Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vesien tila ja vesiluvat

Kunnostushankkeiden ja patotietojen syöttö VESTYyn, case expato-hanke. Lasse Järvenpää & Kati Martinmäki- Aulaskari

Renkajoki ja padot toiveissa esteettömyys

Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Lynet-tutkimuspäivä

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle


Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

TOIMIVATKO KALATIET?

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

MONITAVOITTEISET VIRTAVESIEN KUNNOSTUSHANKKEET PATOJEN PURKU EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA UUDENLAISIA TYÖMENETELMIÄ

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Säännöstelyluvan muuttaminen

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Vesivarojen arvo Suomessa

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Perustietoa Hiitolanjoesta

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Perustietoa Hiitolanjoesta

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

RESTORE Jukka Jormola, SYKE. Life+ info ja työpaja SYKE

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Virtavesikunnostuksien ekologinen vaikuttavuus

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio, aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

METSÄMÄENTIEN YLIKULKUSILTA NRO3

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Pyhäjärvi-instituutti. Vähälä, Päivi Laine, Heikki Mäkinen, Antton Keto

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

LUPAPÄÄTÖS Nro 37/10/2 Dnro PSAVI/80/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

Ajankohtaista vesienhoidosta

Atte Moilanen Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Rakennettujen jokien vaelluskalat

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMISEN

Luonnonmukaiset ohitusuomat

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Purkukustannukset ja niihin varautuminen

PÄÄTÖSLUONNOS. Varsinais-Suomi Kalatalouspalvelut /5715/2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Espoon kaupunki Pöytäkirja 185. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Ranta10 -rantaviiva 1: ja uomaverkosto

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki

Transkriptio:

Virtavedet vapaiksi esimerkkejä Euroopasta Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Patojen purku teemaryhmä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Tampereen yliopisto 13.-14.6.2017

Taustaa Patojen purkua edistäviä hankkeita http://www.damremoval.eu/ http://amber.international/ Purettuja patoja Euroopassa (täydentyy): Suomessa käynnissä http://www.syke.fi/hankkeet/expato Patojen estevaikutusten kokonaistilanteen kartoittaminen ja toimintamalleja tarpeettomien patojen purkuun (expato) 2

Ranska Syitä patojen purkamiselle: Ekologia Vaelluskalojen palauttaminen Veden lämpeneminen altaissa Sedimentin kulkeutuminen Jokien luonnonympäristö Turvallisuus Vastuut rikkoutumisesta ja suurtulvista Taloudelliset perusteet Padon omistajien kunnossapitovelvoitteet Halvempaa purkaa kuin korjata Ranska 2008: ohjelma 2700 pienen padon purkamiseksi 3

Saint Etienne de Vigan, Loire/ Allier, korkeus17 m Ensimmäinen suuren padon purku Euroopassa 1997 4

5

6

Nykyisin vain vähän merkkejä rakenteista Sedimentti kulkeutuu vapaasti Google Earth Roberto Epple, ERN 7

Purkusuunnitelmia Ranskassa Vézin Dam (Sélune River, Normandie) 36m / 278 m Poutès Dam (Upper Allier, Loire River Basin) Suunniteltu purettavaksi 2017 European Rivers Network ERN http://www.ern.org http://www.sosloirevivante.org 8

Espanja Vesilain 2003 mukaan vesiluvat ovat määräaikaisia Luvan raukeamisen jälkeen rakenteet siirtyvät valtiolle Vesilaki edellyttää vapaata läpikulkua - purkaminen on ensisijainen toimenpide Esimerkki: Duero- joen aluehallintovirasto Läpikulkustrategia vpd:n toteuttamiseksi 3500 rakennetta, niistä 60% estää hyvän tilan Purettu 115 patoa, joista 3 suurta yli 15 m (2016) 9

La Gotera padon purku 2011 Bernesga joki, León https://www.youtube.com/watch?v=gvr4wxh9sd0 10

La Gotera padon purku Voimala oli rakennettu 1920 -luvulla Lupa raukesi 75 v jälkeen, päättyi 2000-luvulla Voimalaa käytettiin raukeamisenkin jälkeen purkamiseen 2011 asti Korkeus 8 m, vapautui 15 km jokiuomaa Sedimenttiä kulkeutui 20 000 m3, pysähtyi alapuoliselle osuudelle, josta sitä oli poistunut Pohjaeläimet palautuivat 2 vuodessa allasalueelle Ignacio Rodríguez Muñoz REFORM 11

Aravalle River, Umbrias, Avila, purku 2013 https://player.vimeo.com/video/71330850 Oli rakennettu 1970-luvulla asuinalueen vedenhankintaan, hanke ei toteutunut Lupa raukesi 2000 luvulla Korkeus 14 m, joki tärkeä kalastolle ConfederaciónHidrográficadel Duero 12

Inturia padon purku, Baskimaa 2013-2016 Leizaran- joki http://www.damremoval.eu/portfolio/inturia-dam-removal-spain/ Säännöstelypato 1913, käynyt tarpeettomaksi 12 m täynnä sedimenttiä, purku useassa vaiheessa 13

Skotlanti Patojen purkuun varattu 2016-2017 4,76 milj. Patoja 356, joista tarpeettomia 176 Purkutavoite 76 vuoteen 2021 Kannustetaan omistajia purkuun 14

Tarff Weir, Galloway https://www.youtube.com/watch?v=2yzv1lnexwi 15

Englanti Käynnissä: Severn- joen avaaminen sillille (allis shad) 20 milj koossa eri toimenpiteisiin, alkavat 2017 Purettava pato, Powick weir Charles Grundwell Padon purkamista myös vastustetaan historiallisista syistä 16

Ruotsi Kunnat aktiivisia vaelluskalojen palauttamiseksi, taloudelliset hyödyt kalastuksesta ja matkailusta Pienten vesivoimaloiden purkamista 17

Mariebergin voimalan purkaminen Mörrum -joki Puretaan, vaikka voimalassa on kalatie Olle Calles / Johan Tielman Joki on kansallisesti tärkeä Joen vapautuminen vaellukselle, 1 km uutta koskea Odotetaan merkittävää lohen smolttituotannon kasvua Luvituksessa, purku 2018 18

2 voimalan ja 2 padon purku Nianån, Knarpsån Hudviksvallin kunnan perusteluja: biodiversiteetti, työpaikat, parempi elämänlaatu Ruotsin ohjelma Kukoistavat järvet ja joet Puretaan 2018 Olle Calles / Johan Andreasson 19

Johtopäätöksiä Tarpeettomien patojen purkaminen on keskeistä vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi Jokien ympäristöhyötyjen arvostus nousee päätöksenteossa Kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan eri maissa eri painotuksilla Suomessakin tulisi edistää pienvesivoimasta luopumista Uudet vaatimukset ekologisesta kompensaatiosta tuovat lisäkustannuksia rakennettujen vesien käytölle, jolloin patojen avaaminen tulee yhä kannattavammaksi vaihtoehdoksi http://mmm.fi/luonto-ja-ilmasto/kompensaatiomekanismit 20