esim. omaisuus perikunnan yhteinen), voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä. (Lttt 20 ja 23.)
Asiakasohje 10 (23) 3.10 Kertaluonteisten tulojen ja varojen huomioon ottaminen Kertaluonteiset tulot otetaan toimeentulotukilaskelmassa huomioon. Kertaluonteisia tuloja ovat esimerkiksi: Veronpalautus Perintö Erorahat Tapaturmakorvaus Korvaus kivusta ja särystä (KHO:n päätös 15.12.1999/4117) Vakuutuskorvaukset Lahjoitus Voitot (ravit, lotto, veikkaus jne.) Myyntitulot (kiinteistö, osakkeet) (Oulun hallinto-oikeus 21.1.02/01/0030/2, myöhemmin KHO:ssa vahvistui: kesämökki voitiin vaatia realisoitavaksi) Eläkevakuutus (vapaaehtoinen) Alle 1700 euron kertaluonteinen tulo Lämmön, veden, sähkön ja vakuuden palautus huomioidaan tulona yhdelle kuukaudelle. Alle 1700 euron kertaluonteisesta tulosta vähennetään perhekoon mukainen etuoikeutettu tulo ja tuloylijäämä siirretään seuraavalle kuukaudelle tuloksi. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä kahden kuukauden laskelma, jossa on vähennetty yhden kerran etuoikeutettu tulo. Sitten tuloylijäämää ei enää siirretä. Puolison jäännösveron maksu hyväksytään toisen puolison veronpalautuksen vähennyksenä, jos se on peritty suoraan puolison veronpalautuksesta tai siitä esitetään maksukuitit. Yli 1700 euron kertaluonteinen tulo Yli 1700 euron kertaluonteisesta tulosta hyväksytään vähennettäväksi seuraavat menot: - rästivuokrat ym. toimeentulotuessa hyväksyttävät erääntyneet maksamattomat menot - perusosaan sisältyvät erääntyneet maksamattomat laskut (ruoka, lehti, puhelin jne.) - elatusapurästit - jäännösverot - asunto- ja opintolainojen maksut ja korot - kohtuuhintaiset kodinkoneet (jääkaappi, pyykkikone, pölynimuri, pakastin, mikro, kahvinkeitin) - uuden asunnon hankintahinta - varainsiirtovero, lainhuudatukset, kiinteistövälittäjän palkkio - kohtuuhintaiset huonekaluhankinnat Näistä menoista on toimitettava kuitit. Loppuosa tulosta jaksotetaan. Enimmäisjaksotusaika on yksi vuosi. Varallisuus tutkitaan 1 vuosi taannehtivasti. Etuoikeutettu tulo Henkilön ja hänen perheenjäsentensä tuloista voidaan vähentää ns. etuoikeutettu tulo. Tämän katsotaan edistävän tuensaajan omatoimista selviytymistä.
Asiakasohje 11 (23) Etuoikeutetun tulovähennyksen (eot) rajat ovat: - 120 euroa / ensimmäinen perheenjäsen - 80 euroa / toinen perheenjäsen - 40 euroa / seuraavat perheenjäsenet. Jos kaksi satunnaista tuloerää (esim. veronpalautus ja tapaturmakorvaus) tulevat samalle kuukaudelle, etuoikeutettu tulo vähennetään molemmista erikseen. Etuoikeutettu tulo vähennetään tuloista alle 1700 euron kertaluontoisten tulojen jaksottamisessa. 3.11 Säästöt Pääsääntöisesti säästöt katsotaan käytettävissä oleviksi varoiksi. Tiliotteen saldosta vähennetään hakijan kuukauden vakinaiset toimeentulotuessa hyväksyttävät menot (perusosa, vuokra/vastike, vesimaksu, asuntolainan korko, kaapelitv-maksu, saunamaksu, sähkölasku, ym. kuukausittain vakinaisesti toistuvat menot). Tilanne tarkistetaan kuukausittain. Myös rahastosijoitukset ja muut arvopaperit katsotaan säästöiksi. Hakijaa pyydetään toimittamaan pankin todistus päivän myyntiarvosta. Kehotetaan asiakasta realisoimaan rahastot. Tuloutetaan laskennallisesti myyntiarvon mukaisesti niin kauan kuin asiakas esittää tositteen realisoinnista. Vähennetään perhekoon mukainen etuoikeutettu tulo (eot). Realisoitu omaisuus jaksotetaan jaksotussääntöjen mukaisesti. 3.12 Yrittäjätulo Yrittäjätulo selvitetään pääsääntöisesti vähintään kuluvalta tilikaudelta ja edelliseltä vahvistetulta tilikaudelta. Yrittäjyyteen kuuluu yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Yritystoimintaan kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa otetaan huomioon yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen tuloselvityslomake liitteineen. 3.13 Provisiopalkka Provisiopalkkatuloja voidaan tarkastella pidemmältä ajanjaksolta töiden kausiluonteisuuden vuoksi. 4. OPISKELIJAT Opintososiaaliset etuudet, eli opintoraha, asumislisä ja opintolaina ovat opiskelijan ensisijaisia toimeentulon turvaajia. Opintolaina otetaan huomioon haettavissa/nostettavissa olevan määrän suuruisena siitä huolimatta, että opiskelija ei ole hakenut opintolainan takausta tai ei nosta lainaa. Toimeentulotuella ei voi opiskella päätoimisesti. Opintolaina on käytettävissä 1.8. - 31.7. välisenä aikana. Mikäli laina on haettu, mutta osa nostamatta, otetaan nostettavissa oleva lainamäärä tulona huomioon myös kesäajalle.
Asiakasohje 12 (23) Mikäli opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen kesäajalla, hänen on ensisijaisesti haettava työtä koulun kesäloman ajalle. Mikäli perheessä on alle 3-vuotiaita lapsia, eikä lapsella ole kunnallista päivähoitopaikkaa kesäajalla, vanhemmalla on mahdollisuus hakea KELAsta kotihoidontukea. Mikäli opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa ja on alaikäinen, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan lainaa. Lukiossa opiskelevien ei tarvitse nostaa lainaa ko. tilanteessa täysiikäisyyden saatuaankaan. Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhemman elatusvastuu tulee aina selvittää. Mikäli opiskelija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä tulot huomioon hakijan käytettävissä olevina tuloina. Opiskelijalta itseltään pyydetään selvitys, avustavatko vanhemmat häntä taloudellisesti. Mikäli mitään selvitystä ei anneta, toimeentulotuesta voidaan tehdä kielteinen päätös. Taloudellisen tilanteen selvittämiseksi voidaan vaatia, että opiskelija toimittaa tiliotteensa pitkältäkin ajanjaksolta. Pakolliset opiskelukustannukset huomioidaan menona. Oppikirjoja on ensisijaisesti pyrittävä hankkimaan käytettyinä. Menot huomioidaan kuittien perusteella. Lisäksi menona huomioidaan välttämättömät harjoitteluajan välineet ja kohtuulliset muut materiaalikulut. Sellaisia tarvikkeita tai välineitä ei huomioida menona, jotka on mahdollista saada käyttöön oppilaitoksessa, harjoittelupaikassa tai jotka korvataan muulla tavoin. Tietokone ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Matkakuluista hyväksytään opiskelijan kausikortin mukainen omavastuu toiselle paikkakunnalle kuljettaessa. Mikäli opiskelija ei saa yhteiskunnan koulumatkatukea eikä käytössä ole seutu- tai kaupunkilippua, huomioidaan kuukausikortin mukainen matkakulu. Maksukuitti esitettävä. Älykortin alkumaksu huomioidaan kerran korttia ostettaessa (voimassa 3 vuotta). Opintolainan korkoihin on haettava Kelan korkoavustusta. Opintolainan korko-menoihin ei myönnetä toimeentulotukea (KHO 5.5.2006/10). Kouluterveydenhoito, YTHS sekä julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat ensisijaisia ja kulut huomioidaan menona kuten muidenkin hakijoiden kohdalla. 5. VANGIT Vankilassa saatava ylläpito on vangin ensisijainen toimeentulojärjestelmä. Vangin tulona huomioidaan vangit mahdolliset tulot, kuten vankilasta saatava palkka, toimintakorvaus tai ns. makuuraha, sekä vangit varat ja yksityiset tilillepanot. 6. PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT 6.1 Perusosa Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä,
Asiakasohje 13 (23) sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosien määrät: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=9353819&name=dlfe-27918.pdf Tarvittaessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20-40 % yksilöllisen harkinnan perusteella (Ltt 1410/2001, 10 ), mikäli asiakas mm. toistuvasti kieltäytyy työvoimapoliittisista toimenpiteistä. 6.2 Asumismenot Asunnottomalla ei asumiskustannuksia oteta huomioon. Asuntolainan korot (asunnon hankintaan tai remontointiin) Asiakkaan tulee toimittaa asuntolainasta lainasopimus tai pankin lainatodistus. Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenot voidaan kohtuullistaa toimeentulotukea määritettäessä (koskee sekä vuokra- että omistusasuntoja). Asumismenoja huomioidaan 1.1.2014 alkaen enintään: ASUMISMENOT/KK Kajaani/Sotkamo Muut kunnat 1 henkilö 550 euroa 530 euroa 2 henkilöä 650 euroa 630 euroa 3 henkilöä 750 euroa 730 euroa 4 henkilöä 820 euroa 800 euroa 5 tai enemmän, lisätään kutakin 890 euroa 870 euroa lisähenkilöä varten 70 euroa/hlö/kk Kohtuullistettujen menojen lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan saunamaksu (enintään 20 euroa/kk ), pesutupamaksut ja käyttösähkö, koti- ja palovakuutus sekä vakuusraha. Pesutupamaksun hyväksyttävät enimmäismäärät 1.3.2014 alkaen: 1 hlö 15 euroa/kk, 2-3 hlöä 25 euroa/kk, 4-5 hlöä 35 euroa/kk, lisähenkilöt + 5 euroa/kk. Vuoden aikana tulevia kohtuullistettuihin menoihin kohdistuvia lisälaskuja ei huomioida. Palautukset lasketaan tuloksi. Pääsääntöisesti saman perheen päällekkäisiä vuokria ei pidetä kohtuullisina. Opiskelijan opiskelupaikkakunnan asumismenoja kesällä ei hyväksytä, jos hakija oleskelee muualla. Kohtuullisena puun kulutuksena puulämmitteisessä talossa pidetään korkeintaan 30m³/vuosi.
Asiakasohje 14 (23) Jos asunnossa on sähkölämmitys, sähkölaskusta huomioidaan käyttösähkönä 1-2 henkilön taloudessa korkeintaan 65 euroa/kk ja 3-5 on 85 euroa/kk sekä 6 tai useamman henkilön taloudessa korkeintaan 100 euroa. Loppuosa on lämmityssähköä, joka voidaan kohtuullistaa. Kun on kyse vain käyttösähköstä, huomioidaan laskelmassa koko summa, ellei ole aiheellista kohtuullistaa menoja olosuhteisiin nähden ylisuuren sähkölaskun vuoksi. Kotivakuutus Vakuutuskirja ja lasku on toimitettava toimeentulotukihakemuksen liitteeksi. Menona hyväksytään vakinaisen asunnon irtaimisto-, asuinrakennus-, pientalon LVI-vakuutus, vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Autotalli- yms. vakuutuksia ei hyväksytä. Remonttikustannukset Remonttivastike ja ylimääräinen vastike huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Rahoitusvastikkeesta huomioidaan koron osuus. Hoitokuluja ei huomioida. Lapsen asumiskustannukset Vanhempien luona asuva yli 18-vuotias hakee toimeentulotukea omalla hakemuksella. Laskelmassa huomioidaan pääluvun mukainen osuus asumiskustannuksista, mikäli asiakas esittää kuitit kyseistä menoista. Jos maksukuitteja ei esitetä, menoja ei huomioida. Asunto- ja remonttilainan korkoja ei huomioida lapselle menona. Lämmitys- ja sähkökustannukset Saunapuita huomioidaan enintään 3,5 m³/vuosi. Puiden halkomiskoneen vuokra hyväksytään menoksi. Sähkön katkaisu ja uudelleenavausmaksuja ei oteta huomioon. Erityistilanteita Vuokrien korkolaskuja ja perintäkuluja ei hyväksytä menona. Myydyn (myyntitappio) entisen asunnon asuntolainan korkoja ei hyväksytä menona. Uhkaavassa häätötapauksessa voidaan vuokrarästit myöntää yhden kerran. 6.3 Terveydenhuoltomenot Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa (keskussairaala, terveyskeskus) terveydenhuollossa annetusta hoidosta ja sieltä määrätyistä sairauden hoitoon tarkoitetuista reseptilääkkeistä. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireelliseen hoitotarpeen ilmetessä. Huomioon voidaan ottaa kuitenkin yksityislääkärin määräämien lääkkeiden omavastuuosuudet, silmälääkärin palkkion omavastuuosuus sekä hammaslaboratorion palvelut silloin, kun muuta hammashoitoa ei tarvita. Luontaishoidon kustannuksia ei oteta huomioon, paitsi julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämät luontaistuotteet esim. vitamiinihoidot, kalkki. (Oulun hallinto-oikeus 17.12.2003/03/0563/2).
Asiakasohje 15 (23) Hoitokäynnin laiminlyöminen (peruuttamaton poisjäänti), viivästyskorot ja viivästysmaksut eivät ole toimeentulotuessa hyväksyttäviä menoja. Lääkärin määräämät lääkkeet ja hoitotarvikkeet Sairauden hoitoon määrättyjen lääkkeiden omavastuuosuudet otetaan huomioon. Lääkemenoista on toimitettava tositteeksi resepti ja kuitti TAI e-resepti ja kuitti (e-reseptin voi tulostaa kanta palavelusta www.kanta.fi ) tai apteekista tulostettu laskelma lääkeostoista. Lääkkeen kohdalla tulee olla ruksi kohdassa sairauden hoitoon, muussa tapauksessa menoa ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Käsikauppalääkkeet ja hoitotarvikkeet Ilman reseptiä saatavat lääkkeet (käsikauppalääkkeet) ovat perusosaan sisältyviä vähäisiä menoja, joita ei oteta huomioon erikseen menona. Jos reseptivapaisiin lääkkeisiin haetaan toimeentulotukea, tulee asiakkaan pyytää lääkäriltä resepti, mikäli asiakkaalla on käsikauppatuotteita (esimerkiksi kalkkitabletit, rasvat, jne.), jotka olennaisia hoidon kannalta. Fysikaalinen hoito ja kuntoutus Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Toimeentulotukea lääkinnälliseen kuntoutukseen ei myönnetä. Jos asiakas tarvitsee lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviä hoitoja ja välineitä, ohjataan hänet hakemaan omalääkäriltä kuntoutussuositus ja anomaan terveyskeskuksesta kyseistä palvelua. Hammashoito Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää, eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin asiakkaan on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Menona huomioidaan kuitenkin julkisen terveydenhuollon taksan mukaan. Mikäli asiakas tarvitsee proteettista hoitoa, hän hankkii kustannusarvion hoidosta joko hammashoitolasta tai hammaslaboratoriosta/-teknikolta (kokoproteesi tai proteesin korjaus). Kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Lääkärintodistus Menona huomioidaan lääkärintodistusmaksu etuuksien hakemista varten, opiskeluun hakua ja viran tai työnhakua varten. Ajokorttia varten haettavaa lääkärintodistusmaksua ei huomioida menona. Hoitotuki Pääsääntöisesti hoitotukea ja hoitotukea koskevasta sairaudesta johtuvia menoja ei huomioida toimeentulotukea myönnettäessä.
Asiakasohje 16 (23) Sv-korvaukset Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittyessä. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Erityiskysymyksiä Rokotukset hyväksytään, jos perusteena on työhön tai koulutukseen hakeutuminen. Riskiryhmien maksuttoman influenssarokotuksen saavat 6-35 kk ikäiset lapset, riskiryhmiin kuuluvat sekä 65 vuotta täyttäneet. Raskauden ehkäisyyn hyväksytään e-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet. Toimeentulotukea potenssilääkkeisiin ei myönnetä, koska ne eivät ole välttämättömiä terveyden kannalta. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain lääkärinlausunnon perusteella ja Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon. Tupakanvierotuslääkkeen hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea lääkemääräyksen perusteella. Taksimatka huomioidaan toimeentulotuessa menona, jos matkan hinta on Kelan omavastuun määrä (16,00 euroa v.2015). Taksimaksukuitista tulee ilmetä, että kyseessä on matka sairaalaan tai terveyskeskukseen/terveysasemalle Rikosuhrin vammat: korvauksia kustannuksiin haetaan Valtiokonttorista. Silmälasikustannusten huomioon ottaminen toimeentulotukea määritettäessä Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan laskelmassa menoina. Silmälasikustannukset huomioidaan pääsääntöisesti näkökyvyn muutosten perusteella. Asiakkaan on hyvä olla yhteydessä menettelytavoista oman kunnan sosiaalitoimistoon ennen silmälasien hankkimista. Toimeentulotukihakemukseen on liitettävä yhdestä sopimusliikkeestä hankittu optikon täyttämä kirjallinen lausunto silmälasitarpeesta. Kainuun Sote on kilpailuttanut silmälasikustannukset. Tarjouskilpailun perusteella silmälasit hankitaan seuraavista sopimusliikkeistä: - Instru Optiikka Oy, Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi - Nissen Oy, Kajaani - Specseavers Optiikka Oy Kainuun Soten toimeentulotukiasiakkaat voivat asioida joko Kajaanissa, Kuhmossa tai Suomussalmella edellä mainituissa sopimusliikkeissä. Mikäli asiakas haluaa hankkia lasit oman kunnan silmälasiliikkeestä kustannukset huomioidaan sopimushintojen perusteella Sopimushinta sisältää linssit, kehyksen rajatusta mallistosta, perushionnan, ohentamisen, kovalinssin ja optikon näöntarkastuksen. Silmälääkärin palkkiosta huomioidaan omavastuuosuus. Erityiskustannukset (värjäys, titaanikehys) huomioidaan vain lääkärin todistuksen perusteella. Piilolinssit myönnetään vain jos silmälääkäri pitää niitä asiakkaalle välttämättöminä
Asiakasohje 17 (23) Jos lasit ovat rikkoutuneet, käyttökelvottomaksi kuluneet tai hävinneet, silmälaseissa on omavastuuosuus puolet voimassa olevasta sopimushinnasta/enimmäishinnasta. Normaalin kulumisen johdosta (jos näkökyky ei ole muuttunut) silmälaseja voidaan uusia neljän vuoden välein. Korjauskustannukset hyväksytään menona. Oikeus toimeentulotukeen tarkistetaan yhden kuukauden toimeentulotukilaskelmalla. Mikäli oikeus syntyy, toimeentulotuki myönnetään maksusitoumuksena sopimusliikkeeseen. 7. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat mm. lasten päivähoitomenot osa asumisesta aiheutuvista menoista henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta, sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. (TotuL 7a, 7b, 7c). 7.1 Vakuusmaksu, takuuvuokra, välityspalkkio, panttaussitoumus, vuokraennakko, vakuusmaksu sähköyhtiölle Vakuusmaksu kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin myönnetään vain perustelluista syistä: perhekoon muutos, muutto kokonaiskustannuksiltaan edullisempaan asuntoon, homevaurioiset/asumiskelvottomat asunnot, vuokranantaja myy asunnon/irtisanoo vuokrasopimuksen, asunnon peruskorjaus, terveydelliset syyt (lääkärintodistus esitettävä) Pääsääntöisesti vakuusmaksu myönnetään maksusitoumuksena. Vuokranantajan tulee vaatia vuokravakuusmaksusitoumus maksettavaksi/laskuttaa viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päätyttyä. Maksusitoumuksena tai rahana myönnetty vakuus, mikäli se myönnetään Kainuun Soten jäsenkuntien ulkopuolella sijaitsevaan asuntoon, on voimassa pääsääntöisesti enintään yhden vuoden vuokrasuhteen alkamispäivästä. Hakijan tulee vuoden aikana järjestää vakuus joko itse tai hakea vakuuspäätös oleskelukunnan toimeentulotukiviranomaisilta. Vakuusmaksu peritään takaisin poismuuton tapahtuessa. Vuokraennakkoa ja välityspalkkiota ei huomioida menona toimeentulotuessa. Ensimmäisen vuokran myöntää uusi oleskelupaikkakunta. Vakuusmaksu voidaan myöntää myös sähköyhtiölle sähkön avaamiseksi maksusitoumuksella, mikäli muutto on ollut perusteltu. Jos aiemman asunnon sähkövakuus on tullut maksettavaksi Kainuun sotelle, uuden sähkövakuuden saaminen vaikeutuu. 7.2 Muuttokustannusten huomioon ottaminen Muuttokustannukset myönnetään vain perustelluista syistä: muutto tapahtuu perhekoon muutoksen vuoksi, muutto kokonaiskustannuksiltaan edullisempaan asuntoon, homevaurioiset/asumiskelvottomat asunnot, vuokranantaja myy asunnon/irtisanoo asunnon, asunnon peruskorjaus, terveydelliset syyt (lääkärintodistus esitettävä).
Asiakasohje 18 (23) Toimeentulotukea haetaan muuttokustannuksiin ennen muuttoa jättämällä hakemus oleskelukunnan sosiaalitoimistoon. Toimeentulotukea muuttokustannuksiin myönnetään kunnassa oleskelevalle henkilölle tai perheelle, jos syntyy oikeus toimeentulotukeen, eikä hakija voi saada muuttoavustusta muualta. Ulkomaille muutettaessa on selvitettävä uuden työnantajan osallistuminen muuttokustannuksiin. Toimeentulotukea voidaan myöntää vain muuttokustannuksiin Suomessa. Kustannukset otetaan huomioon edullisinta tapaa käyttäen. Paikkakuntaa vaihdettaessa toimeentulotukihakemuksen käsittelee lähtöpaikkakunta. Hakemukseen tulee toimittaa tavanomaisten tositteiden (ks. Asiakasohje toimeentulotuen perusteet ja hakeminen) lisäksi seuraavat selvitykset: mihin ja milloin hakija muuttaa ilmoitus tarjotusta asunnosta ilmoitus esim. koulu/työpaikasta mahdollinen vuokrasopimus Mikäli asiakkaalle ei myönnetä toimeentulotukea vuokravakuuteen, toimeentulotukea ei myönnetä muuttokustannuksiin. Ensisijaisesti muutto tulee suorittaa omalla autolla tai tutunkaupalla Kunnan sisällä asunnosta toiseen muutettaessa muuttokustannuksina otetaan huomioon 20 euroa + mahdollinen peräkärryn vuokra rekisteröidyn firman kuitin mukaan. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa on toimitettava selvitys matkan pituudesta ja kustannusarvio mahdollisesta peräkärryn vuokrasta rekisteröidyn firman kautta. Polttoainekustannuksina huomioidaan 0,21 euroa/km. Toissijainen vaihtoehto on vuokrata auto huoltoasemalta tai liikkeestä On toimitettava kustannusarvio, josta selviää auton vuokra ja arvio polttoaineen kulutuksesta. Viimesijaisena vaihtoehtona ja perustelluista syystä muuton voi suorittaa muuttofirman kautta. Kainuun soten hankintapäätöksen mukaan muutto hankitaan Tmi Kuljetus Janne Leskiseltä, Kuljetus-Ässältä, Suomen Muuttofirma Oy:ltä tai Kuljetusliike J.Tervoselta. Apumiehen käyttö hyväksytään vain perustelluista syistä (esim. vanhukset tai liikuntarajoitteiset). Liikuntarajoite on osoitettava lääkärintodistuksella. Mikäli oikeus toimeentulotukeen syntyy, annetaan vuokrausta varten maksusitoumus muuttofirmalle. Hakija toimittaa maksusitoumuksen muuttofirmaan. Jos muutto liittyy työhön menoon, on toimeentulotukea hakevan selvitettävä mahdollisuus saada työ- ja elinkeinotoimistosta korvausta työnhakuun ja työllistymiseen liittyvistä kustannuksista (matka- ja yöpymiskustannukset, muuttokustannukset ja matka-avustus). Muuttokustannusten korvausta voi hakea asuinirtaimiston muuttoon uudelle työpaikkakunnalle. Lisätietoja saa työ- ja elinkeinotoimistoista tai TE-toimiston työlinjalta (p. 0295 020 700). Muuttokustannukset toiselle paikkakunnalle otetaan huomioon enintään kerran vuodessa.
Asiakasohje 19 (23) 7.3 Elatusturva Elatusturva on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen ja vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Jos vanhempi ei huolehdi lapsen elatuksesta tai vanhempaa ei ole (au-lapsi, isyyttä ei ole selvitetty) tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona, lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua tai lapselle maksetaan elatustukea. TOTUL 2. Elatustuki haetaan Kelasta. 7.4 Toimeentulotuen myöntäminen hautauskustannuksiin Toimeentulotukioikeus hautauskustannuksiin määräytyy samalla tavalla kuin oikeus toimeentulotukeen yleensä. Jälkeenjääneet varat (omaisuus mukaan luettuna) + tulossa olevat tulot otetaan huomioon. Hautausasia käsitellään pääsääntöisesti perunkirjoituksen jälkeen. Ennen hautausta on hyvä olla yhteydessä menettelytavoista ja avustamisen rajoista oman kunnan sosiaalitoimistoon. Perunkirjoitusasioissa voi olla yhteydessä oikeusaputoimistoon. Laskujen maksuajoista on hyvä neuvotella hautaustoimiston kanssa. Toimeentulotukihakemus tehdään kirjallisesti vainajan nimellä kuolinkuukaudelle perunkirjoituksen jälkeen. Siinä mainitaan hautauksen järjestäjän nimi, osoite, puhelinnumero sekä tilinumero jolle mahdollinen toimeentulotuki maksetaan. Se toimitetaan vainajan asuinpaikkakunnan sosiaalitoimistoon. Leskellä (avioliitto/rekisteröity parisuhde) on elatusvelvollisuus. Laskelmassa huomioidaan vainajan (kuolinpesän) ja lesken tulot ja varat. Hakemuksen liitteet: perukirja ja laskut hautauskustannuksista selvitykset mahdollisista muista avustuksen myöntäjistä Toimeentulotuessa hautausmenoina huomioidaan arkku, uurna, tuhkaus, arkkuun huolto, vainajan kuljettaminen siunattavaksi ja haudattavaksi (vainajan kuljettaminen toiselle paikkakunnalle harkitaan erikseen), tarvittaessa kantaja/apumies, arkkukukka ja seurakunnan kulut lukuun ottamatta haudan hoitamisesta aiheutuvia kuluja. Enimmäishinnat hautauskustannuksille ovat 1.1.2013 alkaen (sis.alv) arkku enintään 600 euroa arkkuun huoltaminen, sisältää vaatetuksen 60 euroa kuljetukset enintään 90 euroa, sis. 100 km, ylimenevät kilometrit 1 euro/km apumies/ kantaja enintään 40 euroa/kerta uurna enintään 70 euroa arkkukukka enintään 55 euroa Hautauksen järjestelyistä huolehtiva omainen tai muu henkilö voi hankkia palvelun haluamastaan hautaustoimistosta. Tarkempia tietoja saa sosiaalitoimistosta.
Asiakasohje 20 (23) Toimeentulotuen määrittelyssä ei oteta huomioon seuraavia hautauskustannuksia: kuolinilmoitus, muistotilaisuus ja hautakivi. Hautauksen järjestäjän tulee selvittää mahdolliset muut avustusta myöntävät tahot esimerkiksi henkivakuutus, liikennevakuutus, valtiokonttori, ammattiyhdistys, potilas- ja vammaisjärjestöt, työnantajan ryhmähenkivakuutus yms. HUOM! HAUTAUSLASKUT OVAT ENSISIJAISIA MUIHIN LASKUIHIN NÄHDEN. Perunkirjoituksessa laskut voivat olla maksamattomina. Perunkirja toimitetaan velkojille. Hautaukseen osallistumisen avustaminen Hautajaisiin osallistumiseen voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnanvaraisesti seuraaville omaisille: puoliso, lapset, lastenlapset, molempien puolisoiden vanhemmat, kasvattivanhemmat, molempien puolisoiden isovanhemmat, sisarukset ja näiden puolisot sekä lapset. Kukkalaitteeseen tukea voidaan myöntää enintään 55 euroa Matkat Suomen rajojen sisällä otetaan huomioon yleisen taksan mukaan tai todellisten kulujen mukaan, mikäli ne ovat edullisemmat. Hautajaisvaatetukseen tukea ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodin irtaimisto Asunnon kalustaminen Taloudellinen tuki voidaan myöntää asunnon kalustamiseen niissä tilanteissa, joissa asiakas kuuluu sosiaalityön piiriin. Avustus voidaan myöntää henkilölle, joka on ollut pitkään asunnottomana tai / ja on toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas. Henkilöllä ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Välttämättömän (sänky, pöytä, tuolit) kalusteen hankkimiseen voidaan myöntää erityisperustein enintään 150 euroa. Kalusteet hankitaan ensisijaisesti käytettynä. Tällöinkin hankinnat pyritään tekemään päiväkeskuksen kautta, kirpputoreilta, kierrätyskeskuksesta yms. Irtaimiston tuhoutuminen (esim. tulipalo) Asian käsittelee sosiaalityöntekijä, joten tällaisessa tilanteessa on varattava aika. Tarkoituksena ei ole korvata koko irtaimistoa vaan turvataan välttämätön. Koti- ja palovakuutuksen korvaukset tarkistetaan ja otetaan huomioon. Mikäli asiakas ei saa korvauksia, niin toimeentulotukea voidaan myöntää 260 euroa/henkilö. Muita avustavia tahoja ovat esim. SPR ja seurakunnat. Jääkaappi, liesi ja pyykkikone Jääkaappiin ja lieden hankintaan voidaan myöntää toimeentulotukea omakotitalossa asuvalle ja niissä kerros- ja rivitaloissa asuville, joissa jääkaappi ja liesi ei kuulu vakiovarusteisiin. Pyykkikoneeseen myönnetään toimeentulotukea vain lapsiperheille, jos taloyhtiössä ei ole konetta, tai asutaan omakotitalossa ja yksinhuoltajalle, jolla on kaksi alle kouluikäistä lasta. Hyväksyttävät enimmäishinnat: pyykkikone 350 euroa